Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Sardiniassa pahin heinäsirkkahyökkäys vuosikymmeniin – koronan koettelemaan Italiaan tuli uusi vitsaus

Heinäsirkkaparvet ovat tuhonneet satoja myös Itä-Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa.

Hirviösirkat ahmivat satoa Intiassa ja Pakistanissa – Droonit, häämusiikki, tinapannut tai ilotulitteet eivät karkota tuholaisia pelloilta

Suurin hyönteishyöky vuosikymmeniin on pakottanut toraisat naapurimaat Intian ja Pakistanin yhteistyöhön heinäsirkkojen torjunnassa.

Valtavat heinäsirkkaparvet kylvävät tuhoa nyt Pakistanissa, Intia varoittaa jopa uhasta lentoliikenteelle - katso video

Parvien uskotaan olevan peräisin Itä-Afrikasta, missä ne tekivät tuhojaan aiemmin keväällä.

Äiti keitti kiviä hämätäkseen nälkäisiä lapsia - Koronakriisi ja heinäsirkkaparvet uhkaavat jopa 250 miljoonan ihmisen henkeä

YK:n pääsihteeri varoittaa, että jos Afrikkaa ei nyt auteta, se kostautuu pohjoisessa.

Maanantai 10.2.2020 (radio)

Paperiteollisuuden lakko loppuu. Koronavirus leviää edelleen Kiinassa. Afrikassa on nyt paljon heinäsirkkoja. Näyttelijä Juha Muje on kuollut.

Kenian suunnattomat heinäsirkkaparvet jatkavat kasvuaan – Kesään mennessä viljelmiä tuhoavia sirkkoja voi olla 400 kertaa enemmän

Keniassa ei ole ollut näin paljon heinäsirkkoja 70 vuoteen. Se on uhka alueen ruokaturvalle.

Somalia julisti heinäsirkat kansalliseksi hätätilanteeksi – sateet saivat sirkat sikiämään, ruokaturva on uhattuna

Sirkat uhkaavat ihmisravintoa. Pieni parvi voi syödä päivässä saman määrän ravintoa kuin 35 000 ihmistä.

Heinäsirkoista Itä-Afrikan uusin vitsaus – Neliökilometrillä 150 miljoonaa sormenmittaista hyönteistä

Ankarat sateet ovat nostaneet heinäsirkkojen määrän suurimmilleen kymmeniin vuosiin.

Anne Taskinen oli yksi suomirockin uranuurtajista – Heinäsirkka nousi estoitta lavalle äijäporukan keskelle

Taskinen oli paitsi laulaja ja säveltäjä myös toimittaja ja kirjailija. Hän keräsi kansien väliin Suomen naispuoliset rockmuusikot ja tyttöbändit 1950-luvulta 2000-luvulle. Taskinen kuoli kotonaan 7. joulukuuta.

Tervossa uskotaan sirkkabisnekseen: "Ensin yritetään ottaa Suomi haltuun ja sitten lähdetään ulkomaille"

Sirkkatuotteiden kehittely- ja markkinointi on vielä alkutekijöissä, mutta yrittäjä uskoo kysyntää piisaavan.

Hyljekarkotinta kokeillaan Loviisassa – lähettää veden alla kovaa ja korkeaa ääntä

Heinäsirkan siritystä muistuttavalla äänellä pyritään karkottamaan hylkeitä kalarysien ääreltä.

Koululaisille syötettiin lounaaksi heinäsirkkoja Turussa – "Eivät maistuneet miltään"

Suomi muutti viime viikolla uuselintarvikeasetuksen tulkintaa. Nyt myös hyönteisiä saa kasvattaa ja myydä ruoaksi.

Yle Tieteen kesäkalenteri: Miksi heinäsirkka sirittää?

Kysymyksiä ja vastauksia heinäkuun jokaisena päivänä.

Heinäsirkat valtasivat Sotshin lomaparatiisin

Valtavat heinäsirkkaparvet ovat laskeutuneet Sotshin kaupunkiin Etelä-Venäjällä. Matkailijat valittavat, että kaupunki ei yritä torjua sirkkaparvia.

Soini: Paljon on pielessä, kun näin merkittävä maa haluaa irti

EU:n täytyy uudistua – muuten sen tulevaisuus näyttää todella harmaalta, sanoo ulkoministeri Timo Soini. Britannian kansanäänestyksen tulos on vakava isku unionille, hän toteaa.

Heinäsirkan kuuleminen ei ole vain iästä kiinni – "Pikkukaverin pitää olla lämmin laulaakseen"

Sateisilla ja viileillä keleillä ei tarvitse huolestua, vaikkei kuulekaan heinäsirkkojen siritystä. Ikäkuulo ei ole tehnyt tepposiaan, vaan hyönteistutkija Ilari Sääksjärven mukaan pikkukaverit eivät ole viileällä riittävän lämpimiä laulaakseen.

Säyseä sirkka saa näkyä hyönteistuotteen pakkauksessa – väreistä ollaan montaa mieltä

Jos ja kun hyönteiset tulevat Suomessa osaksi elintarviketuotantoa, ei ole yhdentekevää, millaisessa pakkauksessa uusi tuote kuluttajalle tarjoillaan. Laittaako patukkapakkaukseen heinäsirkan kuvan kertomaan, mistä tuotteen proteiini on peräisin? Seinäjoella testattiin jo, millaiseen pakkaukseen tulevaisuuden ruoka tulee pakata.

Amerikansuomalaisten erikoinen perinne voi paksusti – Pyhä Urho täyttää tänään 60 vuotta

St. Urho's Day sai alkunsa Minnesotassa vuonna 1956. Nyt 60 vuotta täyttävä Pyhän Urhon päivä on amerikan- ja kanadansuomalaisten oma, erikoinen perinne. Tuusulassa asuva kanadansuomalainen Kaisa Hankilanoja ja tutkija Tuomas Hovi kertovat, mistä Urhon juhlimisessa on kyse.

Pula-ajan ruoka kelpaa yhä Kambodžassa – kirjeenvaihtaja maistoi heinäsirkkoja

Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Mäkeläinen kävi katsomassa, miten Kambodžassa pyydetään heinäsirkkoja ja kaskaita. Paistetuilla herkuilla on synkkä historia.

Korvaako kuorrutettu heinäsirkka joulukinkun vuonna 2030?

Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat ryhtyneet selvittämään, mistä suomalaisten ruokapöytiin kehitetään kotimaista proteiinia. Nyt valtaosa proteiinistamme tulee Brasiliasta, sillä tuotantoeläinten valkuaisrehu on pääosin siellä kasvatettua soijaa. Tavoitteena on nostaa Suomen proteiiniomavaraisuusaste 60 prosenttiin. Tämä merkitsee aivan uusien elintarvikkeiden kehittämistä.

Heinäsirkka maistuu – no, heinäsirkalle

Heinäsirkan makua on kuvailtu rusinaiseksi tai sienimäiseksi. Jotkut maistavat siinä taatelin tai maksan aromeja. Paha sen maku ei ainakaan ole, vaikka hyönteiset voivatkin herättää inhoreaktioita. Sirkkoja, torakoita ja muita hyönteisiä käytetään ravintona suuressa osassa maailmaa, mutta Euroopassa niiden syöminen on vielä melko vierasta. Ajat kuitenkin muuttuvat ja hyönteisruuasta on jo kehittymässä jonkinlainen trendi.

Ampiaiset katosivat kesällä Suomesta

Moni on ihmetellyt, kun loppukesästä tavallisesti ärhäköitä ampiaisia ei ole nyt juurikaan näkynyt. Syynä on viileä ja sateinen kesä, joka verotti muutakin hyönteiskantaa.

Erikoinen luontohavainto: Parittelevien sudenkorentojen kolmiodraama

Tämä on ollut poikkeuksellinen sudenkorentokesä, sanoo luontokuvaaja Sami Karjalainen. Myöhäinen kesä on houkutellut esiin muitakin keskikesän hyönteisiä.

Tutkijat keräävät yleisöhavaintoja – oletko bongannut harvinaisen sinisiipisirkan?

Sirkkoja on löytynyt sorakuoppien ohella muun muassa hiekkaisilta urheilu- ja pysäköintikentiltä ja karuilta tien- ja radanvarsilta. Lajilla on sirkkabongaajaa hämäävä suojaväri, mutta hypyt ja lennot paljastavat isohkon harmaankirjavan sinisiipisirkan.

Hyönteiset pärjäävät koleassa – hyttynenkin sen kun porskuttaa

Luonnontieteellisen keskusmuseon hyönteisasiantuntija Jaakko Kullberg arvioi eilen, että kylmät säät voivat haitata hyönteisten elämää merkittävästikin. Jyväskylän yliopiston dosentti Jari Haimi puolestaan sanoo, että Suomeen kotiutuneet hyönteiset myös pärjäävät Suomen oloissa.

Jari Korkki: Sipilän peruskoktail

Ei tullut taivaalta heinäsirkkoja, eikä äkeitä akkoja äkeet selässä, kirjoittaa hallitusneuvotteluja seurannut Jari Korkki blogissaan.

Hylätyn Doris-kissan pelastaja: Annan mahdollisuuden reppanoille, joita kukaan ei huoli

Pauliina Luotola antaa kodin kissoille, joita kukaan muu ei kelpuuttaisi. Kaltoinkohdellut eläimet ovat osoittautuneet mitä kilteimmiksi lemmikeiksi. Ankeasta aiemmasta elämästään huolimatta kissat porskuttavat Luotolan hoivissa korkeaan ikään.

Tuleeko digimaailman lapsista heinäsirkkoja vai huippuosaajia?

Miten kännykkää tai taulutietokonetta purulelunaan käyttävän diginatiivin aivot kehittyvät? Kehittyykö taaperoistamme keskittymiskyvyttömiä heinäsirkkoja vai tietoteknologian huippuosaajia? Monilla vanhemmilla on syvä huoli siitä, että kännykät, tabletit ja tietokoneet pilaavat lapsen aivot. Onko tälle pelolle katetta? Paljon puhutaan, mutta vähän tiedetään, toteavat aivotutkijat Minna Huotilainen ja Mona Moisala.

Jari Korkki: Ja sitten tulivat heinäsirkat

Eduskunnan toimintakyvylle olisi hyväksi, että avioliittolaki saataisiin perjantaina pois päiväjärjestyksestä, kirjoittaa Jari Korkki blogissaan.

Erilainen muurahaistyttö Caru seikkailee

Kaunis piirroskuvitus on Aivo Taivalvuon käsialaa.

Näin keskusteltiin: "Kaunis ajatus, mutta ikinä ei saada tasajakoa"

Ruoan riittävyys koko kasvavalle väestölle herätti Ylen nettisivuilla vilkkaan keskustelun. Monet eivät uskoneet ruoan tasajaon olevan mahdollista, toisten mielestä suurin ongelma on väestömäärän kasvu.

Nälkäiset heinäsirkat parveilivat Madagaskarin pääkaupunkiin

Heinäsirkkaparvet ovat yleisiä Intian valtameressä sijaitsevalla Madagaskarin saarella. Viime vuosina parvet ovat kasvaneet hallitsemattomasti, koska hallitus ei ole puuttunut ongelmaan vallankaappauksen jälkeen.

Video: Uskomaton eläinhavainto MM-ottelussa – jättihyönteinen saapui kuokkimaan tuuletukseen!

Reilun kokoinen hyönteinen laskeutui Kolumbian James Rodríguezin käsivarrelle tämän tuulettaessa Brasilian verkkoon tekemäänsä maalia.

Pohjois-Amerikassa pyhän Urhon juhlia seuraa pyhän Patrickin juhlinta

Pyhän Urhon juhlat ovat pitäneet pintansa amerikansuomalaisten keskuudessa Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Savolainen sutkaus huipentuu mehevään murjaisuun

Kielellinen leikittely ja nasevat loppurepliikit ovat savolaisvitsien ja muiden itäsuomalaisten sutkausten ominaispiirre. "On itäisen kielenkäytön piirre, että kielestä otetaan kaikki irti ja vähän enemmänkin", kuvaa emeritusprofessori Seppo Knuuttila, joka summasi yhteen Ylen savolaisvitsitalkoiden annin.

YK vaatii länsimaitakin ötökänsyöntiin - "kaksi miljardia ihmistä syö jo"

Hyönteisiä voisi käyttää myös karjanrehuna nykyisten soijan, maissin ja viljojen sijaan. Hyönteisissä on paljon proteiineja ja kivennäisaineita.

Jättiläismäiset heinäsirkkaparvet valtasivat Madagaskarin - yhden parven leveys jopa 15 kilometriä

Saarella lasketaan olevan sata valtavaa parvea, joissa on yhteensä jopa 500 miljardia heinäsirkkaa. Jo puolet saarivaltion viljasadosta on syöty.

Valtava heinäsirkkavitsaus Madagaskarilla

Köyhä Madagaskarin saarivaltio on joutunut heinäsirkkojen valtaan. Maa tarvitsee pikaisesti hätäapua, sillä sirkat uhkaavat syödä maatalouden tuotannon ja karjan rehun.

Maailman pisin mies ja viikon muita uutiskuvia

Viime viikolla uutiskuvissa nähtiin muun muassa maailman pisin mies, heinäsirkkaparvi ja mopoileva Shiva-jumala. Yle Uutiset kokosi viikon mielenkiintoisimmat uutiskuvat yhteen.

Suomalaisten heinäsirkka toi Sapporosta hopeaa

Kouvolalainen Icemen Team veisti Japanin kansainvälisessä lumenveistokilpailussa mansikanlehdellä istuvan heinäsirkan. Teos vakuutti tuomarit hopeamitalin arvoisesti. Samainen ryhmä voitti tammikuussa SM-kisojen taidesarjan.

Paras lumiveistos on "Ihan hanurista"

Tarkoitus on saada katsojien naamalle hymy, kertoo konkariveistäjä Veijo Oinonen. Hän kuuluu kouvolaiseen joukkueeseen, joka nappasi viikonloppuna kultaa Kemissä lumenveiston SM-kisojen taidesarjassa.

Lehtohepokatti tavattiin ensimmäistä kertaa Kymenlaaksossa

Kotkalaiset lintuharrastajat kohtasivat lehtohepokatin viikonloppuna Pyhtään Ristisaaressa. Kyseessä on Suomen itäisin havainto kautta aikain, aiemmat itäisimmät havainnot ovat Porvoosta.

Keto kukoistamaan hiehojen suudelmilla

Sotkamolaisen maatalousyrittäjä Helena Okkosen 12 hiehon tavoitteena on saada aikaiseksi arvokas keto Parkualla Sotkamossa. Perinnebiotoopilla kasvaa monia uhanalaisia lajeja.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle