Uusimmat artikkelit
' /%3E%3C/svg%3E)
Outo hälytys Helsingin kaupunginmuseon arkistosta – poliisit löysivät työhönsä uppoutuneen Marja Pehkosen
Helsingin kaupunginmuseon tutkijana työskennellyt Marja Pehkonen on kiinnostunut kaupunkikulttuurin pienistäkin jäljistä, sellaisista kuten ravintoloiden ruokalistat ja tavallisten taloyhtiöiden arkistot.
' /%3E%3C/svg%3E)
Päivi Pussisella on robottipukutehdas omakotitalonsa työhuoneessa
Käsin tehty työ on yhä tärkeä osa teollisuutta. Esimerkiksi kun konepaja Andritz siirsi robottipukutuotannon Yhdysvalloista Suomeen, ompelijaksi palkattiin kaksi yksin yrittäjää.
' /%3E%3C/svg%3E)
Koruseppä Kati Nevalainen haluaa kädenjäljestään ikuisen – museo taltioi myös poikkeuksellista aikaa, koska se ei ole kaikille tasapuolista
Suomen käsityön museo tallentaa käsityöammattien harjoittamista Kainuussa. 38-vuotias muotoilija-koruseppä Kati Nevalainen toivoo suomalaiselle käsityölle arvostusta.
' /%3E%3C/svg%3E)
Kenkien korjauttaminen kiehtoo taas, mutta mersun avaimen teettämistä lykätään – talvi ja hintojen nousu saattavat sataa suutareiden laariin
Suutaripalveluiden kysyntä on palaamassa koronapandemiaa edeltäneelle tasolle. Koronan aikana kenkien korjauttaminen väheni, minkä vuoksi esimerkiksi osa suutareista aikaisti eläkkeelle siirtymistään.
' /%3E%3C/svg%3E)
Erityistuettujen taide ja käsityöt ovat jääneet putiikkien pimentoon, mutta siihen halutaan muutos – "Mielenkiinto on maailmalla nousussa"
Turun Vanhalla Suurtorilla järjestettiin Suomen ensimmäinen erityistuettujen ihmisten valmistamien tuotteiden ja taiteen myyntitapahtuma. Idea syntyi sattumalta.
' /%3E%3C/svg%3E)
Saattohoitaessaan isänsä Maarit Vallin, 39, toteutti haaveensa käsityöläisyydestä – "Minussa heräsi halu luoda uutta"
Sairaanhoitaja rakensi arkensa uudelle pohjalle.
' /%3E%3C/svg%3E)
Kolmannen polven kelloseppä Seppo Tienhaara tuntee vanhat kellot ja koneistot – pohjalaisverstaalle tulee korjattavaa kauempaakin, koska osaajien määrä vähenee
Kelloseppä Seppo Tienhaaran elämäntyö on esillä kellomuseossa Karijoella Etelä-Pohjanmaalla. Vanhojen kaappi- ja tornikellojen korjaamiseen tarvitaan osaamista ja melkoisesti tilaa, missä osia liikutella.
' /%3E%3C/svg%3E)
Ortopedinen suutari: "Jalat ovat meille kuin peruskivi talossa" – kestävän kulutuksen trendi tuo kenkiä suutarien korjattavaksi ja muokattavaksi
Jalkineiden käyttömukavuutta varmistetaan esimerkiksi yksilöllisillä pohjallisilla, mittatilausjalkineilla ja paljasjalkakengillä.
' /%3E%3C/svg%3E)
Huoli ilmastosta saa korjauttamaan vanhaa – Kainuun ainoa suutari: "On paljon semmosia ihmisiä, jotka ajattelevat kestävämmin"
Ihmiset tuovat aiempaa herkemmin korjattavaksi kenkiä ja asusteita. Erityisesti nuoret ostavat nahkatuotteita, joita voi korjata, arvioi suutari. Hän kohtaa kuitenkin edelleen materiaaleja, joita ei voi korjata, vaikka kuinka yrittäisi.
' /%3E%3C/svg%3E)
Elena Bondar hiihtosuunnisti maailman huipulla, nyt hän tekee sadunomaisia tauluja savolaiskylässä — pojalta saatu huopasydän vei villapiirtäjäksi
Villatauluja inspiroi suomalainen luonto.
' /%3E%3C/svg%3E)
Teuvo, maanteiden kuningas sopii hyvin soitinrakentajan koekappaleeksi – katso video ja kurkista pariskunnan työtiloihin
Janakkalaisessa omakotitalossa syntyy ukuleleja ja sähkökitaroita.
' /%3E%3C/svg%3E)
Pieni opinahjo Espoossa valmistaa avaruusteknologian ja kvanttitietokoneiden rakentajia – nyt kellosepistäänkin tunnettua koulua uhkaa lopetus
Kelloseppäkoulun alasajo alkaa ensi vuonna, jos valtion tuki ei kasva, sanoo yli 70-vuotiaan koulun rehtori Tiina Parikka.
' /%3E%3C/svg%3E)
Leipuri alkoi vain leipoa, eikä edes tiennyt olevansa trendien huipulla: "En tiedostanut, että teen artesaaniruokaa"
Artesaaniruuan perinteet juontavat pitkälle historiaan. Moni tekee artesaaniruokaa kuitenkin tietämättään.
' /%3E%3C/svg%3E)
Ylen aamu tänään: Erikoiskaupassa on tänä keväänä otettu digiloikka – onko muutos pysyvä? Katso lähetys tästä
Etelä-Amerikan koronatilanne synkkenee vauhdilla. Jälkiviisaat paketoivat viikon puheenaiheet. Vieraana myös Costello Hautamäki.
' /%3E%3C/svg%3E)
Tomi Lappalainen, 28, korjaa jopa satoja vuosia vanhoja kirja-aarteita – ja hän saattaa olla ammattikuntansa viimeisiä
Kirjansitojat uhkaavat hävitä Suomesta. Perinteisen käsityöläisammatin viimeinenkin ammattitutkintokoulutus lopetettiin.
' /%3E%3C/svg%3E)
Seppä Anssi Routavirran kädessä on kahle, joka kertoo ikiaikaisesta perinteestä – kurkista hämärään pajaan
Nuoremman polven käsityöläinen tekee osan tuloistaan myymällä tulessa taottuja tuotteita ulkomaisissa nettikaupoissa.
' /%3E%3C/svg%3E)
Kenkien nastoittaminen ollut suosittua tänä vuonna: liukkaat kelit työllistävät suutaria
Liukkaat säät ovat pitäneet kenkäkauppiaat ja suutarit kiireisinä.
Long polar night begins in Finland’s far north
The sun set in the village of Nuorgam at 12:07pm on Monday, not to return until well into the new year.
' /%3E%3C/svg%3E)
Ella Tuovinen, 27, kouluttautuu alalle, joka on hiljalleen katoamassa – Suomen viimeistä kelloseppäkoulua uhkaa sulkeminen, vaikka töitä riittäisi
Suomalaisia kelloseppiä kaivataan myös maailmalla. Jopa Sveitsin kelloliitto on vedonnut Suomen kulttuuriministeriöön koulutuksen säilyttämiseksi.
Mikkelissä Illumio-valotapahtuman "Ukkelin" kainalo korjattiin suutarin taidoilla
Australialaisen taiteilijan 12-metrinen, kankainen valoteos repesi torstaina testitäytön aikana.
Nykyajan kyläseppä takoo kaiteita ja portteja, mutta teekkareille on tehty kahlepallokin
Alasinta ei tarvitse päivittää, eikä vasaran malli muutu: ”Yli sata vuotta sitten taottu portti on yhä priimaa”.
Seppä päätti laittaa miekkakurssit tauolle: "Meillä olisi kohta ollut sotajoukko, jos olisimme jatkaneet" – tältä näyttää takomasepän pajassa
Juhani Suolahti on yksi Suomen harvoista takomasepistä.
Entinen kenkäteollisuuden suurmaa Suomi on enää alan lilliputti – bootsikonkarin mukaan "Viro, Kaukoitä ja verkkokauppa" veivät tuotannon
Vielä 1980-luvulla Suomessa tehtiin yli 10 miljoonaa paria kenkiä. Nyt kenkäpareja lähtee maailmalle noin 1,5 miljoonaa. Kotimaisia tehtaita on enää muutama.
' /%3E%3C/svg%3E)
Pikkukaupungin tyttö etsi seikkailua New Yorkista ja rakastui belgialaiseen suklaaseen – nyt Anna Kekki on menestyvä suklaamestari
Kekistä piti tulla psykologi, mutta suklaa vei mennessään.
' /%3E%3C/svg%3E)
Eivätkö kengät kestä? Tuplaa käyttöikä viidellä yksinkertaisella vinkillä
Lepolesti on kannattava sijoitus joka pidentää kengän ikää.
Kati, Jasmin ja Heidi pelastavat katoamassa olevaa kulttuuriaan vaatekappale kerrallaan: "Olen viimein ymmärtänyt, mihin kuulun"
Pohjois-Lapissa pieni joukko käsitöistä innostuneita naisia opettelee harvinaisia taitoja, jotta kauniit puvut ja lakit eivät katoaisi historiaan. Nämä naiset haluavat uudistaa perinteistä pukeutumista, jotta nuoret uskaltaisivat kantaa kulttuurinsa tunnusmerkkejä ylpeydellä.
Nuori suutari perusti verstaan pikkukaupunkiin – yllättyi kuinka lämpimästi hänet otettiin vastaan
Nuoret ovat yhä halukkaampia ryhtymään yrittäjiksi. Uusyrityskeskusten kautta perustetuista yrityksistä jo yli puolet on alle 36-vuotiaiden perustamia.
Suomen käsityön museo kerää Wetterhoff-muistoja
Museon tarkoituksena on koostaa tarinoista wetterhoffilainen kertomus tulevien sukupolvien luettavaksi.
' /%3E%3C/svg%3E)
Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi
Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.
Nuorten saamenkäsityön taitajien luomukset neljästä maasta kootaan yhteiseen näyttelyyn – Inarilaisen Anniina Turusen silkkihuivi sisältää poliittisen viestin: ”Me olemme yhä tässä”
Kymmenen nuorta käsityöläistä pohtii Norjan Kaivuonossa avattavassa näyttelyssä saamen käsityön, duodjin, asemaa nyky-yhteiskunnassa.
Suomi ei ollutkaan köyhä kolkka – hopeaesineet vahvistavat suomalaisten korkean käsityötaidon jo Ruotsin vallan aikana
Kansallismuseon uutuushankinta, hopeinen juomakannu, on yksi osoitus siitä, että suomalaiset kultasepät ovat taitaneet korkeatasoisen muotoilun jo vuosisatoja.
Joensuulainen kultaseppä tuntee monen urheilupalkinnon muodot kuin omat taskunsa – Kultainen kiekko jaetaan taas torstaina
Kultaseppä Seppo Sankilan käsissä on syntynyt urheilupalkintojen lisäksi muun muassa kultainen nenä.
' /%3E%3C/svg%3E)
Peltsin Lappi – uudet retket kaamoksen kynnyksellä
Peltsin Lappi -sarjan uusi kolmas kausi.
Mikael Holma rakensi huumeparonin valtaistuimen ja entisöi eduskunnan 200 pulpettipaikkaa
Perinteisen käsityön arvostus kasvaa Suomessa, kerrotaan puualan ammattijärjestöistä.
"Yäk, kuinka voit tehdä tätä?" – Lihanleikkaaja kantaa teräsesiliinaansa ylpeydellä
Rene Kuukkanen tuntee ammattiylpeyttä, vaikka moni kavahtaa lihanleikkaajan työtä.
Kirkko tilasi jouluseimen nukketeatteritaiteilijalta – "Tätä ammattia jotkut kadehtivat, toiset jopa säälivät"
Jouluisia seimiasetelmia on vielä vähän Suomen kaduilla, kun taas Etelä-Euroopassa niitä näkee paljon.
Kengät jotka kestävät aikaa ja korjausta – suutariopit kiinnostavat nyt nuoria naisia
Tornionjokivarressa koulutus Nord on tarjonnut suutarialan koulutusta 1980-luvun alkupuolelta lähtien ruotsalaisille, suomalaisille ja norjalaisille.
Kertakäyttökulttuuri on tehnyt laukkukorjaajista harvinaisuuksia: "Harva haluaa satsata niiden korjaamiseen"
Kun uuden laukun saa helposti parilla kympillä, harva korjauttaa rikkinäistä laukkuaan. Laukkuja korjaavat ammattilaiset ovatkin laskettavissa yhden käden sormilla.
Kultaseppien liitto: Suomalainen koruvalmistus uhkaa siirtyä ulkomaille
Perinteinen käsityöammatti on Suomen Kultaseppien Liiton toimitusjohtajan mukaan ison rakennemuutoksen kourissa.
Rovaniemeläiselle kuvanveistäjälle taideseppien elämäntyöpalkinto
Taidesepät ry. on myöntänyt elämäntyöpalkinnon rovaniemeläiselle seppämestarille ja kuvanveistäjälle Risto Immoselle.
Leipomoissa uusia keksintöjä – juureen leivottu leipä vetää artesaanileipomoon, marketeissa kasvaa kauraleivän suosio
Ruisleivän paikka ykkössuosikkina on uhattuna, mutta ei pidä säikähtää. Leipomoissa syntyy uusia, terveellisiä innovaatioita. Hyvinvointiin tähtäävät myös hapanjuureen leivottua artesaanileipää myyvät pientuottajat.
Pienen ammattikunnan suuri ponnistus: sata käsinverhoiltua designtuolia huutokaupataan Suomen luonnon hyväksi
Jopa puolet Suomen ammattiverhoilijoista osallistuu tempaukseen, joka nostaa käsityöperinnettä ja satavuotiasta Suomea.
Ilmajoen Könnit keksivät älykellon jo kaksisataa vuotta sitten – "seitsenviisarinen" on kellosepän unelma
Karijokelainen kelloseppä Seppo Tienhaara on todennäköisesti viimeisiä kelloseppiä, joka pystyy rakentamaan koneiston arvostettuun könninkelloon.
Kuopion kaupungintalon kello huolletaan – palaa paikoilleen ennen vappua
Kaupungintalon kellon alkuperäinen, mekaaninen rattaisto on kadoksissa ja esimerkiksi historioitsijat kaipaisivat tietoa sen olinpaikasta.
Ihmisen ääni, ihmisen tarina – kuuntele keskisuomalaisia persoonia
Yle Jyväskylän studiossa vierailee vuoden mittaan satoja ihmisiä tarinoineen. Tässä heistä muutamia päåttyvän vuoden varrelta.
"Kelloon voidaan laittaa jopa useita tuhansia euroja" – Perinteinen rannekello taas yhä useamman ranteessa
Laadun lisäksi kellon hankinnassa panostetaan nyt myös määrään. Yhdellä ihmisellä voi olla useita kelloja eri käyttötarkoituksiin.
Nuori puuseppä lietsoo alalle yhteistyötä – osaamisen ja työvälineiden jakaminen hyödyttäisi kaikkia
Joonas Laineen mielestä käsityöyrittäjien pitäisi yhdistää voimansa halpatuotantoa vastaan.
Hämeenlinnan kädentaitajille oma yhdistys – pop-up-joulupuoti tuttu tukikohta
Vastikään perustettuun kädentaitajien yhdistykseen kuuluu jo reilut parikymmentä jäsentä.
Morsian suunnitteli aviomiehensä vihkisormuksen ja kisaa nyt vuoden sormuksen tittelistä
Kilpailusormuksen syntyminen vaati paljon ajatustyötä ja monta aihiota, sanoo nuori kultaseppä. Idea muhi monta vuotta, mutta se kannatti. Omalle aviomiehelle suunniteltu sormus kisaa nyt kauneimman sormuksen tittelistä.