Saamenmaa - uusimmat sisällöt

Henkilökuva. Toimittaja Susanna Guttorm.

Anáris álget SM-gilvočuoigamat – Yle sádde njuolggoosiid Ylen aamu-prográmmas ja Yle Areenas iđđes

Njuolggoosiin leat mielde guossin goit Anára gielddahoavda ja báikkálaš nuorra čuoigi.

Vuigen Yle Ođđasiidda ja radioođđasiidda 30.3. | Oikaisu Yle Ođđasatiin ja saamenkielisiin radiouutisiin 30.3.

Vuigen guoská ođđasa das, mo Sámedikki jienastanlohku lea oaidninláhkai. | Oikaisu koskee uutista Saamelaiskäräjien äänestysluettelon nähtävilläpidosta.

Ruskehiuksinen nainen katsoo kameraan hymyillen, kuvan reunassa radiostudion kaiutin.

Sápmelaččat leat šaddan eanet aktiivvalažžan dáin riikabeaiválggain, árvala politihka professor

Sápmelaččaid vuoigatvuođalaš áššit soitet váikkuhit dál eanet go ovdal riikabeaiválggaid jienasteamis Lappis, dadjá Lappi universitehta politihka professor Laura Junka-Aikio.

Eanodat ruhtadišgoahtá fas sámi mánáidkulturguovddáža doaimma – ”Addá positiivvalaš signála”, dadjá doaimmajođiheaddji

Eanodaga gielda oassálastá Mánu doaimma ruhtadeapmái fas moatti jagi bottu maŋŋá. Gieldda buresveadjinlávdegoddi mearridii áššis mannan vahkus.

Geat besset riikkabeivviide, gii oažžu davvin eanemus jienaid?

Yle Sápmi čohkke dán artihkkalii ođđasiid ja dovdduid jagi 2023 riikkabeaiválggain.

Marja Näkkälälle Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunnan kultuuripalkinnon saaja, 25.3.2023 Enontekiöllä.

Duojár Marja Näkkälä oaččui Sámedikki kulturbálkkašumi – ”Duodji lea varraárbi, in leat dárbbašan válljet dan”

Sámedikki kulturbálkkašumi oažžuba dán jagi maid Yle Sámi doaimmaheaddji Anja Kaarret ja duojár Marja-Liisa Laiti.

Promokuva Vi lover et helvete -sarjasta. Nuori pari makoilee maassa päät koskettaen. Valkoisella tekstillä lukee sarjan nimi.

Norggas beaggán tv-ráidu oidnogoahtá otne maid Suoma bealde – mielde leat sámi neavttárat

Tv-ráiddu sáhttá geahččat Yle Areenas.

Esrangen avaruustukikohdassa Kiirunassa laukaistiin Bror-luotainraketti. Pienemmässä kuvassa näkyy, millaisia valoilmiöitä se aiheutti.

Pohjois-Ruotsissa ammuttu rakettikoe aiheutti erikoisia valoilmiöitä Suomen etelärannikkoa myöten

Kokeen tarkoituksena on tutkia lähiavaruuden olosuhteita. Tutkijat toivovat myös saavansa lisää tietoa revontulista.

Hetan Marianpäivillä heitetään suopunkia.

Heahtá Márjjábeaivvit čohkke sámiid oktii máŋgga jagi bottu maŋŋá – ”Juohke ahkebulvii lea prográmmas juoidá”, lohpidit lágideaddjit

Lágideaddjit vurdet olu olbmuid searvat dán jagáš doaluide. Vaikko árbevirolaš heargegilvvut eai šatta dánge háve, de njoarostangilvvu sávvet hohkahit suohpangieđaid Heahttái.

Saamelaiskäräjien täyskokous Inarin Sajoksessa 29.11.2022.

Pääministeri Marin sai vetoomuksen saamelaisten itsemääräämisoikeuden puolesta

Saamelaisten parlamentaarinen neuvosto vetoaa pääministeri Sanna Mariniin saamelaisten itsemääräämisoikeuden puolesta. Vetoomus luovutettiin Marinille Brysselissä Barentsin alueen alkuperäiskansojen huippukokouksessa.

Mikko Portti Juutuavaaran kilpakympillä, 16.3.2023 Inarissa.

Čuoiggadalli iskkai Suoma meašttirgilvvuid láhtu – “Gal doppe ferte rahčat Iivo Niskanen maiddái”

Čuoiganláhtus erohus lea alimus ja vuolimus báikki gaskkas olles 160 mehtera.

Kollaasissa Oula Sara, Hansi Länsman ja Riitta Näkkäläjärvi talvivaatteissaan.

Jienastanbiila skirvehii Lismái – Bellodat, sohkabealli ja eandaliige sámevuohta stivrejit dan, mo smávva sámegilážis válljejit evttohasa

Anára jienastanbiilla vuosttas bisánanbáiki lei dáid riikkabeaiválggain Lismmás. Jienastanbiillat johtet buot eará sámegielddain earret Ohcejogas.

Kuvddâl podcaast: Sääʹmvuõđâst lij pueʹrmõs puk da jõs ij tõt, de säʹlttkueʹll

Jeeʹresnallšem nääʹl leeʹd sääʹmm lie nuʹt jiânnai ku lie sääʹm-i, da puk tõk lie vuõiʹǧǧest.

Metsähallituksen maankäyttöpäällikkö Elina Stolt Metsähallituksen Luonnonvarakeskuksen edessä.

Olbmot eai liiko váinniid gunaid gilvimis lundui – ”Go ii dieđe gosa leat gilván, gos dat jámežat leat”

Gutnan boaldin lea šaddan bivnnuhabbon. Meahciráđđehussii bohtet jahkásaččat sullii 60 ohcamuša gunaid gilvimis Lappi lundui.

Válgalávdegotti ságadoalli: “Virgerihkussivahusat leat ruskaságat”

Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso dadjá, ahte son luohttá válgalávdegotti ámmátdáidui.

Aslak Jomppanen, Henna Tervaniemi ja Juha Feodoroff, 24.2.2023 Inari.

Leatgo anárlaččat duhtavaččat iežaset eallinbirrasii? Yle čielggadii, mii lea suopmelašvuođa váimmus

Yle lea ráhkadan Suomalaisuuden selkäranka -nammasaš njuolggosáddagiid, main leat guorahallan suopmelašvuođa vuođđoprinsihpaid.

Saamelaiskäräjien täysistunto koolla Inarin Sajoksessa 29.11.2022.

Inarinsaamelaiset ry:n puheenjohtaja syyttää käräjien vaalilautakuntaa virkarikoksesta

Saamelaisyhdistyksen puheenjohtajan mukaan saamelaiskäräjät rikkoo ihmisoikeuksia.

Saamelaiskäräjävaaleissa on ensi syksynä ennätysmäärä äänioikeutettuja, silti äänioikeusasiaa puitanee tälläkin kertaa korkeinta oikeusastetta myöten

Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon on merkitty ensimmäistä kertaa yli kuusi tuhatta äänioikeutta. Määrä on ennätys. Ensi syksyn saamelaisvaaleissa on siten lähes viisi sataa äänioikeutettua enemmän kuin neljä vuotta sitten.

Kari Kyrö katsoo kameraan. Päässään hänellä on suuri valkoinen karvalakki. Päällään hänellä on luhka. Taustalla luminen maisema.

Kari Kyrö jáhkká, ahte son lea okta dain gean eai leat čáhkadan Sámedikki válgalogahallamii – Mearrádus guoská badjel 80 olbmo

Sámedikki válgalávdegoddi dieđihii duorastaga, ahte eai leat čáhkadan jienastuslohkui olbmuid geaid alimus hálddahusriekti lea dohko bidjan.

Kooumi vaali eeʹǩǩ – riʹjttai-a saaʹmin perstummuš puki vaali årra?

Eeʹjj 2023 jiõnstet eeʹttiǩ-kåʹddvaalin, sääʹmteʹǧǧvaalin da saaʹmi ouddoummuvaalin.

Iina Kuustonen och Kari Ketonen spelar poliser i inhemska krimserien Ivalo.

Anára márkanis bávkkeha duorastat eahkeda – Bivnnut Ivalo tv-ráiddu filbmemat váikkuhit maid girkosiidda johtolahkii

Ivalo tv-ráiddu filbmemat joatkašuvvet Anáris njukčamánu lohppii. Tv-ráiddu buvttadeaddji sávvá báikki olbmuin gierdevašvuođa.

Elle Aikio istuu työtuolilla ja takana näkyy tietokoneen näyttö josta voi nähdä norjan lääkärihelikopterien sijainnit.

Elle Aikio rámiida oasseáigebarggu vejolašvuođa Norggas – Buoret bálká ja álkkit bargonoađđi geasuhit suopmelaš buohccedivššáriid Norgii

Norggas buohccedivššár dine gaskamearálaččat 1 000–1 500 euro eambo go Suomas. Ámmátlihtuin oaivvildit, ahte stuorámus sivva divššárvátnivuhtii Suomas lea dat, ahte bargu ii geasut nuoraid.

Saamelaisasuun pukeutunut mies katsoo suoraan kameraan, taustalla on parkkeerattuja autoja.

Sámi dálkkádatráđđi beassá álggahit barggus jáhkkimis álgogeasis – ”Okta válgaáigodaga stuorimus bohtosiin”, dadjá Sámedikki ságadoalli

Sámi dálkkádatráđi mihttomearrin lea buktit sápmelaččaid dieđu ja oainnuid oassin riikkadási dálkkádatpolitihka válmmaštallamii.

Britt-Ingá Näkkäläjärvi, Ingá-Máret Gaup-Juuso, Janne Uusitalo ja Tiia Veskoniemi.

Mo olbmot válljejit riikabeaiválggain evttohasa? ”Háliidan, ahte evttohas guottiha sámediggelága ođasmahttima”

Yle Sápmi jearai njealji olbmos Anáris ja Gárasavvonis, mat áššit váikkuhit sin jienasteapmái.

Naapurin lapsen härnäyksellä oli yllättävät seuraukset – Eveliina Feodoroff-Rantalalle selvisi, että adoptioisä olikin oikeasti hänen enonsa

Eveliina Feodoroff-Rantala sai adoption jälkeen pitää siteet biologiseen sukuunsa ja kolttasaamelaiseen kulttuuriin.

Poro ja ohjastaja tulossa lumisessa maisemassa kohti maalia. Taustalla metsää.

Tältä näyttää porojen kilpa-ajo – kilpa porokuninkuudesta käydään useissa osakilpailuissa

Kuuman sarjan parhaimmisto kisaa kuninkuudesta huhtikuussa Inarissa.

Hetan Hiihtomaan hissistä kuva. Talvikuva.

Enontekiön kunta lupaa avata Hetta Hiihtomaan lauantaina

Kunta vuokrasi rinnekoneen ja laskettelukeskuksen avaaminen mahdollistuu.

Eero Nikula ja Heikki Ranttila seisovat Inarin hiihtostadionin hiihtoladulla, taustalla latukone, 7.3.2023 Inari.

Ain dárbbašit barggánis olbmuid veahki vai Suoma meašttirgilvvuid lágideapmi Anáris lihkosmuvvá bures

Suoma meašttirgilvvuin čuiget Anáris njukča-cuoŋománu doajáldagas.

Heini Wesslin kuvattuna ulkona ja hänellä on koristeltu karvalakki päässään.

Kuvddâl podcaast: Õutstõõzz äʹrbbvuõtt avi jiijjâs persoon – vuäitt-a sääʹmpihttsid da tõi âânnmõõžž oođeed?

Ku maaiʹlm mottai, sääʹmkulttuur še mottai. Leâša mäʹhtt da mõõn jiânnai lij suåvlaž oođeed äʹrbbvuõđlaž aaʹššid, mâʹte sääʹmpihttsid?

Badjel bealli Lappi riikkabeaievttohasain oaidná, ahte Sámedikkis galggalii leat veto-riekti Sámi eanangeavahanáššiide

Eanemus doarjja veto-riektái gávdno ruoná lihtus, gos buot evttohasat guottihit ášši. Eanemus vuostálastit leat guovddášbellodagas, sosiálademokráhtain, olgešbellodagas ja vuođđosuopmelaččain.

Inarin kunta pahoittelee saamelaiskäräjälaista antamansa lausunnon tulkinnanvaraisia sanamuotoja

Inarin kunnan perustuslakivaliokunnalle lähettämä lausunto saamelaiskäräjälaista kirvoitti kuntalaisaloitteen, johon kunta on nyt antanut vastineensa.

Inergia lämpö Oy:n toimitusjohtaja Ivalon lämpölaitoksen pihalla.

Anáris stobut liegganit dál boaresmehciid smáhkuin ja darffiin – gáiddusliggen lea divron 20 proseantta

Anára liggenlágádusas lohket diehtit, ahte sin boaldámušaid skáhppon váikkuha birrasii, muhto sin mielas báikkálaš ávdnasiid atnin lea buoremus vuohki buvttadit gáidduslieggasa.

Kuvddâl jiõn: Tän da pueʹtti neäʹttel saaʹmi siidsåbbrin saǥstõõlât ouddoummuvaali jäʹrjstummuž da sääʹmvuuʹd ääiʹjpoddsaž aaʹšši pirr

Saaʹmi siidsåbbrid jäʹrjstet tän neäʹttel Čeʹvetjääuʹrest da pueʹtti neäʹttel Njeäʹllmest. Såbbri vääžnmõs äʹšš lij valmštõõttâd taʹnnʼjaž ouddoummuvaalid.

Pohjoisen politiikan ja hallinnon professori Laura Junka-Aikio istuu sohvalla.

Sámediggeláhkaevttohusa gopmáneapmi sáhttá váikkuhit jienastanláhttemii Lappi válgabires, árvala professor Laura Junka-Aikio

Sámeáššit leamašan oidnosis riikkadásis sámediggeláhkaevttohusa geažil. Professor Laura Junka-Aikio jáhkká, ahte dat sáhttá váikkuhit maiddái váldoálbmoga jienastanláhttemii.

Toimittaja Jouni Aikio ja erinäisiä postilaatikoita.

Saamelaiskäräjien vaaleissa ylittyy 6 000 äänioikeutetun määrä – vaalilautakunta hyväksyi 507 uutta henkilöä vaaliluetteloon

Äänioikeusilmoitusten postittaminen on alkanut, äänestäminen tapahtuu postin välityksellä tai palauttamalla vaaIiasiakirjat vaalilautakunnan toimistoon.

Válgalávdegoddi lea dohkkehan 507 ođđa olbmo válgalogahallamii – jienastanvuoigatvuođalaččaid lohku loktanii vuosttas geardde badjel 6 000

Almmuhusat Sámedikki válggaid jienastanvuoigatvuođas vulget dál jienasteaddjiide. Válggat doaimmahuvvojit seamma láhkai go njeallje jagi dassái.

Ella Marie Hætta Iskasen ja Greta Thunberg katsovat toisiaan mielenosoituksessa Norjan öljy- ja energiaministeriön ulkopuolella. Hætta Isaksenin käsi on Thunbergin olalla.

Saamelaisnuoret osoittavat mieltään tuulivoimaloita vastaan Oslossa, koska Norja ei ole noudattanut korkeimman oikeuden päätöstä

Saamelaisnuorten mielenosoitus Fosenin tuulivoimapuistoa vastaan jatkuu Oslossa kuudetta päivää. Poliisi on poistanut aktivisteja Norjan öljy- ja energiaministeriöstä sekä valtionvarainministeriöstä.

Människorättsprofessorn Martin Scheinin sitter i Daniel Olins tv-studio

Olmmošriekteáššedovdi Scheinin: Riikabeivviin livččii ain vejolašvuohta dohkkehit sámediggelága

Olmmošriekteáššedovdi Martin Scheinin oaivvilda, ahte sámediggelága bisáneapmi dagaha stuorra eahpeluohttámuša ja váikkuha sápmelaččaid ja Suoma servodaga gaskavuhtii.

Linnea Rasmus kylmäaltistustutkimuksessa Inarissa.

Dutkit árvalit, ahte dálkkádatnuppástus sáhttá čuohcat olbmuid dearvvasvuhtii – Anáris dutket boazodoalliid ja kantuvrabargiid dearvvasvuođa

Dutkamuša bohtosiiguin sáhttet boahtteáiggis ávkkástallat ovdamearkka dihte dearvvasvuođarávvagiin.

Sámediggeláhka bisánii politihkalaš vuostálastimii – láhkaevttohusas eai lean vuođđolágalaš čuolmmat

Láhkaevttohusa meannudanvuogis vuođđoláhkaváljagottis leat maŋemuš beivviid áigge čielgan ođđa bealit.

Kvinna står i samisk huvudbonad med Tana älv och fjäll i bakgrunden.

Njuorggánlaš skuvlamánáid beaivi guhkku busseoktavuođa nuppástusa geažil – vánhen ii leat duđavaš mearrádussii

Busse fáro beassá vuot 13.3. rájes seamma beaivvi áigge Roavvenjárggas Ohcejohkii. Dat goittotge guhkida Njuorggámis johtti mánáid skuvlabeaivvi, danin go maiddái skuvlamánát johtet dainna sáhtuin.

Lauantai 25.2.2023 (radio)

Saamelaiskäräjälaki. Vastaamon tietomurto. Korvaushoito. Kevätseuranta. Sää.

Kuvddâl jiõn: UMK-ǩeâlbb lij eʹpet sueʹvet, Terhi Harju miõlâst laullʼji tääʹss lij pâjjnam

Sueʹvet vaʹlljeet Lääʹddjânnam oudsteei Eurovision laaulǩiõlbbu Uuden Musiikin Kilpailu -laaulǩeâlb finaalâst. Terhi Harju ij ǩiõčč pâi UMK-ǩeâlb, leâša Eurovision laaulǩeâlbb lij täʹrǩǩ suʹnne.

Dosentti Tero Mustonen on tutkinut syksyn ajan mikromuovipitoisuuksia Saamenmaan vesistöissä.

Kuvddâl jiõn: Čeʹvetjääuʹrest älgg eroosiotuâsttamhaʹŋǩǩõs pâʹsslašttâm-mannust, vuõssmõs teâđtempodd piâtnâc

Čeʹvetjääuʹrest tuejjeet taʹnni eroosiotuâsttamtuâj. Haʹŋǩǩõs jääʹrjast vuõssmõs teâđtempoodd Čeʹvetjääuʹr škooulâst piâtnâc 24.2.2023.

Kollaasissa Ingá-Katrine West, Aslak-Ánde Syvänperä ja Britt-Inga Näkkäläjärvi.

Sámi nuorat šaddet fas vihkkehallat ohcalitgo lulás skuvlii vai gávdnošiigo Sámis stuđerenbáiki – gávpogii vuolgin lea stuorra nuppástus

Dál lea fas áigi ovccátluohkkálaččaide ohcat nuppi dási skuvlejumiide, dego logahahkii ja ámmátskuvlii. Ohcanáigi allaskuvllaide álgá maid njukčamánu beallemuttus.

Inarilaiset Emma Gahmberg, Saammâl Suominen ja Pirita Näkkäläjärvi kultuurikeskus Sajoksen pihalla, 16.2.2023.

Man suopmelažžan anárlaččat dovdet iežaset? Ođđa prográmmas Yle čielggada, mii lea suopmelašvuođa váimmus

Yle lea sáddegoahtán Suomalaisuuden selkäranka -nammasaš njuolggosáddagiid, main guorahallet suopmelašvuođa vuođđoprinsihpaid.

Kuvddâl podcaast: Peʹssren sääʹmsooǥǥ peʹssertuâjast – sääʹmpiâr lij jõnn da adoptio pohtt jäänab rääʹǩǩesvuõđ

Adoptio lij ääiʹjben leämmaž peittäʹšš da stramm. Kuuitâǥ tõt vuäitt puʹhtted adoptõsttum oummu jieʹllma jäänab rääʹǩǩesvuõđ.

Lappalaispykälä ja maankäyttöoikeudet hiertävät perustuslakivaliokunnassa – Saamelaiskäräjät ei anna periksi vaaliluetteloasiassa

Seuraavat päivät näyttävät, mitä saamelaiskäräjälaille tapahtuu, kertoo perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä.

Lappalaščuokkis ja eanangeavahanrievttit gahket vuođđoláhkaváljagottis – Sámediggi ii hálit vuollánit válgalogahallama ođđasit čohkkemis

Čuovvovaš beaivvit čájehit mii dáhpáhuvvá, dadjá vuođđoláhkaváljagotti ságadoalli Johanna Ojala-Niemelä.

Dálveluopmosesoŋŋa lea álgán, muhto Heahtá čuoiganguovddáš lea ain gitta – vuos divodanbargguid geažil ja dál ii leat doarvái muohta

Olbmot eai leat beassan vel dán dálvve čierastallat Heahtá Hiihtomaa -čuoiganguovddážis. Hiihtomaa lea ulbmil rahpat guovvamánu loahpas.

Aihe: Saamenmaa

Uusimmat artikkelit