Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Valkoposkihanhet ovat lähteneet muuttomatkalle etuajassa

Arviolta yli puolet valkoposkikannasta eli noin 700 000 hanhea on jo liikkeellä. Suurin osa niistä on jo ylittänyt Suomen. Viime viikolla kaakkoisrajalla havaittiin ajankohtaan nähden harvinaisen suuri muuttoaalto.

Laulujoutsenet kokoontuvat valtaviin muuttoparviin – parhailla ruokapaikoilla voi nähdä pitkälle toistatuhatta joutsenta

Arvion mukaan Suomessa pesii kymmenentuhatta laulujoutsenparia, niistä merkittävä osa Lapissa. Syysmuuton aikaan yksilömäärä on kuitenkin monikertainen. Kun kesän poikaset ja läpimuuttajat lasketaan mukaan, päästään jopa 100 000 joutseneen.

Valkoposkihanhien syysmuutto alkoi – Pohjois-Karjalassa toistaiseksi vain joitakin tuhansia hanhia

Suurimmat paikallisparvet ovat olleet usean kymmenen tuhannen luokkaa. Osa hanhista jatkoi matkaansa Suomen yli, koska peltojen puinnit ovat etenkin maan pohjoisosissa vielä osittain kesken.

Vesilinnuille perustetaan levähdyspaikkoja, joissa ei saa metsästää – metsästäjät ehdottaneet alueita itse

Riistalintukannat ovat viime vuosina laskeneet reilusti. Nyt tilannetta halutaan korjata rauhoittamalla ja kunnostamalla linnuille levähdyspaikkoja, jotka auttavat niitä muun muassa valmistautumaan talvimuuttoihin paremmin. Muun muassa metsästäjät ovat tarjonneet rauhoitettavia alueita hankeelle.

Lintujen pesimävuosi on ollut enimmäkseen erinomainen – hyönteisiä ja lämpöä on riittänyt toisellekin poikueelle

Hellekesä on ollut pesimisen kannalta monille linnuille hyvä. Hyönteisiä on riittänyt ja pahin asia, poikasajan kylmät säät, ovat puuttuneet. Uhanalaiset vesilinnut eivät näytä hyötyneen lämpimästäkään kesästä.

Tämä saari on lähes koskematon, mutta silti osa linnuista on hävinnyt ihmisen toiminnan takia – ilmastonmuutos on tuonut alueelle myös uutta elämää

Perämerellä sijaitsevalla Krunnien suojelualueella on yli 80 vuotta seurattu lintulajien kehitystä. Ainutlaatuisessa paikassa nähdään selkeästi, miten ilmastonmuutos on vaikuttanut lintuihin. Lajeja on kadonnut kokonaan, mutta uusiakin on ilmestynyt.

Lintujen tunnistaminen hämärässä on haastavaa – testaa tunnistatko lajit!

Tunnistatko linnut hämärässä tai siluetin perusteella?

Vesilintujen, karhun, metsähanhen ja kanadanmajavan metsästys alkaa – Poliisi valvoo tehostetusti aloitusviikonloppua

Metsästäjäliitto ja Birdlife Suomi kehottavat välttämään taantuvien vesilintulajien metsästystä. Ainoa vakaana säilynyt riistavesilintulaji on sinisorsa.

Poliisi valvoo vesilintujen metsästyskauden aloitusta

Huomiota kiinnitetään esimerkiksi päihteiden käyttöön metsästyksen ja aseiden käsittelyn yhteydessä.

Yleistenkin sorsalajien metsästykseen toivotaan malttia alkavalla kaudella – Haapanasta tehtävä tänäkin syksynä saalisilmoitus

Pohjalaisista Riistakeskuksista toivotaan, että metsästäjät keskittyisivät kaudella sinisorsajahtiin.

Karhun- ja sorsanmetsästys alkaa tänään: Kainuussa karhulupia 32 poikkeuspyyntiä varten

Vesilintujen metsästyskauden alkaessa Bird-life Suomi ja Metsästäjäliitto muistuttavat yhdessä lajintunnistuksen tärkeydestä ja kehottavat välttämään taantuvien lajien metsästystä.

Lämmin kesä suosi sinisorsaa, jolla on ollut erinomainen poikastuotto

Vesilintujen poikaset ovat hyötyneet lämpimästä kesästä. Tärkeimmällä riistalinnulla sinisorsalla poikastuotto on poikkeuksellisen hyvä. Sen sijaan haapanan ampumista kehotetaan sorsastuksessa välttämään, että taantuneen lajin kanta vahvistuisi.

Sulkiva hanhikanta runsastui erityisesti Lapissa

Lapin hanhikanta on edelleen harva. Enontekiöllä ja Inarissa ei havaittu sulkivia metsähanhia tänä kesänä lainkaan.

Mikko Kärnä vaatii joutsenten metsästykseen lupia

Kärnä viittaa esityksessään valkoposkihanhien metsästyksen sallimiseen poikkeusluvilla.

Kempeleen Vihiluodon uimarannalla epäillään järvisyyhyä

Uimaranta ei ole järvisyyhyn vuoksi uimakiellossa, mutta pitkäaikaista oleskelua vedessä kannattaa välttää. Järvisyyhy ei ole ihmiselle vaarallinen, vaikkakin kiusallinen.

Hellekausi kuumensi tervapääskyjen pesät, lämpötila voi nousta jopa 60-asteiseksi – maahan pudonneita poikasia tuotu runsaasti lintuhoitoloihin

Pyhtään lintuhoitolassa havaittiin, että tänä kesänä tervapääskyn poikasia on tippunut pesistään aikaisemmin ja paljon enemmän kuin tavallisesti. Tervapääskyemot eivät ruoki maahan pudonneita poikasia. Ne tarvitsevat ihmisen apua selviytyäkseen.

Iisalmen kulttuurikeskuksen asiakkaita ovat riivanneet hyökkäilevät tiirat – syy on selviämässä: rakennuksen katto on kuin "tiirahotelli"

Iisalmen tiiratilanne on hieman rauhoittunut, mutta edelleen siivekkäät tekevät syöksylentoja ihmisiä kohti. Kulttuurikeskuksen sammaloitunut ja sorapeitteinen tasakatto houkuttelee lintuja pesimään.

Itäisellä Suomenlahdella jo viides ruokkien joukkokuolema, syynä todennäköisesti levämyrkyt: "Aika mittavasta tuhosta on jälleen kysymys"

Itäisellä Suomenlahdella pesii ruokkipareja alle puolet normaalia vähemmän. Joukkokuolemia on ollut alueella aikaisemmin vuosina 1992, 2000, 2006 ja 2010.

Lähes kymmenentuhatta lokkia ahmii helteen tappamia pikkukaloja Lahdessa – biologin mukaan järvessä on poikkeuksellisen paha happikato

Vesijärven Enonselkä on valkoisenaan lokkeja, jotka hotkivat pintaan happea haukkomaan tulleita kuoreita. Veden happipitoisuus laskee lämpötilan noustessa. Pitkä hellekausi aiheuttaa ongelmia rehevöityneiden järvien lisäksi matalissa järvissä.

Järvisyyhy puhuttaa uimareita Lappeenrannassa – ympäristötoimi saanut kaksi yhteydenottoa eri uimarannoilta

Järvisyyhy on ikävä mutta vaaraton vaiva. Sen oireita voi estää esimerkiksi kuivaamalla ihon karkealla pyyhkeellä uinnin jälkeen.

Kutittaako järvessä uinnin jälkeen? Syynä voi olla järvisyyhy – tapauksia eri puolilla Suomea

Järvisyyhyä voi olla siellä, missä vesilinnut viihtyvät. Oireet eli kutina ja ihottuma helpottavat itsestään, mutta kutina voi olla voimakasta. Vesi voi kuitenkin olla uimakelpoista, kunhan muistaa huolehtia syyhyn torjunnasta uinnin aikana ja jälkeen.

Uimarit epäilivät järvisyyhyä Lahden Möysässä – kaupunki sai ilmoituksia, mutta havainnot loppuivat

Lahden kaupungille tuli toissa viikolla muutamien asukkaiden yhteydenottoja epäillyistä järvisyyhytapauksista. Merkkejä laajemmasta epidemiasta ei ole ilmennyt.

Luontokatoa torjutaan kymmenillä miljoonilla euroilla lähivuosina – tärkeässä osassa on metsästäjien tekemä luonnonhoitotyö

Erilaisiin elinympäristöjen parantamishakkeisiin on korvamerkitty yli 40 miljoona euroa valtion rahaa seuraaviksi kymmeneksi vuodeksi. Raha pyörittää hankkeita, mutta avainasemassa ovat vapaaehtoiset toimijat.

Lapasotka lähellä häviämistä – Merenkurkun maapetojen vaikutus näkyy kannassa

Vielä 1990-luvun lopulla kannaksi arvioitiin 800 paria. Sen jälkeen määrät ovat pienentyneet ja levinneisyysalue on kutistunut Perämereltä ja Suomenlahdelta kohti Merenkurkun saaristoa.

Kanadanhanhet riesana Sulkavalla – apuun cd-levyt, kalastussiima ja muovijoutsenet

Sulkavan keskustan uimarannalla on vain muutama kanadanhanhi, mutta niiden uloste on jo muodostunut ongelmaksi. Uimavedet eivät vielä ainakaan ole pilaantuneet, mutta tilanne halutaan hallintaan mahdollisimman pian.

Tiirojen hyökkäyksiltä voi suojautua ottamalla rannalle mukaan kepin tai sateenvarjon – Kokkolassa mietitään hankalimman alueen rajaamista tai jopa pesien siirtämistä

Lintujen hyökkäyksistä on kärsinyt viime päivinä moni rannan tuntumassa liikkunut. Alueelle on laitettu varoituskyltit, ja myös mahdollisuutta siirtää pesät selvitetään. Asiantuntija ei usko siirron onnistumiseen.

Uutissuomalainen: Valtaosa suomalaisista kieltäisi uhanalaisten lajien metsästyksen

Kyselyn mukaan metsästyskiellolla on enemmän kannattajia kuin vastustajia kaikissa vastaajaryhmissä. Nuoret kannattavat uhanalaisten lajien metsästyskieltoa eniten.

Kuusamoon pyrähti jalohaikara – hyvä esimerkki lintujen leviämisestä etelästä pohjoiseen ilmaston lämpenemisen myötä

Kuusamossa on viivähtänyt jo useita päiviä jalohaikara, jota on tavattu harvakseltaan Etelä-Suomessa. Jalohaikarasta on muutamia havaintoja Kuusamossa 2000-luvun mittaan.

Juna puksuttaa pesän päältä, mutta lokkiemo ei hätkähdä – naurulokit kotiutuivat Jyväskylässä hämmästyttävän karuun paikkaan

Keskellä Jyväskylää ratapihan reunassa ohitustien vieressä pesii satapäinen naurulokkien yhdyskunta. Junat ja autot eivät lokkeja haittaa, sillä paikka on suojassa pedoilta. Raiteiden väleissä pesii vuosi vuodelta enemmän lintuja.

Suomen ylitti keväällä arviolta yli puoli miljoonaa valkoposkihanhea

Kevätmuuton aikana suuria hanhiparvia laskettiin muun muassa Helsingissä ja Porvoossa.

Meren yllä ollut sumu käänsi valkoposkihanhien reittiä – vahingot Suomen maatiloille jäämässä aiempaa pienemmiksi

Valkoposkihanhien kevätvahingot maatiloille näyttävät jäävän aiempaa pienemmiksi. Suomenlahden yllä ollut sumurintama muutti isojen parvien lentoreittejä ohi Suomen. Tarkkoja arvioita vahinkojen laajuudesta aletaan tehdä ensi viikolla.

Sinisorsa Ainikki hautoo suorassa lähetyksessä – Metsästäjäliitto: keinopesät auttavat vahvistamaan vesilintukantoja

Metsästäjäliiton sorsatuubilivessä seurataan tänä vuonna Ainikki-sorsan pesinnän onnistumista Etelä-Karjalan Savitaipaleella sijaitsevassa keinopesässä eli sorsatuubissa.

Haaste Meri-Lappiin: Tuhat telkänpönttöä vuoden loppuun mennessä

Pönttökampanjan tavoitteena on edesauttaa vesilintukantojen vahvistumista Meri-Lapin alueella.

Pyhtään lintuhoitola taas rahavaikeuksissa: tukieurot tippuivat entisestään ja vuokra alkoi juosta

Pyhtäällä toimivan lintuhoitolan rahoitus on pudonnut jo useana vuonna peräkkäin.

Västäräkki poikkesi jo Liminganlahdelle – muuttolintojen suurin rynnistys odottelee vielä lämmintä etelätuulta

Lintujen kevätmuutto on jo tuonut suuret määrät hanhia, kurkia ja joutsenia Limingalahdelle.

Kevätmuutto etenee: Lapin lintutieteellisen yhdistyksen toimialueella havaittu jo 41 muuttajaksi tulkittua lintulajia

Lähipäivinä säiden odotetaan lämpenevän, mikä tulee vilkastuttamaan huomattavasti muuttolintujen saapumista.

Hanhien kevätmuutto ennätysvauhdissa – katso miten tuhannet tundralinnut valtaavat pellon Hämeessä

Janakkalassa laskettiin pääsiäislauantaina ennätys: 18 000 hanhea. Etenkin tundrametsähanhet ovat lisääntyneet selvästi.

Myös Vaasassa uiskentelee harvinainen, valkoinen sorsa – vastoin odotuksia se näyttää löytäneen kumppanin ja harrastajat miettivät, miltä poikaset näyttäisivät

Leukistiselta linnulta puuttuu tumma väripigmentti, albiino se ei kuitenkaan ole. Poikkeava väri ei välttämättä miellytä mahdollisia kumppaneita.

Katso tallenne: Näin pidät lokkien pesät loitolla kodin ja mökin läheltä – asiantuntija kertoo parhaat konstit

Lokin pesän hävittämisen poikkeusluvista päättää paikallinen ELY-keskus.

Töölönlahden julkkissorsa on jo ainakin viisivuotias – albiinosta yksilöstä ei kuitenkaan ole kyse

Helsingin Töölönlahdella on jo vuosia elänyt vitivalkoinen sorsa.

Vieraspetoja pyydetään saaristossa hankkeen avulla – pyynti laajentunut eteläiselle Saaristomerelle asti

Metsähallitus ja Suomen riistakeskus poistavat vieraspetoja saaristolinnuston pesimäalueilta.

Vesilintujen pesät lautoille turvaan minkeiltä ja supikoirilta

Tampereen Iidesjärvelle ja Vähäjärvelle rakennetaan kevääksi kelluvia pesimälauttoja esimerkiksi lokeille.

Kajaanijoen sorsia ja joutsenia ei tarvitse ruokkia lautalta, lintuja voi syöttää myös veden pinnan alle

Lintujen ruokkijoille on annettu ohjeet, joilla kiinnitetään huomiota esimerkiksi rottien määrään.

Katso hellyttävä video: Hanhikolmikosta piti tulla joulupaisteja, mutta ne sulattivat Sampo Häkkisen sydämen ja seuraavat nyt isäntäänsä kaikkialle

Torniolainen Sampo Häkkinen ajatteli kesällä tekevänsä hanhista paistit, mutta päätyikin nukkumaan lattialle untuvikkojen viereen.

Valkoposkihanhia aletaan torjua uusin keinoin Helsingissä

Hanhien torjuntaa aiotaan tehdä ensi kesänä erityisesti Arabianrannassa, Munkkiniemen rantapuistossa ja Töölönlahden puistossa.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle