Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Abitreenien yo-koelähetys: äidinkieli, lukutaidon koe, syksy 2020

Lähetyksessä keskustellaan päivän yo-kokeesta.

2020 syksy: äidinkieli ja kirjallisuus, lukutaidon koe

Äidinkielen yo-koe ja YTL:n koekohtaiset sisältökuvaukset.

Dokumenttiprojekti: Nepalin morsian – Rekha-tytön lapsuus päättyy avioliittoon

Rekha-tyttö päätyy 14-vuotiaana lapsimorsiameksi.

Ylioppilaskokelaat puurtavat tänään äidinkielen kirjoitustaidon parissa

Kevään kirjoitusten viimeinen koepäivä on 26. maaliskuuta.

Yo-kirjoitukset alkoivat lukutaidon kokeella, tehtävänä puntaroida syntyvyyden kriisiä – "Ei helppo, ei vaikea", arvioi kokelas

30 000 abia aloitti tänään kevään ylioppilaskirjoitusten urakan äidinkielen lukutaidon kokeella.

Abitreenien yo-koelähetys: äidinkieli, lukutaidon koe, kevät 2020

Lähetyksessä keskustellaan päivän yo-kokeesta.

Maryan Abdulkarimin kolumni: On etuoikeutettua paheksua äänikirjoja

Teknologia tuo tarinat kaikkien saataville, kirjoittaa Maryan Abdulkarim. Tämän kolumnin voi myös kuunnella äänikolumnina.

Satakuntalaiset kunnat saivat rahaa lasten lukutaidon edistämiseen

Avustus on tarkoitettu varhaiskasvatukseen sekä esi- ja alkuopetukseen.

Pohjalaiskunnat saivat rahaa lasten lukutaidon vahvistamiseen

Rahoitus on osoitettu varhaiskasvatukseen sekä esi- ja alkuopetukseen.

Aleksis Salusjärven kolumni: Tarpeettomien ihmisten aikakausi

Syrjäytyneiden nuorten elämä on yhä harvempien valtaapitävien tiedossa, ja ratkaisumalleja piirretään laiskasti ja mutkia oikoen, kirjoittaa Aleksis Salusjärvi. Tämän kolumnin voi myös kuunnella äänikolumnina.

Lukukoordinaattoreita ja sanataideopettajia – Etelä-Karjala sai yli 100 000 rahaa pienten lasten lukutaidon vahvistamiseen

Lasten lukutaidon vahvistamiseen liittyviä avustuksia myönnettiin Lappeenrannan kaupungille 70 000 euroa, Imatran kaupungille 26 000 euroa ja Ruokolahdelle, Parikkalalle ja Luumäelle 5 000 euroa jokaiselle.

Kun lapsella on lukivaikeus, oppimisen into voi kadota – siksi lukemisen harjoittelun oikealla aloitusajalla on ratkaiseva merkitys

Muutamalla prosentilla lapsista on vaikea lukivaikeus. Selvästi suurempikin joukko huomaa oppivansa lukemaan hitaammin kuin muut.

Lasten ja nuorten lukemiseen keskittyvä yksikkö aloitti, mutta kirjastojen tilanne huolettaa: "Joissain kunnissa työ alkaa olla mahdotonta"

Seinäjoella aloittaneen yksikön tehtävä on kehittää lasten ja nuorten lukemista ja lukutaitoa edistäviä kirjastopalveluita.

Analyysi: Kirjoitustaito katoaa nyt sellaista vauhtia, että kohta on keksittävä jokin muu tapa kommunikoida

Kirjoittaminen on ajattelua. Yhä useampi suomalainen ei kuitenkaan ajattele enää kirjoittamista.

Peruskoulun kyky tasata oppilaiden taustasta johtuvia eroja murenee – Tilanteen voi korjata, mutta se ei ole ilmaista, sanoo asiantuntija

Oppilaan sosioekonominen tausta ennustaa menestystä yhä enemmän. Mihin katosi peruskoulun tasa-arvolupaus?

Äidinkielen opettajain liitto yhä enemmän huolissaan nuorten kirjoitustaidoista: "Opetukseen on kova paine saada lisää resursseja"

Moni lukioikäinenkään ei välttämättä osaa rakentaa johdonmukaisesti etenevää tekstiä.

Tiistai 3.12.2019 (radio)

Pääministeri Antti Rinne on eronnut. Suomi saa uuden pääministerin ehkä ensi viikolla. Suomalaisten lasten lukutaito on hyvä. Kaikki lumihiutaleet ovat erilaisia.

PISA: Gap between girls' and boys' reading skills largest in Finland

 Finnish girls' reading skills outpaced boys' more than in any other country in the survey of educational proficiency.

Pisa-tulokset julki: Suomalaislasten lukutaito maailman kärkeä, mutta erot kasvavat – pojista lähes kaksi kolmasosaa lukee vain, jos on pakko

Osaamiserot sukupuolten välillä ovat Suomessa OECD-maiden suurimmat. Myös perhetaustan vaikutus lasten taitotasoon on vahvistunut.

Porvoo saa uuden kirjastoauton ensi vuonna

Viimeistään elokuussa käyttöön tuleva auto kulkee uusiutuvalla dieselillä, ja se on varustettu aurinkosähköjärjestelmällä.

Linda Liukkaan kolumni: Mitä tapahtuu lukutaidolle, kun tietokone ymmärtää tekstiä paremmin kuin puoli miljoonaa suomalaista?

Sanan liittäminen sanaan voi olla tietokoneen tehtävä kun tekoälyn luetunymmärtäminen ja tekstin tuotanto kehittyy. Mutta sanan liittäminen ideaan säilyy edelleen ihmisellä, kirjoittaa Linda Liukas.

Aleksis Salusjärven kolumni: Sivuutetut ihmiset lakkaavat yrittämästä, mikä on synnyttänyt osattomien armeijan

Nuoret osaisivat opettaa meille osallistumisen ja itse tekemisen merkityksen. Kyky tehdä itsensä ymmärretyksi, on ihmisyyden tärkein tarve, pohtii Aleksis Salusjärvi kolumnissaan.

Sanat haltuun rap-riimein

Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

Mikkelissä amiksen pojat lukivat ääneen ekaluokkalaisille – tavoitteena innostaa molempia lukemaan

Pojat lukevat pojille -tapaamiset ovat järjestäneet koulujeesarit. Koulujeesarit ovat ohjanneet toimintaa nuorille Etelä-Savon lukioissa ja ammattikouluissa lisätäkseen nuorten yhteisöllisyyttä.

Kuvia otsista, käsistä, jaloista - nuorten someviestittelyssä on oma omituinen logiikkansa

Määrä on laatua tärkeämpää nuorten someviestittelyssä.

Sanna Ukkola: Lukemattomuus tekee meistä tyhmiä

Miksi lapsi tarttuisi kirjaan, kun kännykkä on saatavilla? Aiheesta keskustellaan Sannikka&Ukkola -ohjelmassa perjantaina TV1:ssä klo 20.

Kadonneet: kukko, kirjat, painolaatat ja Daniel Medelplanin maine

Medelplanin puuaapinen edisti lukutaitoa 1700-luvulla.

47-vuotias Mika Siirilä ei ole koskaan oppinut lukemaan – pääsi silti läpi peruskoulusta, valmistui maalariksi ja valittiin kunnanvaltuustoon

Mika Siirilällä on synnynnäinen vika, jonka vuoksi hän näkee sanat käsittämättöminä kirjainpötköinä.

Lapsen lukemaan oppimista aletaan stressata jo eskariin mennessä: "Tuli sellainen tunne, että pitäisiköhän ruveta harjoittelemaan"

Professori painottaa, ettei kannata vertailla eikä stressata. Valtaosa lapsista oppii Suomessa lukemaan 6–7-vuotiaina.

Pelastavatko ytimeen muuttavat kirjastot suomalaisten lukutaidon? "Oodissa olivat lasten ja nuorten hyllyt tyhjillään"

Perinteisen kirjan suosio on kasvussa. Etenkin lapset ja nuoret ovat innostuneet lukemisesta.

Yläškolaniekat uskotah, gu luvendumaltol roih merkičysty tuliel aigua

Luvendumalton ližäkse nuoret mainittih pehmiet arvot.

Yläkoululaiset uskovat lukutaidolla olevan merkitystä tulevaisuudessa

Lukutaidon lisäksi nuoret nostivat esille pehmeät arvot.

Jopa lähes miljoonalla suomalaisella on heikot digitaidot: "Puutteellisiksi koetut taidot voivat aiheuttaa häpeää"

Ilmaisilla koulutuksilla halutaan tehdä digiosaamisesta suomalaisten kansalaistaito.

Riku Siivosen kolumni: Lukutaito oli historiallinen oikku, jota ei enää tarvita

Lukutaito ja kirjallisuus on nostettu jalustalle, mutta se aika on nyt ikävä kyllä ohi, kirjoittaa Riku Siivonen.

Roope Lipastin kolumni: Lukemista voi treenata siinä missä jalkapalloa tai pianon soittoa

On itsestään selvää kiikuttaa lapset urheilutreeneihin montakin kertaa viikossa, mutta mitä jos vietäisiinkin heidät vaihteeksi lukutreeneihin, kirjoittaa Roope Lipasti.

Nuorten lukuharrastus jakautuu yhä voimakkaammin Suomessa – osa koululaisista ahmii kirjoja, osaa lukeminen ahdistaa

Opettajan mukaan lukutaito ja lukeminen ovat avain yhdenvertaiseen osallistumiseen yhteiskunnassa.

Pohjois-Pohjanmaalla käytettiin viime vuonna ahkerasti kirjaston palveluita

Maakunnassa tehtiin viime vuonna 17 lainaa asukasta kohden, kun valtakunnallinen keskiarvo on noin 15 lainaa asukasta kohden.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle