Uusimmat artikkelit
Lukas Stasevskijn kolumni: Ukrainassa huomasin, että sota jakaa ihmisiä uudella tavalla
Sota on saanut ukrainalaiset järjestäytymään ennennäkemättömällä tavalla. Kaikki eivät kuitenkaan ole valmiita tekemään maansa eteen yhtä paljon kuin toiset, kirjoittaa Lukas Stasevskij.
Eero Blåfield, 101, on nähnyt sodan tuhon, mutta myös Suomen nousun – veteraania on aina kannatellut toivo paremmasta huomisesta
Eero Blåfield on kolmen sodan veteraani. Orvokki Nopola puolestaan toimi lottana talvi- ja jatkosodissa. He olivat sotien aikaan nuoria ja toivovat, että tämän päivän nuoret eivät taivu vaikeuksien edessä.
Sotamuistot ovat tasapainottelua ajan kanssa – tutkija: muistot muuttuvat tarinoiksi, mutta niissäkin piilee totuuden jyvä
Tutkija Teemu Väisänen sanoo, että aika on nyt kypsä sille, että sota-aikana lapsuuttaan viettäneet kertovat näkemistään ja kokemistaan asioista. Samalla muistot kuitenkin haalenevat.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kerää muistitietoa sotien jäljistä maisemassa – lappilaisten muistot erityisen tervetulleita
Tutkija Teemu Väisänen kerää talteen sotamuistoja SKS:n projektissa. Heinäkuussa hän oli Lapissa keruumatkalla, jolla hän löysi muun muassa venäläisen partisaanin piirroksen savukoskelaisesta puusta.
Milma Tainio ja Hilkka Palo olivat vielä pikkutyttöjä, kun sota vei heidätkin maanpuolustustyöhön: "Oli itsestäänselvää, että liityin pikkulottiin"
Talvisodan ja jatkosodan aikaan pikkulottatoiminta oli suosituinta etenkin Pohjanmaalla sekä Pohjois- ja Itä-Suomessa.
“Älä huoli rakkaani, vielä koittaa ilon päivä, jolloin olen luonasi jälleen” - Sota-ajalta tallessa noin 50 000 kirjettä
Teemun ja Esterin kirjeenvaihtoa sota-ajalta.
Historia: Sodan lapset
Tanska auttoi sodasta kärsineitä lapsia.
Matkustajakone Kalevan tuhosta 1940 vaiettiin vuosikymmeniksi
Tv-ohjelma matkustajakone Kalevan tapauksesta vuodelta 1991.
Ukrainalainen sotavanki oli suomalaiselle Riitalle isän korvike
Riitta Heikkinen kertoo ystävyydestään neuvostosotavankiin.
Sotien aikana kirjoitettiin yli miljardi kirjettä: "Lähetän sulle tuhat kuumaa suudelmaa ja yhtä monta hellää syleilyä"
Sota-aikana kirjeissä kaivattiin ja suunniteltiin tulevaa.
Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa
Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista
Metallinilmaisin - mitä sillä saa ja ei saa tehdä?
Metallinilmaisimen käyttöön kuuluu lakeja ja säädöksiä.
Seitajärvellä tapetut naiset ja lapset olivat jatkosodan vaiettuja uhreja
Neuvostopartisaanit tappoivat 14 siviiliä Seitajärvellä.
Yhteinen taival – Ylen vuosikymmenet
Yle on kulkenut mukana suomalaisten elämässä vuodesta 1926.
Palavan kaupungin alla
Lyhytelokuva sotamuistoista.
Lastenkirjat syöttävät lapsille aikansa ideologiaa - sotapropagandasta sukupuolineutraaleihin satuihin ja kakkajuttuihin
Lastenkirjallisuus heijastaa aikansa ideologioita
102-vuotias arvioi nykymenoa: ”Ennen oli pulaa tavarasta, nyt ajasta”
Satakaksivuotias terveyssisar muistelee
Eino Seitavuori palasi sotavankeudesta ja kuolleista
Tarina haavoittumisesta, sotavankeudesta ja kotiinpaluusta.
Kenraali Ehrnrooth ja Natsi-Saksan ihmepilleri
Puhetta huumeista sodassa pidetään epäisänmaallisena.
Sarajevon äänet kertovat maasta kaiken välissä
Sarajevon äänet
Suomen Kansallisooppera Helsingin juhlaviikoilla: War Requiem Musiikkitalossa pe 14.8.
Benjamin Britten: War Requiem. Suomen Kansallisoopperan orkesteri ja kuoro, valm. Marco Ozbič & Marge Mehilane, Cantores Minores, valm. Hannu Norjanen, joht. Leif Segerstam. Sol. Jeremy Ovenden, tenori, Claire Rutter, sopraano, ja Stephen Gadd, baritoni.
Paasikivi puhui tunteikkaasti toisen maailmansodan painajaisen päättyessä
J. K. Paasikiven puhe toisen maailmansodan päättyessä 1945
Kuusi kuvaa Claes Olssonin elämästä
Tuhannen tarinan elokuvantekijä avaa kotialbuminsa
Tosi tarina: Juoksuhaudan seurakunta
Sotilaspapit muistelevat dokumentissa työtään nuorina miehinä keskellä sotien julmuutta. TV1 perjantaina 3.4. klo 20.00
Tommi Uschanov: Jos Suomi joutuisi Tuntemattoman sotilaan talvisotaan
Talvi- ja jatkosodan muisto elää populaarikulttuurissa niin voimakkaana, että se yksinkertaisesti peittäisi alleen kaiken, mikä sodankäynnissä on 70 viime vuoden aikana muuttunut. Tuntematon sotilas on suomalaisten totuus sodasta, ja on vain yksi ainoa esteettisesti oikea tapa käydä sotaa.
Mikä olisi roolisi, jos sota syttyisi – asiantuntijat vastaavat
Miten talvisota 2015 eroaisi 75 vuoden takaisesta talvisodasta? Olisivatko roolit ja releet samanlaiset kuin vuonna 1939? Monen asian kehittymistä olemme saaneet seurata arjessamme, mutta poikkeusolojen Suomeen meillä ei – onneksi – ole läheistä kontaktia viime ajoilta. Yleisradio selvitti asiantuntijoiden avulla, millainen olisi tämän päivän sota.
Voisiko sodan alettua vaihtaa asevelvollisesta siviilipalvelukseen?
On ennakoitu, että sotatilan uhatessa siviilipalvelukseen alkaisi tulla runsaasti hakemuksia. Vakaumuksentutkintalautakunta selvittäisi tuolloin vakaumuksen pysyvyyttä.
Miten tehtäviä jaetaan sodan aikana?
Työvelvollisuus koskee jokaista 18–67-vuotiasta, jolla on kotikunta Suomessa. Työmääräystä on toteltava tai seuraa rangaistus.
Saako maasta poistua sodan aikana?
Maasta saa poistua sodan aikana. Jollei riko samalla lakisääteisiä velvoitteitaan.
Miten teknologia on kehittynyt talvisodan ajoista?
Tekniikka on kehittynyt valtavasti talvisodan ajoista, esim. pimeätoimintavälineet, paikantamisvälineet ja valvontavälineet mahdollistaisivat laajemman ja nopeamman toiminnan. Silti yhä tarvitaan taitoja toimia myös rajoittuneissa olosuhteissa.
Miten varustus on muuttunut talvisodan ajoista?
Taistelijoiden varustus on kehittynyt samaa tahtia kuin vaikkapa urheiluvarustus. Mutta yöksi olisi yhä kömmittävä suojaan kaivettuun telttaan tai suojakorsuun. Mutta osaavatko nykymiehet hiihtää?
Millainen olisi propagandan merkitys talvisodassa 2015?
Propagandan periaatteet eivät ole juuri muuttuneet, mutta välineistön kirjo on laajentunut. Propagandaa tarvitaan mm. kotirintaman yhtenäisyyden säilymiseen.
Kiinnostavatko isovanhempiesi sotakokemukset sinua?
”Valtio vei vihkisormukseni!” olisi parahdeltu kevättalvella 1940 anonyymeillä keskustelupalstoilla, jos sellaisia olisi ollut. Vaan ei ollut. Merkittävä osa historiaa painuu unholaan, jos ei tavallisten ihmisten pieniä sotamuistoja talleteta ja jaeta.
Dokumenttiprojekti: Kuka piru pimeässä näkee
Mari Soppelan isä ei koskaan tavannut omaa isäänsä, saksalaista sotilasta. Mari ja isä lähtevät yhdessä etsimään sukulaista. TV1 ma 2.2. klo 21.30
Sotaa pakoon 5-vuotiaana
20-vuotias Laura Tahvanainen aloitti lukioikäisenä vapaaehtoistoiminnassa palvelutalossa Oulussa. Hän kohtaa jaksossa 75-vuotiaan Elsa Kirveskarin, ja he keskustelevat rahan merkityksestä, säästämisestä ja köyhyydestä. Katso jakso heidän tapaamisestaan ja lue Elsan tarina.
Koulupojasta tuli sotamies
21-vuotias Suldaan Said Ahmed kohtaa 93-vuotiaan sotaveteraani Eero Blåfieldin. Eero kertoo Suldaanille kokemuksiaan sodasta. Katso jakso heistä ja lue Eeron kokemuksista.
Sirkka vei kaverit ruumishuoneelle
27-vuotias tanssialan yrittäjä Marika Isohanni kohtaa jaksossa 73-vuotiaan Sirkka Sorsan. Eläkkeellä oleva suukirurgi pohtii naiseutta, ikääntymistä ja ulkonäön merkitystä elämässään. Katso jakson Marikan ja Sirkan pohdinnoista ja lue Sirkan tarina.
7.1. Kino Suomi: Ystävät, toverit
1930-luvun Petsamossa kohtaavat rikkaus ja kurjuus.
3.3. Teeman Elävä arkisto: Tapio Rautavaara 100 vuotta
Tapio Rautavaara oli tuttu viihdyttäjä.
Sota vapautti tunteet ja himot
Sotilas ei kestä ilman naista tai edes toivoa naisesta
Jokaisen elämä on elämäkerran arvoinen
"Jokaisen elämässä on paljon kuvaamisen arvoista ja paljon ainutkertaista, mitä ei ole kenenkään toisen elämässä", sanoo Mika Waltarin ja Helvi Hämäläisen elämäkerrat kirjoittanut Ritva Haavikko. Hän ja muut kirjoittamisen ammattilaiset antavat neuvoja elämäkerran kirjoittamiseen neliosaisessa Taito-tv:n sarjassa.
Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa
Helsinki ensimmäisen maailmansodan tapahtumissa
Ryssät motissa Messuhallissa
Suomen Filmiteollisuuden dokumentissa esitellään Messuhalliin jatkosodan alkuvaiheessa koottua sotasaalisnäyttelyä syksyllä 1941. Propagandaelokuvaa ryydittää Reino Hirvisepän ronski selostus.
Jatkosodan tuntematon tausta
Päätyikö Suomi sotaan ajopuuna vai ohjattuna koskiveneenä?
Sotilaspastorit välittivät elämän sanaa kuoleman keskellä
Tosi tarinassa Juoksuhaudan seurakunta sotilaspapit muistelevat työtään nuorina miehinä keskellä sotien julmuutta. Heidän tehtävänään oli tukea sotilaita rintamalla ja muistaa kaatuneiden omaisia surun aikana.
Sankaruus on usein sietämistä
Jyväskyläläinen tietokirjailija Mikko Porvali on kirjoittanut useita teoksia Suomen sotahistoriasta. Sankaruutta Porvali luonnehtii niin sodassa kuin rauhassakin olosuhteiden sietämiseksi.
Tampereen kauppahalli on Pohjoismaiden suurin
Dokumentti näyttää Tampereen kauppahallin arkea 1971
Sodan pojat
Miltä tuntui pienestä pojasta, kun oma isä oli sodassa?
Sotalesket olivat sodan hiljaisia jälkitaistelijoita
Sotien jälkeen Suomessa oli yli 30 000 sotaleskeä.