Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Osmo Seurujärvi seisoo mönkijän vieressä ja katsoo kameraan ja hymyilee.

Inarilainen paliskunta on päättänyt kieltää ulkopaikkakuntalaisilta metsästyksen alueellaan – virallisista rajoituksista päättää Metsähallitus

Ulkopaikkakuntalaisten metsästys ja metsästyskoirat häiritsevät porotöitä ja heikentävät metsästettävien eläinten kantoja, perustellaan Muddusjärven paliskunnan päätöksessä. Metsähallituksen mukaan paliskunta ei voi kieltää metsästystä.

Osmo Seurujärvi seisoo mönkijän vieressä ja katsoo kameraan ja hymyilee.

Muttošjávrri bálggus lea mearridan gieldit olgobáikegoddelaččaid bivddu bálgosa guovllus boahtte čavčča

Olgobáikegoddelaččaid bivdu ja bivdobeatnagat hehttejit boazobargguid ja vahágahttet maid bivdoelliid náliid, ákkastallet Muttošjávrri bálgosis mearrádusa. Meahciráđđehusa oainnu mielde bálggus ii sáhte gieldit bivddu.

Mari ja Jouko Lappalainen ottavat ohjat  Hotelli Kultahovista. Nimi tulee muuttumaan myös.

Inarin hotelli Kultahovin omistajat vaihtuvat – ravintola Aanaar jatkaa silti entiseen tapaan

Omistajavaihdoksen myötä legendaarinen hotelli uudistuu nimestä lähtien. Wilderness-hotelliketju avaa uudistetun hotellin joulusesongiksi.

Mari ja Jouko Lappalainen ottavat ohjat  Hotelli Kultahovista. Nimi tulee muuttumaan myös.

Ođđa biekkat bosodit Anára legendáralaš hotealla Kultahovis: hotealla vuvdon, ođasmuvvan hotealla rahppojuvvo fas juovlasesoŋŋii

Kultahovi namma rievdá ja hotealla vehá divodit ja hervejit ođđasit, go ođđa oamasteaddji guovttos Mari ja Jouko Lappalainen eaiggáduššaba hotealla. Beakkán restoráŋŋa Aanaar boahtá goittotge seailut, lohpideaba Lappalainen guovttos.

Kollaasissa Anni-Siiri Länsman ja Heikki Paltto.

Totuus- ja sovintokomission työ jatkuu: Saamelaiskäräjät valitsi viimein kaksi uutta komissaaria eronneiden tilalle

Saamelaiskäräjät kokoontui perjantaina jälleen käsittelemään totuus- ja sovintokomission jatkoa.

poro ja vasa

Saamelaiskäräjät: energiakriisi aiheuttaa poronhoidolle taloudellisia haasteita

Saamelaiskäräjien mukaan kustannusten nousu korostuu etenkin saamelaisalueen paliskunnissa.

Kollaasissa Anni-Siiri Länsman ja Heikki Paltto.

Yle Sápmi čuovui: Sámediggi válljii ođđa komissáraid sámiid duohtavuođa- ja soabadankomišuvdnii

Sámedikki dievasčoahkkin válljii bearjadaga ođđa komissáran Ánne-Sire Länsmana ja Heikki Paltto.

Saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Leo Aikio potrettikuvassa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen pihalla musta takki päällään.

Almmolašvuođas ain golbma komissáraevttohasa – ođđa namat soitet goittotge boahtit ovdan dievasčoahkkimis, geažida Leo Aikio

Sámediggi čoahkkana bearjadaga gieđahallat duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna ođđa komissáraid nammadeami ja vejolaš joatkkadoaimmaid áššis. Molssaeaktun lea juogo joatkit dahjege heaittihit soabadanproseassa.

Tauno Ljetoff ja Heidi Fofonoff.

Kuvddâl jiõn: Kela takai ouddõõzzid vuäitt ååʹn ooccâd säämas – sääʹmǩiõllsaž vuäʹpstõs lij taʹrjjuum täʹlvvmannu rääʹjest

Kela lij õlmstâttam tääʹrǩmõs ooccâmlomaakkees sääʹmǩiõʹlle. Kela lij taʹrjjääm še sääʹmǩiõllsaž persoonlaž kääzzkõõzz tän eeʹjj täʹlvvmannu rääʹjest.

