Aihe: hyötykasvit

Elina Laurila innostui kasveista korona-aikana: ”Kun äkkiä maasta tuleekin jotain hienoa, eikä välttämättä edes tiedä, mikä se on”

Elina Laurila ja Julius Tauriainen saavat oman pihan käyttöön ensimmäistä kertaa, kun pariskunta hankki omakotitalon Maskusta. Tomaatin taimet odottavat pääsyä lasiverannalle.

Pohjolan unohtuneet palkokasvit voisivat palata suomalaisten ruokapöytiin – perinnelajit voivat pärjätä paremmin ilmastonmuutoksen keskellä

Tutkija on viljellyt noin 200 perinnekasvia koko kesän koeviljelmällä Turussa. Sadonkorjuu on ollut lupaava, ja uusvanhat lajikkeet voisivat tuoda monipuolisuutta niin pelloille kuin lautasillekin.

29-vuotiaat Marika ja Jesse ostivat röttelön metsän keskeltä – Nyt he raivaavat esiin perinnemaisemaa ja opettelevat omavaraisuutta

Pariskunta raataa pysäyttääkseen luontokadon kotipihassa.

Yli 850 suomalaista avaa puutarhansa kiinnostuneille: "Jokaista rikkaruohoa ei ole tarve kitkeä pois"

Ihan tavallinen piha Lappeenrannassa ja yli 850 muuta puutarhaa avaavat porttinsa yleisölle sunnuntaina. Avoimet puutarhat -tapahtumaan on ilmoittautunut tänä vuonna ennätysmäärä puutarhoja.

Surullinen alku juhlaviikolle: ilkivallantekijät tuhosivat Tornion arboretumissa kasveja satojen eurojen arvosta

Puistossa oli viikonloppuna katkottu ja revitty irti sinne kasvatettuja ja istutettuja kasveja suurissa määrin.

Tänä kesänä kasvatetaan ruokaa parvekkeella ja pihalla – kotiviljely kiinnostaa, mutta hintaa sillekin tulee: "Parempi ettei lähde laskemaan"

Yhä useamalla pihalla ja parvekkeella kasvaa tänä kesänä muutakin kuin silmäniloa. Kotikasvatus kiinnostaa erityisesti siksi, että ruoan alkuperä on yhä merkityksellisempi.

Kaksi siemenperunaa ämpäriviljelyyn ja muovi pois viljelylaatikon alta – kysyimme kuusi vinkkiä hyötyviljelyyn puutarhaneuvos Arno Kasvilta

Innostus puutarhaharrastamiseen on lisääntynyt jo usean vuoden ajan. Erityisesti 25–34-vuotiaat aikuiset ovat löytäneet viljelyn. Toisaalta hyötyviljely kiinnostaa levottomien aikojen vuoksi.

Tiina Liukkosen perheessä ei tarvitse raahata vihanneksia kesällä kaupasta: "On mahtava käydä aamukahvia juodessa poimimassa tomaattia leivän päälle"

Ruuan hinnan nousu ja halu omavaraisuuteen vauhdittavat innostusta hyötykasvien kasvattamiseen. Laukaalainen Tiina Liukkonen kasvattaa kotipihallaan koko perheen kesän vihannestarpeet.

Maailman isot kriisit innostavat yhä useamman viljelemään hyötykasveja kotona – katso kuinka teet helposti kylvöpotin

Lähiruokabuumi ja korona-aika ovat ruokkineet kiinnostusta kasvien kotikasvatukseen. Maailmantilanteen epävarmuus saattaa lisätä puutarha- ja viljelyharrastuksen suosiota entisestään. 

Perusta keittiöpuutarha parvekkeelle container gardening -tyyliin

Strömsön kuisti täyttyy hyötykasveja sisältävistä ruukuista.

Ruokaperunaa on varastoissa lähes historiallisen vähän – viljelijäjahinta silti laskussa

Perunanviljelijöiden väheneminen sekä huono satokausi ovat vaikuttaneet perunan varastotilanteeseen. Perunaa oli yhtä vähän varastossa viimeksi 2012. Silti viljelijähinta on pysynyt ennallaan.

Jättikasvikset ottivat toisistaan mittaa Mäntsälässä – SM-kisan voitti kurpitsa, joka painaa 306,2 kiloa

Suomen Jättikasvisyhdistys ry järjesti vuotuiset SM-kisat jo 14. kerran. Kilpailuun osallistui lauantaina puutarhaharrastajia eri puolilta maata.

Kuituhampputeollisuuden käynnistyminen epäonnistui Lounais-Hämeessä

Kuituhamppua jalostaneella HempRefine Oy:llä oli kovat kasvutavoitteet. Yritys ehti hankkia koko joukon kuituhampun sopimusviljelijöitä Forssan seudulta. HempRefine uskoi kuituhampulla olevan monia käyttötarkoituksia.

Allergiaoireet ovat lisääntyneet kasvihuoneissa työskentelevillä – yleisiä herkistäjiä biologiset torjuntaeliöt ja pölytykseen käytetyt kimalaiset

Kasvihuoneessa työskentelevillä on muihin ammatteihin verrattuna korkeampi riski altistumiselle sekä allergisoitumiselle. Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan peräti 60 prosenttia siihen osallistuneista reagoi jollakin tapaa. Nyt käytäntöjä viilataan.

Perunasato jää kehnoksi Etelä-Suomessa – kouvolalainen viljelijä joutuu ostamaan perunat asiakkailleen muualta

Ruokaperunan sato jää tänä vuonna paikoin reilusti keskimääräistä pienemmäksi. Huonoin tilanne on Etelä-Suomessa, jossa kuiva kesä pilasi ison osan sadosta.

Viherkasvivillitys pitää pintansa – nyt hankitaan myös kalliita harvinaisuuksia

Puutarhaliiton mukaan erityisesti nuoret aikuiset ovat innostuneet sisustamaan kotiaan huonekasveilla. Kiinnostus perinteisiin kasveihin on nousussa, mutta myös helppohoitoisuus kiehtoo.

Perunan nosto kiivaimmillaan – kuivan ja kuuman kesän tuoma perunarupi heikentää satonäkymiä

Perunapelloilla on jouduttu turvautumaan reippaaseen kasteluun tänä kesänä

Helteinen kesä sai tomaatit ja kurpitsat kasvamaan mahtavan kokoisiksi – katso kuvat kotipuutarhureiden runsaasta sadosta

Lämpenevä ilmasto saa monet kokeilemaan uusien lajikkeiden kasvattamista. Syksyllä on aika korjata satoa ja istuttaa monivuotisia kasveja ensi kevättä varten

Viljele vadelmaa parhaalla tavalla – tästä löydät oikeat kikat

Oikea menetelmä palkitsee sinut ruhtinaallisesti.

Miltä maailman ensimmäinen metsä tuoksui satoja miljoonia vuosia sitten? Suitsuketeos perustuu tarkkoihin tieteellisiin tutkimuksiin

Kansainvälisesti arvostetun nykytaiteilijan Katie Patersonin käsialaa oleva tämänvuotinen IHME-teos ottaa kantaa ympäristöongelmiin ja lajien sukupuuttoon. Teos on sarja suitsukeseremonioita.

Elokuun sateet ovat viivästyttäneet puintitöitä Etelä-Savossa

Huonot sääolosuhteet ovat heikentäneet sadon laatua. Sadosta odotetaan tänä vuonna laadultaan tyydyttävää.

Kotipihoilta riittää omenoita jaettavaksi – Erkki Räsänen vie hedelmiä kuntosalille ja ruokapankkiin: "Kyllä ihmiset ovat kovin kiitollisia"

Syksyn omenasato on hyvä tai jopa runsas. Vanhalla omakotialueella Tampereen Nekalassa omenapuut tuottavat niin paljon hedelmiä, että omenoita saavat sukulaisten ja tuttavien lisäksi myös ohikulkijat.

Perunasato pohjalaiskunnissa hieman tavallista pienempi

Keskikesän kuumuus ja kuivuus pienentivät sato-odotuksia. Tänä vuonna perunat ovat olleet tavallista rupisempia.

Vauvat saivat oman puun erikoisesta omenatarhasta – nyt siellä on 300 puuta täynnä ilmaisia omenoita kenen tahansa poimittavaksi

Alkujaan kaupunkiin syntyneille lapsille perustettu omenapuutarha on kasvanut 20 vuodessa hyvin satoa tuottavaksi alueeksi, mistä kaupunkilaiset saavat hakea omenansa. Näin iso ilmainen ja julkinen omenapuutarha on erikoisuus Suomessa.

Jyväskylässä Survon omenatarhan portit ovat taas auki poimijoille – ylihortonomi toivoo, ettei hedelmiä ahnehdita: "Omena on tuoretuote"

Tänä syksynä erillistä Omenan päivä -tapahtumaa ei järjestetä lainkaan. Omenatarhan portit pidetään auki, ja satoa voi käydä keräämässä vapaasti.

Kuiva kesä kuritti omenoita ja mansikoita –"Ilman kastelua ei olisi tullut kauppakelpoista omenaa juurikaan", sanoo viljelijä

Avomaalla kasvatettavat marjat ja hedelmät selvisivät kuumasta ja kuivasta kesästä runsaan kastelun ansiosta. Ilman kastelua omenat olisivat jääneet liian pieniksi kaupoissa myytäväksi ja mansikkasadosta olisi menetetty puolet.

Metsähallitus kaksinkertaistaa metsien lannoitukset – hiilensidonnan kasvu kattaa jopa 15 000 suomalaisen vuoden hiilidioksidipäästöt

Valtion metsiä lannoitetaan alkaneella viisivuotiskaudella noin 30 000 hehtaarin alueella. Tavoitteena on lisätä puun kasvua ja sitoutuneen hiilen määrää. Tarkalla suunnittelulla kielteiset ympäristövaikutukset voidaan minimoida, mutta esimerkiksi lajikirjoon lannoittaminen vaikuttaa.

Satonäkymät ovat tänä vuonna hyvin vaihtelevia myös Hämeessä

Tänä vuonna kuivuus ja veden puute osuivat kasvukauden kannalta huonoon aikaan. Haittaa on erityisesti kevätkylvöisten viljelykasvien satonäkymille. Kuivuus leikkasi myös syyskylvöisten viljelykasvien huippusadot.

Kuivuus vei toiveet hyvästä säilörehu- ja viljasadoista Etelä-Savossa – osalla tiloista jäädään tavoitteista kymmenillä prosenteilla

Tälle viikolle on ennustettu runsaita sateita osaan Suomea. Niistä voi olla sadon kannalta kohta enemmän haittaa kuin hyötyä.

Kuivuus vie Pohjois-Savon viljasadosta jopa puolet, sato on jäämässä paikoin katovuoden tasolle

Pahimmilla alueilla ei ole satanut juhannuksen jälkeen eli noin kuukauteen ja viljaa kuivuu pelloille pystyyn.

Ensin yksi mies sai idean, nyt kyläläiset syövät samasta pellosta – näin toimii yhteisöviljely, jossa vastuu ja sato jaetaan yhdessä

Oulun Huttukylässä perustettiin viime vuonna kyläläisten toimesta yhteisviljelymaa, jossa on mukana viisi perhettä. Yhteisöviljelyn suosio on kasvussa, koska puutarhaviljely, yhteinen toiminta ja lähiruoka kiinnostavat yhä enemmän.

Viljan puinti alkoi ennätyksellisen aikaisin Etelä-Karjalassa – aikaisessa kypsymisessä on riskejä

Lappeenrannassa puidaan jo kauraa, ruista ja syysvehnää. Riskinä aikaiselle sadolle on, että jyvä jää normaalia pienemmäksi ja sato matalaksi.

Peruna pitää pintansa lautasella – omat perunamaat ovat Kainuussa vähentyneet

Yhtensä syynä pidetään sitä, että varsinkin nuoret haluavat syödä usein esimerkiksi pastaa. Perunalla on kuitenkin yhä tilausta.

Hunajasato jää paikoin tavallista pienemmäksi Pohjois-Pohjanmaalla – syynä kuivuus ja se, että moni kasvi kukki nopeasti

Paikalliset erot voivat kuitenkin olla suuria, joten joissain päin maakuntaa hunajaa voi tulla paljonkin. Lämpimät yöt saattavat vielä lisätä satoa, jota näillä näkymin päästään keräämään jo elokuun alkupäivinä.

Helle verottaa myös hunajasatoa

Pitkään jatkunut kuivuus ja helle vaikuttaa myös hunajasatoon. Tärkeimät kasvit kukkivat kaikki samaan aikaan, eivätkä mehiläiset ehtineet kerätä kaikkea mettä talteen. Lopullinen sadon määrä selviää vasta myöhemmin syksyllä.

Kuivan ja kuuman keskikesän sienisato vähäinen – loppusyksynkin sato voi paikoittain kärsiä

Kosteikoista voi löytää sieniä kuivallakin kelillä. Sienisato kuivilla mailla vaatisi pidemmän sadejakson.

Elias Lönnrotin yrttimaa kajaanilaisten vapaassa käytössä – harva löytänyt keitaan keskustan laidalta

Kansalliseeppos Kalevalan kokoaja perusti Kajaaniin yrttitarhan yli 160 vuotta sitten. Samalla Lönnrot kokosi Suomen ensimmäisen luonnontieteellisen teoksen Flora Fennican eli Suomen kasviston.

Pitkä sateeton kausi ja paahtava helle uhkaavat jo viljasatoa: "Kaikki sade on nyt tärkeää", sanoo viljelijä

Peltojen ja paikkakuntien välillä on kuitenkin paljon vaihtelevuutta, kerrotaan ProAgriasta. Tiistai-illan sade piristi paitsi peltoja myös viljelijöiden mieliä Etelä-Pohjanmaalla. Riski sadonmenetyksiin on suurin jokivarsilla sekä savi- ja hiekkamailla.

Exceptional heat takes toll on berries, other crops

An extended period of hot, dry weather is affecting the harvest outlook. Even the wild berry season, which was off to a good start, may be in peril.

Hilkka Hämähäkin verkkosanomat: Kasvattajat

Kasvun seuraaminen on ihmeellistä lapsille ja aikuisille.

"Laitan mieheni pissaamaan maitopurkkiin" – lue, kuinka kultavesiharrastajat käyttävät virtsaa lannoitteena

Käyttäjät kertovat virtsalla lannoittamisesta.

Näköpiirissä toinen huippuvuosi hillasoilla – ahkerimmat tienaavat kymppitonnin kuussa, Hannu Petäjäjärvi jopa puolet vuoden tuloista kesän aikana

Tämän kesän hillasato on vielä arvoitus, mutta mahdollisuus toiseen perättäiseen hyvään vuoteen on olemassa. Hilla ehti kukkia Etelä-Lapissakin ennen tämän viikon sateita. Hillastajille, kuten Hannu Petäjäjärvelle, ennuste tietää rahakasta kesää.

Kokkolan kaupunkipuutarha tuottaa satoa tänäkin kesänä – yhteisöllinen viljely -kokeilu saa jatkoa Hollihaassa

Kokeilu kantoi runsaasti satoa viime syksynä, eikä suuria yllätyksiä tai ongelmia vastuiden jaossa ole tullut.

Puutarhojen kukkameri siirtyy nyt koteihin: pihoille halutaan sekä kaunistuksia että hyötykasveja

Kesäkukkien väriskaala laajenee vuosi vuodelta. Perinteisten punaisen, valkoisen ja keltaisen rinnalla monia miellyttävät nyt syvät tummat sävyt.

Pakurikäävän istutus eli ymppäys voi tarjota metsänomistajalle vaihtoehtoisen tavan tehdä tuottoa – Juho Sirviö: "Jopa kymmenkertaistaa puun arvon"

Osa metsänomistajista hakee tuottoa istuttamalla koivuihin pakurikääpää. Istutus tehdään koivun runkoon puutapeilla, joihin on lisätty käävän rihmastoa. Pakurikäävän suurimmat markkinat ovat Aasiassa, mutta myös Yhdysvalloissa on kasvavaa kysyntää.

Eräänä päivänä alkoi sataa, ja se vain jatkui ja jatkui – nyt pelloilla lilluu ilmiö, jota 40 vuotta kylvöjä seurannut asiantuntija ei ole koskaan nähnyt

Toukokuussa satoi Suomessa monin paikoin lyhyessä ajassa poikkeuksellisen paljon vettä. Kylvetut siemenet tuhoutuivat, eivätkä koneet pääse vetisille pelloille korjaamaan tuhoja.

Mustikka kukkii nyt todella runsaasti – tulevasta sadosta se ei välttämättä kerro yhtään mitään

Mustikankukkia näkyy tavallista enemmän ympäri Suomea, mutta mustikkasadon kannalta tärkein yksittäinen tekijä on pölytyksen onnistuminen. Sen arvioiminen on vielä liian aikaista.

Moottorisaha, madot ja kurtturuusun odottamaton yllätys – tämän kaiken voi harrastajaviljelijä kohdata

Kolme erilaista tavisviljelijää kertoo kokemuksistaan.

Korona kiihdytti kotikokkien intoa käyttää tuoreyrttejä – kun televisiossa esitellään hyvä resepti, myynti kaupoissa räjähtää

Suomalaiset suosivat ruuanlaitossa aiempaa enemmän tuoreyrttejä. Yrttien myynti ruokakaupoissa on kasvanut ja valikoimat ovat laajentuneet. Tillin, basilikan ja persiljan lisäksi ostoskoriin napataan korianteria sekä minttua.

Mansikasta kaksi satoa kesässä? Kasvutunnelissa sekin on mahdollista – "Marjoista tulee makeampia ja isompia", sanoo viljelijä

Suomen lyhyttä kasvukautta saa tunnelikasvatuksella pidennettyä sekä alku- että loppupäästä. Lisäksi tunnelissa on mahdollista kasvattaa myös niitä lajikkeita, jotka avomaalla eivät Suomessa ehdi tuottaa satoa. Marjojen viljelyssä tunnelikasvatusala on yli kolminkertaistunut muutamassa vuodessa.