Aihe: tunteet

Janne Saarikiven kolumni: Kun nostat katseesi sosiaalisen median luomasta tunneriippuvuudesta huomaat, ettei maailma olekaan täynnä vihaa

Koneet ovat jo ottaneet vallan ja sosiaalisen median algoritmit hallitsevat meitä voimakkaiden tunteiden avulla, pohtii Saarikivi.

Joonas Konstigin kolumni: Vältä nämä keskustelumokat niin voit olla kesän juhlien sielu

Jos hyvä käytös on sitä, että saa toiset tuntemaan olonsa hyväksi, näiden seurustelutaitojen osaaminen on avain parhaaseen juhlakäytökseen, vinkkaa Konstig.

Selma Vilhusen kolumni: Nykyään elokuvatuotannoissa sovitaan, miten intiimikohtaukset tehdään – miksei tosielämässäkin?

Turmeltuisiko parisuhteen spontaanisuus, jos läheisyyden säännöistä tehtäisiin sopimus? Ei välttämättä, sillä villi rentous kukkii siellä, missä ihmistä kunnioitetaan ja hänellä on turvattu olo.

Taide on monelle arjen voimavara – ”Yhtä tärkeää kuin ilma”, luonnehtii Heidi Laasanen

Valtakunnallisen taide- ja kulttuuriviikon aikana on vahvistettu mielen hyvinvointia työpajoissa, teatteriesityksissä ja näyttelyissä eri puolilla Suomea.

Stressi vei näkökyvyn poliisin erikoistehtävässä, mutta Harri Gustafsberg vaikeni, koska stressistä ei saanut puhua

Harri Gustafsberg on entinen valmiusyksikkö Karhun poliisi. Hän näki, mitä stressi äärimmillään aiheuttaa. Nykyään hän kouluttaa ihmisiä ymmärtämään, että stressiä voi hallita ja että ihminen on hämmästyttävä selviytyjä.

Vaivaako sinuakin ostoshäpeä? Kondomit, pekonipaketti ja jättisipsipussi ostoskorissa nostavat nolouden hien otsalle

Nykyisin intiimituotteet ostetaan itsepalvelukassoilta. Lisäksi ”ilmastosyntiset” tuotteet tuntuvat kiusallisilta. Ennen nolon olon synnytti velaksi ostaminen ja alkoholi.

Hiki osoittautui mainioksi tietolähteeksi elimistön tilasta – sopii vaikka rakkausmittariksi, sanoo professori

Oulun yliopiston liki kymmenen vuoden hikitutkimus on tuottamassa tulosta. Uuden tekniikan keinoin hien avulla saadaan elimistön toiminnasta tietoa, jota voidaan käyttää vaikkapa lääketeollisuudessa.

Katri Saarikiven kolumni: Terveysmittarit auttavat havaitsemaan hidasta muutosta, ja siksi ne koukuttavat

Terveyssovellusten suosio on ymmärrettävä. Ne lupaavat osin samaa kuin pikadieetit: nopeita tuloksia. Mittarilumo voi kuitenkin haitata ymmärrystä mitattavista asioista, pohtii Saarikivi.

Saara Särmän kolumni: Käärijän valtaisa suosio selittyy osin meemipotentiaalilla

Sodan ja polarisaation vastapainoksi tarvitaan riemukasta yhteisöllisyyttä ja sitä Käärijän inspiroima meemikulttuuri meille tarjoilee, kirjoittaa meemitutkija Särmä.

Tiina Helinin kolumni: Miten sujuu parisuhde, kun nainen hioo tunnetaitojaan terapiassa, mutta mies jää edelleen saman avun ulkopuolelle?

Yhteiskunnallisuus on pois muodista – nyt uskotaan, että yksilö on vain yksin vastuussa ongelmistaan. Siksi terapia kiinnostaa, mutta rakentaako se samalla sukupuolia erottavaa kuilua?

Jani Halmeen kolumni: Valmentajan ottaminen lajiin, jossa en aio koskaan kilpailla, oli aikuiselämäni paras päätös

Suomeen on hiljalleen rakentunut koulutusihme, josta ei juuri hiiskuta. Kansalaisopistojen kautta jokainen saa oman opettajan ja se jos mikä on ihanaa, pohtii Halme.

Roope Lipastin kolumni: Olemme sivistyksen loppulähteillä

Aikuiset järkyttyvät ihan typeristä asioista ja meuhkaavat samaan aikaan, kuinka herkkiä lapset ovat. Lapset kaipaavat seikkailua ja jännitystä eivätkä mene rikki, jos joskus vähän pelottaakin.

Shadia Raskin kolumni: Globaali eriarvoisuus näyttäytyy minun ja Sudanissa asuvan velipuoleni arjessa

Suomen kansalaisuus periytyy teoriassa vanhemmalta lapselle. Käytännössä ulkomailla syntyneelle lapselle on lähes mahdotonta saada Suomen kansalaisuutta hauraasta valtiosta käsin, kirjoittaa Rask.

Protuleirit myytiin päivässä loppuun ja 1 000 nuorta jäi ilman paikkaa – Netta Kallio ja Neela Virolainen kyllästyivät siihen, että kaikki tapahtuu isoissa kaupungeissa

Protuleirien suosio räjähti. Lisää leirejä tarvittaisiin, mutta aikuisista on huutava pula. Hämeenlinnalaisnuoret perustivat oman paikallisen ryhmän ja toivovat, että siitä tulee muillekin turvallinen paikka, jossa voi olla oma itsensä.

Saara Särmän kolumni: Puhetavoista huomauttaminen on hiljentämiskeino, jolla pyritään pitämään naiset poissa julkisuudesta

Julkisen puhumisen tulisi olla mahdollista jokaiselle ilman, että siitä seuraa häirintää, haukkumista tai ”ystävällisiä ohjeita” muuttaa itsessään jotain, kirjoittaa Särmä.

Tutkija: “Älä aliarvioi lasten surua” – päiväkodin aloittaminen voi saada lapsen surulliseksi useiden kuukausien ajaksi

Lasten surua on tutkittu yllättävän vähän. Uusi suomalaistutkimus selvittää, miten lapset pääsevät surunsa yli. Usein pelkkä läsnäolo auttaa.

Mari Leppäsen kolumni: Ihminen ei elä ainoastaan leivästä

Ruoka ei ole ainoa elämän perusedellytys, jota ihminen tarvitsee. Elämä olisi köyhää ilman kulttuuria, jaettua juhlaa ja arkea, kirjoittaa Leppänen.

Katri Saarikiven kolumni: Ottaisitko poliitikon pelkän vaalimainoksen perusteella teille töihin?

Vaalimainonta tähtää erojen korostamiseen ja me-vastaan-te -asetelmien vahvistamiseen, koska sillä saa tutkitusti eniten huomiota, kirjoittaa Saarikivi.

Pekka Seppäsen kolumni: Lisää väriä vaaleihin, kiitos

Ehdokkaat ovat synkkiä, eikä liiallisesta iloittelusta voi syyttää mediaakaan, kirjoittaa Seppänen.

Yksittäisen miesjoukon kokemukset sysäsivät koko Vaasan kaupungin onnellisuuslukeman laskuun – nuorten onnellisuus koheni

Kaupunki toteutti onnellisuuskyselyn kaikille avoimena verkkokyselynä viime vuoden marraskuussa. Se toteutettiin nyt kolmannen kerran.

Adina Nivukosken kolumni: Sanotaan, että nuoret kyllä pärjäävät, heillä on ystävät – entäs ne nuoret, joilla ei ole?

Tärkeä osa nuorten epävirallista sosiaaliturvaa ovat ystävät. Yhteiskunta ei tunnista tilannetta, vaikka sälyttää samalla osan hyvinvointipalveluista saman tukiverkon varaan.

Perttu Pölösen kolumni: Kulttuurille on vaikea määritellä rahallista arvoa, mutta sen voimaa ei pidä väheksyä

Kulttuurilla on voima luoda kansakunnalle identiteetti ja voima lohduttaa yksinäistä, kirjoittaa Pölönen.

Tiina Helinin kolumni: Työhäpeä on seurausta ihmisarvon sitomisesta työhön

Poliitikoilla ja medialla on valta ohjata keskustelua, jota kahvipöydissä uusinnamme. Arvotatko sinä ihmisiä tittelin perusteella, kysyy Helin.

Suomi julistetaan kohta taas maailman onnellisimpien joukkoon, ja tutkija tietää siihen syyn – kerro meille, mitä onni sinulle merkitsee

Maanantaina vietetään maailman onnellisuuspäivää. On suuri todennäköisyys sille, että Suomi julistetaan YK:n alaisen World Happiness Report -mittauksen onnellisimmaksi maaksi jo kuudetta kertaa peräkkäin.

Joonas Konstigin kolumni: Internetin varaisät opettavat nuorille miehille sen, mitä heidän isänsä eivät

Youtuben miesasiatubettajat kauppaavat ajatuksiaan vapailla markkinoilla, ja joku aina haksahtaa käärmeöljyyn, kirjoittaa Konstig.

Mustasukkaisuus piinaa ihmissuhteita, vaikka se on pohjimmiltaan hyödyllinen tunne

Psykologi Katja Myllyviidan mukaan mustasukkaisuus ohjaa toisia ihmisiä murehtiseen, toisia puolestaan syyllistämiseen. Myllyviita neuvoo, millaiset keinot auttavat säätelemään omaa mustasukkaisuutta.

Kun kuusivuotiaat Myrsky ja Emil muuttuvat lohikäärmeiksi, he ovat lapsuuden ytimessä – korona-ajan lapsille leikkiminen on nyt erityisen tärkeää

Koronapandemia vähensi yhteisen leikkimisen mahdollisuuksia. Poikkeusoloissa ja niistä toipuessa leikki antaa lapsille mahdollisuuden käsitellä vaikeitakin tunteita.

Emilia Kujalan kolumni: Emme siedä epävarmuutta, ja siksi meitä ahdistaa

Kun vatvomme huolia mielessämme, syntyy illuusio, että teemme niille jotain. Todellisuudessa vain lietsomme itsemme ahdistuneempaan tilaan, Kujala kirjoittaa.

Katri Saarikiven kolumni: Et tunne itseäsi – minäkuvasi on vain aivojen tuottama hallittu harha

Jos tutkijoita on uskominen, kuvamme maailmasta ja itsestämme voi olla aivojen rakentama illuusio. Minäkuvakin on vain mielen luoma paras arvaus todellisuudesta.

Miriam Attiaksen kolumni: Onko turvallisen tilan säännöillä järjestetty keskustelu vain mukavan tilan keskustelu?

Moni organisaatio ja kansalaisliike on sitoutunut keskustelukulttuurissaan turvallisen tilan periaatteeseen. Mutta jos oikeasti haluaa muuttaa maailmaa, tarvitaanko turvallisuutta vai rohkeutta?

Tunteiden huomioiminen on osa hyvää johtamista – tunnekouluttajan mielestä ”Teams-junaan karkaa järki”

Tunnekouluttaja Camilla Tuomisen mielestä yrityksen tunneilmapiiri on jotain, mitä kilpailija ei voi kopioida. Voit katsoa Big Friday -yritystapahtuman osallistujien ajatuksia tunteista ja yrittämisestä pääkuvaa klikkaamalla.

Joonas Konstigin kolumni: Tony Viikinki Halme ja kapean mieskuvan kirot

Klisee nykykulttuurimme “kapeasta mieskuvasta” on totta, mutta eri tavalla kuin yleensä ajatellaan, kirjoittaa Konstig

”Eniten ärsyttävät ihmiset” – koululaisten ketutus voi estää koko ryhmää oppimasta

Väitöstutkimus tuo esiin tarpeen lisätä oppilaiden ja opettajien tietoisuutta tunteiden säätelystä ja sen merkityksestä oppimiselle.

Ilmeillään ja harjoitellaan tunnetaitoja Nallen kanssa

Toiminnan tavoitteena on harjoitella tunteiden tunnistamista ja sanoittamista musiikin ja leikin avulla, vahvistaa suun motoriikkaa ilmeilemällä sekä harjoitella rauhoittumista.

Harjoitellaan tunteiden tunnistamista ja sanoittamista Nallen kanssa

Toiminnan tavoitteena on harjoitella tunteiden tunnistamista ja sanoittamista.

Harjoitellaan rentoutumista

Toiminnan tavoitteena on käsitellä levon merkitystä ja harjoitella rentoutumaan.

Harjoitellaan vahvuuksien tunnistamista Nallen ja Mustikkakujan lasten kanssa

Toiminnan tavoitteena on harjoitella tunnistamaan lapsen vahvuuksia.

Harjoitellaan tunnetaitoja ja rauhoittumista Nallen kanssa

Toiminnan tavoitteena on harjoitella tunteiden tunnistamista ja sanoittamista musiikin ja leikin avulla, vahvistaa suun motoriikkaa ilmeilemällä sekä harjoitella rauhoittumista.

Laura Hallamaan kolumni: Näkiköhän joku, että kaadoin kahviini tavallista maitoa?

Ihmisellä on aina ollut tarve tehdä ryhmistä osa identiteettiään. Nykyään ryhmät vain koettavat vaikuttaa kaikkeen, kirjoittaa Hallamaa.

Kun 31-vuotias kertoi juovansa kahvinsa kylmänä, iso joukko suomalaisia ärsyyntyi somessa – miksi meillä menee niin helposti tunteisiin?

Ärsytystutkijan mukaan viime vuosien kriisit näkyvät siinä, millaisista asioista hermostumme. Ärsyyntymisestä voi olla myös hyötyä.

Turvallisuus voi olla muutakin kuin riskien puuttumista

Turvallisuus voidaan kokea monella tavalla.

Joonas Konstigin kolumni: Kuolema on niin kuin hyttysetkin

Kuoleman kanssa voi oppia elämään kuten hyttystenkin, kirjoittaa Konstig

Mari Leppäsen kolumni: Sota synkistää mielen ja arjen, mutta vaikeita jouluja on koettu ennenkin – joulu tulee ja murtautuu arkeemme

Joulu on ilon ja rauhan juhla, ja kumpaakin maailmasta juuri nyt puuttuu. Silti sota on väliaikaista – joulu ikiaikaista, piispa Mari Leppänen kirjoittaa.

Joona Hellman haluaa levittää hyvää mieltä somessa – “Jos joku kommentoi minulle hyi helvetti, vastaan, että haleja”

Joona Hellman on hävennyt somekommenttien takia itseään, mutta hän saa somesta myös kiksejä.

Joonas Konstigin kolumni: Kunhan on rentoa ja mukavaa! Eli miten ihmiskunta lakkasi välittämästä ja oppi rakastamaan verkkareita

Pukeutuminen on arvokysymys, ja mitä meistä kertoo, että tärkeimmät arvomme ovat rentous ja mukavuus? Jotakin yllättävän hyveellistä, kirjoittaa Konstig.

Antti Röngän kolumni: Hetki hetkeltä -todellisuus sai tajuamaan, ettei maailman rajaaminen ole vastuutonta

Informaatiovirran rajaaminen ja kohtuullinen välinpitämättömyys ei ole vastuutonta, vaan vastuullista, kirjoittaa Rönkä.

Palefacen mielestä tunteista puhumattomuuden kulttuuri istuu miehissä tiukassa – oululaislukiolaiset osoittavat, että muutos on jo täällä

Räppäri Palefacelle miesten puhumattomuuden kulttuuri on näyttäytynyt esimerkiksi hyväntekeväisyystyössä koulukodeissa.

Julia Thurénin kolumni: Terapiassa istuu tälläkin hetkellä ihmisiä opettelemassa yhtä lyhyttä sanaa

Elämä olisi helpompaa, jos ottaisimme enemmän oppia seksityöpajasta, kirjoittaa Thurén.

Kolmikymppinen ”Jani” on ghostannut jo monet ystävänsä ja nyt hän kertoo miksi: ”Siitä on tullut pelottavan helppoa”

Hylätyksi tuleminen voi aiheuttaa häpeää ja asia voi vaivata vuosikausia. Ghostaaja ei kuitenkaan välttämättä katkaise yhteydenpitoa tietoisesti tai edes tarkoituksella. Juttu on julkaistu marraskuussa 2022.

Mitra Virtaperko rauhoittaa mielen sisäisen sirkuksen meditoimalla – ”Kestävä onnellisuus syntyy siitä, kuinka kohtaamme maailman”

Sensei Mitra Virtaperko ei usko omia ajatuksiaan.