kaupallisuus - uusimmat sisällöt

Ulrika Tammenheimo ei viettää joulua kuin mitä tahansa päivää.

Ulrika Tammenheimo ei vietä joulua, sillä kulutushysteria ahdistaa – ”Sammutan valot ja radion, mietiskelen ja nukun kolme päivää”

Kulutustutkijan mukaan yliampuvimmat kulutusjuhlajoulut ovat jäämässä historiaan.

Supersankaritrikoisiin sonnustautunut nainen pitää käsivarsillaan maassa makaavaa miestä.

Essee: Haluan, että päälleni heitetään paskaa ja naamalleni tyhjennetään vaahtosammutin – valitettavasti olen häviämässä teatterisotani

Uusi kokeellinen teatteri on uhattuna Suomessa.

Lehteä lukeva ihminen, päällä sanat mainos ja uutinen.

Mainonnan ja journalismin raja on yhä häilyvämpi – nuoria asia ei juuri kiinnosta

Mainonnan ja journalismin erottaminen on olennainen taito.

Nadja Nowak, Katja Kettu, Sofi Oksanen, Sirpa Kähkönen ja Seppo Puttonen suorassa lähetyksessä Helsingin kirjamessuilla 2015

Toimittajalta: Kirjamessut ovat kaupallista roskaa – ja niin pitääkin olla!

Toimittaja Juha Roiha liputtaa kirjamyynnin puolesta.

Keräilysarjoilla haviteltiin lasten markkoja

”Minä kerään purkan kuvia. Mulla on tässä monia laatuja: on Tarzania, Viidakkokirjaa ja Batmania”, kertoo poika vuoden 1970 kuluttajavalistusohjelmassa. Lapset ja mainonta -ohjelma selittää, minkälaista mainontaa lapsille suunnataan.

Stradassa kysytään miksi ikääntyneet katsojat eivät kelpaa televisiolle?

Hylkäsikö televisio seniorikatsojat?

Televisiota katsovat eniten eläkeläiset, mutta ohjelmat ja mainokset halutaan tehdä ennen kaikkea nuorille katsojille.

Merkkituote-ohjelma pui futiksen loistoa ja kurjuutta

Jalkapallosta tuli suurta kansainvälistä viihdettä.

Mestaripelimanni Tauno Krossin syksyisiä mietteitä

Kansanmuusikon henkilkökuva vuodelta 1977.

Totuus Joulupukista

Myyttinen perinnehahmo jakaa mielipiteitä ikään katsomatta.

Kaija Helle Ktimaan kasvot -tv-ohjelmassa vuonna 2007.

Joulun kaupallisuutta pakoon

Kaija Helle on todellinen joulukarkuri.

Renny Harlinin Planet FunFunin piti tarjota kaikille jotain

Keravalle avattiin sisähuvipuisto Planet FunFun 1992.

Kirka on Jeesus

Hän välttelee turhamaisuutta ja kertoo olevansa ortodoksi.

Irwin Goodman ja Kikka istuvat studiossa, kuvassa etualalla toimittaja Tapani Ripatin selkä.

Irwin Goodmanin, Kikan ja Pasi Kauniston imagot reposteltavina

Sabatti-ohjelma käsitteli imagoja 1990.

Carl-Olof Homén (oike.) lähettää MM-kisamaskotti Lassen ilmapallojen mukana taivaalle Otaniemen kisakylän avajaisissa (1983).

Kisamaskotti muistetaan, vai muistetaanko?

Urheilumaskotit yleistyivät 1980-luvulla nopeasti.

Maskotti Lasse-jänis Yleisurheilun MM-kisoissa 1983

Lasse-jänis ja kaupallisuuden peikot vilistivät MM-kisoissa 1983

Yleisurheilujuhlien yhtenä kisalajina oli myös bisnes.

Finnkino tuli voimalla Suomen elokuvamarkkinoille

Vuonna 1986 elokuvalevitys keskittyi kun Suomen kolmen suurimman teatteriketjun Kinoston, Adams Filmin ja Kino Savoyn toiminta yhdistettiin. Elokuvamarkkinoiden hallitsijaksi nousi Finnkino Oy, mutta auttoiko kaupallisuuden lisääminen elokuva-alaa tai edes elokuvayleisöä?

Epämuodikasta katsottiin vähän hitaasti

Miksi pitää saada uudet farkut, vaikka vanhat ovat vielä ihan kestävät, äimistellään vuonna 1980 tehdyssä ohjelmassa. Muodista ja muodin orjuudesta tentataan kriittisesti vaatekauppiaita, tamperelaisia rokkareita ja muita nuoria.

Vieraita Ajankohtaisen kakkosen seksibisnes-illassa

Ajankohtaisen kakkosen seksibisnes-ilta

Kuka prostituutiota tarvitsee, ja kuka siitä kärsii?

Kuvakaappaus tietokoneruudulta jossa käydään puhelinkeskustelua.

Maailmanlaajuinen tietokoneverkko internet oli ilmiö 1990-luvun puolivälissä

Maailmanlaajuinen tietoverkko herätti myös uhkakuvia.

Huoraamista politiikassa ja taiteessa

Huora-akatemian innoittamana A-studio pohtii huoruutta 1995.

Tapahtui 1985: Radio City

Nuoren urbaanin sukupolven ääni murtautui eetteriin 1985.

"Kurittomat kuvitelmat"

Kirjallisuudentutkija Markku Soikkeli johdattelee 1990-luvun kotimaiseen kirjallisuuteen.

Juppi-kulttuurista kertovassa ohjelmassa Lauri Nykopp haastattelussa. 1980-luvun vaatteet yllään.

Juppikulttuuri ei häpeillyt pinnallisuutta

Iskelmätähti – levy-yhtiön orja?

Kriittisellä 1960-luvulla myös iskelmäteollisuutta alettiin tarkastella kärkevästi. YLEn ohjelmassa musiikkimoguleita epäillään riistäjiksi.

Viestinnän valta, vastuu ja valvonta

Katsaus 1970-luvun viestintään ja tiedonvälitykseen. Suomalainen viestintä oli lukuina valtavaa, mutta liittyikö siihen myös valtaa? Presidentti Kekkonen kehottaa itsesensuuriin ja –kritiikkiin rikosuutisoinnissa, ja pääministeri Sorsa ojentaa talouselämän toimittajia.

Asiakkaita nuorten vaateliikkeessä (1981).

Renny Harlinin muotiohjelma

Harlin kysyi nuorilta, miksi he käyttivät merkkivaatteita

Kuka määrää muodin?

Maksitakki, leveälahkeiset housut ja paksupohjaiset kengät on saatava vaikka osamaksulla, jotta 1970-luvulla pysyy kuumimpien muotivirtausten mukana.

Sensuuri: Katurock

Tampereen nuori punkylpeys vuonna 1979 oli Sensuuri, jonka kitaristina toimi 16-vuotias Costello Hautamäki. Tuubi-ohjelmassa yhtye julisti katurockin aatetta.

2500 pistoa oli Ylen kuluttajavalistusohjelma, jonka esittäminen kiellettiin 1960-luvulla

Eri ompelukoneiden vertailua 2500 pistoa -ohjelmassa.

Pressiväki potuttaa Purplea

Hevirockin veteraanit kertovat tympääntyneensä rockbisnekseen ja erityisesti likasankoja penkovaan rockjournalismiin vieraillessaan Suomessa vuonna 1991.

Alwari T: Jytämimmi

1950-luku, jytä ja glam rock yhdistyivät Alwari T:n "Jytämimmissä". Toimittajissa bändin mutkaton suhde kaupallisuuteen herätti hieman ihmetystä.

Raya Alenius esittää hippiasussa lauluja Hairista.

Hairin laulut tervehtivät auringonpaistetta ja Vesimiehen aikaa

Raya ja Apostolit esittävät hippimusikaalin hittibiisit.

Suhonen ja Nieminen puhuvat menestyksestä ja mammonasta

Alpo Suhonen toimi Suomen maajoukkueen valmentajana 1982-1986. Hyökkääjä Mika Nieminen oli voittamassa suomelle MM-kultaa 1995. Valmentaja ja pelaaja kertaavat haastattelussa menestyksen hetkiä.

Tero Saxman (Taisto Oksanen) antaa pääsäisen bisnesvinkkejä (1997).

Iltalypsyn Saxmanin pääsiäissetti

Iltalypsyssä aiheena pääsiäisen kaupalliset mahdollisuudet.

Cisse Häkkinen ja Remu Aaltonen keikalla.

"Enemmän Teksasii!", sanoo Hurriganes g:llä

Cisse paljastaa, miten bändin nimi syntyi.

Joulu - rauhan vai rahan juhla?

Mitä on jäänyt jäljelle jouluevankeliumista?

Renny Harlin käy kotimaassa

Harlin kertoo elämästään ja arvoistaan

Danny joutui kriittisten toimittajien piinapenkkiin vuonna 1971

Pop Storyn toimittajat tenttasivat toimitusjohtajaa 1971.

”Isoveli YLE”

TV2:n johtaja närkästyi vuonna 1986 Peter von Baghin ”yksipuolisesta ja mollaavasta" YLE-dokumentista. Ohjelma esitettiin keskustelulla täydennettynä.

Massahurmos ja musiikkimaku

Jatkoajan musiikkipanelissa Lenita Airisto tiukkaa Suosikin päätoimittajan Jyrki Hämäläisen vastuuta ”nuorten tyttöjen seksuaalisesta hurmostilasta” rock-konserteissa. Riitasointuja kuullaan myös taidemusiikin edustajan ja popin puolustajan keskustelussa.

Kolmoskanavan perustaminen

Yle ja kaupalliset toimijat perustivat yhteisen tv-kanavan.

Vuosisadan kanavauudistus

Vuonna 1993 MTV3 sai kolmosverkon.

Empaattinen ohjelmapolitiikka oli Sakari Kiurun kantavia ajatuksia

Kiuru pohti Ylen asemaa muuttuneessa tiedotusilmastossa.

Hantta Krause arvioi Cicciolinaa

Cicciolina eli Ilona Staller-Koons tuli tunnetuksi italialaisena pornotähtenä ja parlamentaarikkona. Hän käytti vaalikampanjassaan avoimesti hyväkseen pornotähteyttään. Mirja Pyykkö ja Hannele Schlizewski keskustelevat sekä Cicciolinasta että Hantta-ilmiöstä.

Aihe: kaupallisuus

Uusimmat artikkelit