Suomen saamelaiskäräjät - uusimmat sisällöt

Tauno Ljetoff katsoo ikkunasta sohvalla yhdessä koiransa Kuuran kanssa.

Tauno Ljetoff alkoi puhua tunteista nelikymppisenä: ”En aiemmin puhunut tunteista ollenkaan, enkä pärjännyt niiden kanssa”

Saamelaispoliitikko Tauno Ljetoffin mukaan saamelaisyhteisöä vaivaa edelleenkin vaikenemisen kulttuuri. Tauno Ljetoff oppi purkamaan henkistä taakkaansa vasta aikuisiällä.

Saamelaiskäräjien puheenjohtajan palkka ei yllä lähellekään kansanedustajia, vaikka edustaa kokonaista saamenkansaa Suomessa

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso aloittaisi palkkakeskustelun ennen uuden vaalikauden alkua.

Lapin perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.

Sara Seppänen esittää rahoitusta tunnustamattomien saamelaisten polveutumistutkimukseen

Kansanedustaja Sara Seppänen (ps.) esittää Metsäsaamelaiset ry:lle ja Inarinsaamelaiset ry:lle 30 000 euron rahoitusta eduskunnan joululahjarahoista.

Tuulimylly vasemmalla, Tuomas Aslak Juuso oikealla.

Saako saamelaisalueelle pystyttää tuuliturbiinin? Saamelaiskäräjien mielestä ei, mutta Metsähallituksen mielestä kyse ei ole tuulivoimahankkeesta

Saamelaiskäräjien mukaan tuulivoima on kielletty olemassa olevien sopimusten mukaan. Metsähallituksen näkemyksen mukaan Enontekiön tuuliturbiini ei ole sellaista tuulivoimaa, mikä luonnonvarasuunnitelmassa mainitaan.

Lapin hyvinvointialue sai vuoden 2023 Saamen kieliteko-palkinnon. Kuvassa Elen Anne Sara, Mirja Laiti, Laura Niittyvuopio-Valle, Tauno Ljetoff, Anna Lumikivi ja Tuuli Miettunen.

Saamen kielitekopalkinto myönnettiin Lapin hyvinvointialueelle

Saamelaiskäräjien Saamen kielineuvosto myöntää palkinnon kerran vaalikaudessa.

Grafiikkakuva, jossa on sinisiä, punaisia, keltaisia ja vihreitä graafisia kuvioita ja teksti, jossa lukee saamelaiskäräjävaalit 2023 neljällä kielellä.

Saamelaiskäräjävaalin tuloksesta on tehty 55 oikaisuvaatimusta

Saamelaiskäräjien hallitus käsittelee oikaisuvaatimukset saamelaiskäräjälain mukaisesti kiireellisesti ja viimeistään ennen vaalivuoden loppua.

Rauna Kuokkanen ja Juha Guttorm lähikuvissa.

Analyysi saamelaiskäräjävaaleista: Vanhat konkarit voittivat – moni uusi ehdokas ja niin sanottu oppositio joutuivat pettymään

Saamelaiskäräjävaalien äänestystulos osoittaa, että saamelaiset ovat tyytyväisiä nykyisen Saamelaiskäräjien ajamaan politiikkaan.

Kollaasi saamelaiskäräjien vaaleissa 2023 kolmesta eniten ääniä saaneesta ehdokkaasta: Anu Avaskari, Anni Koivisto ja Inka Musta.

Saamelaiskäräjävaalien kärjessä kolme naista – äänikuningatar Anu Avaskari: ”Olin jo huolissani, että tuleeko paikka”

Saamelaiskäräjille valittiin vanhojen konkareiden lisäksi kuusi uutta tulokasta. Lopullinen tulos vahvistetaan keskiviikkona.

Sääʹmteeʹǧǧ ođđ vuäzzla lie vaʹlljuum – ǩiõčč vaali puäđõõzzid

Yle Sääʹm puäđõskääzzkõõzzâst vuäinak sääʹmteʹǧǧvaalin vaʹlljuum, kõččâm da väärrvuäzzliʹžžen vaʹlljuum di uuʹccmõs jiõnnmieʹrivuiʹm čõõđ piâssâm vuäzzlaid vaalpââjas 2024–2027.

Kollaasi Saamelaiskäräjien vaaleilla valituista ehdokkaista.

Saamelaiskäräjävaalien tulos on selvillä – vaalien ääniharava on Anu Avaskari Inarista

Tässä artikkelissa käydään läpi saamelaiskäräjävaalien tuloksia ja saadaan myös tuntemuksia vaalivoittajilta ja pudonneilta ehdokkailta.

Saamelaiskäräjien uudet jäsenet on valittu – katso vaalien tulokset

Ylen tulospalvelusta näet saamelaiskäräjävaaleissa valitut, pudonneet ja varalla olevat sekä vähimmillä äänillä läpi päässeet vaalikaudelle 2024–2027.

Sámeálbmoga dárbu beassat gulahallat Sámedikkiin badjánii válgachat-ságastallamis

Válgachatii bohte oktiibuot badjel 300 kommeantta. Válgachat-ságastallan lágiduvvui maŋŋebárgga eahkes neahtas.

Paavo Riihitammela ja saamelaiskäräjävaalit.

Saamelaiskäräjävaalit kuumentavat tunteita – Paavo Riihitammela aikoo pyytää poliisin avukseen äänestyspaikalle

Paavo Riihitammela aikoo matkustaa tuhannen kilometrin matkan äänestyspaikalle, vaikkei varmuutta äänestämään pääsemisestä olekaan.

Yle Säämi uárnee vaaljâchat – seervâ nettisavâstâlmân já koijâd sämitiggevaaljâi iävtukkâsâin koččâmušâid

Vaaljâchat-savâstâllâm uárnejuvvoo majebaargâ 26.9.2023 tijme 18.00–20.00.

Vuässõõđ vaalchattsaǥstõõllmõʹšše da kõõjj sääʹmteʹǧǧvaali võboršiiʹǩǩin tuu miõl âʹlnn joorri kõõččmõõžžid

Vaalchaatt jäʹrjstet mââibaarǥ 26.9.2023 čiâss 18.00–20.00.

Sámediggeválggat bohciidahttet garra dovdduid – Paavo Riihitammela áigu bivdit bolesa veahkkin jienasteapmái

Paavo Riihitammela áigu mátkkoštit duhát kilomehtera duohken jienastanbáikái, vaikko ii leat sihkkar beasságo son jienastit dán jagi sámediggeválggain.

Nainen seisoo postilaatikon edessä kirjeen kanssa kädet ristissä.

Osaisitko äänestää saamelaiskäräjävaaleissa? Jopa satoja äänestyslipukkeita hylätään joka vaaleissa

Tähän artikkeliin on koottu viisi mahdollista skenaariota, miten äänestäminen saamelaiskäräjävaaleissa voi mennä pieleen.

Saamelaiskäräjävaalien äänestyslippu kädessä.

Moni odottaa yhä saamelaiskäräjävaalien äänestyksen asiakirjoja

Vaalilautakunnan puheenjohtaja Aslak Pieski haluaa rauhoitella tilannetta, ja sanoo, että posti kulkee paikoin hitaasti.

Máhtátgo jienastit sámediggeválggain? Loga dás, mat buot áššit sáhttet mannat endorii jienasteamis ja mo garvit daid

Dán artihkkalii leat čohkkejuvvon vihtta vejolaš siva, manne jienasteapmi sáhttá mannat endorii. Dasa lassin ahte jietna ii olle áiggil válgalávdegoddái, šaddet juohke válggain maiddái hilgut jienaid juoba čuđiid mielde.

Maid sámediggeválgaevttohasat guldalit ovdafeasttas, naba mii lea sin red flag? Sohkaršohka pubbagilvvus čielgá makkárat sii leat

Yle Sohkaršohka buvttadan válgavideoráiddus sámediggeválgaevttohasat besset leaikkastallat, muhto maiddái gieđahallat politihkalaš áššiid vehá geahppasut hámis.

Kollaasissa korkeimman hallinto-oikeuden etuovi sekä Paavo Riihitammela.

Lähes sata valitusta saamelaiskäräjien vaaliluettelosta käsittelyssä – vaikka ne hyväksyttäisiin, luettelon ulkopuolelle jääneet eivät ehdi äänestää

Arvion mukaan korkein hallinto-oikeus ei ehdi ratkaista valituksia ennen meneillään olevien saamelaiskäräjävaalien päättymistä.

Kuvassa on kaikki 34 saamelaiskäräjävaalien ehdokasta

Saamen kieli viralliseksi kieleksi? Saamelaisille oma kansanedustajansa? Tutustu saamelaiskäräjävaalien ehdokkaiden näkemyksiin

Tämän jutun avulla voit syventyä saamelaiskäräjävaalien ehdokkaiden vaaliteemoihin ja ajatuksiin.

Inarinsaamelaiset ehdokkaat 2023 saamelaiskäräjille

Anarâš iävtukkâsah halijdeh ovdediđ anarâškielâ já eennâmkevttim aašijd sämitiggeest – anarâškielâliih iävtukkâsah láá uccáá

Inka Musta, Leo Aikio, Anu Avaskari, Aslak Pekkala, Anni Koivisto já Marjaana Aikio muštâleh maht sij ovdediččii anarâšâi aašijd sämitiggeest.

Vuoden 2023 saamelaiskäräjävaalien ehdokkaita.

Tiesitkö saamelaiskäräjävaalien lähestyvän? Esittelemme ehdokkaat, jotka haluavat tulla valituiksi uudestaan

Saamelaiskäräjien nykyisestä 21 varsinaisesta jäsenestä 14 haluaa jatkaa työtään saamelaiskäräjillä.

Vássán baji sámediggeáirasiin lea ain hállu joatkit barggu sámiid ovdii – muhtumat čohkkán logiid jagiid Sámedikkis, muhtumat ovtta válgabaji

Dálá sámediggelahtuin ja várrelahtuin 17:s háliidit ain joatkit Sámedikkis.

Kuvassa saamelaiskäräjävaalien palaavat ehdokkaat.

Viisi palaa ehdolle saamelaiseen parlamentaariseen työhön: kaksi oli pitkään poissa, kaksi kauden ajan ja yksi yritti sisään viime vaaleissa

Saamelaispolitiikkaan on palaamassa tuttuja nimiä tauon jälkeen.

Kuvassa saamelaiskäräjävaaleihin palaavat ehdokkaat.

Viđas máhccet evttohassan sámi parlamentáralaš bargui: guovttis leigga eret guhkit áigge, guovttis ovtta baji ja okta fikkai sisa mannan válggain

Sámepolitihkkii máhccet oahpes namat bottu maŋŋá.

Kollaasissa saamelaiskäräjävaalien ensikertalaiset Mari Gauriloff, Armi Palonoja, Anni-Sofia Niittyvuopio, Inka Musta, Leena Niittyvuopio-Jämsä, Kari Guttorm, Maarit Kiprianoff, Margareetta Suoninen, Tinja Semenoff, Veijo Niittyvuopio ja Marko Katajamaa.

Kolmannes saamelaiskäräjävaalien ehdokkaista on uusia nimiä – keitä he ovat ja miksi he haluavat saamelaiskäräjille?

Saamelaispolitiikkaan yrittää uusia nimiä ympäri Suomea. Lapsiin ja nuoriin, kielten opetukseen ja oikeuksiin liittyvät asiat innostavat ihmisiä lähtemään ehdolle.

Saamelaiskulttuurikeskus kuvattuna edestäpäin.

Yle seuraa saamelaiskäräjävaaleja: Vaalichat kiinnosti monia –keskustelussa nousi esille useita ajankohtaisia aiheita

Syksyn vaaleissa on ehdolla yhteensä 34 henkilöä, kaksi vähemmän kuin edellisissä vuoden 2019 vaaleissa. Mukana on nykyisiä ja entisiä edustajia, mutta myös paljon politiikan ensikertalaisia.

Yle čuovvu sámediggeválggaid: Válgachat gesii olu ságastalliid – ságastallamii badjánedje ollu áigeguovdilis fáttát

Dán čavčča válggain leat oktiibuot 34 evttohasa. Evttohassan leat sihke dálá ja ovddeš áirasat, muhto maiddái ođđa namat.

Hallitus lupaa viedä kuohuntaa aiheuttaneen saamelaiskäräjälain eduskuntaan vielä tänä vuonna – ”Aikamoinen takinkääntö”, sanoo oikeustietelijä

Saamelaiskäräjälain uudistusta puidaan jo neljättä hallituskautta. Korkeimman hallinto-oikeuden tulevat ratkaisut saattavat kuitenkin ratkaista yhden lakiuudistuksen kiistakysymyksistä.

Lapinkyläyhdistykset kantelivat saamelaiskäräjistä oikeusasiamiehelle vedoten rasismiin – saamelaiskäräjien puheenjohtaja kannattaa julkista käsittelyä

Lapinkyläyhdistysten mukaan rasismi ilmenee saamelaiskäräjien vaaliluettelosta tehdyissä päätöksissä. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja painottaa, että asiantuntijoiden mukaan vaaliluetteloon merkitsemisessä ei ole kyse syrjinnästä.

Guldal jiena: Sámi parlamentálaš bargu álggii 50 dassái – Sámediggi plánemin ávvudoaluid skábmamánnui

Sámediggi lea ásahan bargojoavkku, mii galgá ordnet stuorra ávvudoaluid 50 jagi bistán sámi parlamentáralaš barggu gudnin.

Lappalaš searvvit leat guoddalan Sámedikki birra riekteáššeolbmui rasismma dihtii – Juuso: ”Sámediggi ii leat goassige dubmehallan vealaheamis”

Lappalaš searvvit sivahit Sámedikki rasismmas. Sámedikki ságadoalli deattuha, ahte áššedovdiid mielas válgalogahallanáššis ii leat leamaš sáhka vealaheamis.

Saamelaiskäräjien hallitus käsitteli 131 oikaisupyyntöä, jotka koskevat syksyn vaalien vaaliluetteloa

Viimeinen valitusosoite saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkitsemisestä on korkein hallinto-oikeus.

Saamelaiskäräjien vaaliluettelosta tipahtaneet eivät ehdi asettumaan ehdolle – apulaisoikeusasiamies: Valitusaika on liian lyhyt

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin mukaan saamelaiskäräjävaaleja koskeva valitusaika on liian tiukka. Äänioikeutta koskevia kysymyksiä ei ennätä lainvoimaisesti ratkaisemaan ennen ehdokasasettelun määräajan umpeutumista.

Saamelaiskäräjät koolla Inarissa 29.11.2022.

Sámedikki dievasčoahkkin ii leamašan oktiige dievva dán válgabajis – eanemus eret orrun áirasat eai šat áiggo ohcat luohttámušdoibmii

Válgabaji 2020–2023 Sámedikki dievasčoahkkimiin eanemusat leigga eret Veikko Porsanger ja Tanja Sanila. Soai guođđiba Sámedikki dán baji maŋŋá.

Ihmisiä valkoisen tapahtumateltan edessä.

Saamelaiskäräjälaki puhuttaa metsäsaamelaisten kesäpäivillä: ”Ei voi olla yhtä rajoittavaa instanssia, joka valitsee, ketkä ovat saamelaisia”

Saamelaiskäräjälain muutossuunnitelmat puhuttivat Metsäsaamelaisten Kesäpäivillä Enontekiöllä

Saamelaiskäräjien vaalikauden 2020–2023 jäsenet kuvattiin yhteiskuvaan järjestäytymiskokouksessa 27.2.2020.

Saamelaiskäräjien jäsenistä ainakin kuusi asettuu ehdolle syksyn vaaleissa – kolme jää pois, loput harkitsevat asiaa

Saamelaiskäräjävaalit toimitetaan 4.9.–2.10.2023. Ehdokasasettelu päättyy 4.8.2023.

Konfliktitutkija: Kokoomus on avainasemassa saamelaiskäräjälain etenemisessä – ”Nyt tilanne on eri kuin viime hallituskaudella”

Konfliktitutkija Kaisa Raitio muistuttaa, että kirjaus hallitusohjelmaan ei vielä takaa saamelaiskäräjälakiuudistuksen toteutumista. Hallituksesta kommentoidaan, että kirjaus on tehty yhteisesti.

Sámedikkis eatnašat leat duđavaččat, go ráđđehus áigu doapmat sámediggeláhkaevttohusain – "Dát lea olmmošriektedahku", dadjá Henriksson

Sámedikkis eatnašat leat duđavaččat ráđđehusprográmmii

Saamelaiskäräjien täysistunto koolla Inarin Sajoksessa 29.11.2022.

Saamelaiskäräjälaki aiotaan antaa eduskuntaan vuoden loppuun mennessä – hallitusohjelmassa mukana myös kirjauksia saamen kielistä

Juuri julkaistun hallitusohjelman mukaan totuus- ja sovintokomission työlle annetaan lisäaikaa vuoden 2025 loppuun.

Vielä ei tiedetä, kirjoitetaanko saamelaiskäräjälaki hallitusohjelmaan – kokoomus ja perussuomalaiset ovat vaitonaisia, RKP kehittäisi lakia

Lapissa yksi kiinnostavimmista asioista hallitusneuvotteluissa on saamelaiskäräjälain kohtalo. Kysyimme neuvottelevilta puolueilta, pääseekö lain uudistus tulevaan hallitusohjelmaan mukaan.

Markus Lohi, Tuomas Aslak Juuso, ote Lohen vaalimainoksesta

Saamelaiskäräjien puheenjohtajan kirjoitus päätyi vaalimainokseen – Juuso: "En sekaannu vaaleihin"

Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Tuomas Aslak Juuson ja eduskuntavaaliehdokas Markus Lohen näkemykset eriävät siitä, oliko Juuson verkkokirjoituksesta otettua sitaattia lupa käyttää vaalimainoksessa vai ei.

Sámedikki ságadoalli moaitá go su čállosa geavahit válgamáidnumis lobi haga, riikkabeaiáirras lohká fas ožžon lobi

Markus Lohi ja Tuomas Aslak Juuso eaba leat ovttaoaivilis das, oaččuigo Lohi geavahit sitáhta Juusos iežas válgamáidnosis. Juuso ii leat háliidan váldit beali riikkabeaiválggaide.

Saamelaiskäräjien täyskokous Inarin Sajoksessa 29.11.2022.

Pääministeri Marin sai vetoomuksen saamelaisten itsemääräämisoikeuden puolesta

Saamelaisten parlamentaarinen neuvosto vetoaa pääministeri Sanna Mariniin saamelaisten itsemääräämisoikeuden puolesta. Vetoomus luovutettiin Marinille Brysselissä Barentsin alueen alkuperäiskansojen huippukokouksessa.

Kansanliike tyytyväinen vaalilautakunnan päätökseen

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta kertoi viime viikolla, että se on koonnut vaaliluettelon ensi syksyn saamelaiskäräjävaaleista.

Saamelaiskäräjien luottamushenkilöitä ei koske virkarikosvastuu

Rikoslain virkarikosvastuu ei koske nykylain mukaan saamelaiskäräjien luottamushenkilöitä eikä henkilöstöä. Näin virkarikosvastuu ei koske myöskään vaalilautakuntaa.

Inarinsaamelaiset ry:n puheenjohtaja syyttää käräjien vaalilautakuntaa virkarikoksesta

Saamelaisyhdistyksen puheenjohtajan mukaan saamelaiskäräjät rikkoo ihmisoikeuksia.

Saamelaiskäräjävaaleissa on ensi syksynä ennätysmäärä äänioikeutettuja, silti äänioikeusasiaa puitanee tälläkin kertaa korkeinta oikeusastetta myöten

Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon on merkitty ensimmäistä kertaa yli kuusi tuhatta äänioikeutta. Määrä on ennätys. Ensi syksyn saamelaisvaaleissa on siten lähes viisi sataa äänioikeutettua enemmän kuin neljä vuotta sitten.

Aihe: Suomen saamelaiskäräjät

Uusimmat artikkelit