Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Laura Hallamaan kolumni: Tietäjät eivät tiedä

Oman tietämättömyyden myöntäminen on parasta, mitä ihminen voi itselleen tehdä, kirjoittaa toimittaja Laura Hallamaa.

Asta Lepän kolumni: Ihmisillä on suuri tarve kertoa itsestään, mutta kuulijoista alkaa olla pula

Mitä enemmän ihmiset keskittyvät itseensä, sitä vähemmän he viitsivät kuunnella muita. Se johtaa kommunikaation kuivumiseen, epäilee tietokirjailija Asta Leppä.

Tuletko kuulluksi, entä jaksatko itse kuunnella? – Tällä menetelmällä kiistanalaisistakin asioista voi keskustella huutamatta

Monissa työyhteisöissä on käyty rakentavaa keskustelua Sitran kehittämällä Erätauko-menetelmällä. Toiveena on löytää kadotettu kuuntelun taito.

Tuukka Tervosen kolumni: Suomi-Twitter on kuin aikuisten oma riita siitä, kenen kanssa Harry Potterin pitäisi seurustella

Suomalainen somekeskustelu on kuin lemmenkipeiden Harry Potter -fanien nahistelua hahmojen parisuhteista, kirjoittaa Tuukka Tervonen.

Someguru Pekka Sauri joutui kohun keskelle ja päätyi pohtimaan vastuutaan netissä: "100 000 seuraajaa on enemmän kuin usealla maakuntalehdellä"

Pekka Sauri lopetti #rakentavatwiittaaja-palkinnon repivän keskustelun takia. Nyt hän pohtii eettisiä periaatteita Twitter-keskustelulle.

Sanna Ukkola: Mitään ei saa enää sanoa -hokema ärsyttää monia, mutta siinä piilee myös totuuden siemen

Häpeärangaistus on äärimmäisen voimakas ase, kirjoittaa Sanna Ukkola blogissaan.

Riku Siivosen kolumni: Ihmiset rakastavat taas kommunismia, tavallaan

Yksilöiden aika oli historiallinen oikku, joka on nyt menossa ohi. Ehkä se voi olla hyväkin asia, mutta hämmentävältä se tuntuu, pohtii Riku Siivonen.

Heli Vaarasen kolumni: Mitä opetat lapsillesi vuorovaikutuksesta

Huutoa vaikeampaa on puhua hiljaisella äänellä, kun on tärkeää sanottavaa, kirjoittaa psykoterapeutti Heli Vaaranen.

Tuukka Tervosen kolumni: Tappelemme aivan vääristä asioista

Miksi me kiistelemme siitä, aiheuttavatko rokotteet autismia, kun voisimme unelmoida vihreästä Marsista, kirjoittaa Tuukka Tervonen kolumnissaan.

Onnea 40-vuotias Ransu ja kiitos – opin sinulta, ettei tyhmiä kysymyksiä ole olemassakaan!

Synnyit pentuikää vanhempana ja nuorruit matkan varrella.

Keskustelu on välttämätöntä, mutta yhteisymmärrys ei – ja 7 muuta asiaa, jotka Kuplat-sarja opetti

Kuplat-sarjassa kohtasi seitsemän keskusteluparia, jotka kurkistivat ulos kuplistaan. Useimmissa tapaamisissa löytyi jotain yhteistä.

Flinkkilä & Tastula: Tyrannijohtajan aika on ohitse

Flinkkilä & Tastula: Tyrannijohtajan aika on ohitse

Irja Askolan seuraajaksi Helsingin piispaksi tulee kirkon mittapuussa liberaali johtaja – Yle tenttasi ehdokkaat

Ensi keskiviikkona pidetään Helsingin piispanvaalin ensimmäinen kierros. Kaikki kolme ehdokasta kannattavat homo- ja lesboparien vihkimistä, pitävät evoluutioteoriaa järkeenkäypänä, mutta tyrmäävät eutanasian.

Onko negatiiviseen kommenttiin pakko vastata? – Some-asiantuntija Katleena Kortesuon vinkit

Katleena Kortesuo kertoo videolla vinkit some-kommentointiin

Hyvät tyypit etenevät johtajiksi – myös kunnissa: "Hyvä äijä tai hyvä nainen pitää olla"

Kuntajohtajia arvioivat kertovat, että valinnassa korostuvat muun muassa ulospäinsuuntautuneisuus, yhteistyökykyisyys ja viestintätaidot. Yksityisellä puolella valintakriteerit voivat olla selkeämmät kuin julkisella.

Trump vastaan Clinton – mitä ensi yön tv-väittelyssä kannattaa seurata?

Yhdysvaltain presidenttiehdokkaiden tämän illan – Suomen aikaa siis ensi yön – ensimmäinen vaaliväittely voi kerätä ruutujen ääreen jopa sata miljoonaa amerikkalaista. Kirjeenvaihtajamme listasi neljä asiaa, joita väittelyssä kannattaa tarkkailla.

Hiljaisuus on kommunikoinnissa suomalaisen vahvuus – jos sitä osataan käyttää

Kanssakäymistaidoissa on kulttuurillisia eroja, mutta yhteistä on kuitenkin se, että positiivisuus auttaa parempaan lopputulokseen kuin negatiivisuus. Suomalaisten kulttuurillinen ero moniin muihin maihin verrattuna on hiljaisuus, jonka me osaamme joskus liiankin hyvin. Sen sijaan someviestinnässä kannattaisi joskus hidastaa tempoa.

Nuoret eivät käy enää nuorisotalolla – kavereita tavataan somessa ja kauppakeskuksessa

Perinteiset nuorisotilat eivät enää tavoita nuoria yhtä hyvin kuin ennen. Nuorisotoimessa tilojen tyhjenemiseen on reagoitu lähtemällä liikkeelle kentälle. Läsnä on oltava myös somessa, sillä siellä ovat nuoretkin.

Puhu suoraan, älä huuda tai vänkää – ja jos et osaa, opettele

Tunteista puhuminen on tärkeä, mutta samalla niin vaikea asia. Vuorovaikutustaitojen opettelu voi parantaa perheen arkea, mutta myös vanhempien välistä suhdetta.

"Mihin sitä aivoja tarvitsee, jos näyttää hyvältä" – miesten esineellistämisessä unohtuvat sisäiset seikat

Mies voi kokea vislailut, puristelut ja ulkonäköön kohdistuvat kommentit yhtä loukkaavina kuin nainen.

Neuvo vanhalle pariskunnalle: Muistele menneitä hyvällä, älä pahalla

Kun pitkään yhdessä ollut pariskunta jää vihdoin kahden, on yhteinen aika odotuksilla ladattu. Vanhusten parisuhteissa saattavat painaa vuosikymmenten takaiset asiat ja mustasukkaisuuskin. Niin pitkää liittoa ei olekaan, etteikö toisen ajatuksista kannata kysyä, neuvoo kirjailija Kirsti Ijäs.

Bluesin alfauros puhuu muustakin kuin lätkästä - "Hektisyys muuttanut maailmaa"

Blues-kapteeni Kim Hirschovits omaa vahvoja mielipiteitä. Karismaattinen jääkiekkoilija tykkää puntaroida myös kaukalon ulkopuolisia elämänarvoja ja puolustaa omiaan kuin susilauman johtava alfauros.      

Liioitteletko keskustelussa? – Jos teet niin tarpeeksi kauan, lopulta uskot väitteisiisi itsekin

Liioittelu on tyypillistä meille kaikille, aivotutkija Minna Huotilainen sanoo. Hänen mukaansa kyseessä on kognitiivinen harha. Kärjistynyt keskustelukulttuuri on ollut huomion kohteena viime päivinä muun muassa vihapuheen takia.

Turvanpaikanhakijan voi kutsua kylään tai viedä sienestämään

Vastaanottokeskuksen johtaja rohkaisee ihmisiä tutustumaan turvapaikanhakijoihin. Heitä voi auttaa myös lahjoittamalla talvivaatteita tai kodin tavaroita.

Työikäinen: Ulkoista kotitöitä, jos on rahaa – "Näin jää itselle enemmän aikaa palautua"

Aikuisväestöön kuuluvalla on usein mitä erilaisimpia vastuita ja velvollisuuksia liittyen asioiden tai toisten ihmisten hoitamiseen. Elannon hankkimisen lisäksi usein hoidettavana ovat esimerkiksi omat lapset tai vanhusikään ehtineet sukulaiset.

"Vaalisalaisuus menee samaan sarjaan kuin kuolema, siinä on jotain tabua" – Onko vaalisalaisuus parisuhteen viimeinen pimeä nurkka?

Vaalisalaisuudella pyritään siihen, että äänestäjät voivat vapaasti äänestää oman tahtonsa mukaisesti – se on demokratian pyhiä arvoja. Monille suomalaisille se tarkoittaa, ettei kerrota kenelläkään ketä äänestää.  Vaalisalaisuus vallitsee monissa perheissa myös puolisoiden välillä. Miksi?

Putkimiehen pitää osata myös puhetaidot

LVI-ala on ollut nuorten suosiossa jo pitkään. Alalle valmistuvien nuorten kannattaa muistaa, että työ opitaan kunnolla vasta töitä tekemällä, mutta sosiaalisissa taidoissa nykynuoret ovat edeltäjiään parempia.

Lapsen on hyvä maistaa kaikkea jouluna

Vuosikymmeniä vanha kaikkea pitää maistaa -periaate on edelleen pätevä lasten ruokakasvatuksessa myös jouluna. Äiti antaa lapselle esimerkin ruokaan suhtautumisesta.

Mummut ja vaarit kohtaavat nuoria kaffen ääressä

Mummit, vaarit ja koululaiset tapaavat toisiaan Elämänkaarikahvilassa Hämeenlinnan Iittalassa. Yhteisissä iltapäivissä vaihdetaan pukeutumisvinkkejä, opitaan keskustelutaitoja ja tietokeneen käyttöä tai muistellaan vaikka menneitä. Alkujaan lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseen suunnattu hanke on laajentunut yhdistämään eri ikäisiä kylien ja kaupunginosien asukkaita.

Laajakatseinen uskonnonopetus lisäisi suvaitsevaisuutta

Yhteen katsomusperinteeseen painottuva uskonnonopetus ei riitä monikulttuurisuuden lisääntyessä. Väitöstutkimuksen mukaan eurooppalainen trendi korostaa uskonnonopetuksen merkitystä yhteiskuntarauhan ylläpitäjänä.

Pitäisikö keskustelusta tehdä koulujen oppiaine?

Hyvinkään tragedia on käynnistänyt jälleen keskustelun ääritekojen syistä. Auttaisiko suomalaisia paremmat keskustelutaidot?

Keskustele: Pitääkö presidentin johtaa, osata asiat vai näyttää presidentiltä?

Presidenttiehdokkaiden tv-näkyvyys huipentuu tänä iltana YLE:n suureen vaalitenttiin. TV-tentit ovat erittäin suosittuja ohjelmia ja paljolti niiden pohjalta yleisö tekee äänestysvalintansa. Suuri osa ajasta puhutaan kuitenkin aiheista, joissa presidentillä ei ole valtaa. Miksi silti katsot vaalitenttejä? Mihin sinä kiinnität niissä huomiota? Mitä muistat tv:n vaalitenteistä? Ratkaiseeko ehdokkaan keskustelutaito vai pitääkö presidentin olla presidentin näköinen?

Miten minusta tuli minä, Ismo Alanko

Haastattelu vuodelta 2010

Miten minusta tuli minä, Timo Soini

Marko Gustafsson haastatteli Soinia vuonna 2005

NÄKÖKULMA: Kallion hallintotornissa huojuu

Alavieskan, Nivalan, Sievin ja Ylivieskan alueelta kuuluu kummia. Lääkärit äänestävät peruspalvelukuntayhtymän johtamista vastaan jaloillaan. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion palveluksesta on irtisanotunut kuluvan syksyn aikana seitsemän lääkäriä. Ongelmia lääkäreiden mukaan on henkilökunnasta hallinnon suuntaan.

Kielikursseilla raikaa Hola!

Espanjan kieli kiinnostaa laajasti eri ikäisiä maakunnassa. Vaasa-opistossa alkeisryhmiä on aloittanut ensi kertaa kolme. Kaikkiaan Vaasassa opettelee espanjaa useita satoja työn tai matkustelun vuoksi kielestä kiinnostuneita.

Miten minusta tuli minä, Timo Koivusalo

Marko Gustafsson haastatteli Koivusaloa vuonna 2009

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle