Uusimmat artikkelit

Geologian tutkimuskeskus kaivattaa tutkimuskaivannon Leppävirralle, etsinnässä ympäristöstä poikkeavia kiviä
Kaivannon avulla tutkitaan ympäristöstä poikkeavia, kvartsia sisältäviä kiviä.
Itärajalta löytyi merkki muinaisesta asumuksesta, joka mullistaisi rakennushistorian: "Suomen oloissa aivan ainutlaatuista"
Etelä-Karjalassa tehdyt löydökset viittaavat siihen, että hirsirakenteita olisi käytetty Suomessa jo yli 10 000 vuotta sitten.

Suomen varhaisimmat vakituiset asukkaat asettuivat nykyisen itärajan tuntumaan – tekivät heti merkittävän teknisen keksinnön
10 500 vuotta sitten kivikauden asukkaat joutuivat keksimään uudenlaisen työtavan, jolla he pystyivät valmistamaan työkaluja paikallisesta raaka-aineesta.

Kivikaudella koulun paikalla oli merta ja hiekkamailla asuttiin kuopissa – lapset saavat tutustua esihistoriaan kotinurkillaan
Kivinevan muinaiskylän elämä valottuu lasten ja yleisön avulla Kannuksessa. Mullankaivajat-hanke polkaistiin pystyyn, jotta lapset kiinnostuisivat historiasta.

Savossa pureskeltiin purkkaa jo muinoin – Enonkosken arkeologiset löydöt kertovat kivikauden arjesta
Enonkosken Kotkuinniemen arkeologisilta kaivauksilta on löytynyt uutta tietoa Savon kivikautisesta asutuksesta. Kesällä tehdyissä kaivauksissa on löytynyt esimerkiksi muinaispurkkaa. Arkeologille tieteellisin perustein valittu kaivauskohde on oikea aarreaitta.

Sähköä kyynelistä – Uusi löytö voi mullistaa implanttien sähkön tarpeen
Puristamalla muun muassa kyynelistä löytyvää lysotsyymi-proteiinia voidaan tuottaa sähköä.

Arkeologin lottovoitto: Hossasta löytyi vuorokaudessa 30 kulttuuriperintökohdetta
Vastavihityn kansallispuiston vesistöt ja hiekkatörmät ovat olleet pitkään ihmisten metsästys- ja kalastuskohteita. Tämä näkyy nyt löytyneessä esineistössä.

Kaivauksilta löytyi tuhansia vuosia sitten eläneen ihmisen sormenjälki – "Painettu märkään saveen"
Haminassa järjestettiin kesällä kivikautisen asuinpaikan arkeologiset kaivaukset.

Haluaisitko ranteeseesi James Bond -kellon? Varaudu huoltamaan arvokelloasi isolla rahalla
Mekaaninen kello erottuu ajannäyttäjien joukosta, mutta kellovanhuksen huolto voi maksaa huikean summan. Kelloihin ovat hurahtaneet miesten vanavedessä myös naiset.

Suomen ensimmäiset asukkaat olivat konservatiivisia jääräpäitä
Suomi asutettiin etelästä noin 11 000 vuotta sitten, kun ilmasto muuttui. Ihmisten oli pakko joko muuttaa elintapojaan tai lähteä etsimään tutumpaa ilmastoa pohjoisemmasta. Konservatiiviset ja tapoihinsa jämähtäneet päättivät lähteä ja he kansoittivat myöhemmin koko Suomen.
Matkapäiväkirja: Paasveen pirut ja Paholaiskivet
Saimaa on täynnä ihmeitä

Kivikauden ihmiset rantautuivat Suomeen 10 000 vuotta sitten – asutus alkoi levitä Etelä-Karjalasta
Suomen varhaishistoriasta on saatu uutta tietoa Lappeenrannassa tänä kesänä tehdyissä kaivauksissa. Esiin on tullut runsaasti pii- ja kvartsiesineitä, jotka ovat peräisin noin 8400-luvulta ennen ajanlaskun alkua.

Yleisökaivaukset vievät tutkimusta eteenpäin Suomen vanhimmalla kirkonpaikalla
Ravattulan Ristimäellä Kaarinassa kuopsutellaan paikkaa, jossa sijaitsi noin 850 vuotta sitten kirkko. Käynnissä olevilla yleisökaivauksilla on jo löydetty kirkkomaata kiertävän kiviaidan pohjaa.

Museovirasto tutkii tuhansia vuosia vanhaa kivikautista asuinpaikkaa Ranualla
Siuruanjärven rannalla on laaja Mattila-niminen kivikautinen asuinpaikka. Arkeologiset tutkimukset on aloitettu, sillä alueelle on tulossa yksityinen kesämökki. Kaivauksissa on löytynyt saviastian paloja, palaneita luita ja kvartsi-iskoksia.

Ametistikaivoksella luvassa vähintään 500 vuoden tulevaisuus
Turistien yksi suosikkikohde Luostolla, Lampivaaran ametistikaivos tarjoaa kaivettavaa vielä pojanpojanpojan pojanpojalle ja siitäkin eteenpäin. Näin lupaa kaivoksen toimitusjohtaja Timo Seppälä. Maaperää on tutkittu 100 metrin syvyyteen, eikä korukivestä näytä tulevan loppua nykyisen kaivoksen puitteissa

Yle Puheen Kiekkokierros haluaa äänesi: Onko SM-liiga kovempi kuin SHL?
Kaj Kunnas isännöi illan kiekkokierrosta, jolla seurataan SM-liigan lisäksi myös CHL:ää ja salibandyn MM-vääntöä. Mutta kumpi on parempi: SM-liiga vai Ruotsin SHL?

Tässä syy siihen, miksi luistelet suojatiellä
Suojatien valkoiset raidat saavat ketteränkin tasapainon välillä horjumaan. Yle Turku selvitti, miksi raidat ovat niin liukkaat.

Kivikautinen asuinpaikka hiipui leirinuotioksi Forssassa
Museovirasto tutki forssalaista peltosaareketta ja totesi, että kivikautinen jälki ei jatkunut enää pidemmälle. Aikaisemmin löydetyt kvartsi-iskokset, työstöjäte ja keramiikan palaset viittaavat todennäköisesti enemmän leiripaikkaan kuin pysyvämpään asutukseen.

Unakiitti, hullunbreksia ja limsiö saavat monet turvautumaan kivitohtoriin
Harva tietää, että hiekkamontuilta löytyy hullunbreksiaa, josta voi hioa kauniin korukiven. Rannalla puolestaan lepää limsiöitä, jotka ovat purjelaivakaudella painokivilastissa tullutta piikiveä. Maallikolle löydöt ja niiden nimet ovat usein hepreaa, johon GTK:n kivitohtori tarjoaa apuaan.

Pienet jätepalat paljastavat kivikautisen asuinpaikan
Valtion talousmetsistä etsitään jälleen tänä kesänä ihmisen jättämiä merkkejä. Arkeologit ovat kiinnustuneita ihmisen asumuksista kivikaudelta lähtien aina 1900-luvun puoliväliin saakka.

Kalastajan pyhä kivi - mysteeri asiantuntijoillekin
Porilainen kalastaja löysi kymmenen vuotta sitten kallion päältä oudon luuta muistuttavan kiven. Kiven pinta muistuttaa luuta, mutta sisus on ilmeisesti kvartsia.

Kivikautisia löytöjä Pohjois-Karjalasta – muinaisjäännösten tutkiminen rempallaan
Esimerkiksi Polvijärveltä on löydetty useita muinaisjäännöksiä. Museovirasto harmittelee, että Pohjois-Karjalassa ei ole henkilöä, joka hoitaisi alueen arkeologisia kulttuuriperintöasioita. Monet asiat hoidetaan Helsingistä.

Lapin kivi jalostuu hiomalla korukiveksi
Tuffiitit, jaspikset ja muut Lapin luonnosta löytyvät kivet ovat korukiviharrastajalle aarteita. Kesäisin tehdään retkiä hyville kivipaikoille, talvisin löydöksiä hiotaan korukiviksi. Käsityöbuumi näkyy myös tässä harrastuksessa: Napapiirin Korukivikerhossa on noin sata jäsentä.

Kaksi jättiläismäisen kokoista faraopatsasta on paljastettu Luxorissa
Patsaat on pystytetty alkuperäisille paikoilleen farao Amenhotep III:n kuolintemppeliin Niilin länsirannalle. Temppeli on jo kuuluisa 3 400 vuotta vanhoista Memnonin kolosseistaan. Myös ne esittävät Amenhotep III:ta.
Egyptin hautalöytö tunnistettiin – sarkofagi kuuluu Sobekhotepille
Farao Sobekhotep I:n uskotaan olleen Egyptin hallitsija noin 3 800 vuotta sitten. Faraosta ja hänen hallitsijakaudestaan tiedetään vain vähän.

Arkeologiset kaivaukset jatkuvat Kuurmanpohjassa
Kaivauksissa halutaan selvittää tarkemmin miten alueella on asuttu ja myös vertailla asuintapaa muihin saman aikakauden asumuksiin.

Fanni löysi kotipihalta pronssikautisen nuolenkärjen
Nakkilasta löytynyt nuolenkärki on vain kolmesenttinen ja se on tehty piikivestä.

Kuhmossa oli asutusta jo 7000–6600 eaa.
Joen varressa sijaitseva Puhakankankaan kivikautinen asuinpaikka on osoittautunut vanhimmaksi tähän mennessä tunnetuksi asuinpaikaksi Kuhmossa.

Purupihka oli muinaissuomalaisten purkkaa
Tervon arkeologisissa kaivauksissa on löydetty esineitä 6 000 vuoden takaa. Löydöt paljastavat tietoja muinaisten suomalaisten elintavoista ja liikkeistä.

Tänään päästetään playoffit irti - Yle Puhe kiekkohuumassa
Kaksikko Juha Lind ja Kaj Kunnas kaitsevat pikkumustaa studion syövereissä, kun Jääkiekkokierros pääsee ääneen klo 18.03!

Pari miljardia vuotta kämmenellä hiljentää mielen
Ydinjätteen loppusijoituspaikan pohdinta saa malminetsijän kauhistumaan. Jonnekin 300 000 vuoden päähän on mahdotonta nähdä. Aikaperspektiiviä saa vaikka fossiileja tutkimalla. Kiviin kivimies hurahti viimeistään silloin, kun sai malminetsintäpalkinnolla perheelle nykyaikaiset kodinkoneet.

Klassinen vodkapullo saa raaka-aineensa Nilsiän hiekasta
Kotimaisen lasiteollisuuden alasajo on vienyt markkinoita Nilsiässä louhittavalta kvartsilta. Muun muassa Finlandia-vodkapullo saa edelleen raaka-aineensa Nilsiästä, mutta itse pullo valmistetaan nykyään Virossa.
GTK palkitsi nilsiäläisen kivikeräilijän
Nilsiäläisen Jorma Myöhäsen kansannäytekilpailuun lähettämät kivet toivat 2 000 euron palkinnon. Tutkimuskeskus palkitsi keskiviikkona aktiivisia keräilijöitä.

Museovirasto syynää Rovaniemen Valionrannan
Rovaniemen Valionrannan rakentaminen ratkeaa Museoviraston osalta pian. Museovirasto on parhaillaan kartoittamassa alueella sijaitsevaa kivikautista muinaismuistokohdetta.

Kaivaukset kertovat kivikauden elämästä ja kuolemasta
Arkeologit toivovat Turun Räntämäen Riihivainion antavan tietoa hämärän peitossa olevasta kivikauden hautajaiskulttuurista.

Metsä paljastaa tuhansien vuosien ihmiselämän
Mikään ei ole ikuista, pohtii arkeologi kivikautisen asuinsijan kylkeen rakennetun tien varressa ennen kuin jatkaa muina miehinä matkaansa. Pohjois-Pirkanmaan metsiä kiertää parhaillaan kolmikko, joka dokumentoi ihmiselämän jälkiä luonnossa.

Muinaislöytöjä Hangaskankaalta
Oulun Hangaskankaalta on löydetty runsaasti prossikauden esineistöä. Arkeologiset kaivaukset ovat paljastaneet muun muassa kvartsi- ja pii-iskoksia sekä saviastioiden palasia.

Laatukello löytyy myös nuoren ranteesta
Yhä useampi rannekellon ostaja päätyy tiukua valitessaan mekaaniseen laatukelloon. Arvokkaat sveitsiläiset ajannäyttäjät eivät kuitenkaan ole äveriäimmän kansanosan yksinoikeus. Moni kesätyöpalkka kuluu Rolexin hankintaan.

Soramonttukivi on hiomalla hieno
Kivi-, koru- ja helmiharrastajien joukko kasvaa jatkuvasti. Yhä useammat punovat itse helmensä ja valmistavat omin käsin muutkin korunsa. Asiantuntijaa erilaisissa kivissä kiehtoo niiden kauneus ja se, että vastaan tulee aina uudenlaisia kiviä.
Lapin paras kultapitoisuus Simon kansannäytteessä
Kemiläinen Olavi Myllykangas on palkittu tuhannen euron rahapalkinnolla Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisessa kansannäytekilpailussa.

LK: Seurujoen jauhe on kvartsia
Valkoinen aine Kittilän Seurujoen kivissä on kvartsia ja silikaattimineraaleja, kertoo Lapin Kansa. Valkoinen jauhemainen aine ilmestyi rantakiviin Kittilän kaivoksen alajuoksulla keväällä ja sen alkuperäksi epäiltiin kaivosta.

Ruukunpala näki päivänvalon tuhansien vuosien jälkeen
Salossa Pukkilan kartanon maastosta on löytynyt arkeologisissa yleisökaivauksissa melko harvinainen pala ruukkua. Löytö tehtiin 6 000 - 7 000 vuotta vanhasta kulttuurikerrostumasta.

Messukeittiöt edustavat pelkistettyä toiminnallisuutta
Puu- ja kivitasot ovat saaneet väistyä keittiöistä uusien materiaalien kuten kvartsikiven tieltä. Värimaailma on selkeä, ja sitä hallitsevat musta ja valkoinen. Perusrakenteeltaan keittiöt ovat toimivia, ja esimerkiksi saarekkeiden runsaus saa talousopettaja Solveig Kavilolta kiitosta.
Kivikautta kaivettiin esiin Pihtiputaalla
Museovirasto on tehnyt koekaivauksia kivikautisen asuinpaikan läheisyydessä Pihtiputaalla. Kaivauksissa löytyi muun muassa kvartsia ja saviastian pala.

Iistä löytyi uusi kivikautinen hautatyyppi
Iin Keelaharjusta on paljastunut uusi kivikautinen hautatyyppi. Haudan löytyminen ulkosaariston pieneltä saarelta on Museoviraston mukaan yllättävää. Hauta on noin 7000 vuotta vanha.

Kokemäeltä löytyi kivikautinen asuinpaikka
Kokemäeltä on löytynyt uusi kivikautinen asuinpaikka. Löydös tehtiin arkeologisen inventoinnin yhteydessä Ylistaron kylän eteläpuolelta Tauluvuoren läheisyydestä. Osittain tuhoutunut asuinpaikka löydettiin paikallisten asukkaiden vihjeiden avulla.

Louhosareena jäi vähälle käytölle
Muutama vuosi sitten isojen oopperatuotantojen näyttämönä toiminut Louhosareena on jäänyt vähälle käytölle Nilsiässä. Viime vuosina Louhosareenalla on ollut vain yksittäisiä tapahtumia, ja myös ensi kesäksi areenaa on varattu vain muutamille esityksille.
Egyptissä löydettiin jättiläismäinen faarao-patsas
Egyptiläiset arkeologit ovat tehneet yhden kaikkien aikojen suurimmista faaraota esittävistä patsaslöydöistä, kertoo brittiläinen Daily Star -lehti. Kyseessä on 13-metrinen faarao Amenhotep III:a esittävä kvartsiittiveistos.
Vanhat aikaraudat työllistävät kelloseppiä
Vanhoja mekaansia kelloja korjautetaan ja huollatetaan yhä enemmän. Joulun alla Jyväskylässä jotkut liikkeet ovat joutuneet jopa rajoittamaan ajanottajien korjaustilauksia.
Ihminen takoi teräaseita jo 75 000 vuotta sitten
Tehokkaita teräaseita on osattu valmistaa kymmeniä tuhansia vuosia kauemmin kuin tähän saakka on luultu. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan kivikauden ihmisillä oli teräviä veitsiä ja keihäänkärkiä jo 75 000 vuotta sitten.