Aihe: Esa Pakarinen

Koko Suomi laulaa Puhelinlankojen päätteeksi – mutta mitä kappaletta? Äänestä tässä!

Mikä kappale kaikkien pitäisi laulaa perjantaina?

Sota “itkelmiä” ja kulttuuriherroja vastaan – sanataituri Reino Helismaa hauskuutti kansaa ja irvaili eliitille

Helismaa kirjoitti tuhansia lauluja ja kymmeniä elokuvia.

Juha Hurme: Typeryyden viholliset

Tiede on ihmiskunnan aivot.

Kiveen hakatut: Yhdeksäs tuotantokausi

Palkitussa Kiveen hakatut -sarjassa on päästy jo yhdeksänteen tuotantokauteen.

"Ihminen aina keskiössä" – konkarikuvaajan juttukeikoilta jäi käteen todella vakuuttava henkilögalleria

Ossi Walliuksen valokuvanäyttelyssä on esillä yli sata valokuvaa Remu Aaltosesta Sirpa Kähköseen ja Väinö Linnasta Viktoria Mullovaan.

Esa "Puupää" Pakarinen jammaili jazzin tahdissa ja nauroi omille vitseilleen

Pekka Puupään näyttelijällä Esa Pakarisella oli rytmi veressä. Musiikki raikasi jazz-jameissa, kun Pakarinen antoi haitarille kyytiä. Varkauden jazz-piireissä Pakarinen tunnettiin hyvänä haitaristina.

Matkalla Marokkoon Rantasalmen sulttaanin perässä

Ohjaaja Eddie Stenbergin kuvausryhmän matka Espanjaan ja Marokkoon 1950-luvun alussa teki suomalaista elokuvatuotantohistoriaa. Matkalla oli tarkoitus kuvata kaksi kokopitkää elokuvaa. Lopulta reissusta jäi käteen vain oheinen, kymmenminuuttinen matkakuvaus Matkalla Marokkoon 1 ja osia myöhemmin valmistuneesta ja kovin parjatusta Rantasalmen sulttaani -elokuvasta.

Halauksia ja lentosuukkoja hauskalla Runoviikolla

37. Kajaanin Runoviikko järjestetään 3. - 7.7.2013 ja otsikkotasolla teemaksi on sattumalta noussut hauskuus. Taiteellinen johtaja Taisto Reimaluoto arvelee, että ilman ilakointia olisi sodan jälkeinen Suomikin näyttänyt erilaiselta.

Vexi Salmi: Laulu eurokriisistä ei voi olla slaavilainen ja hidas

Veteraanisanoittajan nuoruudessa ei vielä kesähittejä tehtailtu.

Historian vaaliminen on pienen kunnan valtti

Puu-Juuka tuo tuulahduksen menneiltä ajoilta. Kuntalaisten ylpeys on Juuan vanha keskusta, jossa on noin 50 vanhaa puutaloa. Keskustaa on elvytetty ja vanhaan keskustaan on tullut uutta elämää.

Rovaniemen markkinat rantautuu Rääkkylään

Rovaniemen markkinoilla -rillumareikiertue aloittaa taipaleensa Rääkkylästä. Esa Pakarisen ja Reino Helismaan hengessä syntynyt musikaali saa torstaina ensi-iltansa Rääkkylän auditoriossa.

Kihaus tuo kattauksen nuoren polven folkia

Perjantaina alkava kansanmusiikkifestivaali Kihaus Folk luottaa Esa Pakariseen ja nuoren polven folkiin. Lauantain Pakafolk-konsertissa kuullaan nykymuusikoiden tulkintoja sata vuotta sitten syntyneen kuplettimestarin lauluista. Perjantaina nousee lavalle kirjava joukko tämän päivän kansanmusiikoita.

Rillumarein mestarille museo Rääkkylään

Rääkkylä on saanut Esa Pakarinen -museon. Pakarisen syntymän satavuotisjuhlaan liittyvä materiaali saapui alun perin Rääkkylään kiertonäyttelynä.

Esa Pakarisella on suuri merkitys Varkaudelle

Esa Pakarisen syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Ensimmäistä kertaa järjestettävä Pekasta Esaan –juhlatapahtuma huipentuu viikonloppuna Varkaudessa. Tapahtumajärjestäjä Juse Venäläisen mielestä nykypäivä kaipaa Esa Pakarisen kaltaisia komiikan tekijöitä.

Esa Pakariselle suunnitellaan muistomerkkiä Varkauteen

Edesmenneelle näyttelijä-muusikko Esa Pakariselle suunnitellaan muistomerkkiä Varkauteen. Kaupunginjohtaja Hannu Tsuparin mukaan vielä on kuitenkin auki kuka teoksen tekee ja millainen siitä tulee.

Esa Pakariselle muistomerkki Varkauteen?

Edesmenneelle näyttelijä-muusikko Esa Pakariselle suunnitellaan muistomerkkiä Varkauteen. Kaupunginjohtaja Hannu Tsuparin mukaan vielä on kuitenkin auki kuka teoksen tekee ja millainen siitä tulee.

Esa Pakarinen: Joensuun Elli

Rakastetun Joensuun Ellin levytti ensimmäisenä kappaleen säveltäjä Jorma Ikävalko. Romanttinen kupletti on tullut tunnetuksi myös Tapio Rautavaaran ja Esa Pakarisen versioina.

Esa Pakarinen: Poranek-valssi

Esa Pakarinen haaveili harmonikkataiteilijan urasta, mutta koulutuksen puute esti tien taidemuusikoksi. Itseoppineesta haitaristista kehittyi kuitenkin taitava soittaja, kuten leike vuodelta 1967 todistaa.

Matti Muhonen Esa Pakarisen roolihahmoissa

Taiteilija Esa Pakarisen syntymästä tuli 9. helmikuuta kuluneeksi sata vuotta. 100-vuotisjuhlan kunniaksi Suomea lähtee kiertämään Rillumarei revyy. Esa Pakarisen roolihahmoja revyyssä esittää savonlinnalainen taiteilija Matti Muhonen.

Pakarisen savolaisuus oli pelkkä rooli

Suomalaisen rillumarein mestarin, Esa Pakarisen syntymästä on kulunut tänään tasan sata vuotta. Itäsuomalaisille Pakarisella on aina ollut aivan erityinen merkityksensä. Rääkkylässä syntynyt ja Varkaudessa pääosan elämästään asunutta taiteilijaa pidetään jopa savolaisuuden sanansaattajana. Mutta kuinka aitoa savolaisuus oli?

Pakarinen nousisi suosioon nykyäänkin

Jos Esa Pakarisen pitäisi luoda uransa uudelleen tänä päivänä, hän olisi yhä suosittu. Näin uskoo perinteentutkimuksen professori Seppo Knuuttila, jolla on Pakarisen tuotantoon elämänmittainen suhde.

Koululaiset muistivat oman kylän poikaa

Rääkkylän koululaiset kokoontuivat keskiviikkoaamuna päivänavaukseen taiteilija Esa Pakarisen muistomerkille. Tilaisuudessa muisteltiin 9.2. 1911 Rääkkylän Hernevaarassa syntynyttä monipuolista viihdyttäjää.

Pakarisen näyttelyssä hanuri, hattu ja kyläsuutarin välineet

Rääkkylän kunnantalolla on avattu pienimuotoinen, Esa Pakarista kunnioittava näyttely. Näyttelyn teemana on hanuri ja hattu sekä kyläsuutarin välineet.

Pentti Timosen elämä on yhtä rillumareitä

Heinolan Pentti Timonen on hurahtanut rillumareimusiikkiin täysillä. Esa Pakarisen luomasta Severi Suhosesta on tullut Timoselle sivupersoona. Hän naureskelee, että on tullut paremmin tunnetuksi Severinä kuin Penttinä.

Esa Pakarisen syntymästä 100 vuotta

Viihdetaiteilija Esa Pakarista muistellaan keskiviikkona monin tavoin hänen merkkipäivänään. Keskiviikkona tulee kuluneeksi tasan sata vuotta hänen syntymästään. Sekä synnyinkunta Rääkkylässä että asuinkaupunki Varkaudessa järjestetään tänä vuonna lukuisia eri Pakaris-aiheisia juhlia, esityksiä ja näyttelyitä.

Esa Pakarisen syntymästä sata vuotta

Rillumarein mestarin, Esa Pakarisen syntymästä on kulunut tänään sata vuotta. Sekä synnyinkunta Rääkkylässä että asuinkaupunki Varkaudessa järjestetään tänä vuonna lukuisia eri Pakaris-aiheisia juhlia, esityksiä ja näyttelyitä.

Esa Pakarisen syntymästä 100 vuotta

Viihdetaiteilija Esa Pakarisen syntymästä tulee keskiviikkona kuluneeksi 100 vuotta. Pakarinen muistetaan parhaiten Pekka Puupään, savolaishanuristi Severi Suhosen ja ikäneito Impi Umpilammen hahmojen esittäjänä.

Isä ja poika Pakarinen

Kaksi sukupolvea Esa Pakarisia päästetään studioon.

Esa Pakarinen: Suhmuran Santra

Esa Pakarinen laulaa Suhmuran Santrasta

Esa Pakarinen: Rovaniemen markkinoilla

Rovaniemen markkinoilla -filmin tunnussävelmän rehvakas kertosäe "rumarillumarei" antoi nimen kokonaiselle taidesuuntaukselle 1950-luvun Suomessa.

Pekka Puupää

Pekka Puupää oli Esa Pakarisen tunnetuin elokuvahahmo. Puupää-elokuvat antoivat leiman kokonaiselle vuosikymmenelle: niitä tehtailtiin vuosina 1953-1960 peräti kolmetoista kappaletta.

Esa Pakarinen: Hullu hanuri

Esa Pakarinen kertoo tarinan haitarista, joka sekosi. Yrittipä instrumentin upottaa meren syvyyksiin tai polttaa tuhkaksi, se ei lakannut soittamasta itsekseen älytöntä melodianpätkäänsä.

