Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Helmi Pietilänketo, 22, Helsingin yliopiston Kaisa-talolla haastateltavana.

Helmi Pietilänketo sanoittaa musiikilla vaikeita asioita – tutkimus vahvistaa, että miellyttävä musiikki lisää mielihyvähormoneita

Nuoret ihmiset ovat joutuneet antamaan nuoruudestaan osan koronapandemialle. Eristäytyneisyys on saattanut aiheuttaa jopa yksinäisyyttä. Omaa hyvinvointia voi tutkitusti edistää musiikilla.

Aleksis Salusjärvi, Helsinki, 9.10.2018

Aleksis Salusjärven kolumni: Kun kaikki on menetetty, jäljelle jää vain paljas ihmisyys

Olen tehnyt talven aikana töitä päihteidenkäyttäjien keskellä, ihmisten, jotka eivät usein näe tuntiakaan tulevaisuuteen, kirjoittaa Salusjärvi.

Senja Kortelainen laittaa levypainon levytankoon kuntosalilla.

Kun kova treeni muuttuu kisapettymykseksi, on tärkeää kohdata tunteensa – siksi fitnessurheilija Senja Kortelaisella on arkiminä ja kisaminä

Taito käsitellä pettymystä on tärkeää, koska pitkittynyt tunne pettymyksestä voi vaikuttaa jokapäiväiseen elämään, sanoo urheilupsykologi.

Meikkibloggaaja Marika Lamminmäki kuvattuna kotonaan Sotkamossa 29.4.2022.

Ennen Marika Lamminmäki häpesi melkein kaikkea, nyt hän tekee meikkivideoita Instagramiin – kannustus kumoaa ilkeät kommentit "sata–nolla"

Tutkimuksen mukaan aktiivinen ja osallistuva sosiaalisen median käyttö voi suojata häpeän tunteilta, passiivinen seuraaminen puolestaan voi aiheuttaa niitä.

Valmentaja / yrittäjä Vanessa Törnblom katsoo kohti.

Vanessa Törnblom oli niin väsynyt, ettei pysynyt pystyssä – dokumenttielokuva Happy Worker kertoo työssään uupuneiden tarinan

Vanessa Törnblom luhistui työtaakkansa alle vuonna 2017. Nyt hän haluaa auttaa muita kertomalla burnoutistaan.

Kuvitettu kuva, jossa näkyy eri elementtejä liittyen vihapuheeseen ja disinformaatioon.

Vihapuheesta hyötyvät monet yksilöt ja yhteisöt.

Vihan ja disinformaation leviämisestä hyötyvät useat tahot.

aivotutkija Katri Saarikivi, Helsinki, 10.10.2018

Katri Saarikiven kolumni: Millä tolalla on sinun vedätyksenvastustuskykysi?

Uudenlaiset uhat vaativat uudenlaisia taitoja. Onneksi suuri osa kyberresilienssiin liittyvistä asioista, on sellaisia, joihin voi vaikuttaa, ja joita voi opetella, kirjoittaa Saarikivi.

-

"Imetin ja itkin, että mitä olemme menneet tekemään" – äidit kertovat, miltä tuntuu katua omaa lastaan

Yle kysyi vanhemmilta, ovatko he katuneet lapsen saamista tai kokeneet kielteisiä tunteita vanhemmuudessa. Enemmistö vastanneista oli äitejä. Vastaajissa oli vain muutama isä.

Antti Rönkä

Antti Röngän kolumni: Nyt jos koskaan olisi syytä pysyä sovussa 

On kerta toisensa jälkeen yhtä hämmästyttävää nähdä riitelyä uutissivustojen kommenttipalstoilla. Näinä aikoina viha on erityisen tuhoisaa ja tarpeetonta, kirjoittaa Rönkä. 

psykoterapeutti Emilia Kujala

Emilia Kujalan kolumni: Hoemme toisillemme, että tavallinen riittää, mutta todellisuus näyttää olevan toinen

Massaan hukkuminen on yksilökeskeisessä ajassa yhtä pelottavaa kuin lauman ulkopuolelle joutuminen, Kujala kirjoittaa.  Kolumnin voi myös kuunnella.

Nainen pitää vauvaa ilmassa edessään niin, että naisen kasvot peittyvät. Taustalla seisoo mies pyykkitelineen äärellä.

Lapsen saamisen katuminen tai kielteiset tunteet voivat tulla vanhemmalle itselleenkin yllätyksenä – kerro meille kokemuksistasi

Väestöliiton mukaan lapsen saamisen katuminen on tavallista, mutta asiasta vaietaan edelleen. Aihe on tabu etenkin äitien kohdalla. Teemme aiheesta juttua.

Kiovan lähistöllä sijaitsevasta kylästä evakuoidut lapset saivat ruokaa.

Sota herättää lapsissa voimakkaita ja yllättäviäkin tunteita – Asikkala selvitti, miten koululaiset kokevat Ukrainan tilanteen

Yli 500 asikkalalaista ylä- ja alakoulun oppilasta vastasi empatiatutkimukseen. Surun ja pelon lisäksi ilmeni myös myötätuntoa ja vihaa.

Mielenosoittajan kylttiin maalattu Ukrainan lippu, särkynyt sydän ja rauhanmerkkejä.

Venäjän hyökkäyssota herättää tunteita surusta primitiiviseen vihaan – yhdeksän rohkeaa suomalaista kertoo nyt rehellisesti, miltä heistä tuntuu

Yle pyysi ihmisiä kertomaan WhatsApp-ääniviesteillä, millaisia tunteita ja ajatuksia sota heissä aiheuttaa. Tässä jutussa voit kuulla heidän äänensä.

Julia Thurén. 13.4.2021.

Julia Thurénin kolumni: Tiedän kyllä ratkaisun ongelmiini, mutten silti jaksa yrittää ratkaista niitä 

Hyväntahtoinen ratkaisukeskeisyys luo herkästi paineita ihmiselle, jonka voimavarat ovat jo valmiiksi vähissä. Vaikeimpia tilanteita ei aina edes voi ratkaista, kirjoittaa Thurén.

Stressivalmentaja Miia Huitti katsoo kohti taivasta ja nauraa.

Ahdistaako maailman tilanne? Kiitollisuus, hehkuttaminen, auttaminen ja kuusi muuta keinoa, joilla voit tutkitusti lisätä iloa elämääsi

Vaikka oma onnellisuus voi tuntua sotauutisten keskellä toissijaiselta asialta, siihen kannattaisi stressivalmentaja Miia Huitin mukaan juuri tällaisessa tilanteessa panostaa.

Pommituksessa vahingoittuneen asuinkerrostalon rikkoutuneiden ikkounoiden läpi näkymä kerrostaloalueelle.

Moni suomalainen pelkää vihaansa – psykoterapeutti muistuttaa, että sotauutiset saavat suututtaa

Sotauutisten äärellä saa olla vihainen. Silti moni pelkää kohdata vihaansa. Psykoterapeutin mukaan vihasta kannattaa puhua avoimesti.

Uwa Iduozee kuvattuna studiossa.

Uwa Iduozeen kolumni: Katsojan tunteisiin vetoaminen ei voi olla tavoite vain itsensä vuoksi

Ajattelemme usein, että empatiaa lisäämällä voimme korjata yhteiskuntamme ongelmia. Tulemme samalla unohtaneeksi, että empatiaa voidaan käyttää myös ongelmallisissa yhteyksissä. Suomineidot-sarja on tästä hyvä esimerkki, kirjoittaa Iduozee. 

Psykoterapeutti Emilia Kujala Ylen Puoli seitsemän -ohjelman studion sohvalla istumassa.

Psykoterapeutti Emilia Kujala kehottaa kokeilemaan mielen medialukutaitoa

Millainen painoarvo kannattaa antaa ajatuksille, jotka kuiskivat: "pieleen meni" "nyt änkytit" "ei onnistu"?

Mies katsoo ihmetellen puhelintaan.

Miksi olemme netissä niin tympeitä? Tässä kahdeksan syytä

Ihminen on taitava kommunikoimaan, paitsi verkossa.

Riku Siivonen, Helsinki, 14.9.2018

Riku Siivosen kolumni: Jos Suomeen joskus hyökätään, lähdenkö Ruotsiin niin kuin F. E. Sillanpää?

Entä jos juuri silloin, kun pitäisi ottaa kantaa, on väärä hetki ottaa kantaa, kysyy Siivonen.

Henkilökuvassa, myötätuntotutkija, tietokirjailija Miia Paakkanen.

Empatiaa tarvitaan nyt työyhteisöissä kun maailmalla kuohuu – tutkijan mukaan se parantaa hyvinvointia jatkuvan kuormituksen ja stressin alla

Empatia edistää työpaikoilla luottamusta ja sitä, että kaikkien kyvyt pääsevät esiin, toteaa tutkija Miia Paakkanen. Esimerkiksi stressi ja kiire nakertavat empatiakykyä.

Ylen kolumnisti Roopen Lipasti henkilökuvassa.

Roope Lipastin kolumni: Miten ihanan turhia murheita meillä oli ennen

Synkät ajat muistuttavat siitä, kuinka hyvin asiat oikeastaan olivat. Nyt suorastaan kaipaa arjen harmaita harmeja, Lipasti kirjoittaa. Kolumnin voi myös kuunnella.

Ystävykset kävelyllä meren jäällä.

Vaasalaisten onnellisuus kasvoi viime vuonna pykälän verran – enemmistö luottaa parempaan huomiseen

Onnellisuuskysely toteutettiin nyt toista kertaa. Vaasalaisten onnellisuus hämmästyttää tutkijaa. Vaasalaiset ovat luottavaisia tulevaisuuden suhteen.

Branmän försöker släcka en brand i en sönderbombat höghus

"Tuntuu, että valo tunnelin päässä osoittautuu junaksi", sanoo Jouni Pasanen, 28 – tulevaisuus näyttää synkältä, kun ympäristökriisiä seuraa pandemia ja sitten sota

Tulevaisuudenusko on koetuksella, kun kriisi toisensa perään koettelee maailmaa ja omaa jaksamista. Monen voimavarat ovat jo lopussa, kertoo Sekasin Kollektiivin toiminnanjohtaja.

Kuvassa kolumnisti Pekka Seppänen.

Pekka Seppäsen kolumni: En keksi yhtään hyvää syytä, miksi unohdin Ukrainan

En ole kovin tyytyväinen omaan panokseeni, kirjoittaa Ukrainan unohtanut Pekka Seppänen. Kolumnin voi myös kuunnella.

Elise Hujanen käyskentelee Lenininpuistossa

"Pelottaa hirveästi", sanoo raskaana oleva Elise Hujanen – kysyimme, millaista on saada lapsi, kun maailma kulkee kriisistä kriisiin

Elise Hujanen synnyttää pian, Linnea Mannerilla on jo kaksi pientä lasta. Kaksi naista kertoo, miltä tuntuu perheellistyä ensin pandemian ja sitten kiristyneen maailmanpoliittisen tilanteen keskellä.

Hattuun ja huiviin pukeutunut nainen lumisessa metsässä.

Ilo on sallittua myös kärsimyksen keskellä – kriisityöntekijä Ani Iivanainen: "Ahdistunutta mieltä voi rauhoittaa monin tavoin"

Moni nelikymppinenkin saattaa tietämättään kärsiä sotatraumasta, joka voi nyt nostaa pintaan ahdistusta.

Julia Thurén. 13.4.2021.

Julia Thurénin kolumni: Kirjoitusvirheille nauraminen on tapa hiljentää muiden ääntä

Monella itseään suvaitsevaisena pitävällä on aukko sydämen sivistyksessä. Kielioppivirheille nauraminen on ällöttävä elitismin muoto, kirjoittaa Thurén.

Ylen kolumnisti Auli Viitala.

Auli Viitalan kolumni: Pikaopas sodan pelossa riutuville

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on synnyttänyt ahdistusta myös meillä. Mutta ei pelkääminen, suru tai edes raivo auta ukrainalaisia yhtään, kirjoittaa Viitala. Kolumnin voi myös kuunnella.

Joonas Konstig, Helsinki, 05.06.2020

Joonas Konstigin kolumni: Venäjän kulttuurin ystävänä olen surumielinen

On olemassa helppo keino, jolla eristää Putin Venäjästä tuottamatta hallaa Venäjän kansalle, kirjoittaa Konstig.

Nainen ratsastaa.

Hevosen ja ihmisen vuorovaikutuksesta tiedetään Suomessa vielä vähän – kolme tarinaa siitä, kuinka eläin auttoi voittamaan stressin ja pelon

Hevosen ja ihmisen vuorovaikutusta hyödynnetään muun muassa poistamaan stressiä. Juuri alkanut tutkimus kääntää asetelman uusiksi: mitä ihminen merkitsee hevoselle.

Kolumnisti Ulla Järvi, Yle

Ulla Järven kolumni: Jos potilasta kotiin ajava taksikuski on vasta ensimmäinen, joka pahoittelee keskenmenoa, jokin mättää

Harva avautuu julkisesti keskenmenon kokemuksesta. Siihen liittyvää surua ei oikein osata käsitellä terveydenhuollossakaan. Sairaalan neuvontavideossa voidaan kepeästi todeta: ”Keskenmenon jälkeen voit elää aivan normaalisti”, Järvi kirjoittaa.

nuori mies kuuntelee musiikkia nappikuulokkeilla

Joululaulut ahdistavat ja kauppakeskuksen musiikki puristaa kurkkua – vastenmielinen musiikki herättää jopa raivoa

Musiikin hyvää tekevää vaikutusta on tutkittu paljon. Vähemmälle huomiolle on sen sijaan jäänyt tutkimus siitä, miten itselle epämieluisa musiikki vaikuttaa. Jyväskylän yliopistossa asiaa on nyt tutkittu.

Kaksi miestä seisoo näyttämön edessä.

Hämeenlinnassa saa kantaesityksensä Minna Lindgrenin Kaukorakkaus – Juhani Laitala: "Päähenkilön rooli on mennyt ihon alle"

Hämeenlinnan Teatterin näytelmän keskiössä on iäkkään Kaukon muisto nuoruuden rakkaudestaan. Päähenkilön esittäjä Juhani Laitalan mukaan hän on joutunut Kaukon roolin kautta käymään omaa elämäänsä läpi.

Nainen istuu yksin veden äärellä.

Ensin pandemia, sitten sota – traumaterapeutin vinkki jaksamiseen kaiken keskellä: "Perhoshalauksella voi rauhoittaa itse itseään"

Maailmantilanne on viimeisen kahden vuoden aikana aiheuttanut monessa ihmisessä poikkeuksellisen paljon ahdistusta. Yksi keino helpottaa oloa on oman rintakehän taputteluun perustuva perhoshalausmenetelmä. Keino on kehitetty kriisialueilla.

Susi Nousiainen.

Susi Nousiaisen kolumni: Vastuullinen aikuinen ei syyllistä lasta sodasta

Vastuullinen aikuinen ei ahdistuneenakaan syyllistä lasta sodasta tai pidä häntä sodan kokemusasiantuntijana, kirjoittaa Nousiainen

Pallopuiston päiväkodin apulaisesimies Satu Sironen.

Pallopuiston päiväkodissa ei leikitä sotaleikkejä ja lapsia kuunnellaan nyt erityisen herkällä korvalla – päiväkodin esimies: "Ketään ei jätetä yksin"

Sota voi kuulua myös päiväkoti-ikäisten lasten puheissa. Opetushallitukselta on tullut ohjeistus, miten asiaa lähestytään pienten lasten kanssa.

Nainen harmaassa jakussa.

Maailmantilanne vyöryttää mieleen pelkoa, surua ja ahdistusta – kriisipsykologi neuvoo, kuinka niitä kannattaa käsitellä

Kriisipsykologi Eija Palosaaren mukaan omia tunteita ei kannata työntää pois. Rajuihin tunteisiin ei kuitenkaan olisi hyvä jäädä kiinni.

Toimittaja Tuukka Tervonen

Tuukka Tervosen kolumni: Sota voi olla Putinille lopun alku

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muistutus siitä, että hirmuhallitsijoita pitää aina vastustaa katkeraan loppuun asti, kirjoittaa Tervonen.

Raisa Omaheimo, taiteilija / Pasila 03.05.2020

Raisa Omaheimon kolumni: Erilaista korona-aikaa eläneiden ihmisten paluu yhteisiin tiloihin vaatii kaikilta ymmärrystä

Paluu entiseen tapaan olla muiden ihmisten kanssa ei tapahdu itsestään, minun täytyy tehdä töitä sen eteen, kirjoittaa Omaheimo.

Reetta Räty, Helsinki, 30.8.2018

Reetta Rädyn kolumni: Muillakin on tunteita kuin Putinilla, puhutaanko hetki niistä

Suurvaltapolitiikan analyyseissä puhutaan siviilirakennuksista, rintamalinjoista ja kranaatinheittimistä, koska ei haluta puhua tappamisesta, kuolemasta ja ihmisten ihmeellisyydestä, kirjoittaa Räty.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle