Aihe: keskustelutaito

Kari Enqvistin kolumni: Se, joka ei koskaan ole muuttanut mielipiteitään, on sataprosenttisen varmasti väärässä

Vaikka olisimmekin asioista eri mieltä pidetään mielessä, että huutomyrskyn sijaan erimieliset kannattaa palkita ennemmin lempeällä hymyllä, joka saa olla hieman ironinen. Me olemme kuitenkin kaikki epätäydellisiä ihmisiä, muistuttaa Enqvist. Kolumnin voi myös kuunnella.

Alexander Puution kolumni: Yhdysvalloista maahantuotu sosiaalisen median keskustelutapa on pelkkää karkkipäiväaktivismia

Sekä toimittajien että lukijoiden olisi hyvä muistaa, että vaikka Twitterin ja Instagramin toreilla käytävä keskustelu voi olla äänekästä, se on harvoin huomionarvoista, kirjoittaa Puutio.

23-vuotiaan Niilo Virran elämä muuttui, kun hän sai katseohjauslaitteen ja äänen isoveljeltään: “Onhan se nastaa räpätä omalla äänellä”

Apuvälineitä käyttävä ei ehdi mukaan nopeaan keskusteluun.

Hyvin sanotusta: Täydellisyyden tavoittelu vie meitä kohti ihmisutopiaa

Hyvin sanottu -kumppaniblogi.

Ylen Hyvin sanottu -hanke on otettu innostuneesti vastaan – keskustelukulttuurin tilanne silti edelleen akuutti

Hankkeeseen on lähtenyt mukaan useita yhteistyökumppaneita.

Miriam Attiaksen kolumni: Mitä radikaalimpaa puhetta, sen radikaalimmin täytyy myös kuunnella

Identiteettiin menevät keskustelut menevät helposti tunteisiin, koska niissä ollaan tärkeiden asioiden äärellä ja koska yhteiskunnallinen keskustelu on myös kilpailua huomiosta, kirjoittaa Attias.

Miten oppia käymään vaikeita keskusteluja? Tee kuten biisoni hiekkamyrskyssä – kulje rohkeasti kohti, niin tilanne ratkeaa nopeammin

Voiko etänä keskustella taitavasti?

Sananvapauspalkittu Laura Arikka: On erityisen tärkeää saada mukaan ihmiset, jotka eivät yleensä osallistu yhteiskunnalliseen keskusteluun

Tänään vietetään kansainvälistä sananvapauden päivää. Suomessa ensimmäistä kertaa jaettavan sananvapauspalkinnon saa Erätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka. Palkinto on tunnustus paremman keskustelukulttuurin eteen tehdystä työstä.

Äänestääkö eri puoluetta, jos keskustelee toisin ajattelevan kanssa? Kuunteleminen ei tarkoita omasta mielipiteestä luopumista, sanoo Mari K. Niemi

Pyrkimys ymmärtää ei tarkoita hyväksymistä.

Puhemiehistö tarjosi yhden selityksen eduskunnan kärkevälle keskustelukulttuurille: lyhyet puheenvuorot pakottavat kärjistämään

Puhemiehistö keskusteli eduskunnan keskustelukulttuurista.

Yle selvitti: Tahallista väärinymmärtämistä, henkilökohtaisuuksiin menoa ja vihamielisyyttä – näin kansanedustajat kuvailevat eduskunnan kärjistynyttä keskustelukulttuuria

Kyselyn mukaan eduskunnan keskustelukulttuuri on huonontunut

Joonas Konstigin kolumni: Neljä ohjetta sinulle, joka haluat ajatella itsenäisesti

Toisten mielipiteitä ei voi hyväksyä ennen kuin hyväksytään, että ihminen ei suvaitse toisten mielipiteitä, kirjoittaa kirjailija Joonas Konstig. Kolumnin voi myös kuunnella.

Marianna Stolbowin kolumni: Arvostelevat sanat syövät itsetuntoa – anna tänä jouluna lahjaksi kaunista puhetta läheisillesi

Kauniit sanat kelpaavat lahjaksi kelle vain, kirjoittaa kirjailija ja parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow

Hyvin sanottu – Bra sagt -hanke kutsuu parantamaan suomalaista keskustelukulttuuria

Tavoitteena on kehittää suomalaisen keskustelukulttuuria.

Katri Saarikiven kolumni: Miltä tuntuu, kun et tiedä?

Kyky ällistyä auttaa päivittämään ajattelumalleja, kirjoittaa aivotutkija Katri Saarikivi.

Anton Vanha-Majamaa: Vihaan rupattelua ja ahdistun hiljaisuudesta

Sanotaan, että Suomessa ollaan tuppisuita, mutta kyllä täällä turista halutaan, kirjoittaa Anton Vanha-Majamaa blogissaan. Tämän blogin voi myös kuunnella.

Laura Hallamaan kolumni: Tietäjät eivät tiedä

Oman tietämättömyyden myöntäminen on parasta, mitä ihminen voi itselleen tehdä, kirjoittaa toimittaja Laura Hallamaa.

Asta Lepän kolumni: Ihmisillä on suuri tarve kertoa itsestään, mutta kuulijoista alkaa olla pula

Mitä enemmän ihmiset keskittyvät itseensä, sitä vähemmän he viitsivät kuunnella muita. Se johtaa kommunikaation kuivumiseen, epäilee tietokirjailija Asta Leppä.

Tuletko kuulluksi, entä jaksatko itse kuunnella? – Tällä menetelmällä kiistanalaisistakin asioista voi keskustella huutamatta

Monissa työyhteisöissä on käyty rakentavaa keskustelua Sitran kehittämällä Erätauko-menetelmällä. Toiveena on löytää kadotettu kuuntelun taito.

Tuukka Tervosen kolumni: Suomi-Twitter on kuin aikuisten oma riita siitä, kenen kanssa Harry Potterin pitäisi seurustella

Suomalainen somekeskustelu on kuin lemmenkipeiden Harry Potter -fanien nahistelua hahmojen parisuhteista, kirjoittaa Tuukka Tervonen.

Someguru Pekka Sauri joutui kohun keskelle ja päätyi pohtimaan vastuutaan netissä: "100 000 seuraajaa on enemmän kuin usealla maakuntalehdellä"

Pekka Sauri lopetti #rakentavatwiittaaja-palkinnon repivän keskustelun takia. Nyt hän pohtii eettisiä periaatteita Twitter-keskustelulle.

Sanna Ukkola: Mitään ei saa enää sanoa -hokema ärsyttää monia, mutta siinä piilee myös totuuden siemen

Häpeärangaistus on äärimmäisen voimakas ase, kirjoittaa Sanna Ukkola blogissaan.

Ällöttävän onnellisia diskuteeraajia? Kamrat på svenska -sarja sukelsi suomalaisten stereotypioihin ruotsalaisista

Ovatko rakkaat naapurimme sellaisia kuin luulemme?

Riku Siivosen kolumni: Ihmiset rakastavat taas kommunismia, tavallaan

Yksilöiden aika oli historiallinen oikku, joka on nyt menossa ohi. Ehkä se voi olla hyväkin asia, mutta hämmentävältä se tuntuu, pohtii Riku Siivonen.

Heli Vaarasen kolumni: Mitä opetat lapsillesi vuorovaikutuksesta

Huutoa vaikeampaa on puhua hiljaisella äänellä, kun on tärkeää sanottavaa, kirjoittaa psykoterapeutti Heli Vaaranen.

Tuukka Tervosen kolumni: Tappelemme aivan vääristä asioista

Miksi me kiistelemme siitä, aiheuttavatko rokotteet autismia, kun voisimme unelmoida vihreästä Marsista, kirjoittaa Tuukka Tervonen kolumnissaan.

Onnea 40-vuotias Ransu ja kiitos – opin sinulta, ettei tyhmiä kysymyksiä ole olemassakaan!

Synnyit pentuikää vanhempana ja nuorruit matkan varrella.

Keskustelu on välttämätöntä, mutta yhteisymmärrys ei – ja 7 muuta asiaa, jotka Kuplat-sarja opetti

Kuplat-sarjassa kohtasi seitsemän keskusteluparia, jotka kurkistivat ulos kuplistaan. Useimmissa tapaamisissa löytyi jotain yhteistä.

Flinkkilä & Tastula: Tyrannijohtajan aika on ohitse

Flinkkilä & Tastula: Tyrannijohtajan aika on ohitse

Sami Koivisto: Suomalaisia ei voi suojella ikäviltä uutisilta – tarvitaan tilaa asiakeskustelulle

Sami Koivisto avaa traagisten tapahtumien uutisointia.

Irja Askolan seuraajaksi Helsingin piispaksi tulee kirkon mittapuussa liberaali johtaja – Yle tenttasi ehdokkaat

Ensi keskiviikkona pidetään Helsingin piispanvaalin ensimmäinen kierros. Kaikki kolme ehdokasta kannattavat homo- ja lesboparien vihkimistä, pitävät evoluutioteoriaa järkeenkäypänä, mutta tyrmäävät eutanasian.

Onko negatiiviseen kommenttiin pakko vastata? – Some-asiantuntija Katleena Kortesuon vinkit

Katleena Kortesuo kertoo videolla vinkit some-kommentointiin

Miksi kannattaa pyytää anteeksi vaikkei tee mieli? – Neljä vinkkiä, joiden avulla kommentoit sosiaalisessa mediassa menestyksekkäästi

Pyytäisinkö anteeksi? Miten rohkaisen keskustelua?

Vesitätkö keskustelun surkeilla väitteillä? – Näin tunnistat laiskan argumentoinnin ja keskustelet paremmin

Väittelyn 5 virhettä – tunnista ja keskustele paremmin

Hyvät tyypit etenevät johtajiksi – myös kunnissa: "Hyvä äijä tai hyvä nainen pitää olla"

Kuntajohtajia arvioivat kertovat, että valinnassa korostuvat muun muassa ulospäinsuuntautuneisuus, yhteistyökykyisyys ja viestintätaidot. Yksityisellä puolella valintakriteerit voivat olla selkeämmät kuin julkisella.

Trump vastaan Clinton – mitä ensi yön tv-väittelyssä kannattaa seurata?

Yhdysvaltain presidenttiehdokkaiden tämän illan – Suomen aikaa siis ensi yön – ensimmäinen vaaliväittely voi kerätä ruutujen ääreen jopa sata miljoonaa amerikkalaista. Kirjeenvaihtajamme listasi neljä asiaa, joita väittelyssä kannattaa tarkkailla.

Hiljaisuus on kommunikoinnissa suomalaisen vahvuus – jos sitä osataan käyttää

Kanssakäymistaidoissa on kulttuurillisia eroja, mutta yhteistä on kuitenkin se, että positiivisuus auttaa parempaan lopputulokseen kuin negatiivisuus. Suomalaisten kulttuurillinen ero moniin muihin maihin verrattuna on hiljaisuus, jonka me osaamme joskus liiankin hyvin. Sen sijaan someviestinnässä kannattaisi joskus hidastaa tempoa.

Nuoret eivät käy enää nuorisotalolla – kavereita tavataan somessa ja kauppakeskuksessa

Perinteiset nuorisotilat eivät enää tavoita nuoria yhtä hyvin kuin ennen. Nuorisotoimessa tilojen tyhjenemiseen on reagoitu lähtemällä liikkeelle kentälle. Läsnä on oltava myös somessa, sillä siellä ovat nuoretkin.

Puhu suoraan, älä huuda tai vänkää – ja jos et osaa, opettele

Tunteista puhuminen on tärkeä, mutta samalla niin vaikea asia. Vuorovaikutustaitojen opettelu voi parantaa perheen arkea, mutta myös vanhempien välistä suhdetta.

"Mihin sitä aivoja tarvitsee, jos näyttää hyvältä" – miesten esineellistämisessä unohtuvat sisäiset seikat

Mies voi kokea vislailut, puristelut ja ulkonäköön kohdistuvat kommentit yhtä loukkaavina kuin nainen.

Neuvo vanhalle pariskunnalle: Muistele menneitä hyvällä, älä pahalla

Kun pitkään yhdessä ollut pariskunta jää vihdoin kahden, on yhteinen aika odotuksilla ladattu. Vanhusten parisuhteissa saattavat painaa vuosikymmenten takaiset asiat ja mustasukkaisuuskin. Niin pitkää liittoa ei olekaan, etteikö toisen ajatuksista kannata kysyä, neuvoo kirjailija Kirsti Ijäs.

Bluesin alfauros puhuu muustakin kuin lätkästä - "Hektisyys muuttanut maailmaa"

Blues-kapteeni Kim Hirschovits omaa vahvoja mielipiteitä. Karismaattinen jääkiekkoilija tykkää puntaroida myös kaukalon ulkopuolisia elämänarvoja ja puolustaa omiaan kuin susilauman johtava alfauros.      

Liioitteletko keskustelussa? – Jos teet niin tarpeeksi kauan, lopulta uskot väitteisiisi itsekin

Liioittelu on tyypillistä meille kaikille, aivotutkija Minna Huotilainen sanoo. Hänen mukaansa kyseessä on kognitiivinen harha. Kärjistynyt keskustelukulttuuri on ollut huomion kohteena viime päivinä muun muassa vihapuheen takia.

Turvanpaikanhakijan voi kutsua kylään tai viedä sienestämään

Vastaanottokeskuksen johtaja rohkaisee ihmisiä tutustumaan turvapaikanhakijoihin. Heitä voi auttaa myös lahjoittamalla talvivaatteita tai kodin tavaroita.

Työikäinen: Ulkoista kotitöitä, jos on rahaa – "Näin jää itselle enemmän aikaa palautua"

Aikuisväestöön kuuluvalla on usein mitä erilaisimpia vastuita ja velvollisuuksia liittyen asioiden tai toisten ihmisten hoitamiseen. Elannon hankkimisen lisäksi usein hoidettavana ovat esimerkiksi omat lapset tai vanhusikään ehtineet sukulaiset.

"Vaalisalaisuus menee samaan sarjaan kuin kuolema, siinä on jotain tabua" – Onko vaalisalaisuus parisuhteen viimeinen pimeä nurkka?

Vaalisalaisuudella pyritään siihen, että äänestäjät voivat vapaasti äänestää oman tahtonsa mukaisesti – se on demokratian pyhiä arvoja. Monille suomalaisille se tarkoittaa, ettei kerrota kenelläkään ketä äänestää.  Vaalisalaisuus vallitsee monissa perheissa myös puolisoiden välillä. Miksi?