Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Eero Blåfield juhla-asussa ja mitalit rinnassa.

Eero Blåfield, 101, on nähnyt sodan tuhon, mutta myös Suomen nousun – veteraania on aina kannatellut toivo paremmasta huomisesta

Eero Blåfield on kolmen sodan veteraani. Orvokki Nopola puolestaan toimi lottana talvi- ja jatkosodissa. He olivat sotien aikaan nuoria ja toivovat, että tämän päivän nuoret eivät taivu vaikeuksien edessä.

Lapset kitkemässä kasvimaata 1941.

Sotamuistot ovat tasapainottelua ajan kanssa – tutkija: muistot muuttuvat tarinoiksi, mutta niissäkin piilee totuuden jyvä

Tutkija Teemu Väisänen sanoo, että aika on nyt kypsä sille, että sota-aikana lapsuuttaan viettäneet kertovat näkemistään ja kokemistaan asioista. Samalla muistot kuitenkin haalenevat.

Turun yliopiston väitöskirjatutkija Teemu Väisänen seisoo Rovaniemen pääkirjaston edessä.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kerää muistitietoa sotien jäljistä maisemassa – lappilaisten muistot erityisen tervetulleita

Tutkija Teemu Väisänen kerää talteen sotamuistoja SKS:n projektissa. Heinäkuussa hän oli Lapissa keruumatkalla, jolla hän löysi muun muassa venäläisen partisaanin piirroksen savukoskelaisesta puusta.

Iäkkäät naiset istuvat juhlavaatteissaan sohvalla ja hymyilevät iloisesti, kummalakin on kädet ristitty syliin.

Milma Tainio ja Hilkka Palo olivat vielä pikkutyttöjä, kun sota vei heidätkin maanpuolustustyöhön: "Oli itsestäänselvää, että liityin pikkulottiin"

Talvisodan ja jatkosodan aikaan pikkulottatoiminta oli suosituinta etenkin Pohjanmaalla sekä Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Tanskalainen hyväntekeväisyysjärjestö aittoi sodasta kärsineitä lapsia.

Historia: Sodan lapset

Tanska auttoi sodasta kärsineitä lapsia.

Aero Oy:n Junkers Ju 52/3m "Kalevan" (OH-ALL) matkustajia Helsingin lentoasemalla. Vasemmalla ylhäällä koneen siiven päälle kiivennyt starttipäällikkö, joka keskustelee ohjaamossa olevien lentäjien kanssa.

Matkustajakone Kalevan tuhosta 1940 vaiettiin vuosikymmeniksi

Tv-ohjelma matkustajakone Kalevan tapauksesta vuodelta 1991.

Kuvassa sotavangit rakentavat suomalaisten sotilaiden valvonnassa vajaa.

Ukrainalainen sotavanki oli suomalaiselle Riitalle isän korvike

Riitta Heikkinen kertoo ystävyydestään neuvostosotavankiin.

Menneisyyden metsästäjät -sarjassa kuusi intohimoista historian harrastajaa etsii ja löytää uskomattomia aarteita maan alta.

Metallinilmaisin - mitä sillä saa ja ei saa tehdä?

Metallinilmaisimen käyttöön kuuluu lakeja ja säädöksiä.

Seitajärven partisaanihyökkäyksen siviiliuhreja 7. heinäkuuta 1944.

Seitajärvellä tapetut naiset ja lapset olivat jatkosodan vaiettuja uhreja

Neuvostopartisaanit tappoivat 14 siviiliä Seitajärvellä.

Kuvia Ylen vuosikymmeniltä.

Yhteinen taival – Ylen vuosikymmenet

Yle on kulkenut mukana suomalaisten elämässä vuodesta 1926.

Naisia ja lapsia pommisuojassa

Palavan kaupungin alla

Lyhytelokuva sotamuistoista.

Sotilaita vetäytymässä Syväriltä Jatkosodassa 1944.

Eino Seitavuori palasi sotavankeudesta ja kuolleista

Tarina haavoittumisesta, sotavankeudesta ja kotiinpaluusta.

ohjaaja Marko Niemi

Kenraali Ehrnrooth ja Natsi-Saksan ihmepilleri

Puhetta huumeista sodassa pidetään epäisänmaallisena.

Warrequiem

Suomen Kansallisooppera Helsingin juhlaviikoilla: War Requiem Musiikkitalossa pe 14.8.

Benjamin Britten: War Requiem. Suomen Kansallisoopperan orkesteri ja kuoro, valm. Marco Ozbič & Marge Mehilane, Cantores Minores, valm. Hannu Norjanen, joht. Leif Segerstam. Sol. Jeremy Ovenden, tenori, Claire Rutter, sopraano, ja Stephen Gadd, baritoni.

J. K. Paasikivi pitämässä radiopuhetta 27.12.1949

Paasikivi puhui tunteikkaasti toisen maailmansodan painajaisen päättyessä

J. K. Paasikiven puhe toisen maailmansodan päättyessä 1945

claes olssonin kuusi kuvaa

Kuusi kuvaa Claes Olssonin elämästä

Tuhannen tarinan elokuvantekijä avaa kotialbuminsa

Tosi tarina: Juoksuhaudan seurakunta, yle tv1

Tosi tarina: Juoksuhaudan seurakunta

Sotilaspapit muistelevat dokumentissa työtään nuorina miehinä keskellä sotien julmuutta. TV1 perjantaina 3.4. klo 20.00

Talvisota 1939-40 ja 2015

Tommi Uschanov: Jos Suomi joutuisi Tuntemattoman sotilaan talvisotaan

Talvi- ja jatkosodan muisto elää populaarikulttuurissa niin voimakkaana, että se yksinkertaisesti peittäisi alleen kaiken, mikä sodankäynnissä on 70 viime vuoden aikana muuttunut. Tuntematon sotilas on suomalaisten totuus sodasta, ja on vain yksi ainoa esteettisesti oikea tapa käydä sotaa.

Talvisota 1939-40 ja 2015

Mikä olisi roolisi, jos sota syttyisi – asiantuntijat vastaavat

Miten talvisota 2015 eroaisi 75 vuoden takaisesta talvisodasta? Olisivatko roolit ja releet samanlaiset kuin vuonna 1939? Monen asian kehittymistä olemme saaneet seurata arjessamme, mutta poikkeusolojen Suomeen meillä ei – onneksi – ole läheistä kontaktia viime ajoilta. Yleisradio selvitti asiantuntijoiden avulla, millainen olisi tämän päivän sota.

Voisiko sodan alettua vaihtaa asevelvollisesta siviilipalvelukseen?

On ennakoitu, että sotatilan uhatessa siviilipalvelukseen alkaisi tulla runsaasti hakemuksia. Vakaumuksentutkintalautakunta selvittäisi tuolloin vakaumuksen pysyvyyttä.

Miten tehtäviä jaetaan sodan aikana?

Työvelvollisuus koskee jokaista 18–67-vuotiasta, jolla on kotikunta Suomessa. Työmääräystä on toteltava tai seuraa rangaistus.

Saako maasta poistua sodan aikana?

Maasta saa poistua sodan aikana. Jollei riko samalla lakisääteisiä velvoitteitaan.

Miten teknologia on kehittynyt talvisodan ajoista?

Tekniikka on kehittynyt valtavasti talvisodan ajoista, esim. pimeätoimintavälineet, paikantamisvälineet ja valvontavälineet mahdollistaisivat laajemman ja nopeamman toiminnan. Silti yhä tarvitaan taitoja toimia myös rajoittuneissa olosuhteissa.

Miten varustus on muuttunut talvisodan ajoista?

Taistelijoiden varustus on kehittynyt samaa tahtia kuin vaikkapa urheiluvarustus. Mutta yöksi olisi yhä kömmittävä suojaan kaivettuun telttaan tai suojakorsuun. Mutta osaavatko nykymiehet hiihtää?

Millainen olisi propagandan merkitys talvisodassa 2015?

Propagandan periaatteet eivät ole juuri muuttuneet, mutta välineistön kirjo on laajentunut. Propagandaa tarvitaan mm. kotirintaman yhtenäisyyden säilymiseen.

ilmavalvontalotat, #sota39

Kiinnostavatko isovanhempiesi sotakokemukset sinua?

”Valtio vei vihkisormukseni!” olisi parahdeltu kevättalvella 1940 anonyymeillä keskustelupalstoilla, jos sellaisia olisi ollut. Vaan ei ollut. Merkittävä osa historiaa painuu unholaan, jos ei tavallisten ihmisten pieniä sotamuistoja talleteta ja jaeta.

Dokumenttiprojekti: Kuka piru pimeässä näkee, yle tv1

Dokumenttiprojekti: Kuka piru pimeässä näkee

Mari Soppelan isä ei koskaan tavannut omaa isäänsä, saksalaista sotilasta. Mari ja isä lähtevät yhdessä etsimään sukulaista. TV1 ma 2.2. klo 21.30

Elsa Kirveskari ja Laura Tahvanainen

Sotaa pakoon 5-vuotiaana

20-vuotias Laura Tahvanainen aloitti lukioikäisenä vapaaehtoistoiminnassa palvelutalossa Oulussa. Hän kohtaa jaksossa 75-vuotiaan Elsa Kirveskarin, ja he keskustelevat rahan merkityksestä, säästämisestä ja köyhyydestä. Katso jakso heidän tapaamisestaan ja lue Elsan tarina.

Eero Blåfield ja Suldaan Said Ahmed

Koulupojasta tuli sotamies

21-vuotias Suldaan Said Ahmed kohtaa 93-vuotiaan sotaveteraani Eero Blåfieldin. Eero kertoo Suldaanille kokemuksiaan sodasta. Katso jakso heistä ja lue Eeron kokemuksista.

Sirkka Sorsa ja Marika Isohanni

Sirkka vei kaverit ruumishuoneelle

27-vuotias tanssialan yrittäjä Marika Isohanni kohtaa jaksossa 73-vuotiaan Sirkka Sorsan. Eläkkeellä oleva suukirurgi pohtii naiseutta, ikääntymistä ja ulkonäön merkitystä elämässään. Katso jakson Marikan ja Sirkan pohdinnoista ja lue Sirkan tarina.

Mikk Mikiver ja Stina Ekblad elokuvassa Ystävät, toverit.

7.1. Kino Suomi: Ystävät, toverit

1930-luvun Petsamossa kohtaavat rikkaus ja kurjuus.

Tapio rautavaara laulaa.

3.3. Teeman Elävä arkisto: Tapio Rautavaara 100 vuotta

Tapio Rautavaara oli tuttu viihdyttäjä.

merisotilas ja nainen, I maailmansota

Sota vapautti tunteet ja himot

Sotilas ei kestä ilman naista tai edes toivoa naisesta

Yle Areena logo.

Jokaisen elämä on elämäkerran arvoinen

"Jokaisen elämässä on paljon kuvaamisen arvoista ja paljon ainutkertaista, mitä ei ole kenenkään toisen elämässä", sanoo Mika Waltarin ja Helvi Hämäläisen elämäkerrat kirjoittanut Ritva Haavikko. Hän ja muut kirjoittamisen ammattilaiset antavat neuvoja elämäkerran kirjoittamiseen neliosaisessa Taito-tv:n sarjassa.

Perunajono Kauppatorilla 1918

Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa

Helsinki ensimmäisen maailmansodan tapahtumissa

Yle Areena logo.

Ryssät motissa Messuhallissa

Suomen Filmiteollisuuden dokumentissa esitellään Messuhalliin jatkosodan alkuvaiheessa koottua sotasaalisnäyttelyä syksyllä 1941. Propagandaelokuvaa ryydittää Reino Hirvisepän ronski selostus.

Presidentti Risto Ryti puhuu jatkosodan alettua radion studiossa kahteen mikrofoniin.

Jatkosodan tuntematon tausta

Päätyikö Suomi sotaan ajopuuna vai ohjattuna koskiveneenä?

Yle Areena logo.

Sotilaspastorit välittivät elämän sanaa kuoleman keskellä

Tosi tarinassa Juoksuhaudan seurakunta sotilaspapit muistelevat työtään nuorina miehinä keskellä sotien julmuutta. Heidän tehtävänään oli tukea sotilaita rintamalla ja muistaa kaatuneiden omaisia surun aikana.

Yle Areena logo.

Sankaruus on usein sietämistä

Jyväskyläläinen tietokirjailija Mikko Porvali on kirjoittanut useita teoksia Suomen sotahistoriasta. Sankaruutta Porvali luonnehtii niin sodassa kuin rauhassakin olosuhteiden sietämiseksi.

Ote ohjelmasta Kauppahalli

Tampereen kauppahalli on Pohjoismaiden suurin

Dokumentti näyttää Tampereen kauppahallin arkea 1971

TK-kuvaaja Eino Nurmi sisarensa Kerttu Rosenlöfin pojan kanssa tämän kotitalon portailla 1942.

Sodan pojat

Miltä tuntui pienestä pojasta, kun oma isä oli sodassa?

Äiti ja lapset puistossa.

Sotalesket olivat sodan hiljaisia jälkitaistelijoita

Sotien jälkeen Suomessa oli yli 30 000 sotaleskeä.

Yle Areena logo.

Uudet yrittäjät uskovat sotahistoriaan

Raatteen Portti Oy:n uudet omistajat Pirjo Kähkönen ja Sami Pihlajamaa aikovat uudistaa muun muassa Raatteen Portin sotanäyttelyä.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle