Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Taide- ja designkeräilijä, kauppaneuvos Kyösti Kakkonen EMMAn taidemuseossa.

Tokmanni-miljonääri Kakkonen lainasi arvokkaita taide-esineitään Espoon EMMAan: ”Vaikka olenkin kauppamies, näitä en ole koskaan myynyt”

Espoon Modernin taiteen museo on saanut pitkäaikaislainaksi taidetta Kyösti Kakkosen yli 10 000 teoksen, kansainvälisestikin merkittävästä kokoelmasta.

Eero Aarnio on ristinyt kädet päänsä taakse.

Muotoilija Eero Aarnio sai syntymälahjaksi täyteen ladatun akun – virtaa riittää vielä 90-vuotiaana

Pallotuolistaan tunnettu kulttuurivieras Eero Aarnio suunnittelee tuoleja, mutta itse hän ei ehdi istua.

Saksalainen draamasarja kuvaa Bauhaus-taidekoulun värikkäitä vaiheita.

Bauhaus – uusi aika, saksalainen draamasarja kuuluisasta taidekoulusta

Draamasarja saksalaisen taidekoulun värikkäistä vaiheista.

Maaseudulta maailmalle -sarjan juontavat Lasse Lehtinen ja Seppo Hovi.

Maaseudulta maailmalle – aikamatka suurten ikäluokkien muistoihin

Suoraan sanottuna, suurin piirtein – sellaista elämä on!

Mies putsaa kenkiä hymyillen.

Eivätkö kengät kestä? Tuplaa käyttöikä viidellä yksinkertaisella vinkillä

Lepolesti on kannattava sijoitus joka pidentää kengän ikää.

Muotoilija Harri Koskinen

Muotoilija Harri Koskinen kaihtaa turhuutta

Block-valaisimesta alkanut menestys vei maailmalle.

Lapsia istumassa television ääressä

Tuolien historiaa keinutuolista puhemiehen valtaistuimeen

Harvinaisuudesta tuli jokapäiväinen käyttöesine.

Ilmari Tapiovaaran Fanett-tuoli

Ilmari Tapiovaaran tuolit kalustivat sodanjälkeisen Suomen

Fanett-pinnatuoli on koko Suomen eniten tuotettuja tuoleja

Eero Aarnio pallotuoli

Eero Aarnion muovihuonekaluista tuli ikoneja

Eero Aarnio kertoo futurististen huonekalujensa synnystä.

Yle Areena logo.

Suomalainen tuotanto ponnisti vientiin 1960-luvulla

Rapalan uistimet, Airamin lamput, Finlaysonin kankaat ja muut suomalaiset tuotteet etsivät 1960-luvulla ponnekkaasti paikkaansa maailman markkinoilta. Suomessa uskottiinkin vankasti kotimaiseen muotoiluun ja tuotantoon.

Ari Aura ja Anu Brask pitävät kädessään kirpputorilöytöjä.

Valtteri oli kirppiskävijöiden aarreaitta

Vallilassa toiminut kirppis oli myös tv-tähti.

Kultaseppä Karl Ahlgren ja korusuunnittelija Saara Hopea.

Hopealangasta koreat käädyt

Korusuunnittelija Saara Hopea kertoo työstään.

Sisustusarkkitehti Pirkko Stenros kokoaa Muuramelle suunnittelemiaan Moduli-kaappeja 1981

Moduli muuttaa huonekalua

Sisustusarkkitehti Pirkko Stenros tunnetaan Moduli-kaapeista

Keramiikkataiteilija Heljä Liukko-Sundström.

Saveen piirretty satumaailma

Heljä Liukko-Sundström tuntee saven salat.

Hopeaseppä Bertel Gardberg ja hopeakannu 1982.

Hopeaseppä Bertel Gardbergin käden jälki

Hopeaseppä Bertel Gardberg työssään.

Yle Areena logo.

Kiitetty keramiikkaopettaja löysi savesta sielun ja kannusti eteenpäin

Kyllikki Salmenhaara kertoo ajatuksiaan keramiikasta.

Yle Areena logo.

Alvar Aaltoa viehätti vapaa muoto

Alvar Aalto oli funktionalismin merkittävimpiä arkkitehtejä.

Lasinpuhallusta Nuutajärven lasitehtaassa

Lasin tie ideasta käyttöesineeksi

Nuutajärvi on yksi tunnetuimmista suomalaisista lasikylistä.

Alvar Aallon Villa Mairea -talo

Villa Maireassa luonto, taide ja ihminen ovat sopusoinnussa

"Kukaan muu kuin Aalto ei olisi voinut rakentaa taloamme."

Love parade Taiteiden yönä Helsingissä 1992

Taiteiden yönä humalluttiin, mutta myös taiteesta ja kulttuurista

Taiteiden yön tapahtumia eri puolilla Helsinkiä vuonna 1992.

Yle Areena logo.

Käytännön muotoilua

Karu luonto, käsiemme taito ja ajan muokkaamat muodot. Näistä aineksista syntyi suomalainen muotoilu vuonna 1960.

Yle Areena logo.

Anu Pentik halusi leikkiä nahalla ja muovata savea

Anu ja Topi Pentikäinen perustivat maailman pohjoisimman keramiikkatehtaan Posiolle 1971. Tyttö, jolla ei pienenä ollut aikaa leikkiä, pääsi korvaamaan tätä patoutumaa työssään.

Yle Areena logo.

Kirsti Rantanen - tekstiilin intiimi kosketus

Tekstiilitaiteilija Kirsti Rantasen töissä on mukana muinaisuus. Häntä ovat inspiroineet käärinliinat ja hikiliinat, ja hän muotoilee uhrikiviä kilpikangaskeristä.

Yle Areena logo.

Anu Pentik, taiteilijaelämää Posiolla

Anu Pentik on itseoppinut savenvalaja, joka toteutti unelmansa. Ideoita ja elämäniloa pursuavan taiteilijan kädenjälki on tullut tutuksi kaikkialla Suomessa.

Nainen Kuopion torilla 1965.

Mitä on design, kysyttiin Kuopiossa

Hannu Karpon katugallup Kuopiossa 1965.

Timo Sarpaneva katselee lasimaljakkoa.

Timo Sarpaneva – suomalaisen muotoilun taitaja

Sarpaneva tunnettiin ennen kaikkea lasitöistään.

Yle Areena logo.

Voittoisaa taideteollisuuttamme

Suomalainen lasi, keramiikka, korut ja ryijyt kulkevat työpajoista Milanon X Triennaleen vuonna 1954. Ohjelma kertoo suomalaisen muotoilun juurista.

Yle Areena logo.

Suunnittelumme suunta

Pelkistetyn tyylikäs suomalainen muoto murtautui 1950-luvulla kansainväliseen maineeseen. Mutta soveltuiko suomalainen design lainkaan teollisuuden käyttöön?

Yle Areena logo.

Suomalainen muotoilu mannermaalla

"Finnish designin” läpimurron jälkeen suomalaiset kauppasivat saksalaisille ”täydellisiä koteja”.

Yle Areena logo.

Pahoja sanoja Suomen muotoilusta

Jyväskylän Kesässä 1967 muotoilua suomivat Severi Parko, Antti Nurmesniemi ja Annikka Piha.

Yle Areena logo.

Aikamme profeettoja - Victor Papanek

Amerikkalainen teollisen muotoilun professori toi 1960-luvulla muotoilukeskusteluun vähemmistöt, kolmannen maailman ja ekologian.