Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Pyhäsalmella ajetaan syksyllä koneet ylös ja kaivos alas, kun malmin kaivuu loppuu lähes 60 vuoden jälkeen – kaivokselle suunnitteilla uutta käyttöä

Maanalainen toiminta päättyy Pyhäsalmella syksyllä, minkä jälkeen rikastushiekkaa hyödynnetään vielä viiden vuoden ajan.

Yara investoi Uudenkaupungin lannoitetehtaaseen 40 miljoonaa – uusi kattila vähentää ilokaasupäästöjä

Tehdas teki viime vuonna uuden tuotantoennätyksen. Tuotannosta 80 prosenttia menee vientiin.

Lantaongelma pahenee, hevosenlantaa joka paikka täynnä ja loppusijoitus teettää töitä

Suomen 75 000 hevosta tuottaa niin paljon lantaa vuodessa, että tallit ovat pulassa.

Valtion tuella lannoitettiin entistä enemmän Pohjois-Karjalan metsiä ja rakennettiin teitä

Valtaosa kemera-tuesta eli 2,1 miljoonaa euroa käytettiin nuorten metsien hoitoon.

Lannoitetehdas valmiina täyteen tuotantoon Tohmajärvellä – laajennussuunnitelmista kuitenkin luovuttu

Cemagron tehdas Tohmajärven Niiralassa työllistää kymmenkunta ihmistä. Kunta on kunnostanut alueen teollisuusraiteistoa.

Kuopiolaisen kartonginvalmistuksen sivuvirrasta tehdään maanparannusainetta pelloille

Mondi Powerflute eli entinen Savon Sellu on sopinut yhteistyöstä maatalouden kierrätysravinteita valmistavan Soilfoodin kanssa.

Auta kasvejasi selviytymään talvikaudesta – tästä löydät selkeät vinkit

Tärkeintä on valo, vesi ja lepo oikeassa suhteessa.

Bokashi on tapa kompostoida kotona keittiössä – saat multaa jätteen sijaan

Tämä on suhteellisen uusi tapa kierrättää biojätettä.

Ilmastonmuutos ajaa maatiloja elvyttämään köyhtyneitä peltoja – uudistava viljely auttaa kasveja kestämään kovat sääolot

Maatalous pyrkii sitomaan hiiltä aiempaa paremmin uudistavalla, eli regeneratiivisella viljelyllä. Yksi hiilitiloista on tuuloslaisen Jari Eerolan nautatila.

Selvitys: suurlobbarit yrittävät pitää EU:n maataloustukijärjestelmän ennallaan – komissio tähtää ilmastolle ja luonnolle ystävälliseen maatalouteen

Maatalouden toimijoilla on paljon valtaa EU:n päätöksenteossa ja heitä kuunnellaan ylimmillä tahoilla.

Puutuhkasta ja kompostista syntyi uusi metsälannoite – laki ei vielä salli biohajoavan lannoitteen käyttöä

Lannoitteen vaikutusta puuston kasvuun tutkitaan Padasjoen Vesijaon metsäntutkimusalueella.

Eurajoella rakennekalkitaan peltoja – vähän käytetty menetelmä saattaa keventää vesistöjen kuormitusta

Mukana kokeilussa on 20 viljelijän maita Vähäjoen valuma-alueella.

Runsas omenasato näkyy Kiertokapulan porteilla

Omenoista tehdään esimerkiksi bioetanolia ja multaa.

Marjatulokas haskapin koe-erä myytiin hetkessä – Viljelijä: "Jotkut ovat kertoneet maistaneensa jopa ripauksen luumua"

Haskap on uusi marja Suomessa, ja siihen kohdistuu suuria odotuksia. Maailmalla haskapia pidetään terveyspommina.

Beirutin räjähdys ei ole ensimmäinen laatuaan – myös unohdettu suomalainen Tirrenia-laiva sai tuta vaarallisen kemikaalin voiman vuonna 1953

Ammoniumnitraatti on aiheuttanut useita suuronnettomuuksia 1900-luvulla. Usein ne liittyvätkin juuri laivoihin ja satamiin.

Beirutissa räjähtänyt aine ei kelpaa Haminan–Kotkan satamalle – "Sitä on tarjottu, mutta olemme kieltäytyneet", sanoo toimitusjohtaja

Toimitusjohtajan mukaan sataman kautta on aiemmin kulkenut pieniä määriä ammoniumnitraattia.

Beirutin räjähdyksen kaltaista ei pitäisi Suomessa tapahtua – "En näe, että se olisi mahdollista"

Beirutissa räjähtänyttä määrää ei saa Suomessa varastoida yhdessä paikassa.

Herneenviljely suosiossa Etelä-Pohjanmaalla – viljelyalat ovat moninkertaistuneet parissa vuodessa

Suomessa odotetaan herneestä tänä vuonna jopa historiallisen hyvää satoa.

Maatalouden kuormitus Itämereen uhkaa nousta historian pahimmaksi tänä vuonna – satojen miljoonien tukirahat uusjakoon?

Erikoistutkija Seppo Knuuttila sanoo, että maatalouden ravinnevalumat ovat suurin yksittäinen syy siihen, ettei vähennystavoitteissa ole onnistuttu.

Kertaalleen palaneet pahnat syttyivät Urjalassa uudestaan

Viikko sitten Urjalassa paloi samassa paikassa suuri maataloustuotantoon liittyvä halli.

Pelastaako hiiliviljely Itämeren? Meren suojelija Ilkka Herlin ja MTK näkevät mahdollisuutena – mutta siihen ei vielä viljelijöitä kannusteta

Vesistöjen rehevöityminen ja lämpeneminen lisäävät sinileviä, mutta myös järvien ja Itämeren metaanipäästöjä.

Urjalassa palaa suuri halli – sisällä pahnoja ja lannoitetta

Kukaan ei ole loukkaantunut palossa.

Finland's food supply heavily reliant on imports

Virtually all of Finland's domestic produce is reliant on imported goods, fuel and workers.

Selvitysmies: Lanta jalostettava ja kalastusta lisättävä – pahoin saastunut Saaristomeri voidaan vielä pelastaa

Saaristomeri ei ole viime vuosikymmenten aikana päässyt ravinnetaakastaan. Selvitysmies ei kuitenkaan luovu toivosta.

Parainen tähyää ravinnekierrätyksen mallikunnaksi – tavoitteena poistaa laajoja ruovikkoalueita

Järviruokoa voidaan hyödyntää muun muassa maanparannuksessa ja kasvualustoina.

Kevät on täällä! Puutarhan kevättyöt houkuttelevat ulos

Kevät on täällä! Tässä ohjeet puutarhan kuntoon laittamiseen

Alavudelle ja Kuortaneelle suunnitellaan biokaasulaitoksia

Yli 50 maatilaa on ollut kiinnostunut yhteistyöstä laitosten kanssa.

Peltojen kasvipeite sitoo hiiltä, mutta fosforipäästöt vesistöön voivat kasvaa – onko ilmaston- ja vesiensuojelu yhtäaikaa mahdotonta?

Viljelijöitä tuetaan nyt pitämään peltonsa kasvipeitteisinä läpi vuoden hiilensidonnan takia.

Yaralla käynnissä useita laajennushankkeita Siilinjärvellä – "Toiveissa, että päätökset tehdään mahdollisimman pian"

Yaran mukaan ympäristö- ja kaivoslupien muutoksilla turvataan yhtiön toiminnan jatkuminen vuoden 2035 loppuun saakka.

Kaipaatko kevätpuuhaa? Sulata tuhkalla viimeiset lumet kotipihalta ja lannoita samalla tulevan kesän nurmikkoa

Tuhka on hyvä lannoite nurmelle ja kasveille, mutta se ei yksistään riitä kasvun varmistamiseen.

Maatalous ei ole onnistunut vähentämään merkittävästi päästöjään miljardituesta huolimatta

Maatalousyrittäjille jaettavalla miljardiluokan ympäristökorvauksella ei saatu aikaan kovinkaan suuria uudistuksia ilmaston ja ravinnekuormituksen vähentämiseksi tai monimuotoisuuden lisäämiseksi.

Antero Elorannan kotirannasta alkaa ruskea ulappa – Saaristomeri on ainutlaatuinen ympäristö, mutta suomalaiset hoitavat sitä huonosti

Suomen merialueille valuvan fosforin määrää on saatu leikattua, mutta Saaristomeren osalta päästöt ovat jatkuneet vuosikymmenen samalla tasolla

Tutkija: Itämeri ei ole enää maailman saastunein meri – mutta siinä hyvät uutiset olivatkin

Itämerellä on yhä ongelmansa, joita ilmaston lämpeneminen edelleen lisää.

Lappilainen Tapojärvi Oy on tehnyt sopimuksen lannoiteyhtiö Yaran kanssa – tuottaa kaivospalvelut Siilinjärven fosfaattikaivokselle

Kymmenen vuoden pituinen sopimus alkaa vuonna 2022, mutta sitä edeltää kahden vuoden valmisteluvaihe.

Iin kunta haluaa metsistään nykyistä parempia hiilinieluja, myös ravinteiden pääsyä vesistöön aletaan suitsia

Kunta ottaa käyttöön ravinneneutraalin metsäsuunnitelman, jossa tietyt lannoitteet ovat kiellettyjä.

Karjanlanta alkaa kiinnostaa jalostajia, kun kaasumarkkinat vapautuvat kilpailulle

Kaasualan yrityksille syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kun kilpailu vapautuu vuoden 2020 alusta. Myös uusien toimittajien pääsy markkinoille helpottuu.

Pieni on ekologista – miniversot päätyvät siemenestä kauppaan jopa viikossa

Sisäviljelyn roolia ruuan tuotannossa halutaan kasvattaa. Hämeenlinnan Lammilla Puutarha Miniverson antimia saa lähikaupoista jo ympäri vuoden.

Tätä menoa Suomen toinen iso ilmastonielu on toiveajattelua – Pelloista karkaa ilmaa lämmittävää hiiltä kuin autoista

Peltojen kääntäminen hiilinieluksi on parhaimmillaakin hidasta. Nykytavoilla hiilensidonta lisää riskiä myös vesien rehevöitymiseen.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle