Aihe: aseveljeys

Sotainvalidi Ahti Saari haavoittui kahdessa sodassa.

Katkennut kalpa – suomalaisten sotainvalidien tarina kertoo veljeydestä ja auttamisesta

Sodissa vammautui pysyvästi noin 100 000 suomalaista.

Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim päämajassa kesällä 1941

Hitlerin yhteysmiehellä paikka Marskin oikealla puolella

MOT Erfurthin saappaanjäljillä Mikkelissä

Presidentti Risto Ryti puhuu jatkosodan alettua radion studiossa kahteen mikrofoniin.

Jatkosodan tuntematon tausta

Päätyikö Suomi sotaan ajopuuna vai ohjattuna koskiveneenä?

Kun Suomi hyökkäsi itärajan yli

Huippumatemaatikko ylisti Göringiä radiossa 1940

Lahden radioasema lähetti morsemerkkejä Saksan pommittajille

Tuntematon nainen, Ernst von Born ja maisteri Schildt Sarvilahden kartanon portailla. Maisteri Schildt haastattelee Ernst von Bornia.

Oikeusministeri Ernst von Bornin puhe Moskovan välirauhansopimuksesta 1944

Ernst von Bornin puhe välirauhansopimuksesta.

Lotta Svärd -järjestön valonheitinkoulutusta lotille jatkosodassa 1944.

Rintamalotan tarina – Sipi Tilus kertoo työntäyteisistä vuosista, joissa oli huolen ja surun lisäksi myös iloa

Sipi Tilus liittyi Lotta Svärd -järjestöön jo 16-vuotiaana.

Kaksi lottaa sähköttäjinä jatkosodassa.

Lotta Svärd antoi nimensä Suomen maanpuolustusnaisille

Viime sotien aikana noin 40 000 lottaa oli armeijan apuna.

talvisodan sotilaita itsenäisyyspäivän paraatissa 1940

Marski kunniavieraana itsenäisyysjuhlassa 1940

Mannerheim oli kunniavieras, kun Suomi juhli itsenäisyyttään

Jäähyväiset aseveljille

Miinanraivausta Suomenlahdella

Miinanraivausta merellä sodan jälkeen

Vuoteen 1946 mennessä Suomen vesistä raivattiin 10000 miinaa

Lappi sodan jälkeen

Sodan jälkeinen Lapin jälleenrakennus oli valtava urakka.

Heikki Ylikangas: Romahtaako rintama?

Lentäjä Ilmari Juutilainen

Ilmari Juutilainen lensi Kannaksen ilmataistelussa 1944

Juutilainen kertoo ilmataistelusta radiohaastattelussa.

Suomi hyökkää yli vanhan rajan

Jatkosodan hyökkäysvaihe sujui vauhdikkaasti.

Konekivääri valmiina.

Rukajärvi vallattu

Martti Jukolan raportti Rukajärveltä 1941

Jatkosota. Karhumäki, Itä-Karjala. Karhumäen rautatieasema. Eino Nurmi (oikealla) asemarakennuksen edustalla. Sotilaita ja lähdössä oleva sotilasjuna asemalla.

Karhumäen valtaus 1941

Jatkosodan hyökkäysvaihe päättyi Maaselän valtaukseen.

Asemasotaa 1942-1944

Rintamareportaaseja asemasodan vaiheesta.

Hyökkäys Aunuksen Karjalaan 1941

Vanha raja ylitettiin heinäkuun lopulla 1941.

Karjalankadun ja Äyräpäänkadun risteyksessä Viipurissa 1941.

Jatkosodan hyökkäysvaihe Kannaksella

Rintamareportaaseja kesän ja syksyn 1941 taisteluista

Radioauto kapulasillalla 1941.08.01

Jatkosodan pohjoisrintama 1941

Hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi kesä-heinäkuun vaihteessa.

Tykistötulen aikaan kuunnellaan radiota Taipaleella joulukuussa 1939.

Tykkien jyskettä talvisodan Taipaleella

Taisteluselostus helmikuulta 1940

Hanko 1960-luvulla.

Hanko tyhjennettiin talvisodan jälkeen

Pekka Tiilikainen selostaa maaliskuussa 1940.

Kenraalieversti Eduard Dietl 50-vuotispäivänään kuvattuna.

Kenraali Dietlin muistosanat sotilasradiossa 1944

Harvinaisella tallenteella kuullaan Lapplandsender-ohjelmaa.

Huhtiniemen mysteeri

Gerda Rytin puhe jatkosodan alussa

Rouva Ryti kannusti suomalaisia auttamaan toisiaan.

Ruoka-apu oli tarpeen Lapin lapsille.

Lappi nousee

Lapin nousu raunioista kesti kymmenen vuotta.

Sotakorvaus-filmi

Suomen sotakorvaukset Neuvostoliitolle olivat jättimäinen urakka

Suomi maksoi Neuvostoliitolle vuosia sotakorvauksia.

Suursaaren valtaus 1942

Suomalaiset palauttivat Suursaaren itselleen 1942.

Rovaniemen jälleenrakennus sodan jälkeen

Sota-Helsingin kasvot

Pääkaupungin arkea sotatalvena 1942.

Sotilas katsoo kiiikarilla

Suomi hyökkää Saksan rinnalla

Jatkosodassa haluttiin korjata talvisodan vääryys

Jatkosodan rintama murtuu

Jatkosodan rintama murtuu kesäkuussa 1944

Puna-armeija aloitti suurhyökkäyksen

Presidentti Risto Ryti puhuu radiossa 26.6.1941 jatkosodan alettua

Presidentti Rytin puhe jatkosodan alussa

"Jälleen on vihollinen tunkeutunut alueellemme"

Erillissota vai sotaliitto?

Paavo Talvelan sotamuistelmat

Suomen armeijan ylintä johtoa Leppäsyrjän rautatieasemalla tarkastusmatkalla Aunukseen ja Syvärille. Asemalla mm ylipäällikkö, marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim, kenraaliluutnantti Karl Rudolf Walden (puolustusministeri), tykistönkenraali Vilho Petter

Adolf Ehrnrooth muistelee Mannerheimia

”Ilman Mannerheimiä ei itsenäistä Suomea olisi.”

Marsalkka Mannerheim pitää puhetta syntymäpäivävastaanotollaan, istumassa mm. Adolf Hitler ja Risto Ryti (1942).

Mannerheimin kiitospuhe syntymäpäivillä 1942

Mannerheimin 75-vuotispäivää vietettiin salonkivaunussa.

Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitler vierailulla Suomessa marsalkka Mannerheimin 75-vuotispäivänä. Vas. marsalkka Wilhelm Keitel, Hitler, Mannerheim ja presidentti Risto Ryti (1942).

Hitlerin salaa tallennettu keskustelu Suomessa

Adolf Hitler Mannerheimin yllätysvieraana vuonna 1942.

Sotavuosien Paasikivi

Usko Saksan voittoon alkaa horjua

Suomi etsii tietä rauhaan

Oppositio vaatii pikaista rauhaa

Ikävä viesti rauhan ehdoista

Rauhan mahdollisuutta tunnustellaan

Rytin lupaus Hitlerille sodan jatkamisesta

Ryti otti Suomen kohtalosta henkilökohtaisen vastuun.

Suomi jatkaa taistelua Saksan rinnalla

Edwin Linkomiehen radiopuhe 3.7.1944.

Sotilaat lastautuvat laivaan ennen Tornion valtausta

Veteraanit muistelevat Lapin sotaa

Lapin sodan muistoja.

Näytä lisää