Esa Pakarisella oli kansatieteilijän sielu

Tänä vuonna on kulunut 100 vuotta suomalaisen viihteen historian merkittävimpiin viihdyttäjiin kuuluneen Esa Pakarisen syntymästä. Pakarinen kuului sotien jälkeisen rillumareiviihteen keulakuviin, ja esiintyi yli 20 elokuvassa. Taiteilijana hän oli täysin itseoppinut.

Severi Suhosen jenkka ja muita seikkailuja

Severi Suhonen, hampaaton hanuristi Ala-Tölviöstä, oli Esa Pakarisen kestävin henkilöhahmo. Severi teki Esan kera keikkaa aina sotienjälkeisistä vuosista pitkälle 1980-luvulle asti.

Rääkkyläläinen kansanmusiikkitapahtuma Kihaus Folk laajentaa rohkeasti tarjontaansa. Heinäkuussa järjestettävään Kihaukseen liittyvä ohjelmisto laajenee ensimmäistä kertaa viikon ajalle yrittäjien kanssa tehtävän yhteistyön avulla.

Synkän humoristinen Esa Pakarinen innoittaa joensuulaismuusikoita

Joukko joensuulaisia muusikoita tekee kiertueen rillumarein mestarin Esa Pakarisen muistolle. Lentävästä kalakukosta ja Suhmuran Santrasta tuttu Esa Pakarinen oli humoristisuudestaan huolimatta synkkäkin mies, tietävät Timo Munne ja Jari Lappalainen.

Rillumarein mestaria juhlitaan Joensuussa

Rillumarein mestarin Esa Pakarisen juhlavuoden kiertue huipentuu maaliskuussa Joensuussa. Rääkkylässä syntyneen ja Joensuussa nuoruusvuotensa viettäneen kansanmuusikon syntymästä tulee helmikuussa kuluneeksi sata vuotta.

Elämä vie ja haitari soi

Haitari on soinut Antti Luodon käsissä jo kuusikymmentä vuotta. Pitkälle uralle mahtuu lukematon määrä esiintymisiä, oppilaita ja 20 vuoden rupeama Ruotsissa. Ainoan oppituntinsa Antti sai aikoinaan Esa Pakariselta.

Rääkkylä Folk ry aikoo jatkaa toimintaansa ympärivuotisella periaatteella myös vastaisuudessa. Tänä vuonna musiikkitapahtumat ripoteltiin kalenterin ympäri varsinaisen Kihaus-festivaalin lisäksi.

Kultaa kaivetaan Viitasaaren näyttämöllä

Viitasaaren kesäteatteri tuo näyttämölle Rovaniemen markkinoilla rillumareiklassikon ensi kesänä. Näytelmä kertoo kolmesta köyhästä kullankaivajasta, jotka lähtevät Lappiin etsimään rikkauksia.

Esa Pakarinen: Lentävä kalakukko

Lentävä kalakukko on Esa Pakarisen tunnetuimpia kupletteja. Sen inspiroimana syntyi myös samanniminen elokuvakomedia vuonna 1953.

Elokuvia yöttömässä yössä – ensimmäiset Sodankylän elokuvajuhlat

Sodankylän ensimmäisten elokuvajuhlien vieraiden matkassa.

Taloustilanne ei vaikuta lahjatavaraliikkeisiin

Käsityö- ja matkamuistomyymälät menestyvät heikosta taloustilanteesta huolimatta. Juuan Vikilä-taidetalojen omistaja Esa Pakarinen kertoo, että Juuassa perinteisten käsitöiden myynti on tuplaantunut viime vuodesta.

Kuumailmapallot valtasivat Mäntsälän taivaan

SM-mitaleita tavoittelevat kahdeksan kuumailmapallojoukkuetta aloittivat kilpailun torstaiaamuna kello 04.30.

Vankilaperinteitä ja sketsejä

Kriittinen viihdeohjelma Omat jutut kritisoi vankilaa.

Sketsejä ja perinteitä koulusta

Omat jutut -sarjan osa Koululaisten työmaaperinnettä kertoo tuttuja ja uusia kaskuja pulpettien edestä ja takaa.

Paula Koivuniemi aloitti uransa teini-iässä

Keikkailu alkoi jo 1960-luvun alussa.

Severi Suhonen: Kylymässä mualimassa

Kylymässä mualimassa on yksi Esa Pakarisen tunnetuimmista levytyksistä. Se kuultiin myös Reino Helismaan muistokonsertissa vuonna 1979.

Sensuroitu huumoriohjelma TVH:sta

Omat jutut -ohjelma käsitteli Tielaitoksen toimintaa 1978.

Heli Keinonen: Laskettakkua brihat hebot

"Esan studiossa" esitetty tarina neidon ja nuorukaisen kaivokohtaamisesta jäi viimeiseksi itäkarjalaiseksi kansanlauluksi, jonka Heli Keinonen levytti.