Aihe: folkloristiikka

Metsän kansa -sarja kertoo ajasta, jolloin maailma oli jumalien ja haltijoiden temmellyskenttä – kirjailijalle suomalainen muinaisusko on aarrearkku

Mikko Kamulan Metsän kansa -sarja on edennyt neljänteen osaan. Kirjasarja yhdistelee toisiinsa historiallista proosaa ja suomalaiseen mytologiaan pohjautuvaa fantasiaa.

Uusivuosi on nyt kotijuhla – perinnetutkija varoittaa saunomasta keskiyöllä

Folkloristiikan tutkija John Björkman painottaa, että uusivuosi on ollut kautta aikojen tärkeä virstanpylväs. Siihen liittyy paljon erilaisia perinteitä. Björkman juhlii ystäväperheen kanssa rauhallisesti kotiloissa, mutta ei sauno keskiyöllä.

Naisten alushousuilla on Suomessa yllättävän lyhyt historia – niitä pidettiin aluksi häpeällisinä ja jopa merkkinä löyhästä moraalista

Ensimmäiset alushousuja käyttäneet naiset laittoivat itsensä alttiiksi monenlaisille pahoille puheille. Ennen ajateltiin, että "nimettömiä" pitivät naiset, joilta siveyden suojaaminen ei muuten onnistunut.

Uhrilähteisiin heitettiin kolikoita ja neuloja – katso videolta, millaisen paikan uskottiin parantavan sairaita

Väitöstutkija John Björkman on saanut selville jo yli kolmenkymmenen muinaisen lähteen sijainnin.

Jaakonpäivän kylmä kivi ei ilmeisesti liity uimavesiin mitenkään – sadonkorjuuvälineet upotettiin taikauskon takia kylmään veteen

Vanhan uskomuksen mukaan heinäkuun 25. päivänä Jaakko heittää kylmän kiven veteen. Kivi liittynee maanviljelykseen, eikä lainkaan uimavesiin.

Mitä käyttämäsi kieli kertoo sinusta?

Sosiolingvistit tallentavat tämän päivän puheet

Kaameimmat ja groteskeimmat tarinat sarjakuviksi - Ville Pirinen on innostunut todella noloista tapauksista

Onko Yhesti yhes paikas uusi Kalevala?

Lennart Meren filmiaarre Vesilinnun kansa tutustutti meidät uralilaisiin sukulaisiimme

Lennart Meren dokumenttielokuva vuodelta 1970

Suomalainen tiedekirjaklassikko julkaistaan uudelleen – Uno Harvan merkkiteoksesta uusintapainos

Uno Harvan teos esimodernin ajan suomalaisten uskonelämästä julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1948.

Uudenvuodenlupausten taustalla ovat taiat ja enteet – niitä tehtiin vuodenvaihteessa, koska silloin pystyi vaikuttamaan tulevaan

Kun maaginen ajattelu pikku hiljaa on hävinnyt, ovat taikojen ja enteiden tilalle tulleet lupaukset.

Elias Vahala, 17, on ”palkkasoturi” ja Helka Kalliomäki, 35, ”sotapäällikkö” – yliopistolla kehitetty testi löytää sinulle parhaiten sopivat pelit

Turun yliopiston pelaajaprofiilitutkimus aukoo uusia uria. Pelaajatestillä autetaan pelaajia, mutta se on hyödyksi myös pelialan yrityksille.

Turun vuoden 1918 tapahtumat kiinnostavat yliopistotutkijoita

Tietoa toivotaan myös Turun vankileiristä sekä sen asukkaista ja työntekijöistä.

Tarina Grimmin veljesten keruutyöstä on satua

Grimmin veljekset eivät keränneet satujaan kansan suusta.

Satujen historia yllättää – aikuisviihteestä opettaviksi tarinoiksi

Satujen juuret voivat ulottua satojen vuosien päähän. Osa tarinoista on ehtinyt muuttua matkan varrella. Esimerkiksi nukkuvaa Prinsessa Ruususta ei löytänyt aluksi unelmien prinssi, vaan ukkomies, joka keräsi ”rakkauden hedelmän” nukkuvan neidon kupeelta.

"Että pahat paraneisi" – loitsujen jäljillä

Loitsuilla on parannettu ja otettu maailmaa haltuun.

Mistä on pääsiäisnoidat tehty?

Pasi Enges kertoo, mistä tulevat pääsiäisnoitaperinteet.

Saako tälle edes nauraa? – Sairas huumori kukoistaa internetissä

Kipeä ja sairas huumori leviää kulovalkean tavoin internetissä. Sairas huumori ei kuitenkaan ole yksinomaan tämän aikakauden tuote, muistuttaa tutkija.

Vaurautta, satoa tai sairauksia – tina sen kertoo

Tinan valamisella on perinteisesti yritetty ennustaa alkavan vuoden käänteitä. Muita ikiaikaisia ennustuskeinoja ovat muun muassa hevosen länkien läpi katsominen ja sikojen kanssa keskusteleminen.

Ylen uuden valtakunnallisen palvelun nimeksi Yle FOLK

Uuteen mediapalveluun voi tuottaa sisältöä kuka tahansa. Tekijöiden aikaansaannoksia julkaistaan sekä internetissä, televisiossa että radiossa.

Suomen synty – oikopolkuja mytologiaamme

Suomen synty -sarja esittelee kansanperinteemme ytimen.

Ruisleipä on paistettu suomalaisuuden myyttisessä uunissa

Suomalaisuuden symboli ruis on on maahanmuuttaja.

Hernehulluutta ja kuninkaallisia ilmavaivoja

Antiikin Rooman viihdeherkku numero yksi

Ennen auttoi ennustaja, nykyään tiede – ihminen on aina yrittänyt hallita todellisuutta

Yllätyksellisyys on lisääntynyt ihmisten arjessa muun muassa teknologian myötä. Ennen arkea yritettiin hallita erilaisia taikoja tekemällä ja ennustamaan luonnonilmiöitä seuraamalla. Nykyään turvaudutaan tieteeseen.

Aristoteleen kantapää ja mies Kalevalan varjosta

Miksi emme juhli Carl Axel Gottlundia vaan Lönnrotia? Dosentti Risto Pulkkinen on tutkinut tätä Kalevalan varjoon jätettyä suurmiestä.

Theatre project aims to create modern-day Kalevala

Two young directors have been collecting stories and memories from residents of an elderly care home about what life was like as a child in Finland early last century, to be made into an open-air theatre performance in Tampere this summer. The project looks to follow the methods of Elias Lönnrot, the folklorist who compiled traditional oral poems into Finland’s ”national epic”, the Kalevala.

Mörkö meni nettiin – kummitustarinat elävät yhä

Onko 'katoava liftari' tuttu tarina? Nykyisin kummituksiin liittyvät kansantarinat elävät myös internetissä ja sosiaalisessa mediassa.

Taikasalva sai noidan lentämään – folkloristi löytää selitykset myös kissalle ja kahvipannulle

Ensimmäisten noitatietojen taustalta löytyy kateus: noita oli joku, joka sai enemmän hyvää kuin toinen. Sittemmin noitia on niin syrjitty kuin seksualisoitu. Folkloristiikan professori löytää selityksen niin noitaan liitettävälle kissalle, kahvipannulle kuin lentämisellekin. Silti ainoa, mikä nykyajassa sopii noitauskoon, on toisten pitäminen itseä kummempana.

Pioneeri, pakinoitsija ja provokaattori Matti Kuusi

Matti Kuusi (1914–1998) oli uranuurtaja suomalaisen folkloren, kansanhuumorin ja kalevalamittaisen runouden saralla. Hänet tunnettiin myös ärsyttäjänä. Vuosikymmenten aikana hän herätti kriitikon roolissaan paljon rohkeita ja yllättäviä avauksia julkiseen keskusteluun. Tässä kuultavissa ja nähtävissä ohjelmissa Kuusi pohtii elämää vanhemmalla iällä. Viimeisessä ohjelmassa pohditaan Kuusen merkitystä kansanperinteen tutkimiselle sekä kirjallisuudelle.

Kuollut ruumis koskettaa

Anatomian oppitunniksi tarkoitettu näytteillepano on kuohuttanut ihmisiä ympäri maailmaa. Visuaalisesti hätkähdyttävä näyttely haastaa katsojan pohtimaan omaa suhdettaan kehoon ja kuolemaan.

Taikuus kiehtoo nettisukupolveakin

Taikuus on kuulunut vuosisatoja olennaisena osana suomalaisten elämään. Tenka Issakainen korostaa väitöskirjassaan, että taiat ovat olleet osa arkista elämää: metsästystä, kalastusta ja maanviljelyä.

Udmurtiassa uhrataan muinaisjumalille ja seurataan tv:stä nykymaailman menoa

Udmurtit ovat suomalaisten kaukaisia kielisukulaisia Keski-Venäjällä. Teollistuneiden kaupunkien ulkopuolella muinaisusko ja kansanperinne elävät edelleen, vaikka laulavat mummotkin seuraavat nykyaikaista mediaa.

Helsingissä käytävässä kirjahistorian konferenssissa puhuu torstaina viime aikojen kiistanalaisin satututkija. Amerikkalaisprofessori Ruth Bottigheimer on herättänyt alan piireissä jopa suuttumusta omalla tulkinnallaan satujen alkuperästä.

Muistitieto tärkeää sisällisodan tutkimisessa

Muistitiedon käyttämisellä on tärkeä merkitys Suomen sisällisodan tutkimisessa. Filosofian maisteri Anne Heimo selvitti väitöstutkimuksessaan sitä, mitä yhtäläisyyksiä löytyy sammattilaisten kokemuksista ja muista vuoden 1918 tapahtumien tulkinnoista. Folkloristiikan alaan kuuluva väitös tarkastetaan lauantaina Turun yliopistossa.

Porilainen Sempre-Balanssi -kuoro on voittanut kultaa kansainvälisessä kuorokilpailussa Venetsiassa. Sempre-Balanssi voitti kultaa in Musica -kilpailun kamarikuorosarjassa ja hopeaa folkloristisessa sarjassa.

Keskiviikkona satavuotisjuhlaansa viettävä Suomalainen Tiedeakatemia on kutsunut ensimmäiset naiskunniajäsenensä. Uusiksi kunniajäseniksi kutsuttiin Helsingin yliopistolla työskennelleet kasvipatologian professori Eeva Tapio ja folkloristiikan professori Anna-Leena Siikala.

Lääkäri Lönnrot laati myyttisen suomalaisen sankaritarinan

Näin Kalevalan aineisto kerättiin.

Nykyaikaiseen Kalevalaan kuuluu savua tupruttava Sampo

Vuonna 1960 pohdittiin, miten Kalevala saataisiin palautettua koko kansan suosioon. Nuorten keskustelukerho suunnittelee kansalliseepoksesta vauhdikasta piirrosfilmiä professori Matti Kuusen idean pohjalta.