Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Kiviveistos rehevästä naishahmosta.

Vanhimman kivikauden Venus matkusti miltei tuhat kilometriä varhaisten eurooppalaisten mukana

Willendorfin Venukseksi kutsuttu naishahmo on vanhinta tunnettua esittävää veistostaidetta. Siitä ja muista vastaavista pikkupatsaista on esitetty monta tulkintaa. Uusi tutkimus löysi sen synnyinpaikan.

Museolehtori Jenni Siltainsuu istuu Tom Björklundin maalauksen edessä.

Taiteilija antoi kivi- ja rautakauden suomalaisille kasvot muinais-DNA:n perusteella – näyttely esittelee suomalaisten esihistoriaa uudella tavalla

Espoon kaupunginmuseon näyttely kertoo muuttoliikkeistä muinaiseen Suomeen. Keskiössä ovat taiteilija Tom Björklundin suuret kuvat ihmisistä ja heidän elämästään esihistorian vuosituhansien aikana.

Kaksi ihmistä kävelee savannilla, jola kasvaa harvakseltaan puita. Ympärillä on norsu, kirahveja ja muita Afrikan eläinlajeja.

Muinaiset luulöydöt kyseenalaistavat lihansyönnin merkityksen ihmisen evoluution supervauhdittajana

Kun ihminen alkoi pari miljoonaa vuotta sitten syödä roimasti lihaa, juuri se vei evoluutiopolulle, joka on tuonut meidät tällaisina tähän päivään. Niin yleensä ajatellaan. Väärin, sanoo tuore tutkimus.

Arkeologeja huomioliiveissä.

Ruotsin rautateillä alkaa jättiurakka – se merkitsee arkeologeille kulta-aikaa

Valtaosa Ruotsin arkeologien toiminnasta liittyy rakennushankkeisiin, joiden alle voi jäädä historiallisia jäännöksiä.

Metsäinen kumpare, jossa on suuaukko luolaan.

Siperialaisesta luolasta löytyi entistäkin vanhempia muistoja serkkulajistamme – luunsirpaleet kertovat lisää denisovanihmisistä

Ihmisluiden aminohappojen tutkimus on avannut uuden ikkunan kaukaisimpaan kivikauteen. Riistaluulöydöt puolestaan kertovat, ettei leppeä Siperia ollut serkuillemme hullumpi asuinpaikka.

Hanni Airikka tekee muinaistatuointeja, tatuoitavana Daniel Og.

Tätä muinaista tatuointimenetelmää moni ei tunne: Hanni Airikka koristelee ihoa käsin orapihlajan piikillä ja käyttää värinä hiiltä

Muinaisia menetelmiä imitoiva kehon koristelu on nousemassa jälleen muotiin. Tapasimme yhden tekniikan taitajan selvittääksemme, mistä oikein on kyse.

Kolme arkeologian harrastajaa Elimäen Ruskiasuon kivikautisella asuinpaikalla Kouvolan kansalaisopiston kurssilla

Suomen vanhimmat savi-idolit löytyivät Elimäeltä – ihmisfiguurien iäksi ajoitettiin 7000 vuotta

Elimäeltä viime kesänä löydetyt saviset ihmisfiguurit ovat paljastuneet varsin merkittäviksi. Radiohiiliajoituksen perusteella ne ovat 7000 vuotta vanhoja. Ne ovat nyt toistaiseksi vanhimmat Suomesta löydetyt savi-idolit, jotka on onnistuttu ajoittamaan.

Kolumni Raj Sabanadesan.

Rajkumar Sabanadesanin kolumni: Elämälle vieraat johtajuusteoriat ovat työyhteisöille yhtä vaarallisia kuin huono johtajuus  

Lääke huonoon johtajuuteen on hyvä johtajuus. Pomot eivät jouda romukoppaan, vaikka autoritaarinen johtajuus ei olekaan tätä päivää. Pitää kuitenkin muistaa, että hierarkian vastakohta ei ole demokratia vaan anarkia, kirjoittaa Sabanadesan.

Myöhäisrautakautisia esineitä

Harrastelijat turmelivat merkittävän arkeologisen kohteen tietämättömyyttään Itä-Lapissa – löytö olisi voinut olla historiallinen

Paikalta löytyi sekä rautakautisia esineitä että nykytiedon valossa kivikautisia hautoja. Harrastelijat kuitenkin veivät esineet mukanaan, joten niiden ja hautojen välistä yhteyttä ei voida osoittaa.

Elimäen yhtenäiskoulun kahdeksasluokkalaisia Ruskiasuon kivikautisen asuinpaikan arkeologisella kaivauksella

6 000 vuotta vanhasta kylästä kaivettu esiin tuhansia esineitä – nyt sieltä löytyi yksi Suomen vanhimmista ihmisfiguureista

Harrastaja-arkeologien kaivauksella pääsivät vierailemaan myös koululaiset. Heille suunnattujen kaivaustutkimusten tavoitteena on herättää ajattelemaan menneisyyttä.

