Aihe: muinaisjäännökset

Laukaa haluaa Saraakalliot maailmankartalle – muinaismuiston edustalle ankkuroidaan katselulautta ja satamaan rakentuu opastuskeskus

Kunnan tavoitteena on lisätä matkailua ja jopa 7000 vuotta vanhojen kalliomaalausten tunnettuutta. Jatkossa lisää näkyvyyttä halutaan myös muille Laukaan kohteille.

Pyhän Marian rauniokirkon korjaus jatkuu Vaasassa

Pääosa muurinkorjauksesta toteutetaan konservointityönä. Korjausten ajan alue on aidattu ja pääsy on sallittu ainoastaan verkkoaidalla rajatulle alueelle.

Mökkirannasta paljastui kivien perkaamisen yhteydessä kivikautinen harvinaisuus – hirvenpäätä muistuttava kirves on säilynyt poikkeuksellisen hyvin

Kuusamossa tehtiin toukokuussa erittäin harvinainen arkeologinen löytö: kivestä työstetty hirvenpääkirveen hamaraosa. Löytö on noin 4 000 vuotta vanha.

Hämeenlinnassa sijaitseva Suomen runsaskuppisin uhrikivi on adoptoitu

Historiallisten tai arkeologisten kohteiden adoptointi on lisääntynyt. Hämeenlinnan uhrikivi on Kanta-Hämeen ensimmäinen adoptio. Kohdetta vaalii ja hoitaa jatkossa Työvalmennussäätiö Luotsi.

Turun Korppolaismäen arkeologisessa kartoituksessa löytyi puolustusrakenteita aina 1500-luvulta – mäen ulkoilualuetta aiotaan kehittää

Alueen säilymisen kannalta alueella oleskelua on kehitettävä. Näköalapaikkaa on tarkoitus muokata turvallisemmaksi, jotta kulku mäelle ja pois olisi jäsennelty selkeämmäksi.

Suomen muinaistaideseuralle arkeologinen teko -tunnustus – seuran kotipaikka on Hämeenlinna

Muinaistaideseura sai tunnustuksen Kirkkonummen esihistoriallisen kalliomaalauksen puhdistamisesta.

Lappajärveltä löytyi tuhatvuotias lintukoru – harvinaisuus oli poimittu lehmilaitumelta talteen jo 1960-luvulla

Tieteellisestikin merkittävä koru päätyi Seinäjoen museoille alkuvuodesta. Nyt se on liitetty osaksi kansallista arkeologista esinekokoelmaa Museovirastossa.

”Välillä laitamme kakkukuvun hylyn päälle, jotta saamme säästettyä tutkittavaa myös uusille meriarkeologian sukupolville”, sanoo meriarkeologi Minna Koivikko

Teknologia on mullistanut meriarkeologiaa, sillä sen avulla merenpohjan salaisuudet paljastuvat entistä paremmin. Museoviraston meriarkeologina Minna Koivikko tutkii enimmäkseen puulaivoja.

Historiallisen Kuusiston linnan kaivelijaa ei ole saatu kiinni – Metsähallitus epäilee, että kuopista kaivettiin onkimatoja

Kaarinassa sijaitsevan Kuusiston piispanlinnan raunioilta löydettiin kesällä 2021 maahan kaivettuja kuoppia. Metsähallitus teki luvattomasta kaivamisesta rikosilmoituksen, mutta tutkinta ei ole edennyt.

Kuusiston linnanraunion alueen luontoa ennallistetaan – ensi vuonna paikalle tuodaan laiduneläimiä

Aluksi paikalla raivataan tiheään kasvanutta vesakkoa ja puita. Laiduntavat lampaat ja naudat tuodaan paikalle ensi vuonna.

Arkeologian ystävät saavat yhdistyksen Satakuntaan

Muinaishistoria ja arkeologiset kaivaukset ovat alkaneet kiinnostaa ihmisiä siinä määrin, että uudelle yhdistykselle on tilausta.

Yritys rakensi maastopyöräradan vanhan juoksuhaudan päälle Tampereella – maat piti poistaa ja rata linjata uudestaan

Yrittäjän mukaan Mustanvuoren rinnealueen reunassa olevaa painaumaa on vaikea hahmottaa juoksuhaudaksi. Muinaisjäännös ei estä kokonaan maastopyöräilyä alueella.

Turusta löytyi uusi pronssikautinen hiidenkiuas – ikää hautaröykkiöllä voi olla jopa 3500 vuotta

Hautarakennelma löytyi Turun Haagasta, Aurajoen lähellä olevalta kallioisen mäen laelta.

Hovioikeus lievensi Raaseporin linnan mailta metallikuulia kaivaneen miehen tuomiota – Asiantuntija: Kuulat ovat poikkeuksellinen löytö

Mies oli vaatinut hovioikeuden käsittelyssä kuulien palauttamista. Hän väitti, että kuulat olivat peräisin hänen kotimaastaan Virosta.

Joku raapusti nimikirjaimet ja vuosiluvun keskellä suota olevaan muinaisjäännökseen Puolangalla – arkeologi: "Kajoaminen on laissa kielletty"

Voikiveksi kutsutun muinaisjäännöksen varhaisimmat kaiverrukset ovat peräisin 1800-luvun alkupuolelta. Nyt niiden rinnalle on raapustettu nimikirjaimia ja luku 2022.

Nelostien remontti paljasti poikkeuksellisia muinaislöytöjä: kivikautinen hauta ja asuinpaikka sekä yli 1 000 vuotta vanha sepän tulisija

Reilun vuoden kestäneet kaivaukset valmistuivat viime vuoden heinäkuussa, ja nyt ovat valmistuneet niitä koskevat tutkimusraportit. Erilaisia esinelöytöjä kaivauksilta kertyi noin 25 000–30 000.

Yli 500-vuotiaan kirkon lattia on arkeologin aarreaitta: sen alle on haudattu satoja ihmisiä, eikä alttariosaan ole kurkistettu vuosisatoihin

Isonkyrön vanhan kirkon restaurointi on viimein alkanut. Vanha kirkko on muinaisjäännös, jonka vuoksi työ tehdään yhteistyössä Museoviraston kanssa. Jo ensimmäisenä päivänä lattian alta löytyi pääkallo ja ihmisen luita.

Pusikkoa kasvavassa linnoituksessa asui aikoinaan 400 venäläisen yhteisö – nyt se kaivetaan esiin kuutostien varresta

Kouvolassa on tällä viikolla raivattu esiin vanhaa linnoitusta talkoovoimin. Samalla tehdään tilaa erityisille kasveille, joita linnoituksessa kasvaa.

Tutkimus vahvisti: Kivikauden riipuksia tehtiin ihmisluista

Aiemmin luu- ja hammasriipuslöydöt arvioitiin eläinperäisiksi. Arkeologit avasivat haudat jo 1930-luvulla Äänisen saarella.

Tarkempi tutkimus varmisti: Ilomantsin muinaislinnaa käytettiin jo keskiajalla

Havukkakallion muinaislinnan maastoon saadaan vielä kesäkuun aikana opastaulut, jotka kertovat paikan ainutlaatuisesta historiasta.

Mynämäkeläisestä pellosta löytyi viikinkiaikainen hopeakätkö

Museovirasto kertoo harvinaisesta löydöstä. Aikaisemmin viikinkikuningas Harald Sinihampaan lyöttämiä kolikoita on Suomesta löytynyt vain pari.

Tunnin junan ratalinjalla koekaivauksia muinaisjäännösten paikallistamiseksi

Aiempien selvitysten perusteella ratalinjalla tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee yhteensä 20 kiinteää muinaisjäännöstä ja kolme kulttuuriperintökohdetta.

Merkittävä rautakautinen asuinpaikka raivattiin puista näkösälle Torniossa – kivirakan keskellä on pentagonin muotoinen "susihauta"

Tornion Laivajärvellä, Rakanmäellä, on tehty arkeologisia kaivauksia jo 1980-luvulla, mutta paikka on jäänyt vuosikymmeniksi piiloon myös paikallisilta.

Luolistaan kuulu taidekeskus Retretti rahoitusongelmissa – hankkeen vetäjä: "Ensin tuli korona ja nyt tämä pirunmoinen sota"

Savonlinnan Punkaharjulla sijaitsevaan Retretin taidekeskukseen on sijoitettu jo kymmenen miljoonaa euroa, mutta vielä puuttuu viisi miljoonaa. Ensi kesän näyttelykokonaisuus on vaakalaudalla tai ainakin se myöhästyy.

Liito-oravan esiintyminen Kiimassuon laajennusalueella tulisi ympäristöviranomaisen mielestä tutkia

Kattavaa liito-oravaselvitystä tarvittaisiin, sillä eläin saattaa käyttää aluetta lisääntymis- ja levähdyspaikkanaan. Kiimassuon laajennusalueella on myös muinaismuistokohde.

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston arkeologiset inventoinnit saatiin valmiiksi

Keimiötunturin rajapyykki on hautautumassa retkeilijöiden siirtämien kivien alle.

Haminassa alkaa arkeologinen inventointi – uudet löydöt voisivat olla merkkejä historiallisen ajan asutuksesta

Tutkimukset keskittyvät tunnettuihin historiallisen ajan asuinpaikkoihin Mäntlahden ja Pyötsaaren kyläalueilla sekä samalla seudulla oleviin kohteisiin, joiden maankäyttö tulevassa osayleiskaavassa muuttuu.

Kouvolan piti tehdä Utissa arkeologinen maastoselvitys lääkärihelikopterin takia – alueella saattaa olla sodanaikaisia rakenteita

Kymenlaakson museo on edellyttänyt Utissa arkeologista inventointia lääkärihelikopterin tontilla. Tarkoituksena oli selvittää, onko alueella sodanaikaisia rakenteita. Tulokset selviävät parin viikon päästä.

Teijon kansallispuiston satoja vuosia vanhojen patojen kunto tarkastetaan

Erityiskohteena on Kirjakkalan pato, joka on luokiteltu onnettomuuden sattuessa ihmiselle vaaralliseksi.

Ministeriössä valmistellaan harvinaista luovutuspyyntöä – lähes 150 vuotta sitten Ruotsiin viedyt pääkallot halutaan takaisin Suomeen

Pälkäneellä odotetaan, että rauniokirkon ympäriltä aikanaan viedyt kallot pääsevät kotikunnan multiin. Vainajien jäänteet kaivettiin haudoista rotututkimuksen nimissä ja vietiin Ruotsiin vuonna 1873. Nyt opetusministeriö valmistelee virallista palautuspyyntöä.

Varikonniemen kehittäminen valtuuston pöydällä Hämeenlinnassa

Valtuustoaloitteessa esitetään, että Varikonniemen kehittämiseksi tehdään suunnitelma, jolla vahvistetaan alueen virkistys- ja matkailukäyttöä. Mahdollinen rakentaminen käynnistyisi vasta usean vuoden kuluttua.

Pilaavatko tornitalot sisällissodan taistelupaikalta avautuvan maiseman? Tampereen Kalevan uudistuksessa pitää ottaa huomioon yllättäviä asioita

Pirkanmaan maakuntamuseo pitää tärkeänä, että näkymiä Kalevankankaalta itään ja koilliseen säästetään. Tämä oli valkoisten päähyökkäyssuunta vuoden 1918 verisessä kiirastorstain taistelussa.

Suomenlahden pohjasta sukellettu veistos koristi 1700-luvulla uponnutta sotalaivaa – arkeologi toivoo, että se avaa mystisen hylyn salaisuutta

Historiallinen muinaismuisto nostettiin turvaan hylkyvarkailta. Laboratoriotutkimusten jälkeen se päätyy Suomen merimuseoon.

Muinaisen linnan vallit ja jylhä "Edelfeltin mänty" Porvoon legendaarisella luontoalueella halutaan suojella ja nyt kaupunki ryhtyi toimeen

Porvoon Linnamäellä korjataan eroosiovaurioita. Maisemaa koristaa jylhä mänty, joka on ikuistettu Albert Edelfeltin maalaukseen.

Perämeren saaristossa tutkitaan vanhasta kalastuskulttuurista kertovia jälkiä

Suunnitelman avulla on tarkoitus sovittaa yhteen luonnonsuojelun, virkistyskäytön sekä muun käytön tarpeita 10–15 vuoden ajalle.

Kaarinassa sijaitsevan piispanlinnan raunioiden maalle kaivettu useita kuoppia – Metsähallitus tekee rikosilmoituksen muinaismuistoalueen turmelemisesta

Kaarinan Kuusistossa sijaitseva Kuusiston piispanlinnan raunioiden alueella on kaivettu luvattomasti kuoppia. Metsähallitus tulkitsee kuopat ilkivallaksi.

Kangasalan Huutijärveltä suunnitellaan uutta pyörätietä kohti Pelisalmea

Reitti kulkisi nykyisen, Sahalahden suuntaan johtavan 325-tien vartta.

Rakennustyömailla törmätään aiempaa useammin muinaisjäännöksiin – ja sillä voi olla vaikutusta siihen, kuinka syvälle asukas saa pihallaan kaivella

Keravan tulevalla asuntomessualueella pohjatyöt on tällä viikolla aloitettu arkeologisilla kaivauksilla. Maan alta paljastunut tulisija vahvisti, että nyt kaavoitetulla omakotitontilla on asuttu jo 500 vuotta sitten.

Historiallista Hovioikeudenmetsää kunnostetaan Vaasassa

Hovioikeudenmetsän alueella on valtakunnallisesti arvokas historia niin kulttuurillisesti, ympäristöllisesti kuin myös esteettisesti. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta.

Satoja vuosia vanha rajakivi joutui ilkivallan kohteeksi Turussa – muinaisjäännöksen vahingoittaminen on lain mukaan kielletty

Rajakiveä on maalattu punaisella spray-värillä. Ilkivalta on tehty luultavasti toukokuun aikana.

Tuhannet miehet rakensivat 200 vuotta sitten linnoituksen, joka olikin tarpeeton – nyt sen korjaaminen on kuin Tetristä: yhtään uutta kiveä ei saa käyttää

Venäläinen sotapäällikkö Aleksandr Suvorov rakensi Kärnäkosken linnoituksen 1700-luvun lopulla suojelemaan Pietaria ruotsalaisten hyökkäykseltä. Ruotsalaisten sijaan ajan hammas on purrut ja linnoituksen muurit kaipaavat korjausta.

Nelostien remontti nosti maan alta runsaasti muinaishistoriaa: video näyttää, mitä kivikautisia esineitä arkeologit ovat löytäneet

Kaivauksia tehdään kahdessa pääkohteessa Nelostien uudella osuudella. Tutkittavat alueet ovat olleet esihistoriallisia kulkemisen solmukohtia. Uusi nelostien linjaus ja perusparannus valmistuu syksyyn 2023 mennessä.

Isonkyrön yli 500-vuotiaan kirkon restaurointi on vuosien urakka, jonka tärkein vaihe alkaa kesällä: "Hosumalla ei tehdä kuin vahinkoa"

Isonkyrön vanhan kivikirkon restaurointi on useamman vuoden urakka. Tämän kesän kirkko pysyy varmuudella suljettuna. Isonkyrön seurakunnan toiveena on, että suosittu hääkirkko olisi käytössä jo ensi kesänä.

Kuopion Piispanpuistossa alkavat arkeologiset kaivaukset – vanhoja hautoja voi löytyä melko pinnastakin

Tarkoituksena on selvittää, onko puistoalueella säilynyt jäännöksiä paikalla sijainneista kirkoista ja niihin liittyvistä hautauksista. Sen jälkeen tiedetään, miten puiston täydennysistutuksia voi toteuttaa, jottei muinaisjäännös vahingoitu.

Nelostien parannusta pohjustavat arkeologiset kaivaukset alkoivat Hartolassa

Hartolan ja Joutsan välillä on paljon muinaismuistoja, jotka on tutkittava ennen kuin ne jäävät uuden tielinjauksen alle.

Yli 500-vuotias Isonkyrön vanha kirkko restauroidaan Museoviraston tarkassa ohjauksessa: "Aina, jos poistetaan jotain vanhaa, se on lopullisesti poissa"

Vanha kirkko on luokiteltu kiinteäksi muinaisjäännökseksi, joten sen restaurointi on pitkä, monipolvinen ja kalliskin projekti.

Ei niin pahaa ettei hyvääkin: Vuosi 2020 toi norsujen vauvabuumin sekä iloisia tiedeuutisia ihmekanasta Kuun veteen – myös muumio puhui

Tänä vuonna on saatu myös Nobelin arvoisia tutkimustuloksia. Tautitilannekin on yleisesti ottaen parantunut roimasti.

Kuvat: Hyvin säilynyt ”pikaruokabaari” löytyi Pompeijin raunioista

Paikalla olleista saviastioista on löydetty muun muassa sikojen, vuohien, kalojen ja etanoiden jäänteitä.

Egyptissä tehty merkittävä muumiohautalöytö – sisältää yli sata sinetöityä sarkofagia

Hautalöydön sanotaan olevan merkittävin arkeologinen löytö pitkään aikaan. Sarkofagien iäksi arvioidaan ainakin 2 000 vuotta.