Uusimmat artikkelit

Sota-ajan Helsingissä kasvatettiin kaniineja ruuaksi, jotkut pitivät possuja kerrostaloasunnoissa
Koko kaupunki haisi lantulta, asunnoissa tuotettiin lihaa ja kadunvierillä viljeltiin minkä ehdittiin
Sodan mielettömyys on Olavi Paavolaisen tekstiin perustuvan Pedon merkin tärkein sanoma
Kotimainen sotaelokuva kylvää pasifismin sanomaa.
Tuija Siltamäen kolumni: Huomenna alkaa hilpeä tai ihan kauhea 2020-luku – Mitäköhän 1920-luvun ihmiset olisivat meistä ajatelleet?
1920-luku oli kansainvälistymisen ja modernismin aikaa, jota varjostivat rankka eriarvoisuus ja diktatuurien nousu. Se kuulostaa jotenkin tutulta, kirjoittaa Tuija Siltamäki.
Tarinoita korville – radiokuunnelma elää uutta nousukautta
Tarinoita korville - radiodraaman uusi nousu
Porvariston kulissit huojuvat Säädyllisen murhenäytelmän näyttävässä filmatisoinnissa
Pidäteltyä kiihkoa ja aviohelvettiä 1930-luvun lopussa.
Äänisen vettä – matka suomalais-ugrilaisuuden ja slaavilaisuuden kohtaamispisteeseen
Automatka kesäisen Äänisen ympäri.
Kirjankannet nostavat muistot pintaan – nämä kannet muuttivat maailmaa
Ei ole merkityksetöntä, millainen kansi kirjalla on.
Viha vaihtui sopuun 1920-luvulla
Lukulista 1920-luvun kirjallisuuteen
Kahtiajakautunut maa matkalla uuteen sotaan
Lukulista 30-luvulle.
Lukupiirissä lauantaina: Voiko onnettoman avioliiton välttää?
Osallistu Kirjojen Suomen lukupiiriin la 6.5. klo 19!
Hetkonen, Säädyllinen murhenäytelmähän on kostopornoa
Kaisa Pulakan lukupiiri alkaa. Tervetuloa mukaan!
Mitä Juha Itkonen ajattelee Olavi Paavolaisesta? Entä sinä?
Mitä yhteistä on 30-luvulla ja nykyajalla?
Katso Juha Itkosen lukupäiväkirja ja osallistu keskusteluun!
Kuinka Olavi Paavolaisen teoksen lukeminen on alkanut?
Olavi Paavolaisen ylle povattiin vihaa, mutta toisin kävi
Osallistu Juha Itkosen lukupiiriin täällä!
Juha Itkonen: Pelottaa ettei historiasta opita mitään
Lue lukupiirikirja Paavolaisen Risti ja hakaristi täältä!
Pääosassa Leo Jokela
Ohjelma- ja elokuvakooste lukemattomien sivuosien miehestä.
Helvi Hämäläinen: Säädyllinen murhenäytelmä – Todista yläluokan piittaamattomuuden piirileikki
Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1941 teokseen.
Olavi Paavolainen: Risti ja hakaristi – Natsismi näyttää kasvonsa 1930-luvun Suomessa
Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1938 teokseen.
Olavi Paavolaisen kadonnut matkakertomus
Olavi Paavolaisen matkakertomus Neuvostoliitosta

Kymmenvuotias EMMA etsii nykyaikaa ja kysyy katsojalta tukalia
Espoon modernin taiteen museo EMMA pohtii kymmenvuotispäivänään sitä, millainen on moderni ihminen ja mihin ihmeeseen se oikein on matkalla.
Tosi tarina: Torni
Kuuluisa hotelli on osa Suomen historiaa.
Niinistö: Luopuisin ennemmin kuulosta kuin lukutaidosta
Tasavallan presidentti ja Jörn Donner puhuivat laveasti.
Helvi Hämäläinen hämmensi suomalaista kulttuurikermaa
Kirjailija Helvi Hämäläinen hämmensi kulttuurikermaa
Buenos Aires Borgesista Cortázariin
Tuli tarve matkustaa.
Panu Rajala kohauttaa jälleen!
Rajala yllätettiin Kämpin hotellihuoneesta yhdessä ilkialastoman Marjut Tervolan kanssa! Mitä kylpyhuoneessa tapahtui? Katso rohkeat kuvat! Yksinoikeudella Stradassa!
”Tunnusta syntisi, Parisi!”
Olavi Paavolainen näkee tulevaisuuteen.
Mika Waltari loi kirjallista psykedeliaa kokaiinista ja kärpässienistä
Myös suomalaiset kulttuuripiirit olivat huumehuuruisia.
Itä-Karjalaa suomalaistettiin kouluin ja keskitysleirein
Miehitysalueiden venäläisväestö koki etnistä syrjintää.
Päivi Istala – elämyksiä vuosikymmenten varrelta 2
Päivi Istala on ohjelmissaan käsitellyt usein naisten asemaa

Kuolema kirjaston syksyn teemana
Näkökulmia kuolemisen kulttuuriin on esillä Turun pääkirjastossa loppusyksyn ajan. Luentosarjan avaa tiistai-iltana arkkipiispa Kari Mäkinen, jonka aiheena on Elämänpalvojan matka hautausmaalle.

Tulenkantajat tuovat naiivia valoa nykyaikaan
1920-luvun elämännälkäisen ja tulevaisuuteen intohimoisesti suhtautuvan taiteilijaryhmän, Tulenkantajien, teksteihin perustuva esitys saa ensi-iltansa Teatterikahvila Kivessä. Tekijät uskovat, että kirkasotsainen optimismi sopisi nykyihmisellekin.
Suomalaista yhteiskuntaa rakennettiin myös mainoksilla
Monet suomalaiset kulttuuripersoonat esiintyivät 1930-luvulla kauneudenhoitotuotteita käsitelleissä mainoksissa.
Runoilija Viljo Kajava muistelee
Viljo Kajava oli alun perin Eino Leinoa ihaileva romantikko. Hän kääntyi vapaan mitan kannattajaksi, kun nuoruudentoveri Nyrki Tapiovaara mojautti Olavi Paavolaisen runolla päähän.
Katri Vala haltioitti nuoren Helvi Hämäläisen
Katri Vala sai ensirunoillaan Helsingin kirjalliset piirit polvilleen. Kun Helvi Hämäläinen luki niitä koulutyttönä, hänestä tuntui "kuin auringon punainen hehku olisi valaissut kaiken".
1950-luvun Yle oli puolueeton ja varovainen
Puolueettomalla maalla oli 1950-luvulla myös puolueeton radio. Asiaa ei voinut käsitellä radiossa, jos "oli pelkoa että se voi herättää keskustelua".
Pariisia pitkin ja poikin
Pariisin nähtävyyksiä Leo Mellerin kertomana.
Vääränlainen varastointi uhkaa merkittäviä arkistoja
Moni kulttuurihistoriallisesti merkittävä käsikirjoitus on vaarassa tuhoutua vääränlaisen varastoinnin vuoksi. Monet säätiöt, kustantajat ja yhdistykset pitävät papereitaan tiloissa, jotka eivät sovi arkistokäyttöön.
Ylestä löytyi Olavi Paavolaisen aiemmin tuntematon käsikirjoitus
Yleisradion kellarista on löytynyt Olavi Paavolaisen aikaisemmin tuntematon käsikirjoitusluonnos. Eros ja Prometeus – Uutta seksuaalimoraalia ja psykologiaa -käsikirjoitus on vuodelta 1936.