Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Suometsä Asikkala.

Turvemetsät kasvaneet uhaksi Suomen ilmastotavoitteille – lisääntyvistä hakkuista vapautumassa isot päästöt, joihin ajateltu keino ei auta

Tutkijoiden uusien laskelmien mukaan lisähakkuut ojitetuissa turvemetsissä voivat keikuttaa ilmastotavoitteille tärkeän metsänielun pysyvästi isoksi päästölähteeksi.

avohakkuupalsta ja jatkuvan kasvatuksen metsäpalsta vierekkäin

Jatkuva kasvatus tuottaa rahaa enemmän kuin avohakkuu – katso metsäsijoittajan laskelma

Esimerkkilaskelmassa verrataan 1ha metsäpalstan tuottoja.

Metsäasiantuntija Kari Laiho tutkii tukkipinoa.

Avohakkuista ei siirrytä jatkuvaan kasvatukseen kertarysäyksellä ja ilman riskejä: hakkuualat voivat kasvaa ja metsätuhot levitä

Avohakkuista luopuminen tarkoittaisi sitä, että metsistä kaadettaisiin vain järeimpiä puita ja harvennettaisiin taimikoita. Kävimme asiantuntijan kanssa kolmessa kohteessa katsomassa, kuinka jatkuva kasvatus on onnistunut.

Erä- ja luonto-opasopettaja Esko Lahtinen ja palveluasiantuntija Elise Hovi katselevat pientä kuusta metsässä.

Miksi metsien käyttö nähdään usein luontoa tuhoavana? Asiantuntijan mielestä metsäammattilaiset ovat luontoihmisiä: "Metsän pitää olla kunnossa"

Metsäammattilaisten pitää tunnistaa ja tietää, mitä metsissä pitää säästää ja suojella, sanoo Winnovan metsäasiantuntija Elise Hovi.

Greenpeace / metsähakkuut / avohakkuu/ Kirkkonummi 27.02.2020

Luontopaneeli: Jatkuvapeitteinen metsänkäsittely voi olla kannattavampaa kuin avohakkuut

Siirtyminen avohakkuista jatkuvan kasvatuksen metsänkäsittelyyn on luontopaneelin mukaan välttämätöntä monesta syystä.

Vihreiden kansanedustaja Jenni Pitko.

Keskustelu avohakkuista äityi väittelyksi – vihreiden Pitko: "Aika on ajanut tehometsätalouden ohi", keskustan Hoskonen syytti "epätotuudesta"

Eduskunta keskusteli täysistunnossa kansalaisaloitteesta, jossa vaaditaan avohakkuiden kieltämistä valtion omistamissa metsissä. Aloite on jo käytännössä kaatunut, sillä valiokunta esitti sen hylkäämistä aiemmin.

Avohakuuta ja jatkuvan kasvatuksen metsää

Vaikuttaako Glasgow'n suuri metsäjulistus Suomen metsien hoitoon tai yhtään mihinkään? Asiantuntija: Edellisten jälkeen metsäkato on vain kiihtynyt

Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja toivoisi isojenkin maiden ottavan julistuksen vakavasti. Hänen mukaansa julistus ei "missään tapauksessa" liity avohakkuisiin.

Kuusimetsän avohakkuun raja ilmakuvassa Ikaalisissa

Uudistettu metsälaki voi haitata Suomen ilmastotoimia – avohakkuun jälkeen voi jättää istutukset väliin ja silti täyttää lain vaatimukset

Lain vaatimuksiin saatetaan yltää jopa suurimmalla osalla hakkuualueista, vaikka omistaja ei istuttaisi uusia puita. MOT-toimituksen tilaamien laskemien mukaan huonosti uudistetun metsän hiilinielu on vain puolet hyvin uudistetun metsän tasosta.

Område där skogen huggits ner.

Kansalaisaloite avohakkuiden kieltämisestä kaatui, valiokunta julisti pelastavansa Suomen metsät – Luonnonsuojeluliitto: "Plussan puolelle jäätiin"

Ympäristöjärjestöjen alulle panema aloite pyrki kieltämään avohakkuut valtion mailla. Maa- ja metsätalousvaliokunta päätti yksimielisesti hylätä aloitteen, mutta samalla se vaatii metsän jatkuvan kasvatuksen lisäämistä.

Tuija Pajunen

Lisääkö metsän hakkuu monimuotoisuutta? Tunteet kuumenevat Jyväskylässä – SLL: Virkistysmetsä ei kaipaa pusikoiden siivoamista tai hakkuita

Jyväskylän kaupunki perustelee lähimetsien hakkuita kerroskellisuuden eli eri ikäisten ja eri lajisten puiden lisäämisellä. Paikallisten luonnonsuojelijoiden mielestä kaupunki hakee tuottoa.

Metsäkoneyrittäjä Tero Kurula istuu hakkuuaukiolla kaadettujen tukkien päällä kesäisenä päivänä.

Voiko avohakkaajakin rakastaa metsää? “Toivon, että lapsenlapsille periytyisi monimuotoinen metsä”, sanoo satavuotiaita kuusia kaatava Tero Kurula

Yhä useampi suomalainen suhtautuu kriittisesti talousmetsien avohakkuisiin. Mutta niistä on vaikea luopua, kun metsiä on vuosikymmenet kasvatettu puupeltoina.

Laulujoutsenia Ullavanjärvellä.

Vanhat metsäojitukset vaikuttavat yhä suomalaisiin järviin

Ojittamisten ja avohakkuiden kehän on syytä jäädä historiaan, asiantuntijat sanovat.

Mikko Tiirola istuttaa puuntaimia

Määräily ärsyttää – Suomalaiset metsänomistajat turvautuneet "aavistushakkuisiin" vastavetona EU:ssa valmisteltavalle metsästrategialle

EU:ssa valmisteltava uusi metsästrategia on osaltaan kiihdyttänyt puukauppaa tänä vuonna. Moni metsänomistaja pelkää strategian tuovan rajoituksia puukauppaan ja on siksi kiirehtinyt myymään puuta ennen sen voimaantuloa. Puunmyyntiä on kirittänyt ennätysvauhtiin myös kohonnut hinta ja kova kysyntä.

Avohakkuualue Lohjalla.

Avohakkuut tyrmänneestä EU:n metsästrategiasta alkoi vääntö – Suomi ja joukko muita maita vetoaa komissioon: metsiä ei saisi "alistaa" ympäristönäkökohdille

Yle näki jäsenmaiden kirjeen, joka lyttää koko strategian. Viime viikolla julki vuotaneessa luonnoksessa komissio kehottaa jäsenmaita välttämään muun muassa avohakkuita.

Avohakkuualue Forssassa.

Metsäteollisuuden avohakkuille tyrmäys EU-komissiolta: niitä pitäisi "välttää", linjataan uudessa, julki vuodetussa metsästrategiassa

Komissio ehdottaa myös "dramaattista muutosta" lyhytikäisiin puutuotteisiin keskittyvässä metsäteollisuudessa. Se tarkoittaisi käytännössä teollisuuden painopisteen siirtämistä sellu- ja paperituotteista sahatavaraan ja rakentamiseen. Lopullinen versio metsästrategiasta julkaistaan heinäkuun lopulla.

Heikki Hamunen katsoo ylös paksua mäntyä Kotisalon suojellussa mäntymetsässä.

Metsäalan ammattilainen ei halunnut avohakkuuta takapihalleen – perheenisä keräsi reilussa viikossa 65 000 euroa ja pelasti lähimetsänsä

Suomalaisilla on nyt valtava metsännälkä. Kotisalon metsän kauppa Pohjois-Karjalassa osoittaa, että puulla on arvoa myös silloin, kun se jää pystyyn. Olisitko sinä valmis maksamaan mökkilaiturilta avautuvasta maisemasta? Maisemakauppa voi olla yksi ratkaisu repiviin metsäriitoihin.

Metso metsässä.

Metsot ovat palanneet entisille avohakkuualueille – Suomussalmen Pirttivaara on Metsähallituksen tutkimuskohde

Metsähallitus uskoo, että kanalinnut menestyvät peitteisillä alueilla hyvin. Yksi tutkimusalueista sijaitsee Suomussalmen Pirttivaarassa ja se on 5 000 hehtaarin suuruinen ala.

Turvemetsän päästöjen mittaussa.sasema Ränskälänkorpi Asikkala.

Tässä koemetsässä kokeillaan helppoa keinoa päästöjen vähentämiseen – katso animaatiosta, miten luonto korjaa itsensä

Maankäytön mahdollisuudet päästöjen vähentämiseen ovat suuremmat kuin liikenteen.

Kolumnisti Pekka Juntti

Pekka Juntin kolumni: On ihan järkevää kaataa Amazonin sademetsää

Käytämme edelleen talousmittareita, jotka saavat kovan luonnonkäytön näyttämään kannattavalta, kirjoittaa toimittaja-tietokirjailija Pekka Juntti. Kolumnin voi myös kuunnella.

Kaistalehakkuu Ylöjärven Kurussa

Moniongelmaisten turvemetsien kasvatukseen haetaan tasapainoa – Ylöjärvellä kokeillaan kaistalehakkuita

Liika kasvu kuivattaa turpeen ja lisää hiilidioksidipäästöjä, liika hakkuu puolestaan kuormittaa vesistöjä ravinteilla.

Avohakuuta ja jatkuvan kasvatuksen metsää

TAMK jakaa tietoa metsän jatkuvasta kasvatuksesta kiinnostuneille

Jatkuva kasvatus voi olla toimiva vaihtoehto avohakkuulle, mutta tietoa mallien hyvistä ja huonoista puolista puuttuu usein.

Luminen hakkuuaukea metsässä

Kontiolahdella halutaan rajoittaa metsien avohakkuita ympäristösyistä – kunnissa on nyt paineita uudistaa metsäpolitiikkaa

Kuntien metsänhoidossa rahan rinnalle on nousemassa yhä enemmän luonnon monimuotoisuus ja virkistyskäyttö.

Mies nojaa puuhun metsässä

Kävimme kolmessa metsässä, joiden omistajat ovat luopuneet avohakkuista – ja se onkin usein kannattavaa myös metsänomistajan kannalta

Myös ympäristökuormituksen kannalta jatkuva kasvatus on parempi vaihtoehto etenkin kosteissa metsissä.

Hakkuu Savukosken Ruuvaojalla ilmasta kuvattuna

Hakatut metsät uhkaavat jäädä hoitamatta, koska uudistamisvelvoitetta on lakimuutoksen myötä vaikea valvoa

Kokeneen metsäneuvojan mielestä uusi laki voi johtaa talousmetsien tuotennon vähenemiseen ja vajaatuottoisten metsien syntyyn.

Ulvilan Massin alueella hakattu avohakkuuaukea.

Metsää hakattiin Pohjois-Karjalassa viime vuonna selvästi aiempaa vähemmän

Kun hakkuita vuonna 2018 tehtiin yli 84 000 hehtaarin alalla, viime vuonna hakkuuala oli noin 24 000 hehtaaria pienempi.

Läheltä

Toholammilla maastopalo on saatu hallintaan

Maastoa paloi Teerilamminnevalla yli hehtaarin alueella

Turisti katselee Iso-Syötteen laelta kohti Pikku-Syötettä

Pudasjärvi tavoittelee kymmeniä uusia mökkipaikkoja Syötekeskuksen tuntumaan – samalla halutaan turvata matkailumaisemat

Pudasjärven kaupunki aikoo ostaa Syötteen seudulta yli 60 hehtaarin maa-alueen metsätalous- ja lomarakennuskäyttöön.

Jatkuva metsänkasvatus - hyvä ja kannattava vaihtoehto avohakkuille

Vielä viitisen vuotta sitten avohakkuusta kieltäytynyt metsänomistaja saattoi päätyä käräjille – jatkuvan kasvatuksen periaate herättää nyt kiinnostusta

Yli puoli miljoonaa suomalaista metsänomistajaa voi nyt valita avohakkuun sijasta jatkuvan kasvatuksen menetelmän ja se on WWF:n mukaan usein taloudellisesti kannattavin vaihtoehto.

Valtion metsää Posion Susivaaralta Pudasjärven suuntaan.  Koko tämä maisema hakattiin puuttomaksi sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Posio 27.8.2019.

Vielä niitä mäntyjä humisee – Osaran aukeat ovat nyt hiilinielu ja puuvaranto Pohjoisen metsäteollisuudelle

Vanhoilla hakkuuaukeilla kasvaa parhaimmillaan monta kertaa enemmän puuta kuin ennen avohakkuuta yli puoli vuosisataa sitten.

Karhu nojaa puuhun.

Suojelutyöllä on vaikutusta – näillä lajeilla menee paremmin kuin ennen

Viisi esimerkkiä lajeista, joiden tilanne on nyt parempi.

Ilves metsässä.

Ikimetsän vieras istahtaa kannoksi kantojen joukkoon

1980 valmistunut poeettinen kertomus aarniometsistä.

Sieniä

Opi lukemaan metsän kieltä

Minkälaisesta metsästä sieniä pitäisi lähteä etsimään?