Muddusjärven palkisen poroisäntä Osmo Seurujärvi.

Mudusjäävri palgâsist kavnui puásui, mii lâi jáámmám bakteer tahhoo taavdân – jáámmám poccuid tuđhâččii eenâb-uv, mut iskoseh puátih uccáá

Poccui jäämmimsuujâid totkeh Oulust. Iskoseh puátih ivveest nyevt 40–60, já paijeel peeli tain tast aldasijn. Tavveen lii vaigâd toimâttiđ iskosijd nuuvt kuhás.

Satu Pieski

Guldal jiena: Oahpahusa lágideaddjiide ja oahpaheaddjiide fállet dieđu sámiin – ulbmilin addit dieđu, man láhkai deaivat sámemáná skuvlabirrasis

Skuvlejumis gieđahallet earet eará sámeoahppiid gielalaš ja eará vuoigatvuođaid skuvllain sihke dan, man láhkai sámedieđu lasihemiin sáhttá váikkuhit vuoigatvuođaid ollašuvvamii.

Nainen istuu sohvalla.

Guldal jiena: Ohcejoga giellaguovddáža joatkagis leamašan hástalusat, muitala Laura Arola

Deanuleagis sámástit -prošeakta lea nohkamin ja gielda ferte dál gávdnat earet eará ruhtadeami giellaguovddáža boahtteáiggi várás.

Elokuvaohjaaja kuvauspaikalla.

Jeʹvida-fiʹlmm lij vuäittam pueʹrmõs fiktioprojeeʹkt -ciist – “Rämmšam tän positiivlaž vuâmmšummšest”

Katja Gaurilooff ohjjeem Jeʹvida-fiʹlmm vueiʹti ciist Finnish film affair -šõddmõõžžâst.

Karoliina Juhola.

Saamenpukuiset lapset valjastettiin lupaa kysymättä mainostamaan Saariselkää – kukaan ei ota vastuuta verkossa julkaistusta kuvasta

Karoliina Juholan saamenpukuisen tyttären kuvaa käytettiin ilman lupaa Saariselkää mainostavassa matkailumainoksessa. Mainos on nyt poistettu.

Karoliina Juhola.

Sámemánát váldojuvvojedje lobi haga máidnut Suoločielggi – oktage ii váldde ovddasvástádusa neahtas almmustahtton govas

Karoliina Juhola nieiddaža gova geavahedje lobi haga turismamáidnosis, mainna márkanfievrridit Suoločielggi. Máinnus lea dál jávkan.

Kaaresuvannon koulun väistötilat.

Geahča video: Gárasavvona skuvla Eanodagas beassá viimmatge sadjásaš skuvlalanjaide – boares skuvllas lea fuones sisáibmu

Gárasavvona skuvllas lea vel dán vahku hušša, go sii fárrejit sadjásaš skuvlalanjaide. Skuvlla viđát luohká oahppi Ebba Valkeapää illuda ovttas earáiguin, go beassá vázzit skuvlla buhtes ja dearvvas vistis.

Keväjärven Erä ry. puheenjohtaja Jouni Siltala yhdessä koiransa Tahkonalle Junnan kanssa koirahäkissä.

Hirvisaaliit jäivät Lapissa pieniksi ennen kiimarauhoitusta – hirvien määrä on saatu tavoitetasolle ja se näkyy pyyntiluvuissa

Koko Lapin alueella on tähän mennessä pyydetty noin 1 170 hirveä, mikä on puolet viimevuotista vähemmän. Lappiin on myönnetty vajaa 6 000 lupaa. Kiimarauhoitus jatkuu vielä viikon ajan.

Hallitus esitteli eduskunnalle ensi vuoden budjettiesityksensä 20. syyskuuta.

Riikkabeaiáirasat leat guođđán čálalaš gažaldaga ráđđehussii ON nállevealahankomitea moaitagiin

Čálalaš gažaldaga leat vuolláičállán Jenni Pitko Ruonáin, Eva Biaudet Ruoŧŧelaš Álbmotbellodagas, Veronika Honkasalo Gurutlihtus ja Saara-Sofia Sirén Olgešbellodat Kokoomusas. Ráđđehusas lea golbma vahku áigi vástidit čálalaš gažaldahkii.

Nainen hakemassa halkoja liiteristä.

Sámegielddat veahkehit dárbbu miel olbmuid boahtte dálvvi šleađgarehkegiin – Kirsti Paadar ii leat vel suorganan šleađgahattis

Liggengoluid divrun sáhttá buktit ruđalaš váttisvuođaid máŋgasii boahtte dálvve. Sámegielddat eai leat dahkan dárkilut ráhkkananplánaid veahkehit olbmuid, muhto veahkehit gal dárbbu miel heahtedilis.

Det ryska hangarfartyget Admiral Kuznetsov vid dockan i Murmansk.

Barents Observer: Kuolan niemimaan kaivosmiehiä värvätään aseisiin Venäjällä

Energiaministeriö vaatii energia- ja kaivosalan työntekijöitä ilmoittautumaan rekrytointitoimistoihin lähipäivinä. Kaivosala on vahva Kuolan niemimaalla, josta tavoitellaan aseisiin tuhatta miestä.

Samuli Mikkola, Enontekiön kunta

Vuosttas vahku Eanodaga gielddahoavdan leamaš Samuli Mikkolai hohppui – gieldda iežas girdišillju lea miellagiddevaš hástalus

Samuli Mikkola vuosttas bargobeaivi Eanodaga gielddahoavdan lei vuossárgga. Ođđa bargosaji hástalusaid son vuordá buriin mielain.

Anni Länsman-Magga

Guldal jiena: Sámegiel sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaide sávašedje eanet ruđa – Sámedikki ja stáhta bušeahttaevttohusain stuorra erohus

Sámegielat ja -kulturvuđot sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid várás dárkkuhuvvon ruđat eai leat lassáneamen. Suoma ráđđehus evttoha bušeahttaárvalusastis seamma mearreruđa boahtte jahkái go dán jagi.

Marketpäällikkö Henry Kesti

Venäläiset asiakkaat ovat hävinneet Ivalon kaupoista – liikenne Venäjän rajalla on yhä hiljaista

Ennen koronaa venäläiset asiakkaat olivat merkittävä osa ivalolaista kaupankäyntiä. Nyt paikkakunnalla liikkuu enää satunnaisia ostosmatkailijoita.

Niina Aikio-Siltala

Guldal jiena: Giellabesiid ruhtadeapmi unnu – váikkuha goittot materiála buvttadeapmái

Dán jagi lei buoret dilli, go stáhta nu daddjon juovlaskeaŋkaruđain baste ráhkadit doarjjamateriála giellabesiide.

Toimittaja istuu työpöydän ääressä, edessään nauhojen editointikone.

Skuvlaradio lea báhcán oktan áiggi mearkan historjjás – dál dáid 30–40 jagi boares prográmmaid beassá gullat Ealli arkiivvas

Badjelaš 30 jagi dassá nohke skuvlaradio oahpahusprográmmat radios. Sámegillii dat buvttaduvvojedje eanemus jagis 1984 jahkái 1988.

Pappi, isä Markus Petsalo Ivalon kirkossa.

Inarin entisellä ortodoksipapilla on ainutlaatuisia muistoja kolttayhteisöstä 40 vuoden takaa: kaitafilmit näyttävät 1970-luvun tapahtumia

Isä Markus Petsalo toimi Inarin kunnan alueella pappina 1970-luvulla. Hän ja sen ajan kaitafilmiharrastaja Lauri Mustonen kuvasivat kaitafilmille sen ajan tapahtumia. Petsalo haluaa lahjoittaa filmit kolttayhteisölle.

Säi’mm-ryhmän jäsenet Venke Törmänen, Tuuli Malla, Mirva Tapaninen, Maria Kemi Rein, Maria Nordvall ja Mari Gauriloff.

Säiʹmm pohtt määusteʹmes sääʹmkulttuur šõddmõõžžid Porotila Sanilaaʹje da Äʹvv-muʹzeeja tän neäʹttel

Säiʹmm jääʹrjast kueʹhtt määusteʹmes sääʹmkulttuur šõddmõõžž 21.–22.9.2022 Porotila Sanilast da Äʹvv-muʹzeeʹjest. Šõddmõõžži teeʹmmen lie ǩiõtt-tuâj da Peäccam vuuʹd historia.

Sanna Marin pitää puhetta saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa.

Stáhtabudjeahtas miljonbeali lasáhus Sámedikki hálddahusa nannemii

Stáhta budjeahttaárvalusas 2023 lea Sámedikki hálddahusa resurssaid nannemii lasáhus. Oahppamateriála ruhtadeapmi bissu stáđisin.

Tuomas Aslak Juuso

Guldal jiena: Álgoálbmogiid iešstivrenorgánaid sajádaga leat geahččaleamen buoridit ON olmmošvuoigatvuohtaráđis

Dálá ON vuogádagas álgoálbmogiid parlameanttaid dahje iešstivrenorgánaid njunnošiin ii leat vejolašvuohta váldit sáhkávuoru. Ulbmilin livčče nannet daid oasálastima ON vuogádagas, muitala Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso.

Pappi, isä Markus Petsalo Ivalon kirkossa.

Oʹdinakai kaitafiiʹlmid 1970-lååǥǥast digitââʹstet – Eʹčč Markus Petsalo: “Leäm låʹppääm, što ooudam puk materiaalid”

Eʹčč Markus Petsalo tååimai Aanar vuuʹdest pappân 1970-lååǥǥast. Son da tõn ääiʹj kaitafiʹlmmstaarjõõtti Lauri Mustonen fiʹlmmje šõddmõõžžid.

Matti ja Vaula Rantala katsovat kameraan. Heillä on sähköpyörät edessä. Kuvattu Saariselällä Inarin kunnassa.

Buotahkásaččat leat movttáskan el-sihkkeliin johtit luonddus – dál maiddái ruški geasuha earáidge go vuorraset mátkkošteaddjiid

Dábálaččat jurddašit, ahte ruškki áigge mátkkoštit dušše vuorraset olbmot. Dán áigge goittotge buotahkásaččat vulget geahččat ruškki ja el-sihkel geasuha máŋgasiid.

Sunna Nousuniemi

Guldal jiena: Sunna Nousuniemi oanehisfilbma lea bálkkašuvvon Nuuk filbmafestiválas – "In lean máhttán dákkára vuordit"

Filbma muitala bagadalli Sunna Nousuniemi iežas vásihan seksuála veahkaválddis. Son lea lihkolaš ja giitevaš, ahte su oanehisfilbma lea beakkehan maid eará guovlluin máilmmis go dušše Sámis.

Kirsi Ukkonen

Ruska on nyt Lapissa parhaimmillaan, mutta tänä vuonna väriloistoa himmentää lehtipuiden sienitauti – katso, miten ruska saapui Inariin

Sienitauti tekee puiden lehdistä ruskeapilkullisia, eivätkä värit loista parhaimpien vuosien tapaan. Maaruska hohtaa paikoitellen kuitenkin jopa kirkkaanpunaisena.

Inarijärvi kuvattuna Inarin kirkonkylältä. Etualalla näkyy heinikkoa, ruskakoivu ja laituri. Järvellä kaksi saarta ja suihkulähde. Keli on puolipilvinen.

Dál lea ruškki alimus muddu – ivnniin sáhttá návddašit guobbardávddas fuolatkeahttá

Yle Sámi doaimmaheaddji Inger-Elle Suoninen ja meahccedoalloinšeneavra Kirsi Ukkonen ságastallaba ruškki birra Ylen Aamu -prográmmas.

Kuvakollaasi: Inka Musta, Matti Tolvanen

Joukko inarinsaamelaisia otti kantaa saamelaiskäräjälain uudistamiseen – nimilista päätyi someen, julkaisija saattoi toimia vastoin lakia

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen sanoo, että kyseisenlaisen nimilistan julkaiseminen voi olla tietosuojalain vastainen menettely.

Rehtori Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen Inarin Saamelaisalueen koulutuskeskuksen piha-alueella.

Stáhtagiddodagaide leat dahkamin energiijaseastinplánaid – maiddái Sámi lágádusaide bohtet seastindoaimmat

Buohkat galget seastit energiijageavaheamis boahtte dálvvi, nu sámi lágádusatge. Sámi oahpahusguovddáš ávžžuha studeanttaid návddašit muorragivgása lievllain šleađgagivgása sajis, muitala rektor Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen.

Saamelaisnuorten taidetapahtumassa Marianne Ketola haastattelee Nuorgamilaisia lapsia

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus lea dehálaš mánáide miehtá Sámi – sii leat hárjehallan olu gelddolaš beaivvi várás

Yle Sápmi njuolggosáddagis báikki alde sámekulturguovddáš Sajosis Anáris ledje mielde Njuorggáma mánát ja oahpaheaddji ja dáiddadáhpáhusa prošeaktabargi.

Taneli Lumiaro muovipakkausten kierrätyspisteen luona Utsjoella.

Ohcejoga girkosiidii rahppojuvvui Suoma davimus plásttetčoagginbáiki – "Sihkkarit gieldalaččat leat dál duđavaččat"

Ohcejogas plásttetčoagginbáikki leat vuordán guhká, dasgo dán rádjai lagamus čoagginlihtti leamašan 165 kilomehtera duohken Avvilis.

kyttyrälohi

Ruoššaluosat šávihit fas dievva Deanu boahtte gease – Bearralvágis leat iskan ođđa teknologiija, mii máhttá bissehit vierrošlája gorgŋema johkii

Detnui árvalit boahtte gease goargŋut badjel miljonbeale ruoššaluosa, logi geardde eanet go dán rádjái. Davvi-Norggas lea anus eastinteknihkka, mii beroštahttá maid Suoma bealde.

Kirjastotoimenjohtaja Tuija Guttorm, Utsjoki.

Suomen pohjoisin kirjasto sai alkunsa kirjalahjoituksesta 140 vuotta sitten – Utsjoen kirjaston ensimmäinen kirja lainattiin joulukuussa 1883

Utsjoen kirjastossa on sen 140-vuotisen historian kunniaksi esillä juhlanäyttely. Ensimmäinen lainauspäiväkirja on säilynyt 1880-luvulta saakka.

Mies seisoo kahluuvaatteissa joen rannalla, taustalla kalanpyydys.

Ruoššaluossa bisána ođđamállet bivdosii – Norgga stáhta doarju ruđalaččat bivddu

Ánnejogas Finnmárkkus leat dál geahččalan bivdosa, mainna sáhttá válljet luosaid maid diktá gođđat jogas.

nutukkaat

Pohjoisessa etsitään syitä saamelaismiesten itsemurhille – keskustelua pyritään herättelemään runon keinoin

Saamelaismies tekee itsemurhan selvästi muita todennäköisemmin. Itsemurhariskiä on pyritty ehkäisemään monin tavoin. Utsjokelainen runoilija julkaisi runokirjan, joka on toiminut keskustelun avaajana.

Henkilökuva. Susanna Sieppi Vuotsosta.

Váillahan ain ruoktot Kurujávrái, dadjá Susanna Sieppi – ođđa dánsadáidagiin muitalit Sompio čáhceeváhkkoid muitalusa

Dahkujávrriid huksemat 1960–70-logus bággejedje máŋggaid čuđiid olbmuid guođđit ruovttuideaset. Máttimus Sámi olbmot váillahit ain čázi vuollái báhcán ruovttuideaset. Dan áibbašeami leat buktán dál dánsan lávddi ala.

Tiina ja Arvi Lehmuslehti Inarissa odottavat maalinnun pŧŧnnin alkamista.

Mecciluudij miäcástem álgá lávurduv - Lehmusleehti peerâ lii vaalmâš vyelgiđ tállán piivdon

Aanaarlii Lehmusleehti perrust láá jo maaŋgâ suhâpuolvâ äigi miäcástâm. Ovdil piergim tiet, tääl taat lii astoääigi puđâldâs.

Venäläisten autoja on töhritty Lapissa.

Venäläisen matkailijan auto töhrittiin Ivalossa Z-symbolein – poliisi tutkii vahingontekona

Autoa töhrittiin Ivalossa elokuussa. Paikkakunnalla on Ylen tietojen mukaan töhritty muitakin Venäjän kilvissä olevia autoja.

Venäläisten autoja on töhritty Lapissa.

Boles dutká: Ruošša biila durddiduvvon Avvilis

Boles dutká biilla durddideami vahátdahkun. Biila durddiduvvui Avvilis 18.8.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle