Aihe: metsät

Havainto myrskyn kaatamasta metsästä osoitti, ettei puiden istutukseen välttämättä tarvita ihmistä – nyt tutkijat haluavat toistaa saman Vöyrillä

Pienaukkohakkuista toivotaan parempaa tuottoa metsänomistajille ja apua myrskytuhojen ehkäisyyn.

Maankäyttösektori kääntyi ensi kertaa päästöjen lähteeksi – Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen: Suomelle on vaarassa tulla miljardilasku

Kasvihuonekaasupäästöt pysyivät viime vuonna edellisvuoden tasolla, kertovat Tilastokeskuksen ennakkotiedot. Maankäyttösektori oli ensimmäisen kerran nettopäästölähde.

Taimikot ja nuori metsä jäävät liian usein hoitamatta - Keski-Suomessa metsänhoitotuen käyttö vähentynyt edelleen

Metsäkeskus kannustaa metsänomistajia hoitotöihin, sillä energiapuulle on nyt kysyntää. Hoitotöihin myönnettävän kemera-tuen käyttö on vähentynyt Keski-Suomessa alkuvuonna viidenneksen alkuvuodesta.

Hoidon helppous ja nyt myös luomu houkuttavat liittymään yhteismetsiin – Kauhavalla metsästä kerätään männyn kuorta ja kuusenkerkkää

Kiinnostus yhteismetsiä kohtaan kasvaa. Kauhavan yhteismetsä oli ensimmäinnen lakimuutoksen jälkeen perustettu niin kutsuttu kuntayhteismetsä. Toiminta on ollut aktiivista jo 10 vuoden ajan.

Tammelan Liesjärvellä kulotetaan vanhaa männikköä

Ennallistamispoltto toteutetaan tiistaina iltapäivällä, kun sääolosuhteet polttokohteella ovat polton onnistumisen kannalta otolliset.

Maastopaloja sammutettiin viikonloppuna: Oulun Kaakkurissa palo koulun pihalla – etelämpänä työkoneisiin liittyvät palot levisivät maastoon

Ruohikkopalovaroitus on tälläkin hetkellä voimassa Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa, Koillismaata varoitus ei maanantaina koske.

Yhteismetsiä on perustettu vilkkaasti Etelä-Savossa

Yhteismetsien suhteellinen pinta-alan kasvu on ollut viime vuonna suurinta Etelä-Savossa. Yli 70 prosenttia yhteismetsistä sijaitsee kuitenkin Pohjois-Suomessa.

Ympäristötuen käyttö on voimakkaassa kasvussa Pohjanmaalla

Tukea maksettiin lähes viisinkertainen summa vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna.

Pohjois-Karjalassa metsänhoitotöiden tukea on haettu huomattavasti aiempaa vähemmän

Valtion kemera-tukea metsänhoitotöihin saa vuosittain noin 70 000 metsänomistajaa. Pohjois-Karjalassa tukia on maksettu alkuvuodesta noin 40 prosenttia viime vuotta vähemmän.

Energiapuun kova kysyntä näkyi Varsinais-Suomen metsänhoitotukien maksumäärissä

Kemera-tukea maksettiin Varsinais-Suomeen yhteensä kaikkiin hoitotöihin 406 000 euroa.

Metsäyhtiö rajoittaa puunkorjuuta lintujen pesimäaikana Etelä- ja Keski-Suomessa

Keväällä ja kesällä käytössä olevat rajoitukset koskevat metsiä, joissa pesivien lintulajien kirjo on suurin. Metsäyhtiö Stora Enson puunkorjuu käynnistyy lintujen pesimäajan ulkopuolella.

Metsänomistajat odottavat parempia hintoja – puukaupan vilkastuminen näkyy rautatiekuljetuksissa

Kotimaisen puun kysynnän kasvu tai venäläisen puun korvaaminen kotimaisella eivät vielä näy ainakaan metsänomistajien kukkarossa.

Elokapina ja Luonto-Liitto keskeyttivät Metsähallituksen hakkuut Lopella

Hakkuut keskeytettiin, koska Keihässuon suojelualueen vieressä tehtävät hakkuut uhkaavat monia alueelta löytyneitä harvinaisia, ja jopa uhanalaisia lajeja. Metsähallitus ja järjestöt ovat päässeet sopuun asiassa ja hakkuut voivat jatkua.

Venäjältä tuodun energiapuun korvaamisella on jo kiire: “Turvetta saatetaan käyttää enemmän, jos tulee kylmä talvi”

Suomen metsistä pitäisi lähiviikkoina saada korjattua kaksi miljoonaa kuutiota aiempaa enemmän energiapuuta, mikäli Venäjältä tuotu raaka-aine halutaan korvata. Puiden pitäisi olla juhannukseen mennessä kuivumassa.

Metsäkeskus pilotoi Pohjois-Karjalassa maaston kuvaamista miehittämättömillä ilma-aluksilla

Hankkeessa testataan ilma-alusten käyttöä metsälakikohteiden maastotarkastusten apuna. Ilma-alukset pienentävät tarkastusten hiilijalanjälkeä.

Yhteismetsiä perustavat nyt perheet ja sukulaiset – Länsi-Suomessa pinta-alat kasvussa etenkin Etelä-Pohjanmaalla

Kunnat ja kaupungit olivat alussa aktiivisia, jotta pohjalaismaakuntiin saatiin perustettua yhteismetsiä.

Lisää vain vesi: Kemiönsaaren talousmetsästä hiilinieluksi – suon ennallistaminen Kullan alueella on helppoa, mutta hidasta

Kemiönsaaressa kaivettiin sodan jälkeen ojia vauhdittamaan soisen notkelman puiden kasvua. Nyt Kullan alueen valtaojat on tukittu. Pitkä matka talousmetsästä takaisin hiiltä sitovaksi suoksi on alkanut.

Liperi hieroo puukauppoja Kauniskankaalla

Parhaimman tarjouksen on tehnyt Binderholz Nordic, joka on valmis ostaman puut noin 136 000  eurolla.

Miksi metsien käyttö nähdään usein luontoa tuhoavana? Asiantuntijan mielestä metsäammattilaiset ovat luontoihmisiä: "Metsän pitää olla kunnossa"

Metsäammattilaisten pitää tunnistaa ja tietää, mitä metsissä pitää säästää ja suojella, sanoo Winnovan metsäasiantuntija Elise Hovi.

Kanta-Hämeen lehtojen esiintymisalueista on niukasti tietoa

Metsäkeskuksen mukaan lehtojen paikannus olisi tarpeen varsinkin kun maakunnassa on paikoitellen vahvoja lehtoalueita. Lehtoja on kuusettunut, mutta lehtoja on myös saattanut syntyä uudelleen.

Kyrön saha hiljenee syyskuun lopulla – irtisanottavien määrä tarkentuu siihen mennessä

Yhtiö tarjoaa vakituisille työntekijöille töitä muissa Metsä Groupin tuotantolaitoksissa. Muutosneuvottelut päättyivät 27. huhtikuuta.

Metsien suojelu vai metsäteollisuuden työpaikat – kansalaiset voivat ottaa kantaa Suomen metsästrategian näkökulmiin

Metsät tarjoavat suomalaisille monenlaista hyvinvointia kuten raaka-ainetta, työtä, tuloja, luontoarvoja, hiilensidontaa ja virkistystä.

Jyväskyläläinen yritys välittää metsänomistajille korvauksia hiilen sidonnasta

Metsien kasvua ja samalla hiilen sidontaa vauhditetaan lannoituksella.

Luonnonperintösäätiö lea álggahan kampanja davimus Sámi vuvddiid beales

Kampanja lea álgán dán vahku vuossárgga ja bistá golbma jagi.

Miljoonan puun talkoot ilmastonmuutosta vastaan jatkuvat

Tampereen piha- ja kotimessuilla on jaossa 500 puuntaimea. Niille on myös varattu istutuspaikkoja kaupungin alueelta.

Turku aikoo kiristää ilmastotavoitteitaan – kaupungin hiilinielut kasvaneet odotettua vähemmän

Luonnonvarakeskuksen mukaan taimikoiden ja nuorten metsien osuus Turun metsistä on pieni. Se tarkoittaa, että metsien kasvu, eli kyky muuntaa ilmakehän hiilidioksidia biomassaksi heikkenee vuosikymmenten mittaan.

Mikä on tuottavin tapa hoitaa metsää kestävästi? Tutkijat toivat koneoppimisen metsänomistajien avuksi visaisen pulman ratkaisemisessa

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkimusryhmä on kehittänyt menetelmän, joka auttaa yhdistämään talouden ja ekologian sekä valitsemaan oikeat metsänhoidon toimenpiteet eri tilanteisiin ja tarkoituksiin.

Metsäala perustelee hakkuiden kestävyyttä säännöillä, joihin ympäristöviranomainen ei usko – Taina Ihaksi kertoo nyt, miksi teki vaikean päätöksen

Suomen yleisin metsäsertifikaatti PEFC määrittää käytännössä, miten suomalaismetsiä hakataan. Sertifikaatti markkinoi jättävänsä arvokkaat elinympäristöt rauhaan, mutta ympäristöviranomaisten mielestä se johtaa harhaan.

Pieksämäkeläinen Martti Lappi selvisi hengissä karhun hyökkäyksestä – puremahaavoja hoidetaan nyt hunajalla

Aprillipäivänä metsäretkelle lähtenyt mies kohtasi sattumalta viiden karhun seurueen, joka oli lähtenyt talvipesästään metsähakkuiden vuoksi.

Sinililjametsä ihastuttaa jälleen Belgiassa

Sinililjat kukkivat Hallen metsässä reilun viikon ajan aina huhtikuussa. Ne houkuttelevat paikalle turisteja vuodesta toiseen.

Von Hertzen Brothersin ja Luonnonperintösäätiön taidehuutokauppa onnistui yli odotusten

Virtuaalinen taidehuutokauppa järjestettiin Hämeenlinnassa Luonnonperintösäätiön Ikimetsäpuodissa.

Torstai 7.4.2022 (tv)

Puoluekannatus. Tiet. Metsänhoito. Sää.

Venäläisen tuontipuun korvaaminen tietää lisää hakkuita Suomessa ja kasvavaa tuontia muualta, ennustaa PTT

Ennusteen mukaan energiateollisuus tarvitsee turvetta, sillä kotimainen hake ei riitä korvaajaksi venäläiselle tuontihakkeelle.

Metsähallitus: Hakkuita voidaan hieman lisätä ja paikata Venäjän puuntuonnin aiheuttamaa vajetta

Metsähallitus on omalta osaltaan valmis pitämään Suomen metsäteollisuuden käynnissä, koska puun tuonti Venäjältä on pysähtynyt Ukrainan sodan seurauksena.

Metsäekologian tutkija kritisoi biologian yo-koetta asiavirheistä: "En ymmärrä, miten tämän tehtävän voi pisteyttää"

Jyväskylän yliopiston suojelubiologi ja metsäekologian tutkija Panu Halme sanoo, että yksi biologian ylioppilaskokeen osakysymyksistä pitäisi mitätöidä ja toiseen antaa nykytietoa vastaavat hyvän vastauksen piirteet.

Pohjalaismaakuntiin saatiin viime vuonna uusia luonnonsuojelualueita yli tavoitteiden

Kaikkiaan metsiä ja soita suojeltiin yli 1 700 hehtaaria. Viime vuonna pohjalaismaakunnissa suojeltiin muun muassa kymmeniä hehtaareja reheviä korpia sekä harvinaisia suoalueita.

Koko Eurooppa oli ikimetsää ennen ihmistä – nyt metsätuho on lähes totaalinen

Luonnontilaista metsää on jäljellä vain rippeitä.

"Kaikkien veli" Mikko von Hertzen lähtee Ukrainan rajan sijaan kiertueelle: Varmin tapa auttaa on rahalahjoitus avustusjärjestöille

Mikko von Hertzen kokee myötätuntoa kärsiviä kohtaan. Hän suuntaa silti Ukrainan rajan sijaan juhlakiertueelle veljesyhtyeensä riveissä. Rahalahjoitus auttaa varmimmin, sanoo tsunamiveteraani.

Puuntuonnin lakkaaminen Venäjältä voi tarkoittaa hiilinielun romahtamista – samalla hallituksen ilmastotavoitteet vaikeutuvat

Metsien ja maankäytön muodostaman hiilinielun pitäisi kattaa kolmannes kaikista Suomen päästöistä, jotta ilmastotavoitteet toteutuisivat.

Kalajoen suuresta maastopalosta saadut korvaukset siivittivät seurakunnan talouden ylijäämäiseksi

Viimekesäisessä maastopalossa tuhoutuneesta metsästä suurin osa kuuluu Kalajoen seurakunnalle. Seurakunta on saanut tuhoista satoja tuhansia euroja korvauksia.

Venäjän puun korvaaminen kotimaisella voi viedä Suomen hakkuut kestävyysrajalle

Metsäyhtiöt hakevat Venäjän-tuonnin tilalle puuta etupäässä kotimaasta. Alalla pelätään, että kuljetuksista tulee pullonkaula, jolloin puuta ei saada metsistä tehtaille.

Tällä videolla näkyy kenties Helsingin kauneinta luontoa: uudella suojelualueella on upeita kosteikkoja, korpea ja kalliometsiä

Helsingin valtuustostrategiassa on linjattu, että kaupunkiin perustetaan vuosittain vähintään viisi uutta luonnonsuojelualuetta.

EU-lakipaketti: metsien ja puistojen määrää pitää lisätä – Tampereen ympäristöpäällikkö tiivistää kaupunkien ongelman: "Ei voida kasvaa vain ylöspäin"

Tampereella komission kaavailemaa lakipakettia ajatellaan hyvänä asiana, vaikka samalla se tuo ongelmia kasvavan kaupungin rakentamiseen.

Metsänomistajien tulonmenetykset Lapissa yli 12 miljoonaa euroa vuosittain

Lapissa on suhteessa kasvatusmetsän pinta-alaan maakunnista vähiten hyvälaatuista kasvatusmetsää.

Yksityiset metsänomistajat menettävät sata miljoonaa euroa vuodessa – tulevaisuuden tuotot hupenevat erityisesti nuoren metsän hoitorästeihin

Tilastojen mukaan taimikoista ja nuorista kasvatusmetsistä vain alle kolmannes on hyvässä kunnossa. Jos näiden hoito jää huonoksi, vahinkoa on vaikea paikata tulevina vuosina.

Savossa suojeltavaa metsää olisi tarjolla enemmän kuin korvauksia pystytään maksamaan – etelässä taas rahaa on mutta ei suojeluhaluja

Ely-keskuksen metsänhoitajan mukaan pohjoissavolaisilla maanomistajilla olisi tarjolla yli tuhat hehtaaria metsää suojeltavaksi, jos valtiolla olisi rahaa maksaa siitä korvauksia. Etelä-ja Länsi-Suomessa tilanne on toinen.

Vuosaaren Uutelaan tulossa kerralla kolme uutta luonnonsuojelualuetta

Helsinki päätti eilen Uutelan metsän, Skatanniemen ja Rudträskin luonnonsuojelualueista.

Komissio: Iso osa luonnosta pitää palauttaa kohti luonnontilaa kaikissa jäsenmaissa

EU on tekemässä luonnon ennallistamisesta pakollista. Kolmasosa Suomesta pitäisi olla luonnontilaista luontoa.

Metsäteollisuus joutuu uudenlaiseen puntariin, kun ministeri Emma Kari laskee luontokadolle hinnan euroissa – “Metsien arvoa ei voi mitata vain puukuutioissa”

Kari aloittaa selvityksen, jonka esikuvana on kuuluisa Dasguptan raportti. Siinä selvitetään, miten luontoarvoille voi laskea hinnan ja miten se vaikuttaa taloudelliseen päätöksentekoon.

Tuhkalannoitus pistää metsien hiilensidontaan vauhtia – metsäasiantuntija: "Puun kasvua saadaan lisättyä jopa 50 prosenttia"

Metsäkeskuksen asiantuntijan mukaan tuhkaamisen määrän voisi helposti nelinkertaistaa nykyisestä. Tuhkalannoite lisää puun kasvua, mikä lisää hiilinieluja ja tuo metsänomistajille lisätuloja.