Yksityiskohta käärmeveistoksen pääprofiilista

Archaeologists discover 4,000-year-old serpent-shaped stick in Southern Finland

The discovery expands modern-day understanding of the worldview, artistic expression and ritual imagery of the Stone Age populations of the northern regions.

Yksityiskohta käärmeveistoksen pääprofiilista

Arkeologit löysivät Humppilasta ainutlaatuisen, yli 4 000 vuotta vanhan puisen käärmeveistoksen

Järvensuon hyvin aidon käärmeen näköinen veistos on tällä hetkellä ainoa lajissaan. Löytö laajentaa ja monipuolistaa käsitystä pohjoisten alueiden kivikautisten väestöjen maailmankuvasta, taiteellisesta ilmaisusta ja rituaalisesta kuvastosta.

Hirvenhammaskorujen kalina on muisto vuosituhansien takaa

Hirvenhampaat kilisivät, kun tutkija tanssi kivikauden diskossa – samoin tanssi 8 000 vuotta sitten yhteisö, jossa kulttuuri ylitti geenit

Tanssimalla itse hirvenhampailla koristellussa asussa Riitta Rainio selvitti omaperäisten korujen merkitystä yhteisölle, jonka jäseniä on löydetty Äänisjärven Peurasaaresta Euroopan vanhimmasta mesoliittisesta kalmistosta.

Melan palasia Humppilassa arkeologisilla kaivauksilla.

Kivikausi paljastuu pala palalta Humppilan muinaisjärvestä

Humppilan Järvensuon arkeologiset kaivaukset jatkuvat juhannuksen jälkeen. Viime kesän kaivaustulokset ovat erittäin lupaavia. Kaivauksissa on saatu muinaisjärven paikalta talteen yli 40 orgaanista esinettä kivikaudelta.

Hartolasta löytynyt piikiven pala kämmenellä, joka on todennäköisesti osa nuolen tai jonkin työkalun kärkeä.

Nelostien remontti nosti maan alta runsaasti muinaishistoriaa: video näyttää, mitä kivikautisia esineitä arkeologit ovat löytäneet

Kaivauksia tehdään kahdessa pääkohteessa Nelostien uudella osuudella. Tutkittavat alueet ovat olleet esihistoriallisia kulkemisen solmukohtia. Uusi nelostien linjaus ja perusparannus valmistuu syksyyn 2023 mennessä.

Maisema repoveden katajavuorelta

Kivikauden ihminen ihasteli maisemia näköalakalliolla, kuten me – Repoveden kansallispuistossa on vielä löytämättömiä arkeologisia aarteita

Repoveden kansallispuiston alueella uskotaan olevan piilossa vielä tuhansia vuosia vanhoja arkeologisia löytöjä. Alueelle kaivataan lisätutkimuksia. Lapinsalmen parkkipaikan laajennusalueelta esihistoriallisia aarteita ei löytynyt.

Neandertalinihmisen malleja.

Suomalaiset tutkijat löysivät nykyihmisen uuden salaisen aseen, jota neandertalinihmisellä ei ollut: 267 ainutlaatuista geeniä

Uusi löytö auttaa tutkijoiden mukaan ymmärtämään, miksi nykyihminen pystyi sopeutumaan ja syrjäyttämään neandertalinihmiset.

Kivenmurikka, johon on tehty uurteita ja kuoppia.

Kiveen kaiverrettu – Euroopan vanhin tarkka kartta kuvaa minivaltiota nykyisessä Ranskassa 4 000 vuotta sitten

Pronssikautinen kartta oli niin perusteellinen, että sen avulla olisi voinut suunnistaa pätevästi. Kivikaudella puolestaan maalattiin taivaankarttoja symboleina luoliin, sanoo toinen tutkimus.

Piirroskuva  naisesta, joka makaa selällään, kädet vatsan päällä. Vaatteissa on paljon hammasriipuksia helmassa ja vyötäröllä. Myös kaulakoruna on hampaita.

Hirvenhampaat olivat kivikauden jalokiviä – Äänisen saaren korujen oma ripustustapa oli tärkeä symboli yhteisölle

Suomen alue kuului samanlaisen kulttuurin piiriin kuin Venäjän Karjala, josta kahdeksan vuosituhannen takaiset hirvenhammaskorut löytyivät.

Piirros heittokeihäillä varustautuneesta naisesta, joka on juuri saalistanassa kauriin tapaista eläintä. Kaksi muuta juokseen karkuun, ja taivaalla on kaksi lintua.

Kuva esiäideistämme monipuolistuu tutkimus tutkimukselta – suurriistan metsästäminen oli myös naisten työtä

Andeilla eläneen nuoren naisen hautaesineet osoittivat hänet metsästäjäksi. Sen todettuaan tutkijat alkoivat kartoittaa Amerikkojen aiempien arkeologisten löytöjen joukosta metsästäjänaisten yleisyyttä.

Pekka Honkakoski, Juksáhkká

Kalliomaalauksista saatiin uutta tietoa Nasan käyttämällä tekniikalla – voiko kallioon kuvattu hahmo olla saamelaisjumalattaren esiäiti?

Alempana jutussa olevista kuvista pääset katsomaan, miten selvästi tuhansia vuosia vanhat hahmot paljastuvat kalliosta.

kivikautiseen asuun pukeutunut opas turvemajan edessä

Arkeologia, kielitiede ja geenitutkimus selvittävät suomalaisten alkuperää

Monitieteellinen tutkimus avaa suomalaisuuden myyttejä.

arkeologi Tapani rostedt ja professori Aivar Kriiska Tarton yliopistosta

Itärajalta löytyi merkki muinaisesta asumuksesta, joka mullistaisi rakennushistorian: "Suomen oloissa aivan ainutlaatuista"

Etelä-Karjalassa tehdyt löydökset viittaavat siihen, että hirsirakenteita olisi käytetty Suomessa jo yli 10 000 vuotta sitten.

yleiskuva

31 vuotta sitten löydetyn saviveistoksen ikä selvisi viimein – yrmeän näköinen Tuima kertoo, miten kehittyneitä ihmiset olivat jo kivikaudella

Jokiniemen muinaispuiston läheltä löytyi vuonna 1989 savi-idoli, jonka olemassaolo pysyi pitkään salaisuutena.

Hämeen keskiaikainen linna kuvastuu Vanajaveteen.

Viikinkiajan asuinpaikkoja, hautoja, kuppikiviä – Kanta-Häme kätkee sisälleen jopa 1700 arkeologista kohdetta

Museovirasto käy parhaillaan kohteita lävitse olemassa olevan tiedon perusteella. Joitakin kohteita tarkastetaan myös paikan päällä.

Maahan murskautunut saviastia.

Idässä kalaa, lännessä alkuhärkää – kivikauden pohjoiseurooppalaisilla oli omia paikallisia lempiruokia

Itämeren länsilaidan metsästäjä-keräilijät olivat jo ehkä ottaneet aterioihinsa vaikutteita viljelijäväestöltä, jota ei itäkantilla ollut vielä tuhanteen vuoteen.

Kallokopan fossiili ja viiva, joka jäljittelelee kallon muita ääriviivoja.

Ainutlaatuinen sukukokous kaksi miljoonaa vuotta sitten: kolme varhaista ihmislajia yhtä aikaa samassa luolastossa

Fossiilien joukossa on kaikkien aikojen vanhin Homo erectus -löytö "väärässä paikassa". Laji oli meihin nykyihmisiin johtaneen sukulinjan esikoinen.

Katri Saarikivi

Katri Saarikiven kolumni: Korona syntyi vääränlaisesta vuorovaikutuksesta, ja se selätetään oikeanlaisella

Ihmisen menestys tällä planeetalla perustuu suurelta osin vuorovaikutuskykyyn. Se on kuitenkin myös yksi suurimmista uhistamme, kirjoittaa aivotutkija Katri Saarikivi.

Kierikikeskuksessa järjestetyn kivikauden asumistestin asukkaista kivikautisen asunnon nuorion ympärillä helmikuussa 2020.

Watch: Wilderness enthusiasts try out Stone Age life in Finland

A two-year-old toddler is the youngest group member temporarily living a Neolithic lifestyle. 

Kierikikeskuksessa järjestetyn kivikauden asumistestin asukkaista kivikautisen asunnon nuorion ympärillä helmikuussa 2020.

Kymmenen ihmisen ryhmä testaa pohjoisessa, millaista on elämä kivikaudella – leirissä mukana myös 2-vuotias lapsi

Kansainvälinen ryhmä pyrkii kokoamaan käytännön kokemuksia kivikauden elämästä.

Arkeologi Satu koivisto Humppilan Järvensuon kivikautisella asuinpaikalla.

Suosta löytyi 4800 vuotta vanha mela – Humppilan muinaisjärvi on paljastumassa arkeologin aarreaitaksi

Suo säilöö kivikauden esineitä aivan eri tavalla kuin hiekkamaa. Humppilan Järvensuon kaivaukset alkavat kesällä.

Pystyyn nostettuja kivipaasia, taustalla rakennuksia ja kukkuloita.

Salama osoitti paikan kivikauden mystiselle kivikehälle – tähden muotoinen kärventymä löytyi nykytekniikalla skottisaaren turvekerroksen alta

Geofysikaalinen tutkimus antoi uuden näkökulman tuhansien vuosien takaisiin kivirakennelmiin. Englannin Stonehenge on niistä kuuluisin mutta Skotlannissa on vanhempia.

Astuvansalmi

Ristiinan Astuvansalmen kalliomaalaukset hyväksytty osaksi eurooppalaista suosittua kulttuurireittiä

Perjantaina Mikkelissä järjestettävässä kansainvälisessä kalliotaideseminaarissa esitellään Euroopan neuvoston hyväksymää kalliotaidereittiä ja sen tarjoamia mahdollisuuksia seudun matkailutoimijoille.

Pienoisveistos ihmiskasvoista

Äänisen saaressa säästyi Euroopan suurin kalmisto kaukaa kivikaudelta – arkeologian nykymenetelmät paljastavat yllätyksiä 8 000 vuoden takaa

Peurasaaren ainutlaatuiset haudat kertovat bioarkeologeille tarinaa kulttuuripiiristä, johon kuuluivat myös Suomen tuolloiset asukkaat.

Telineellä kyyköttäjä tutkija kaivaa näytettä luolan pohjaan kaivetun kuopan seinämästä.

Muinaista hyeenankakkaa ja nuotioiden tuhkaa – ihmiset ja eläimet pitivät majaa Denisovanluolassa yli 300 000 vuotta

Uusin tutkimus kertoo lisää luolasta, jossa 90 000 vuotta sitten asuneella Denny-tytöllä oli ainutlaatuinen perhetausta.

Vedessä kelluvat äänityslaitteet Kolovedellä Ukonvuoren kalliomaalausten edustalla.

Ääniarkeologian tutkijat selvittävät, vaikuttiko kaiku kalliomaalauspaikkojen valintaan – äänityksiä Itä-Suomessa

Tutkijat tekivät äänityksiä Enonkoskella Ukonvuoren kalliomaalausten äärellä ja Kolilla Pirunkirkossa.

Härkä vetää auraa märällä pellolla, mies ohjastaa perässä kahlaten.

Tutkijat: Pysyvä jako hyvä- ja huono-osaisiin alkoi härkien valjastamisesta aurojen eteen – "Härkä oli kivikauden robotti, joka syrjäytti ihmistyövoiman"

Omaisuuden on oletettu alkaneen keskittyä heti, kun ihminen asettui paikoilleen viljelemään maata. Kahden uuden tutkimuksen mukaan käännekohta tuli vasta tuhansia vuosia myöhemmin.

Sievin Kiurunkankaalta löytyi syksyllä 2018 merkkejä rautakautisesta polttokalmistosta.

Family in western Finland discovers Iron Age dwelling

Archaeologists have confirmed that a father-son duo discovered an Iron Age dwelling using metal detectors.

Sievin Kiurunkankaalta löytyi syksyllä 2018 merkkejä rautakautisesta polttokalmistosta.

Sieviläisperheen metallinetsimellä tekemät löydöt varmistumassa rautakauden asuinpaikaksi

Arkeologiset tutkimukset alkoivat, kun isä ja poika löysivät metallinetsimellä rautaisia ja pronssisia esineitä. 

Arkeologisia kaivauksia Soklissa.

Yksi vuosituhannen suurimmista esihistoriallisten kohteiden kaivauksista alkoi Savukoskella

Kohteiden joukossa on muun muassa yksi Lapin vanhimmista kivikautisista asuinpaikoista.

Kivikautinen savikuppi löytyi Kierikin kaivauksissa kesällä 2017 Oulusta.

Kierikin kivikauden kaivaukset kiinnostavat ulkomaita myöten

Kivikauden löydökset houkuttavat arkeologian opiskelijoita, mutta myös tavallista yleisöä.

Pihtipudas-koru Kalevala Koru kivikautisen mallin mukainen koru

Pihtipudas sai nimikkokorun kivikaudelta

Madenevan kivikautiselta asuinpaikalta löytynyt saviruukun pala innoitti Pihtiputaan oman korun suunnittelua.

Kallioon kaiverrettu käärmekuvio

Arkeologitkin ovat ymmällään – itärajan kallioista löytyneet salaperäiset käärmekuviot ovat edelleen vailla selitystä

Asiantuntijat ovat eri mieltä siitä ovatko käärmekuviot ihmisen tekemiä vai luonnon muovaamia.

Lapsia luokassa.

Alakoululaisten arkeologiset kaivaukset tuottivat 6000 löytöä kivikautisella asuinpaikalla – "Ennen ajattelin, että historia on tylsää ja vaikeaa"

Märsylän koululaiset tekivät arkeologisia kaivauksia Kivinevan muinaiskylässä Keski-Pohjanmaalla viime syksynä. Kaivausten tuloksia esiteltiin tänään koululla.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle