Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

"Hybridivaikuttamisessa vain mielikuvitus on rajana"

Itämerellä voi muhia tekaistun sukellusveneonnettomuuden tai terroristihyökkäyksen riski – asiantuntija: Hybridivaikuttamiseen sisältyy aina yllätysmomentti

Vilkasliikenteinen Itämeri on Suomelle tärkeä huoltoreitti. Viranomaiset pohtivat skenaarioita tavoista, joilla Suomeen voitaisiin kohdistaa hybridivaikuttamista. 

Siviilit juoksevat kadulla viereisen rakennuksen syttyessä tulee kranaattitulituksessa.

Kiivaat taistelut Itä-Ukrainassa jatkuvat – tämä Venäjän suurhyökkäyksestä idässä tiedetään nyt

Raskaat taistelut ovat kiihtyneet Itä-Ukrainassa, josta tuhannet ihmiset pyrkivät nyt pakenemaan. Venäjän joukot yrittävät ottaa Mariupolin kaupungin täyteen hallintaansa. Selvitimme, mitä Itä-Ukrainan taisteluista tällä hetkellä tiedetään.

Suomalaisia sotilaita Raatteen tiellä matkalla rajalle.

Suomalaisten hyökkäysvaihe

Sotatoimet käynnistyivät Pohjois-Suomessa kesällä 1941.

Koululainen osoittaa karttakepillä Suomen karttaa.

Itä-Karjalaa suomalaistettiin kouluin ja keskitysleirein

Miehitysalueiden venäläisväestö koki etnistä syrjintää.

Hampaat aseina ja muita sotakuvauksia vuodelta 1941

Rintamareportaasin sisukas vanki puri vihollista nenään.

Kaksi lottaa sähköttäjinä jatkosodassa.

Lotta Svärd antoi nimensä Suomen maanpuolustusnaisille

Viime sotien aikana noin 40 000 lottaa oli armeijan apuna.

Miinanraivausta merellä sodan jälkeen

Vuoteen 1946 mennessä Suomen vesistä raivattiin 10000 miinaa

Lappi sodan jälkeen

Sodan jälkeinen Lapin jälleenrakennus oli valtava urakka.

Lentäjä Ilmari Juutilainen

Ilmari Juutilainen lensi Kannaksen ilmataistelussa 1944

Juutilainen kertoo ilmataistelusta radiohaastattelussa.

Suomi hyökkää yli vanhan rajan

Jatkosodan hyökkäysvaihe sujui vauhdikkaasti.

Pekka Tiilikainen nauhoitusmatkalla Kuujärvellä (1942).

Pekka Tiilikainen Aunusta valtaamassa

Tiilikaisen raportti Aunuksesta heinäkuussa 1941

Konekivääri valmiina.

Rukajärvi vallattu

Martti Jukolan raportti Rukajärveltä 1941

Jatkosota. Karhumäki, Itä-Karjala. Karhumäen rautatieasema. Eino Nurmi (oikealla) asemarakennuksen edustalla. Sotilaita ja lähdössä oleva sotilasjuna asemalla.

Karhumäen valtaus 1941

Jatkosodan hyökkäysvaihe päättyi Maaselän valtaukseen.

Asemasotaa 1942-1944

Rintamareportaaseja asemasodan vaiheesta.

Hyökkäys Aunuksen Karjalaan 1941

Vanha raja ylitettiin heinäkuun lopulla 1941.

Karjalankadun ja Äyräpäänkadun risteyksessä Viipurissa 1941.

Jatkosodan hyökkäysvaihe Kannaksella

Rintamareportaaseja kesän ja syksyn 1941 taisteluista

Radioauto kapulasillalla 1941.08.01

Jatkosodan pohjoisrintama 1941

Hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi kesä-heinäkuun vaihteessa.

Etulinjan miehiä korsunsa ovella aselevon aamuna 4.9.1944

Kesän 1944 suurhyökkäyksestä aselepoon

Radiohaastatteluja jatkosodan ratkaisuvaiheesta kesällä 1944

Tykistötulen aikaan kuunnellaan radiota Taipaleella joulukuussa 1939.

Tykkien jyskettä talvisodan Taipaleella

Taisteluselostus helmikuulta 1940

Hanko 1960-luvulla.

Hanko tyhjennettiin talvisodan jälkeen

Pekka Tiilikainen selostaa maaliskuussa 1940.

Kenraalieversti Eduard Dietl 50-vuotispäivänään kuvattuna.

Kenraali Dietlin muistosanat sotilasradiossa 1944

Harvinaisella tallenteella kuullaan Lapplandsender-ohjelmaa.

Gerda Rytin puhe jatkosodan alussa

Rouva Ryti kannusti suomalaisia auttamaan toisiaan.

Ruoka-apu oli tarpeen Lapin lapsille.

Lappi nousee

Lapin nousu raunioista kesti kymmenen vuotta.

Sotakorvaus-filmi

Suomen sotakorvaukset Neuvostoliitolle olivat jättimäinen urakka

Suomi maksoi Neuvostoliitolle vuosia sotakorvauksia.

Suursaaren valtaus 1942

Suomalaiset palauttivat Suursaaren itselleen 1942.

Sota-Helsingin kasvot

Pääkaupungin arkea sotatalvena 1942.

Sotilas katsoo kiiikarilla

Suomi hyökkää Saksan rinnalla

Jatkosodassa haluttiin korjata talvisodan vääryys

Jatkosodan rintama murtuu

Jatkosodan rintama murtuu kesäkuussa 1944

Puna-armeija aloitti suurhyökkäyksen

Presidentti Risto Ryti puhuu radiossa 26.6.1941 jatkosodan alettua

Presidentti Rytin puhe jatkosodan alussa

"Jälleen on vihollinen tunkeutunut alueellemme"

Suomen armeijan ylintä johtoa Leppäsyrjän rautatieasemalla tarkastusmatkalla Aunukseen ja Syvärille. Asemalla mm ylipäällikkö, marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim, kenraaliluutnantti Karl Rudolf Walden (puolustusministeri), tykistönkenraali Vilho Petter

Adolf Ehrnrooth muistelee Mannerheimia

”Ilman Mannerheimiä ei itsenäistä Suomea olisi.”

Marsalkka Mannerheim pitää puhetta syntymäpäivävastaanotollaan, istumassa mm. Adolf Hitler ja Risto Ryti (1942).

Mannerheimin kiitospuhe syntymäpäivillä 1942

Mannerheimin 75-vuotispäivää vietettiin salonkivaunussa.

Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitler vierailulla Suomessa marsalkka Mannerheimin 75-vuotispäivänä. Vas. marsalkka Wilhelm Keitel, Hitler, Mannerheim ja presidentti Risto Ryti (1942).

Hitlerin salaa tallennettu keskustelu Suomessa

Adolf Hitler Mannerheimin yllätysvieraana vuonna 1942.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle