Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Geologian tutkimuskeskus kaivattaa tutkimuskaivannon Leppävirralle, etsinnässä ympäristöstä poikkeavia kiviä

Kaivannon avulla tutkitaan ympäristöstä poikkeavia, kvartsia sisältäviä kiviä.

Itärajalta löytyi merkki muinaisesta asumuksesta, joka mullistaisi rakennushistorian: "Suomen oloissa aivan ainutlaatuista"

Etelä-Karjalassa tehdyt löydökset viittaavat siihen, että hirsirakenteita olisi käytetty Suomessa jo yli 10 000 vuotta sitten.

Suomen varhaisimmat vakituiset asukkaat asettuivat nykyisen itärajan tuntumaan – tekivät heti merkittävän teknisen keksinnön

10 500 vuotta sitten kivikauden asukkaat joutuivat keksimään uudenlaisen työtavan, jolla he pystyivät valmistamaan työkaluja paikallisesta raaka-aineesta.

Kivikaudella koulun paikalla oli merta ja hiekkamailla asuttiin kuopissa – lapset saavat tutustua esihistoriaan kotinurkillaan

Kivinevan muinaiskylän elämä valottuu lasten ja yleisön avulla Kannuksessa. Mullankaivajat-hanke polkaistiin pystyyn, jotta lapset kiinnostuisivat historiasta.

Savossa pureskeltiin purkkaa jo muinoin – Enonkosken arkeologiset löydöt kertovat kivikauden arjesta

Enonkosken Kotkuinniemen arkeologisilta kaivauksilta on löytynyt uutta tietoa Savon kivikautisesta asutuksesta. Kesällä tehdyissä kaivauksissa on löytynyt esimerkiksi muinaispurkkaa. Arkeologille tieteellisin perustein valittu kaivauskohde on oikea aarreaitta.

Sähköä kyynelistä – Uusi löytö voi mullistaa implanttien sähkön tarpeen

Puristamalla muun muassa kyynelistä löytyvää lysotsyymi-proteiinia voidaan tuottaa sähköä.

Arkeologin lottovoitto: Hossasta löytyi vuorokaudessa 30 kulttuuriperintökohdetta

Vastavihityn kansallispuiston vesistöt ja hiekkatörmät ovat olleet pitkään ihmisten metsästys- ja kalastuskohteita. Tämä näkyy nyt löytyneessä esineistössä.

Kaivauksilta löytyi tuhansia vuosia sitten eläneen ihmisen sormenjälki – "Painettu märkään saveen"

Haminassa järjestettiin kesällä kivikautisen asuinpaikan arkeologiset kaivaukset.

Haluaisitko ranteeseesi James Bond -kellon? Varaudu huoltamaan arvokelloasi isolla rahalla

Mekaaninen kello erottuu ajannäyttäjien joukosta, mutta kellovanhuksen huolto voi maksaa huikean summan. Kelloihin ovat hurahtaneet miesten vanavedessä myös naiset.

Suomen ensimmäiset asukkaat olivat konservatiivisia jääräpäitä

Suomi asutettiin etelästä noin 11 000 vuotta sitten, kun ilmasto muuttui. Ihmisten oli pakko joko muuttaa elintapojaan tai lähteä etsimään tutumpaa ilmastoa pohjoisemmasta. Konservatiiviset ja tapoihinsa jämähtäneet päättivät lähteä ja he kansoittivat myöhemmin koko Suomen.

Kivikauden ihmiset rantautuivat Suomeen 10 000 vuotta sitten – asutus alkoi levitä Etelä-Karjalasta

Suomen varhaishistoriasta on saatu uutta tietoa Lappeenrannassa tänä kesänä tehdyissä kaivauksissa. Esiin on tullut runsaasti pii- ja kvartsiesineitä, jotka ovat peräisin noin 8400-luvulta ennen ajanlaskun alkua.

Yleisökaivaukset vievät tutkimusta eteenpäin Suomen vanhimmalla kirkonpaikalla

Ravattulan Ristimäellä Kaarinassa kuopsutellaan paikkaa, jossa sijaitsi noin 850 vuotta sitten kirkko. Käynnissä olevilla yleisökaivauksilla on jo löydetty kirkkomaata kiertävän kiviaidan pohjaa.

Museovirasto tutkii tuhansia vuosia vanhaa kivikautista asuinpaikkaa Ranualla

Siuruanjärven rannalla on laaja Mattila-niminen kivikautinen asuinpaikka. Arkeologiset tutkimukset on aloitettu, sillä alueelle on tulossa yksityinen kesämökki. Kaivauksissa on löytynyt saviastian paloja, palaneita luita ja kvartsi-iskoksia.

Ametistikaivoksella luvassa vähintään 500 vuoden tulevaisuus

Turistien yksi suosikkikohde Luostolla, Lampivaaran ametistikaivos tarjoaa kaivettavaa vielä pojanpojanpojan pojanpojalle ja siitäkin eteenpäin. Näin lupaa kaivoksen toimitusjohtaja Timo Seppälä. Maaperää on tutkittu 100 metrin syvyyteen, eikä korukivestä näytä tulevan loppua nykyisen kaivoksen puitteissa

Yle Puheen Kiekkokierros haluaa äänesi: Onko SM-liiga kovempi kuin SHL?

Kaj Kunnas isännöi illan kiekkokierrosta, jolla seurataan SM-liigan lisäksi myös CHL:ää ja salibandyn MM-vääntöä. Mutta kumpi on parempi: SM-liiga vai Ruotsin SHL?

Tässä syy siihen, miksi luistelet suojatiellä

Suojatien valkoiset raidat saavat ketteränkin tasapainon välillä horjumaan. Yle Turku selvitti, miksi raidat ovat niin liukkaat.

Kivikautinen asuinpaikka hiipui leirinuotioksi Forssassa

Museovirasto tutki forssalaista peltosaareketta ja totesi, että kivikautinen jälki ei jatkunut enää pidemmälle. Aikaisemmin löydetyt kvartsi-iskokset, työstöjäte ja keramiikan palaset viittaavat todennäköisesti enemmän leiripaikkaan kuin pysyvämpään asutukseen.

Unakiitti, hullunbreksia ja limsiö saavat monet turvautumaan kivitohtoriin

Harva tietää, että hiekkamontuilta löytyy hullunbreksiaa, josta voi hioa kauniin korukiven. Rannalla puolestaan lepää limsiöitä, jotka ovat purjelaivakaudella painokivilastissa tullutta piikiveä. Maallikolle löydöt ja niiden nimet ovat usein hepreaa, johon GTK:n kivitohtori tarjoaa apuaan.

Pienet jätepalat paljastavat kivikautisen asuinpaikan

Valtion talousmetsistä etsitään jälleen tänä kesänä ihmisen jättämiä merkkejä. Arkeologit ovat kiinnustuneita ihmisen asumuksista kivikaudelta lähtien aina 1900-luvun puoliväliin saakka.

Kalastajan pyhä kivi - mysteeri asiantuntijoillekin

Porilainen kalastaja löysi kymmenen vuotta sitten kallion päältä oudon luuta muistuttavan kiven. Kiven pinta muistuttaa luuta, mutta sisus on ilmeisesti kvartsia.

Kivikautisia löytöjä Pohjois-Karjalasta – muinaisjäännösten tutkiminen rempallaan

Esimerkiksi Polvijärveltä on löydetty useita muinaisjäännöksiä. Museovirasto harmittelee, että Pohjois-Karjalassa ei ole henkilöä, joka hoitaisi alueen arkeologisia kulttuuriperintöasioita. Monet asiat hoidetaan Helsingistä.

Lapin kivi jalostuu hiomalla korukiveksi

Tuffiitit, jaspikset ja muut Lapin luonnosta löytyvät kivet ovat korukiviharrastajalle aarteita. Kesäisin tehdään retkiä hyville kivipaikoille, talvisin löydöksiä hiotaan korukiviksi. Käsityöbuumi näkyy myös tässä harrastuksessa: Napapiirin Korukivikerhossa on noin sata jäsentä.

Kaksi jättiläismäisen kokoista faraopatsasta on paljastettu Luxorissa

Patsaat on pystytetty alkuperäisille paikoilleen farao Amenhotep III:n kuolintemppeliin Niilin länsirannalle. Temppeli on jo kuuluisa 3 400 vuotta vanhoista Memnonin kolosseistaan. Myös ne esittävät Amenhotep III:ta.

Egyptin hautalöytö tunnistettiin – sarkofagi kuuluu Sobekhotepille

Farao Sobekhotep I:n uskotaan olleen Egyptin hallitsija noin 3 800 vuotta sitten. Faraosta ja hänen hallitsijakaudestaan tiedetään vain vähän.

Arkeologiset kaivaukset jatkuvat Kuurmanpohjassa

Kaivauksissa halutaan selvittää tarkemmin miten alueella on asuttu ja myös vertailla asuintapaa muihin saman aikakauden asumuksiin.

Fanni löysi kotipihalta pronssikautisen nuolenkärjen

Nakkilasta löytynyt nuolenkärki on vain kolmesenttinen ja se on tehty piikivestä.

Kuhmossa oli asutusta jo 7000–6600 eaa.

Joen varressa sijaitseva Puhakankankaan kivikautinen asuinpaikka on osoittautunut vanhimmaksi tähän mennessä tunnetuksi asuinpaikaksi Kuhmossa.

Purupihka oli muinaissuomalaisten purkkaa

Tervon arkeologisissa kaivauksissa on löydetty esineitä 6 000 vuoden takaa. Löydöt paljastavat tietoja muinaisten suomalaisten elintavoista ja liikkeistä.

Tänään päästetään playoffit irti - Yle Puhe kiekkohuumassa

Kaksikko Juha Lind ja Kaj Kunnas kaitsevat pikkumustaa studion syövereissä, kun Jääkiekkokierros pääsee ääneen klo 18.03!

Pari miljardia vuotta kämmenellä hiljentää mielen

Ydinjätteen loppusijoituspaikan pohdinta saa malminetsijän kauhistumaan. Jonnekin 300 000 vuoden päähän on mahdotonta nähdä. Aikaperspektiiviä saa vaikka fossiileja tutkimalla. Kiviin kivimies hurahti viimeistään silloin, kun sai malminetsintäpalkinnolla perheelle nykyaikaiset kodinkoneet.

Klassinen vodkapullo saa raaka-aineensa Nilsiän hiekasta

Kotimaisen lasiteollisuuden alasajo on vienyt markkinoita Nilsiässä louhittavalta kvartsilta. Muun muassa Finlandia-vodkapullo saa edelleen raaka-aineensa Nilsiästä, mutta itse pullo valmistetaan nykyään Virossa.

GTK palkitsi nilsiäläisen kivikeräilijän

Nilsiäläisen Jorma Myöhäsen kansannäytekilpailuun lähettämät kivet toivat 2 000 euron palkinnon. Tutkimuskeskus palkitsi keskiviikkona aktiivisia keräilijöitä.

Museovirasto syynää Rovaniemen Valionrannan

Rovaniemen Valionrannan rakentaminen ratkeaa Museoviraston osalta pian. Museovirasto on parhaillaan kartoittamassa alueella sijaitsevaa kivikautista muinaismuistokohdetta.

Kaivaukset kertovat kivikauden elämästä ja kuolemasta

Arkeologit toivovat Turun Räntämäen Riihivainion antavan tietoa hämärän peitossa olevasta kivikauden hautajaiskulttuurista.

Metsä paljastaa tuhansien vuosien ihmiselämän

Mikään ei ole ikuista, pohtii arkeologi kivikautisen asuinsijan kylkeen rakennetun tien varressa ennen kuin jatkaa muina miehinä matkaansa. Pohjois-Pirkanmaan metsiä kiertää parhaillaan kolmikko, joka dokumentoi ihmiselämän jälkiä luonnossa.

Muinaislöytöjä Hangaskankaalta

Oulun Hangaskankaalta on löydetty runsaasti prossikauden esineistöä. Arkeologiset kaivaukset ovat paljastaneet muun muassa kvartsi- ja pii-iskoksia sekä saviastioiden palasia.

Laatukello löytyy myös nuoren ranteesta

Yhä useampi rannekellon ostaja päätyy tiukua valitessaan mekaaniseen laatukelloon. Arvokkaat sveitsiläiset ajannäyttäjät eivät kuitenkaan ole äveriäimmän kansanosan yksinoikeus. Moni kesätyöpalkka kuluu Rolexin hankintaan.

Soramonttukivi on hiomalla hieno

Kivi-, koru- ja helmiharrastajien joukko kasvaa jatkuvasti. Yhä useammat punovat itse helmensä ja valmistavat omin käsin muutkin korunsa. Asiantuntijaa erilaisissa kivissä kiehtoo niiden kauneus ja se, että vastaan tulee aina uudenlaisia kiviä.

Lapin paras kultapitoisuus Simon kansannäytteessä

Kemiläinen Olavi Myllykangas on palkittu tuhannen euron rahapalkinnolla Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisessa kansannäytekilpailussa.

LK: Seurujoen jauhe on kvartsia

Valkoinen aine Kittilän Seurujoen kivissä on kvartsia ja silikaattimineraaleja, kertoo Lapin Kansa. Valkoinen jauhemainen aine ilmestyi rantakiviin Kittilän kaivoksen alajuoksulla keväällä ja sen alkuperäksi epäiltiin kaivosta.

Ruukunpala näki päivänvalon tuhansien vuosien jälkeen

Salossa Pukkilan kartanon maastosta on löytynyt arkeologisissa yleisökaivauksissa melko harvinainen pala ruukkua. Löytö tehtiin 6 000 - 7 000 vuotta vanhasta kulttuurikerrostumasta.

Messukeittiöt edustavat pelkistettyä toiminnallisuutta

Puu- ja kivitasot ovat saaneet väistyä keittiöistä uusien materiaalien kuten kvartsikiven tieltä. Värimaailma on selkeä, ja sitä hallitsevat musta ja valkoinen. Perusrakenteeltaan keittiöt ovat toimivia, ja esimerkiksi saarekkeiden runsaus saa talousopettaja Solveig Kavilolta kiitosta.

Kivikautta kaivettiin esiin Pihtiputaalla

Museovirasto on tehnyt koekaivauksia kivikautisen asuinpaikan läheisyydessä Pihtiputaalla. Kaivauksissa löytyi muun muassa kvartsia ja saviastian pala.

Iistä löytyi uusi kivikautinen hautatyyppi

Iin Keelaharjusta on paljastunut uusi kivikautinen hautatyyppi. Haudan löytyminen ulkosaariston pieneltä saarelta on Museoviraston mukaan yllättävää. Hauta on noin 7000 vuotta vanha.

Kokemäeltä löytyi kivikautinen asuinpaikka

Kokemäeltä on löytynyt uusi kivikautinen asuinpaikka. Löydös tehtiin arkeologisen inventoinnin yhteydessä Ylistaron kylän eteläpuolelta Tauluvuoren läheisyydestä. Osittain tuhoutunut asuinpaikka löydettiin paikallisten asukkaiden vihjeiden avulla.

Louhosareena jäi vähälle käytölle

Muutama vuosi sitten isojen oopperatuotantojen näyttämönä toiminut Louhosareena on jäänyt vähälle käytölle Nilsiässä. Viime vuosina Louhosareenalla on ollut vain yksittäisiä tapahtumia, ja myös ensi kesäksi areenaa on varattu vain muutamille esityksille.

Egyptissä löydettiin jättiläismäinen faarao-patsas

Egyptiläiset arkeologit ovat tehneet yhden kaikkien aikojen suurimmista faaraota esittävistä patsaslöydöistä, kertoo brittiläinen Daily Star -lehti. Kyseessä on 13-metrinen faarao Amenhotep III:a esittävä kvartsiittiveistos.

Vanhat aikaraudat työllistävät kelloseppiä

Vanhoja mekaansia kelloja korjautetaan ja huollatetaan yhä enemmän. Joulun alla Jyväskylässä jotkut liikkeet ovat joutuneet jopa rajoittamaan ajanottajien korjaustilauksia.

Ihminen takoi teräaseita jo 75 000 vuotta sitten

Tehokkaita teräaseita on osattu valmistaa kymmeniä tuhansia vuosia kauemmin kuin tähän saakka on luultu. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan kivikauden ihmisillä oli teräviä veitsiä ja keihäänkärkiä jo 75 000 vuotta sitten.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle