Uusimmat artikkelit
Kainuun historian tärkeä käyntikohde on korjattu – Kajaanin rauniolinna on jatkuvan ilkivallan kohde
Rauniolinna on muinaismuistokohde, ja sen vaurioittaminen on rikos. Erityisesti linnanmuureilla kulku on kielletty, paitsi putoamisvaaran, myös muurien vaurioitumisvaaran takia.
Kajaanin Linnanvirta -tapahtuma kiinnosti tuhansia kävijöitä vuoden tauon jälkeen
Kainuun sotella oli viikonlopun aikana Kajaanin Linnanvirta -tapahtumassa pop up -rokotuspiste, jossa saattoi käydä ottamassa ensimmäisen koronarokotteen aikaa varaamatta. Linnanvirrassa meni yhteensä 124 rokoteannosta.
Luonnon konserttisali kiinnosti noin tuhatta kävijää Kajaanissa: Kajaanissa ensi-iltansa saanut tapahtuma saa jatkoa Punkaharjulla
Kainuun sotella on viikonlopun aikana Kajaanin Linnanvirta-tapahtumassa pop up -rokotuspiste, jossa voi käydä ottamassa ensimmäisen koronarokotteen aikaa varaamatta. Piste sulkeutuu lauantai-iltana.
Kajaanin linnassa virunut vanki sepitti 1600-luvulla Suomelle mahtavan menneisyyden kuninkaineen ja ne tarinat kiertävät verkossa edelleen
Johannes Messenius sepitti Suomelle mahtavan menneisyyden.
17 000 euroa maksanut Kajaanin linnanraunioiden valoteos oli harvinaista herkkua, jota ihmiset haluaisivat nähdä useamminkin
Valotaideteokseen kuului noin sata valaisinta ja kaksi sataa ulkotulta.
Kajaanin rauniolinnaan laitetaan uusia valaisimia – arkeologi päivystää työmaata
Linnasaaressa kaivellaan pintamaata, jossa ei pitäisi olla paljoa historiallisia jäänteitä. Linnan arkeologiassa on kuitenkin aukkoja.

Kajaanin rauniolinna ei ole kiipeilyteline – muurilla kävely on turvatonta ihmiselle ja muinaismuistolle
Metsähallitus tekee jatkuvasti työtä rauniolinnan suojelemiseksi ja kävijäkokemuksen parantamiseksi.
Kansanpirtillä tanssitaan yli 40 vuoden tauon jälkeen – lavalle houkutellaan konservatorion muusikkoja
Tanssien palauttaminen Kansanpirtille on jo herättänyt reilusti kiinnostusta somessa.

Somekehykset, seinämuraali ja seikkailuja lapsille – Tonnin idea -kilpailu poiki pysyviä parannuksia kaupunkikuvaan
Ideakilpailuun tuli kymmeniä ideoita, joista kolme palkittiin.

Yrittäjien ansiosta Kajaanissa saa kalastaa ilmaiseksi
Kajaanin Linnanvirta on ilmainen kalastuspaikka, kiitos paikallisten yrittäjien.

Kajaanilaiselle sähkökaapille kävi kuin rumalle ankanpoikaselle
Harmaat sähkökaapit saivat Kajaanijoen varressa kylkeensä kauniin joutsenen ja kalastajan.

Kajaani kätkee tarinoita – "Kreivillä on suora katseyhteys kaupunginhallituksen huoneeseen"
Matkailuoppaan työ on jatkuvaa tietojen kalastelua. Uusia tarinoita putkahtaa yllättäen ja niiden avulla opaskierroksista saadaan aina uudenlaisia.

Katso suorana: Kajaanin linna räjäytetään taas – 1700-luvun tykit ja tulishow
Euroopan pohjoisin kivilinna eli Kajaanin rauniolinna elää uudelleen viimeisen taistelunsa. Linnan valtausesityksessä näyttelee lähes 70 historianharrastajaa 1700-luvun asusteissa ja aseissa. Yle välittää valtauksen ja linnan Hollywood-tyylisen tehosteräjäytyksen netissä klo 21.45 alkaen.

300 vuoden jälkeen musketit ja tykit piiskaavat taas rauniolinnaa – Ruotsin valta kaatuu Itämaassa
Kajaanissa on jaettu keskustan jokivarren kerrostaloihin meluvaroituksia. Syynä ovat 300 vuoden takaiset tapahtumat silloisessa Ruotsin Itämaassa, tarkemmin Kajaanin linnassa. Venäläiset räjäyttivät Pohjan sodassa Ruotsin viimeisen sotilaallisen varustuksen Suomessa taivaan tuuliin. Ja nyt se koetaan uudestaan – ainakin melkein.

Kierros rauniolinnassa kummastutti lapsia: Missä tykit, hammasharjat ja kännykät?
Löytyykö linnan aarre? Mikä oli hovietiketti? Opastetut Kajaanin linnan lasten kierrokset ovat olleet tänä kesänä erityisen suosittuja. Parhaimmillaan kierrokselle on osallistunut lähes sata lasta.
Raija Oranen: Kirjoitan ehkä viimeistä kirjaani
Raija Oranen: Kirjoitan ehkä viimeistä kirjaani

Sodan pakopaikasta piknik-paikaksi – Kajaanin linnanraunioilla nautittiin omia eväitä jo 1800-luvulla
Kajaanin linnan antautumisesta ja räjäytyksestä suuren Pohjan sodan aikana tulee tänä vuonna kuluneeksi 300 vuotta. Merkkivuoden kunniaksi linnan rauniot "räjäytetään" valtakunnallisten kotiseutupäivien aikana 4.–7.8.2016.

Pohjolan rauniolinna on pari kaupungin kanssa – "Tämä yhdistelmä on erikoinen"
Kajaanin nähtävyys, keskellä Kajaaninjokea sijaitseva rauniolinna, on erityinen verrattuna muihin pohjoismaalaisiin linnoihin ja rauniolinnoihin.

Ilman Svea-mammaa Kajaanissa opeteltaisiin venäjää
Kajaanin historia on hyvin ruotsalaisvoittoinen. Tähän on vaikuttanut se, että kaupungin perusti ruotsalainen kreivi Pietari Brahe. Jos Täyssinän rauhassa Kainuu ei olisi siirtynyt Ruotsin valtaan, voitaisiin Kajaanin kouluissa opetella nyt kyrillisiä kirjaimia.

Kajaanin linnassa asui vahva nainen – Lucia piti miehensä hengissä ja pelasti historiankirjan
Lucia Grothusen eli vankeudessa miehensä Johannes Messeniuksen kanssa Kajaanissa parikymmentä vuotta. Vielä miehensä kuoleman jälkeen Lucia huolehti tämän elämäntyöstä.

Kajaanin linnanrauniot räjäytetään kesällä – kotiseutupäivillä halutaan osoittaa, ettei Kainuu ole surkea
Valtakunnallisia kotiseutupäiviä vietetään Kajaanissa ensi kesänä. Yksi merkittävä tavoite on näyttää muille suomalaisille ja maailmalle, että kaupungissa ja koko Kainuussa on vielä henkeä jäljellä.

Kajaanin luminen linna avataan lauantaina
Kajaanin kaupungin, Kainuun ammattiopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteisprojekti, perinteinen Lumimiilu avataan lauantaina. Lumesta tehtiin tänä vuonna Kajaanin linna, ja ilkivaltaa on ollut aiempia vuosia vähemmän.

Räjäytetty linna rakennetaan uudestaan lumesta – Kajaani vastustaa jälleen venäläismiehitystä
Ruotsin valtakunnan aikana oli hetki, jolloin piskuisen Kajaanin linna oli Ruotsin viimeinen tukikohta Suomessa. Salossa liehui Ruotsin lippu, vaikka maa oli lähes kokonaan vihollisen miehityksen alla. Tänä vuonna tuo aika eletään Kajaanissa uudestaan.

Harjus ei enää hypi Kajaaninjoella – "Ne tarvitsevat virtaavaa, hapekasta vettä"
1980-luvulla Kajaanin Linnanvirrassa välkehtivät nuorten harjusten hopeaselät niiden hyppiessä rantavyöhykkeessä. Nyt virtaavaa vettä tarvitseva laji on ahtaalla, ja niiden luonnonvaraista kantaa tuetaan istutuksin. Kalakanta on kokenut myös joen kuivattamisen.

Kohta Kainuusta etsitään aarteita – ne voivat olla muutakin kuin kultaa
Ylä-Kainuun maagisia tarinoita nettikirjaksi, opaskartaksi ja roolipeliksi koonnut kulttuuriantropologi Satumaarit Myllyniemi paljastaa, että hän on pian valmis luovuttamaan luontoon lähtijöille oikean aarrekartan. Tarinakartaston tuoma palaute kannusti aarteiden etsintään.

Lönnrotin jalanjäljillä kulkeneet löysivät kainuulaispunkkarit ja mystiset peräkammarin pojat
Neljä pääkaupunkiseutulaista valokuvaajaa päätti lähteä etsimään, mitä on jäljellä tarujen Suomesta. He kuvasivat kahden vuoden ajan Kalevalan tarinoiden keruumaita, Kainuuta ja kainuulaisia.

Linnanrauniot voisivat olla modernin kaupunkikulttuurin kehto
Kajaanin linnanrauniot heräävät uudella tavalla henkiin, kun elokuun lopulla linnan ympäristössä järjestetään laaja puistotapahtuma.

Mikä on kauneinta Kainuussa? – "Kommeet miehet"
Kysyimme Kajaanin markkinakadulla niin maakuntalaislta, kuin ulkopaikkakuntalaisiltakin mikä on Kainuussa kauneinta. Luonto vei voiton.

Retkeilijä siivoaa jälkensä – ”Ensimmäinen roska on se vaarallisin”
Missä ihminen, siellä roska. Retkeilijät tosin osaavat huolehtia roskistaan, ainakin Metsähallituksen Kainuun kohteissa roskaton retkeily toimii.

Pohjolan kivilinna brändätään 2000-luvulle – "Ei linnanrauniot vaan rauniolinna"
Euroopan pohjoisin kivilinna. Suomen ainoa kaupunkikeskustassa sijaitseva linna. Puhe on Kajaanin linnasta - tai pikemminkin linnanraunioista. Metsähallituksen hoteisiin siirtynyt kulttuurihistoriallinen kohde saa nyt 2000-luvun kiillotuksen eli brändäyksen.

Euroopan pohjoisin linna halutaan matkailukartalle: "Linnan yli kulkeva autosilta ei saa olla esteenä"
Kajaanin linnanraunioiden tarinat halutaan esille ja eläväksi, kun Euroopan pohjoisinta ja samalla itäisintä linnaa kehitetään matkailukohteena. Kaupungin ajatuksena on perustaa linnasaareen kahvila.

Metsähallitus: "Emme ole rakentamassa Kajaanin linnaa uudestaan"
Viime vuoden alusta Suomen linnanrauniot hoitoonsa ottanut Metsähallitus pitää Kajaanin linnanraunioita poikkeuksellisena kohteena. Linnan tarinat ja historia halutaan paremmin esille, mutta uudelleen sitä ei aiota rakentaa.

Matkailuoppaan työ vaatii heittäytymistä: "Hän juoksenteli kirkkopuistossa itkevänä kummitusneitona"
Roolihahmot ja -esitykset sekä tarinat vetoavat opaskierroksille osallistuviin, ja matkailuoppailta niiden toteuttaminen vaatii heittäytymistä ja rohkeutta.

Mielenkiintoiset tarinat vetävät turistit hautausmaalle
Kajaaniin tulevien matkailijoiden suosituin kohde on hautausmaa. Kajaanin Matkailuoppaiden kävelykierroksille hautakivien lomassa on niin paljon tulijoita, että kierroksia on täytynyt lisätä tai ryhmä on täytynyt jakaa kahtia.

Vankityövoimalla rappeutumista vastaan, Olavinlinnaa korjataan vauhdilla
Historiallisten rakennusten kunnossapito on saanut vauhtia omistajanmuutoksista. Esimerkiksi Olavinlinna, Hämeenlinna ja Turun linna ovat nyt Senaattikiinteistöjen ja Kajaanin linna Metsähallituksen hallussa. Museoviraston näkökulmasta uusi omistusjärjestely toimii hyvin. Museovirastolla rahaa kiireellisiinkin korjauksiin oli vähän. Nyt niitä katetaan tasaisesti vuokranmaksulla

Kaupunkilaisilla on sanottavaa Kajaanin linnasta – "Kyse ei ole pelkästään raunioista"
Metsähallitus on tehnyt kesän aikana kävijätutkimusta Kajaanin linnanraunioilla. Linnanrauniot siirtyivät vuoden alussa Museovirastolta Metsähallituksen luontopalvelujen hoitoon ja hallintaan. Tavoitteena oli saada tietoa kävijöistä, esimerkiksi mistä he tulevat ja miksi he tulevat.

Kajaanin linnan uudelleen rakentaminen sai tukea jo Ruotsin vallan aikaan
Kajaanilainen Janne Suutari on innokas Kajaanin linnan historian tutkija. Hän sai vähän aikaa sitten Ruotsista dokumentteja, joiden mukaan linnan jälleenrakentamista suunniteltiin jo 1700-luvulla.

Näkökulma: Linna vai rauniot - kumpi ompi parempi?
Kajaanin linnanraunioiden tilasta on väitelty pitkään, viimeisimpien tietojen mukaan jopa 1700-luvulta asti. Jarkko Remahlin mielestä merkittävää osaa paikallishistoriaamme ei saisi enää kohdella kaltoin.

410-vuotias Kajaanin linna halutaan osaksi aktiivista kaupunkikeskustaa
Kajaanissa selvitetään linnanraunoiden kävijäkuntaa. Kävijätutkimuksen avulla halutaan suunnitella tulevaisuuden hoitoa ja mahdollisuuksia elävöittää kaupunkikeskustaa.

87-vuotiaan intohimo hyväntekeväisyyteen ei ole sammunut
Yli kolme vuosikymmentä vapaaehtoisena hyväntekeväisyysjärjestössä toiminut Anita Sinisalo uskoo, että suomalaisten auttamishalu kumpuaa vuosista, jolloin suomalaiset itse saivat ulkopuolista apua. Sinisalo itse toimii Unicefissa, koska uskoo, että yksikin ihminen voi auttaa - edes vähän.

Maailman pohjoisimman keskiaikaisen kivilinnan kunnostukseen kerätään kannatusta
Kajaanin linnan aikojen saatossa kärsinyt olemus saa Janne Suutarin turhautuneeksi, koska muualla Euroopassa vastaava kohde keräisi turistimassoja. Hän on ryhtynyt kerämään joukkoja linnan korjaamisen puolesta Facebookissa. Museojohtaja ei pidä hanketta realistisena.

Villi ehdotus: Kekkosmuseo Kajaaniin
Kajaanin matkailu hyödyntää vain vähän kaupungin historiaa ja esimerkiksi raunioitunutta Kajaanin linnaa. Kulttuuriyhdistys Rauniokaupunki ry:n puheenjohtaja Veikko Leinonen on väitteestä samaa mieltä ja innostuu visioimaan Kekkosmuseota Kajaaniin. Presidentti Urho Kekkonen opiskeli Kajaanissa ja kirjoitti ylioppilaaksi Kajaanin Lyseosta vuonna 1919.

Roihuava pukki kerää katselijoita
Kekri on muinaissuomalainen sadonkorjuun juhla, jota on vietetty Kajaanissa nykyisessä muodossaan vuodesta 2002. Parhaimmillaan tämä valon juhla on kerännyt jokirantaan yli 4000 katsojaa.

Joen joulu sulkee Linnansillan torstai-iltana
Kajaanin kaupungin koulujen ja yhteistyökumppaneiden järjestämä Joen joulu -juhla sulkee Kajaanin Linnansillan klo 17. Yleisölle ohjelma alkaa jokirannassa ja kampuksella kello 17.30.

Kajaani saa sittenkin kekrijuhlansa
Kulttuuriosuuskunta G-voima järjestää sittenkin Kajaanissa perinteeksi muodostuneen Kekrijuhlan lauantaina 5.11. Asia ratkesi, kun Kajaanin Yrittäjät lähtivät talkoohengessä mukaan tukemaan tapahtumaa.

Roolioppaat kertovat kaupunkihistoriaa elävästi
Historiallisia roolihahmoja käytetään monen kaupungin kiertoajeluilla ja kävelykierroksilla. Kajaanissa roolioppaita kokeillaan tänä kesänä ensimmäistä kertaa. Kajaanin Matkailuoppaat ovat valmistaneet yhteensä yhdeksän roolihahmoa.

Barokkimusiikki pääsee Kajaanin linnanraunioille
Barokki soi -festivaali juhlistaa 360-vuotiasta Kajaania 16. - 19. kesäkuuta. Suunnitelmissa on perustaa jokavuotinen tapahtuma. Konsertteja järjestetään muun muassa linnanraunioilla ja Kajaanin raatihuoneella.

Linnansilta kiinni perjantaihin saakka
Rikkoutuneen viemärin korjaukseen käytettävien varaosien puute sulkee Kajaanin Linnansillan ajoneuvoiliikenteeltä viikoksi. Viemäri rikkoontui viime perjantaina ja korjauksen arvioidaan kestävän tämän viikon perjantai-iltaan saakka.

Mehiläinen ostaa Palvelukoti Onnin
Kajaanilainen Palvelukoti Onni siirtyy terveyspalvelukonserni Mehiläisen omistukseen. Kauppa astuu voimaan keskiviikkona 1.6. Kaupalla Mehiläinen laajentaa jalansijaansa Kainuussa entisestään.

Dynamo-klubi ja Lahnajärven seisake olisivat säilyttämisen arvoisia
YLE Teema esittää ensi vuonna ohjelmasarjan, johon on saanut ehdottaa suojelemisen arvoisia kohteita. Varsinais-Suomesta Suojele minua -ohjelmaan ovat päässeet Lahnajärven huoltoasemakokonaisuus ja Turun keskustassa sijaitseva Dynamo-ravintola.