Uusimmat artikkelit
UPM pahoittelee tapaa, jolla se kertoi lapsille metsän hävittämisestä Loviisassa
UPM toteutti kiistanalaisen koulumetsän hakkuun Loviisan Isnäsin kylässä. Ympäristöjärjestö Greenpeace arvosteli metsäyhtiö UPM:n tapaa vastata lapsille metsähakkuista.
Vesien tummeneminen aiheuttaa järvissä ”valojen sammumisen” – tutkija ehdottaa ratkaisuna puuttumista ojien kaivamiseen
Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija vaatii avohakkuiden kieltämistä alueilla, joissa ne aiheuttavat haittaa vesistöille. Järvien tummeneva vesi vaikeuttaa elämää pinnan alla.
Kuusivaltaisten, rehevien soiden avohakkuista luopumalla saataisiin leikattua hiilidioksidipäästöjä merkittävästi
Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan hakkuumääriä ei tarvitsisi kuitenkaan pienentää, vaan ne kohdennettaisiin toisin.
Yhä useampi mökkiläinen pulahtaa ruskeaan veteen – metsätalous vaikuttaa vesiin luultua enemmän
Vesistömme ovat tummentuneet jo vuosikymmeniä. Syitä ilmiölle on useita, mutta suurin tekijä on ihminen. Esimerkiksi metsätaloudella on vesistöihin suurempi vaikutus kuin aiemmin on ajateltu.
Lieksa yrittää herättää henkiin metsäyhtiön tylysti tärvelemän konserttipaikan – kaupunginjohtaja: ”Siinä on paljon tekemistä”
Metsäyhtiö Tornatorin runtelemalle ainutlaatuiselle ulkokonserttipaikalle on vaikea löytää sopivaa toimijaa.
Turvemetsät kasvaneet uhaksi Suomen ilmastotavoitteille – lisääntyvistä hakkuista vapautumassa isot päästöt, joihin ajateltu keino ei auta
Tutkijoiden uusien laskelmien mukaan lisähakkuut ojitetuissa turvemetsissä voivat keikuttaa ilmastotavoitteille tärkeän metsänielun pysyvästi isoksi päästölähteeksi.
Jatkuva kasvatus tuottaa rahaa enemmän kuin avohakkuu – katso metsäsijoittajan laskelma
Esimerkkilaskelmassa verrataan 1ha metsäpalstan tuottoja.
Avohakkuista ei siirrytä jatkuvaan kasvatukseen kertarysäyksellä ja ilman riskejä: hakkuualat voivat kasvaa ja metsätuhot levitä
Avohakkuista luopuminen tarkoittaisi sitä, että metsistä kaadettaisiin vain järeimpiä puita ja harvennettaisiin taimikoita. Kävimme asiantuntijan kanssa kolmessa kohteessa katsomassa, kuinka jatkuva kasvatus on onnistunut.
Miksi metsien käyttö nähdään usein luontoa tuhoavana? Asiantuntijan mielestä metsäammattilaiset ovat luontoihmisiä: "Metsän pitää olla kunnossa"
Metsäammattilaisten pitää tunnistaa ja tietää, mitä metsissä pitää säästää ja suojella, sanoo Winnovan metsäasiantuntija Elise Hovi.
Luontopaneeli: Jatkuvapeitteinen metsänkäsittely voi olla kannattavampaa kuin avohakkuut
Siirtyminen avohakkuista jatkuvan kasvatuksen metsänkäsittelyyn on luontopaneelin mukaan välttämätöntä monesta syystä.
Keskustelu avohakkuista äityi väittelyksi – vihreiden Pitko: "Aika on ajanut tehometsätalouden ohi", keskustan Hoskonen syytti "epätotuudesta"
Eduskunta keskusteli täysistunnossa kansalaisaloitteesta, jossa vaaditaan avohakkuiden kieltämistä valtion omistamissa metsissä. Aloite on jo käytännössä kaatunut, sillä valiokunta esitti sen hylkäämistä aiemmin.

Vaikuttaako Glasgow'n suuri metsäjulistus Suomen metsien hoitoon tai yhtään mihinkään? Asiantuntija: Edellisten jälkeen metsäkato on vain kiihtynyt
Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja toivoisi isojenkin maiden ottavan julistuksen vakavasti. Hänen mukaansa julistus ei "missään tapauksessa" liity avohakkuisiin.
Uudistettu metsälaki voi haitata Suomen ilmastotoimia – avohakkuun jälkeen voi jättää istutukset väliin ja silti täyttää lain vaatimukset
Lain vaatimuksiin saatetaan yltää jopa suurimmalla osalla hakkuualueista, vaikka omistaja ei istuttaisi uusia puita. MOT-toimituksen tilaamien laskemien mukaan huonosti uudistetun metsän hiilinielu on vain puolet hyvin uudistetun metsän tasosta.
Kansalaisaloite avohakkuiden kieltämisestä kaatui, valiokunta julisti pelastavansa Suomen metsät – Luonnonsuojeluliitto: "Plussan puolelle jäätiin"
Ympäristöjärjestöjen alulle panema aloite pyrki kieltämään avohakkuut valtion mailla. Maa- ja metsätalousvaliokunta päätti yksimielisesti hylätä aloitteen, mutta samalla se vaatii metsän jatkuvan kasvatuksen lisäämistä.
Lisääkö metsän hakkuu monimuotoisuutta? Tunteet kuumenevat Jyväskylässä – SLL: Virkistysmetsä ei kaipaa pusikoiden siivoamista tai hakkuita
Jyväskylän kaupunki perustelee lähimetsien hakkuita kerroskellisuuden eli eri ikäisten ja eri lajisten puiden lisäämisellä. Paikallisten luonnonsuojelijoiden mielestä kaupunki hakee tuottoa.
Voiko avohakkaajakin rakastaa metsää? “Toivon, että lapsenlapsille periytyisi monimuotoinen metsä”, sanoo satavuotiaita kuusia kaatava Tero Kurula
Yhä useampi suomalainen suhtautuu kriittisesti talousmetsien avohakkuisiin. Mutta niistä on vaikea luopua, kun metsiä on vuosikymmenet kasvatettu puupeltoina.
Vanhat metsäojitukset vaikuttavat yhä suomalaisiin järviin
Ojittamisten ja avohakkuiden kehän on syytä jäädä historiaan, asiantuntijat sanovat.
Määräily ärsyttää – Suomalaiset metsänomistajat turvautuneet "aavistushakkuisiin" vastavetona EU:ssa valmisteltavalle metsästrategialle
EU:ssa valmisteltava uusi metsästrategia on osaltaan kiihdyttänyt puukauppaa tänä vuonna. Moni metsänomistaja pelkää strategian tuovan rajoituksia puukauppaan ja on siksi kiirehtinyt myymään puuta ennen sen voimaantuloa. Puunmyyntiä on kirittänyt ennätysvauhtiin myös kohonnut hinta ja kova kysyntä.
Avohakkuut tyrmänneestä EU:n metsästrategiasta alkoi vääntö – Suomi ja joukko muita maita vetoaa komissioon: metsiä ei saisi "alistaa" ympäristönäkökohdille
Yle näki jäsenmaiden kirjeen, joka lyttää koko strategian. Viime viikolla julki vuotaneessa luonnoksessa komissio kehottaa jäsenmaita välttämään muun muassa avohakkuita.
Metsäteollisuuden avohakkuille tyrmäys EU-komissiolta: niitä pitäisi "välttää", linjataan uudessa, julki vuodetussa metsästrategiassa
Komissio ehdottaa myös "dramaattista muutosta" lyhytikäisiin puutuotteisiin keskittyvässä metsäteollisuudessa. Se tarkoittaisi käytännössä teollisuuden painopisteen siirtämistä sellu- ja paperituotteista sahatavaraan ja rakentamiseen. Lopullinen versio metsästrategiasta julkaistaan heinäkuun lopulla.
Metsäalan ammattilainen ei halunnut avohakkuuta takapihalleen – perheenisä keräsi reilussa viikossa 65 000 euroa ja pelasti lähimetsänsä
Suomalaisilla on nyt valtava metsännälkä. Kotisalon metsän kauppa Pohjois-Karjalassa osoittaa, että puulla on arvoa myös silloin, kun se jää pystyyn. Olisitko sinä valmis maksamaan mökkilaiturilta avautuvasta maisemasta? Maisemakauppa voi olla yksi ratkaisu repiviin metsäriitoihin.
Metsot ovat palanneet entisille avohakkuualueille – Suomussalmen Pirttivaara on Metsähallituksen tutkimuskohde
Metsähallitus uskoo, että kanalinnut menestyvät peitteisillä alueilla hyvin. Yksi tutkimusalueista sijaitsee Suomussalmen Pirttivaarassa ja se on 5 000 hehtaarin suuruinen ala.
Tässä koemetsässä kokeillaan helppoa keinoa päästöjen vähentämiseen – katso animaatiosta, miten luonto korjaa itsensä
Maankäytön mahdollisuudet päästöjen vähentämiseen ovat suuremmat kuin liikenteen.
Pekka Juntin kolumni: On ihan järkevää kaataa Amazonin sademetsää
Käytämme edelleen talousmittareita, jotka saavat kovan luonnonkäytön näyttämään kannattavalta, kirjoittaa toimittaja-tietokirjailija Pekka Juntti. Kolumnin voi myös kuunnella.
Moniongelmaisten turvemetsien kasvatukseen haetaan tasapainoa – Ylöjärvellä kokeillaan kaistalehakkuita
Liika kasvu kuivattaa turpeen ja lisää hiilidioksidipäästöjä, liika hakkuu puolestaan kuormittaa vesistöjä ravinteilla.
Karttulalaisilta toivotaan kommentteja alueella alkavista metsänhoitotöistä – Syvänniemen ja Sourun alueella tarvetta hakkuille
Metsänhoitotyöt on tarkoitus aloittaa kevään aikana.

TAMK jakaa tietoa metsän jatkuvasta kasvatuksesta kiinnostuneille
Jatkuva kasvatus voi olla toimiva vaihtoehto avohakkuulle, mutta tietoa mallien hyvistä ja huonoista puolista puuttuu usein.
Kontiolahdella halutaan rajoittaa metsien avohakkuita ympäristösyistä – kunnissa on nyt paineita uudistaa metsäpolitiikkaa
Kuntien metsänhoidossa rahan rinnalle on nousemassa yhä enemmän luonnon monimuotoisuus ja virkistyskäyttö.

Avohakkuiden kieltämistä vaativa kansalaisaloite repi kiistan maaperän sitomasta hiilestä – Luonnonvarakeskuksen professori vetoaa tutkimustulokseen, jota ei ole julkaistu missään
Luken tutkimusprofessorin mukaan avohakkuut eivät pienennä maaperän hiilivarastoa.
Kävimme kolmessa metsässä, joiden omistajat ovat luopuneet avohakkuista – ja se onkin usein kannattavaa myös metsänomistajan kannalta
Myös ympäristökuormituksen kannalta jatkuva kasvatus on parempi vaihtoehto etenkin kosteissa metsissä.
Hakatut metsät uhkaavat jäädä hoitamatta, koska uudistamisvelvoitetta on lakimuutoksen myötä vaikea valvoa
Kokeneen metsäneuvojan mielestä uusi laki voi johtaa talousmetsien tuotennon vähenemiseen ja vajaatuottoisten metsien syntyyn.
Metsää hakattiin Pohjois-Karjalassa viime vuonna selvästi aiempaa vähemmän
Kun hakkuita vuonna 2018 tehtiin yli 84 000 hehtaarin alalla, viime vuonna hakkuuala oli noin 24 000 hehtaaria pienempi.

Toholammilla maastopalo on saatu hallintaan
Maastoa paloi Teerilamminnevalla yli hehtaarin alueella

"Avohakkuu on kuin pissaisi talvella housuunsa" – metsänhoidon emeritusprofessori Erkki Lähde on sitkeä piikki selluteollisuuden lihassa
Erkki Lähteen elämäntyö on taistella monimuotoisen metsän puolesta.

Pudasjärvi tavoittelee kymmeniä uusia mökkipaikkoja Syötekeskuksen tuntumaan – samalla halutaan turvata matkailumaisemat
Pudasjärven kaupunki aikoo ostaa Syötteen seudulta yli 60 hehtaarin maa-alueen metsätalous- ja lomarakennuskäyttöön.

Vielä viitisen vuotta sitten avohakkuusta kieltäytynyt metsänomistaja saattoi päätyä käräjille – jatkuvan kasvatuksen periaate herättää nyt kiinnostusta
Yli puoli miljoonaa suomalaista metsänomistajaa voi nyt valita avohakkuun sijasta jatkuvan kasvatuksen menetelmän ja se on WWF:n mukaan usein taloudellisesti kannattavin vaihtoehto.

Hämeenlinna on teettämässä avohakkuita suositulla Evon retkeilyalueella – Greenpeace tyrmistyi ja aikoo estää hankkeen
Kaupunki ei aio perua hakkuuaikeitaan.

Arvostelua herättäneistä avohakkuista luovutaan Sastamalassa – kuuden hehtaarin metsästä tulee luonnonsuojelualue
Aloite metsän suojelemiseksi tuli Karkun evankelisen opiston työntekijöiltä.
Voiko puita istuttamalla pelastaa maailman? Kuusi vastausta vaikeaan kysymykseen
Kyllä, kyllä, ei, ei, ei ja kyllä.

Vielä niitä mäntyjä humisee – Osaran aukeat ovat nyt hiilinielu ja puuvaranto Pohjoisen metsäteollisuudelle
Vanhoilla hakkuuaukeilla kasvaa parhaimmillaan monta kertaa enemmän puuta kuin ennen avohakkuuta yli puoli vuosisataa sitten.
Suojelutyöllä on vaikutusta – näillä lajeilla menee paremmin kuin ennen
Viisi esimerkkiä lajeista, joiden tilanne on nyt parempi.
Ikimetsän vieras istahtaa kannoksi kantojen joukkoon
1980 valmistunut poeettinen kertomus aarniometsistä.
Opi lukemaan metsän kieltä
Minkälaisesta metsästä sieniä pitäisi lähteä etsimään?