vesilinnut - uusimmat sisällöt

Sorsien talvehtimispaikkaa auki pitävä pumppu kaatui ja sorsia uhkasi jäätyminen Mikkelissä

Saksalan asuinalueella Mikkelissä kaupunki on pitänyt avantoa sulana sorsia varten kymmenen vuoden ajan.

Maakasoja ja vesilammikoita suomaisemassa.

Entisellä turvetuotantoalueella voi pian ihailla lintuja Lappeenrannan Konnunsuolla

Tuleva lintukosteikko hyödyttää arviolta 45:tä lintulajia.

Lintulammikko Kupittaanpuistossa kuvattu heinäkuussa.

Lintulammikon linnut viedään pois Turun Kupittaalta varotoimenpiteenä

Topinojalta syyskuussa löytynyt harmaalokki kuoli lintuinfluenssaan.

Valkoinen kivi Enäjärvessä, merimetsoja taustalla

Porin Enäjärvestä nostetaan tuhansia kiloja särkikaloja – taustalla huoli vesilintukantojen taantumisesta

Särkikalat kilpailevat samasta ravinnosta vesilintujen poikasten kanssa.

Järvisyyhystä varoittava tiedote Käyrälammen uimarannan ilmoitustaululla

Hetta-Pallas-reitin varrella sijaitseva sauna suljettiin – lammessa todettiin järvisyyhyä

Järvisyyhy johtuu vesilintujen loisista. Se ei ole kuitenkaan ihmiselle vaarallinen, sillä imumatojen toukat eivät pysty kehittymään ihmisessä.

Vaasan kaupungin palveluvastaava Jarmo Latvala istuu puiston penkillä saksanpaimenkoiransa Lissun kanssa.

Lissu-koira karkottaa valkoposkihanhia Vaasassa ja nyt sen toimialue laajenee useille uimarannoille

Saksanpaimenkoira Lissu on tehnyt hyvää työtä Onkilahdella ja Hietasaaressa, joten nyt sen tehtävät laajenevat kuudelle uimarannalle.

Labradorinnoutaja kuljettaa metsästäjän ampumaa heinäsorsaa.

Vesilintujen metsästys alkaa tänään lintuinfluenssan varjossa

Ruokavirasto uskoo metsästäjien itse tietävän parhaiten, mitä alueita välttää lintuinfluenssan varalta.

Suomen Metsästäjäliiton lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen kiikaroi Mikkelissä Naistingilla.

Vesilintukannoissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia

Luonnonvarakeskuksen koostama laskenta-aineisto kertoo, että vesilintujen kanta karuissa vesistöissä on vakaa. Rehevissä järvissä kannat sen sijaan taantuvat edelleen.

Vesilintujen metsästys alkaa sunnuntaina – hämärässä ei saa enää ampua

Suomen riistakeskus muistuttaa, että metsästys pitää kohdentaa runsaslukuisiin lajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään.

Vesilintujen metsästys alkaa sunnuntaina – hämärässä metsästämiseen rajoitus

Vesilintujen, sorsien ja hanhien metsästyskielto alkaa tunti auringon laskun jälkeen ja päättyy tuntia ennen auringon nousua.

Kymmenet loukkaantuneet linnut ovat jääneet ilman hoitopaikkaa lintuinfluenssan pelossa – hoitaja: ”Emme ota riskiä”

Vaikka Kymenlaaksossa ei ole todettu lintuinfluenssaa, siihen on varauduttu Pyhtään lintuhoitolassa. Sinne ei oteta hoitoon vesilintuja.

Ilmakuvassa järvenlahti, vihreät rannat sekä taustalla metsää.

Linnut saavat entistäkin monipuolisemman elinympäristön Hausjärven Ansionjärvelle

Kunnostuksen tavoitteena on muun muassa luoda vesilinnuille paremmin suojassa olevia pesäpaikkoja sekä estää matalan järven lahtialueiden umpeenkasvua.

Lintukanta Merenkurkun saaristossa on elpynyt pienpetopyynnin ansiosta

Alueen lintukannat olivat heikentyneet 2000-luvulle tultaessa. Nyt tehdyt toimenpiteet ovat purreet, ja moni lintulaji on palannut saarille pesimään kun vieraspedot on poistettu.

Oulujärven saarten raivaukset ja sorastamiset vaikuttavat lisänneen pesivien lintuparien määriä – Metsähallitus jatkaa hoitotöitä

Metsähallitus raivaa Kalikansaaren pohjoisosan, joka on kasvanut pahasti umpeen. Näin luodaan pesimäpaikkoja alueen linnustolle. Työ on jatkoa kaksi vuotta sitten aloitetulle raivaukselle.

Vesilintuja ei pitäisi metsästää lintuinfluenssa-alueilla lainkaan – Metsästäjäliitto: Rajoittaa sorsastusta, mutta ei estä koko vesilinnustusta

Ruokaviraston suositus on tehty ennen kaikkea ihmisten ja koirien terveyden suojaamiseksi. Virukset voivat säilyä pakastetussa lihassa tartuntakykyisinä.

Pirkanmaalla ei ole todettu uusia lintuinfluenssatapauksia – Särkänniemen Koiramäen linnut saavat toistaiseksi olla ulkona

Tampereen Sorsapuiston linnut ovat muuttaneet sisätiloihin Hämeenkyröön. Tautitilannetta seurataan tarkoin myös Särkänniemen Koiramäessä.

Ruohikolla, jolla kasvaa kissankelloja, makaa kuollut nuori pikkukajava.

Meri-Lapissa ei todettu lintujen joukkokuolemia – tilannetta seurataan tiiviisti

Meri-Lapissa ympäristöterveydenhuolto on saanut ensimmäiset ilmoitukset kuolleista luonnonvaraisista linnuista, mutta runsaita lintujen joukkokuolemia ei alueella ole toistaiseksi todettu.

Voiko lintuinfluenssan saada, jos lokki kakkaa päähän? Nämä asiat sinun on ainakin hyvä tietää

Lintuinfluenssaa on todettu vesilinnuissa eri puolilla Suomea. Voiko se tarttua ihmiseen? Entä lemmikkiin?

Lahdessa löytyi lintuinfluenssaa myös kanadanhanhesta ja silkkiuikusta

Ruokavirasto on todennut tartunnan tutkimuksiin toimitetuista näytteistä viime perjantaina.

Mandariinisorsa Vantaan Mätäojalla 22.9.2019.

Ähtärin eläinpuisto sulki lintutalon sisätilat – lintuinfluenssan ei haluta leviävän tiloihin ihmisten kengissä

Intendentti Marko Haapakosken mukaan lintuinfluenssaan on varauduttu tehostamalla hygieniatasoa lintutiloissa työskennellessä.

Nokikana ja poikanen vedessä, nokikanan selässä vesiruohoa.

Jatkossa vesilintuja ei saa metsästää hämärän aikaan, ministeriö haluaa kehittää metsästystä vastuullisemmaksi

Maa- ja metsätalousministeriö on antanut asetukset vesilintujen metsästyksen rajoituksista alkavalle metsästyskaudelle.

Suomen Riistakeskuskin kerää nyt tietoa valtakunnalliseen lintukartoitukseen varsinkin pohjoisen Suomen syrjäseuduilta

Riistakeskus on ensimmäistä kertaa mukana lintulajien muutoksia havainnoivan Lintuatlaksen tietojenkeruussa. Havaintoja kaivataan pohjoisesta Suomesta ja Lapista, mutta toki niitä voi tehdä kaikkialta maasta.

Lokki istuu myyntikojun katolla kauppatorilla.

Lokkien pesien hävittämiseen haetaan kymmeniä lupia vuodessa – kielteinen lupapäätös tulee vain harvoin

Kokonaan rauhoitettuja lokkilajeja ovat nauru-, kala- selkä- ja pikkulokki. Harmaalokki ja merilokki ovat pesimäajalla rauhoitettuja.

Lapin vesilinnuille tarjotaan lauttoja pesinnän turvaamiseksi

Pesimälauttoja viedään Pellojärvelle ja Ivalojokisuistoon. Lautoilla halutaan luoda linnuille turvallinen ympäristö, jossa esimerkiksi säännöstely ei pääse tuhoamaan pesiä.

Työporukka rakentaa lammasaitausta Hattulan Pyhän ristin kirkon ja Vanajaveden väliselle niitylle maiseman perinnebiotoopin ennallistamiseksi.

Lampaat ennallistavat Vanajaveden rantoja – laiduntajien toivotaan olevan myös tehokas ase vieraslajeja vastaan

Rannat ovat päässeet pusikoitumaan, koska niillä ei nykyisin laidunneta. Maiseman avartamisella lisätään luonnon monimuotoisuutta.

Savonlinnan Punkaharjulla havaittiin sunnuntaina yli 20 000 valkoposkihanhea

Rauhoitettujen valkoposkihanhien parvet ovat edellisvuosiin verrattuna vaatimattoman kokoisia.

Viritetty ja risuilla peitetty supikoirapyydys.

Pienpetopyynti on tuottanut tulosta Pohjanmaan rannikolla

Metsähallituksen ja Suomen riistakeskuksen Helmi-vieraspetohankkeen tavoitteena on saada vieraspetokannat laskuun ja vesilintujen poikastuotto kasvuun.

Satoja hanhia lentää tulvivan pellon yläpuolella.

Linnustoltaan merkittävä tulvapeltoalue Viinijärven Ahonkylässä on siirtynyt Luonnonperintösäätiön omistukseen

Alueen pinta-ala on noin kymmenen hehtaaria. Tulva-alue säilyy maatalouskäytössä, vaikka sen päätarkoitus on jatkossa lintujen suojelu.

Muuttolintujen kevät -lähetyksen Linturalli-joukkueet.

Muuttolintujen kevät: Tiukka Linturalli päättyi Hippiäisten voittoon! Katso mitä lintuja joukkueet löysivät ja yritä itse perässä

Linturallin joukkueiden tehtävänä oli havainnoida iltapäivän ajan, kolmella eri alueella mahdollisimman monta lintulajia. Alta löydät joukkueiden tekemät lintuhavainnot. Nyt on loistava aika lähteä ulos ja kokeilla, montako lajia itse löydät!

Hömötiainen, laulujoutsen ja muistipelin kortti, osana muuttolintujen kevät -kampanjaa.

Oletko haka muistipeleissä? Löydä lintuparit kuvan tai äänen perusteella!

Tässä pelissä voit yrittää löytää kuvaparin myös äänen perusteella. Muuttolintujen kevät on kokonaisuus, joka muodostuu verkossa, somessa ja radiossa tapahtuvasta lintujen kevätmuuton seurannasta.

WWF vapaaehtoiset putsaavat Kemiran öljyvuodon vahinkoja Saimaan rannalla Joutsenossa

Ympäristöjärjestön vapaaehtoiset saapuivat Saimaalle puhdistamaan öljyvuotoa

Saimaaseen valui kevyttä öljyä 1100 litraa Kemiran tehtaalta Joutsenossa. Öljyä on vedessä ohut kalvo.

Lokit pesivät entistä useammin katoilla – valmista pesää ei saa hävittää, mutta pesinnän voi yrittää estää ennalta

Kaikkien lokkien ja tiirojen pesät ovat pesintäaikana lailla suojattuja, mutta pesinnän estämiseen ennalta on useita keinoja.

Tuhansia valkoposkihanhia on lepäilemässä ja syömässä kiteeläisellä pellolla.

Rauhoitetut eläimet aiheuttivat viime vuonna mittavia vahinkoja Pohjois-Karjalassa

Puolet koko Suomen korvaushakemuksista tuli Pohjois-Karjalasta. Vahinkoja aiheuttivat valkoposkihanhet, laulujoutsenet, korpit, kurjet ja tiirat.

Lintujen talviruokintalautta on Kajaaninjoessa.

Kajaanijoella talvehtivat linnut ruokailevat jatkossa lautalla, ilman sitä sorsien ja joutsenten ruokkiminen olisi pitänyt lopettaa

Linnanvirrassa lintuja vapaaehtoisesti ruokkivat ovat laskeneet vesille ruokintalautan, joten Kajaanijoen linnut saavat ruokaa nyt luvallisesti. Vuosia kestänyt vääntö lintujen talviruokinnasta on päättynyt.

Kartassa näkyy Oulujärvellä sijaitsevan Siniluodon sijainti.

Oulujärven Siniluodolle levitetään noin 200 kuutiota soraa parantamaan lintujen pesimäpaikkoja

Avoimia pesimäympäristöjä löytyy yhä vähemmän. Lokkilintujen ja kahlaajien pesimäympäristöjen tilaa parannetaan sorastamalla pesimäluotoja.

Svarthakedopping simmande i vattnet vid Österskär, Korpo skärgård, juli 2021.

Pohjanmaalla etsitään uusia kosteikoiksi kunnostettavia alueita

Hankkeen avustuksella on aiemmin rakennettu kosteikkoelinympäristöjä muun muassa vanhalle peltoalueelle Vöyrillä ja Luodonjärven lahdella Pedersöressä.

Puurakentinen laavu, jonka edessä kivistä tehty nuotiopaikka. taustalla kuusimetsää.

Kymmenittäin kosteikkoja on kunnostettu helpottamaan vesilintujen elämää – uusiakin kohteita etsitään

Suomen riistakeskus etsii uusia kohteita, joista voidaan kunnostaa kosteikkoja vesilintuja varten. Keväällä vesilintuja odottaa 43 kunnostettua kosteikkoa ympäri Suomen.

Jääskelän tilan lehmät päästettiin ulkolaitumelle. Kuvassa lehmä tuijottaa suoraan kameraan.

Karja syö lintuvesien rannat kuntoon: sopivia alueita löytyi Pirkanmaalta 320 hehtaaria

Ely-keskus kartoitti kesällä ja syksyllä 19 pirkanmaalaisen lintuvesikohteen sopivuutta. Laidunnettavaksi kelpoisia kohteita löytyi 14 vesistön rannoilta.

Oikaisuvaatimus Kajaaninjoen lintujen talviruokinnasta hylättiin – vapaaehtoinen ruokintaryhmä aikoo valittaa hallinto-oikeuteen ostaakseen aikaa

Vapaaehtoinen ruokintaryhmä jätti vielä alkuviikosta ympäristötekniselle lautakunnalle sovintoesityksen, jonka mukaan ryhmä rakentaa ruokintalautan Kajaaninjoessa talvehtiville linnuille.

Pahasti umpeen kasvaneen Pienen Lapinjärven kunnostus on alkanut Maaningalla

Järvellä ruopataan vesilinnuille pesimäsaarekkeita ja allikoita. Tarkoituksena on parantaa lintukosteikkoa pesimäalueena sekä muutonaikaisena levähdysalueena.

Pietarsaaren Kråkholmanjärvestä muuttopuuhissa olevien vesilintujen levähdyspaikka

Pietasaari liittyy mukaan SOTKA -hankkeeseen, jossa luodaan maan kattava levähdysalueverkosto vesilintujen tärkeiden muuttoreittien varrelle.

Kaivinkone ruoppaa Patalahden kosteikkoa Maaningalla.

Patalahden lintukosteikon kunnostus Maaningalla on aloitettu

Ruopatusta kasvillisuudesta rakennetaan pesimäsaarekkeita vesilinnuille.

Joensuun kaupungin Valkeasuon entinen turvetuotantoalue ilmakuvassa. Aluetta on muokattu lintuvesikosteikoksi.

Murtosuon lintuvesikosteikko on valmistunut Joensuussa

Entinen turvetuotantoalue Valkeasuolla on ennallistettu lintuvesikosteikoksi. Vedenpinta nostetaan lopulliseen korkeuteen keväällä 2023.

Laulujoutsenien kannan kasvun arvioidaan pysähtyneen – joutsenbongauksessa eniten havaintoja laulujoutsenista Pohjanmaalla

Suunä kannan kasvun pysähtymiselle arvioidaan olevan pula pesimäreviireistä, sekä heikentynyt pesimätulos. Nuorien lintujen osuus oli alle viidenneksen laskennassa.

Hajuhämäys voi estää petoja löytämästä uhanalaisten lintujen pesiä – tutkijat levittivät kosteikoille linnun hajua ja pahoinvointia aiheuttavia munia

Uhanalaisia lintuja voidaan suojella hämäämällä petojen hajuaistia. Pahoinvointia aiheuttavilla munilla pedoille opetettiin, etteivät munat ole syömäkelpoisia.

Aihe: vesilinnut

Uusimmat artikkelit