Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Kelloseppä Seppo Tienhaara esittelee keervärkkiä vuodelta 1815.

Kolmannen polven kelloseppä Seppo Tienhaara tuntee vanhat kellot ja koneistot – pohjalaisverstaalle tulee korjattavaa kauempaakin, koska osaajien määrä vähenee

Kelloseppä Seppo Tienhaaran elämäntyö on esillä kellomuseossa Karijoella Etelä-Pohjanmaalla. Vanhojen kaappi- ja tornikellojen korjaamiseen tarvitaan osaamista ja melkoisesti tilaa, missä osia liikutella.

Mittatilauksena tehdyt kengät suutari Virve Mäkikankaan käsissä.

Ortopedinen suutari: "Jalat ovat meille kuin peruskivi talossa" – kestävän kulutuksen trendi tuo kenkiä suutarien korjattavaksi ja muokattavaksi

Jalkineiden käyttömukavuutta varmistetaan esimerkiksi yksilöllisillä pohjallisilla, mittatilausjalkineilla ja paljasjalkakengillä.

Suutarinliikkeen julkisivu

Huoli ilmastosta saa korjauttamaan vanhaa – Kainuun ainoa suutari: "On paljon semmosia ihmisiä, jotka ajattelevat kestävämmin"

Ihmiset tuovat aiempaa herkemmin korjattavaksi kenkiä ja asusteita. Erityisesti nuoret ostavat nahkatuotteita, joita voi korjata, arvioi suutari. Hän kohtaa kuitenkin edelleen materiaaleja, joita ei voi korjata, vaikka kuinka yrittäisi.

Kelloseppä 3. luokka yk , opettaja lehtori Markku Huhtala ja opiskelijoita

Pieni opinahjo Espoossa valmistaa avaruusteknologian ja kvanttitietokoneiden rakentajia – nyt kellosepistäänkin tunnettua koulua uhkaa lopetus

Kelloseppäkoulun alasajo alkaa ensi vuonna, jos valtion tuki ei kasva, sanoo yli 70-vuotiaan koulun rehtori Tiina Parikka.

Kirsi Tanska

Leipuri alkoi vain leipoa, eikä edes tiennyt olevansa trendien huipulla: "En tiedostanut, että teen artesaaniruokaa"

Artesaaniruuan perinteet juontavat pitkälle historiaan. Moni tekee artesaaniruokaa kuitenkin tietämättään.

Erikoiskaupassa kuluttajat ovat siirtyneet kivijalasta verkkokauppaan

Ylen aamu tänään: Erikoiskaupassa on tänä keväänä otettu digiloikka – onko muutos pysyvä? Katso lähetys tästä

Etelä-Amerikan koronatilanne synkkenee vauhdilla. Jälkiviisaat paketoivat viikon puheenaiheet. Vieraana myös Costello Hautamäki.

Kuvassa kirjansitoja Lappalainen pitää vanhaa kirjaa kädessään.

Tomi Lappalainen, 28, korjaa jopa satoja vuosia vanhoja kirja-aarteita – ja hän saattaa olla ammattikuntansa viimeisiä

Kirjansitojat uhkaavat hävitä Suomesta. Perinteisen käsityöläisammatin viimeinenkin ammattitutkintokoulutus lopetettiin.

Anssi Routavirta seisoo kädet puuskassa ja katsoo kameraan.

Seppä Anssi Routavirran kädessä on kahle, joka kertoo ikiaikaisesta perinteestä – kurkista hämärään pajaan

Nuoremman polven käsityöläinen tekee osan tuloistaan myymällä tulessa taottuja tuotteita ulkomaisissa nettikaupoissa.

Suutari kiinnittää kenkiin nastoja.

Kenkien nastoittaminen ollut suosittua tänä vuonna: liukkaat kelit työllistävät suutaria

Liukkaat säät ovat pitäneet kenkäkauppiaat ja suutarit kiireisinä.

Ukonsaari talvisessa kaamosmaisemassa Inarijärvellä.

Long polar night begins in Finland’s far north

The sun set in the village of Nuorgam at 12:07pm on Monday, not to return until well into the new year.

Ella Tuovinen katsoo luupilla kellokoneistoa.

Ella Tuovinen, 27, kouluttautuu alalle, joka on hiljalleen katoamassa – Suomen viimeistä kelloseppäkoulua uhkaa sulkeminen, vaikka töitä riittäisi

Suomalaisia kelloseppiä kaivataan myös maailmalla. Jopa Sveitsin kelloliitto on vedonnut Suomen kulttuuriministeriöön koulutuksen säilyttämiseksi.

Amanda Parerin 12-metrinen valoteos Man Lutakonaukiolla, Jyväskylän satamassa syyskuussa 2019.

Mikkelissä Illumio-valotapahtuman "Ukkelin" kainalo korjattiin suutarin taidoilla

Australialaisen taiteilijan 12-metrinen, kankainen valoteos repesi torstaina testitäytön aikana.

Seppo Riihonen pajassaan kädessään nimikkovasara, jossa nimikirjaimet ja vuosiluku.

Nykyajan kyläseppä takoo kaiteita ja portteja, mutta teekkareille on tehty kahlepallokin

Alasinta ei tarvitse päivittää, eikä vasaran malli muutu: ”Yli sata vuotta sitten taottu portti on yhä priimaa”.

Erilaisia kenkiä kasassa odottamassa suutarin apua.

Entinen kenkäteollisuuden suurmaa Suomi on enää alan lilliputti – bootsikonkarin mukaan "Viro, Kaukoitä ja verkkokauppa" veivät tuotannon

Vielä 1980-luvulla Suomessa tehtiin yli 10 miljoonaa paria kenkiä. Nyt kenkäpareja lähtee maailmalle noin 1,5 miljoonaa. Kotimaisia tehtaita on enää muutama.

Mies putsaa kenkiä hymyillen.

Eivätkö kengät kestä? Tuplaa käyttöikä viidellä yksinkertaisella vinkillä

Lepolesti on kannattava sijoitus joka pidentää kengän ikää.

Kolttasaamelaiset

Kati, Jasmin ja Heidi pelastavat katoamassa olevaa kulttuuriaan vaatekappale kerrallaan: "Olen viimein ymmärtänyt, mihin kuulun"

Pohjois-Lapissa pieni joukko käsitöistä innostuneita naisia opettelee harvinaisia taitoja, jotta kauniit puvut ja lakit eivät katoaisi historiaan. Nämä naiset haluavat uudistaa perinteistä pukeutumista, jotta nuoret uskaltaisivat kantaa kulttuurinsa tunnusmerkkejä ylpeydellä.

Suutari valmistaa perinnekenkää.

Nuori suutari perusti verstaan pikkukaupunkiin – yllättyi kuinka lämpimästi hänet otettiin vastaan

Nuoret ovat yhä halukkaampia ryhtymään yrittäjiksi. Uusyrityskeskusten kautta perustetuista yrityksistä jo yli puolet on alle 36-vuotiaiden perustamia.

Fredrikan kesässä on esillä Häme tekstiilien näyttely alusvaatteita ja kutomisnäytteitä

Suomen käsityön museo kerää Wetterhoff-muistoja

Museon tarkoituksena on koostaa tarinoista wetterhoffilainen kertomus tulevien sukupolvien luettavaksi.

Kirsti Doukas

Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

Anniina Turunen valmistautuu Duodji Dreamers -näyttelyyn.

Nuorten saamenkäsityön taitajien luomukset neljästä maasta kootaan yhteiseen näyttelyyn – Inarilaisen Anniina Turusen silkkihuivi sisältää poliittisen viestin: ”Me olemme yhä tässä”

Kymmenen nuorta käsityöläistä pohtii Norjan Kaivuonossa avattavassa näyttelyssä saamen käsityön, duodjin, asemaa nyky-yhteiskunnassa.

Hopeisia ehtoollisastioita, pikareita ja kaksi viinikannua näyttelyvitriinissä

Suomi ei ollutkaan köyhä kolkka – hopeaesineet vahvistavat suomalaisten korkean käsityötaidon jo Ruotsin vallan aikana

Kansallismuseon uutuushankinta, hopeinen juomakannu, on yksi osoitus siitä, että suomalaiset kultasepät ovat taitaneet korkeatasoisen muotoilun jo vuosisatoja.

Kultaseppä, hopeaseppämestari Seppo Sankila

Joensuulainen kultaseppä tuntee monen urheilupalkinnon muodot kuin omat taskunsa – Kultainen kiekko jaetaan taas torstaina

Kultaseppä Seppo Sankilan käsissä on syntynyt urheilupalkintojen lisäksi muun muassa kultainen nenä.

Mikko "Peltsi" Peltola ottaa vastaan talven kutsun ja lähtee Länsi-Lappiin kaamoksen kynnyksellä.

Peltsin Lappi – uudet retket kaamoksen kynnyksellä

Peltsin Lappi -sarjan uusi kolmas kausi.

Entisöijä Mikael Holma kuvioi nahkaa.

Mikael Holma rakensi huumeparonin valtaistuimen ja entisöi eduskunnan 200 pulpettipaikkaa

Perinteisen käsityön arvostus kasvaa Suomessa, kerrotaan puualan ammattijärjestöistä.

Yle Uutiset Keski-Suomi: Lihanleikkaaja kantaa teräsesiliinaansa ylpeydellä

"Yäk, kuinka voit tehdä tätä?" – Lihanleikkaaja kantaa teräsesiliinaansa ylpeydellä

Rene Kuukkanen tuntee ammattiylpeyttä, vaikka moni kavahtaa lihanleikkaajan työtä.

Emma Jussila-Scherman

Kirkko tilasi jouluseimen nukketeatteritaiteilijalta – "Tätä ammattia jotkut kadehtivat, toiset jopa säälivät"

Jouluisia seimiasetelmia on vielä vähän Suomen kaduilla, kun taas Etelä-Euroopassa niitä näkee paljon.

Lestit

Kengät jotka kestävät aikaa ja korjausta – suutariopit kiinnostavat nyt nuoria naisia

Tornionjokivarressa koulutus Nord on tarjonnut suutarialan koulutusta 1980-luvun alkupuolelta lähtien ruotsalaisille, suomalaisille ja norjalaisille.

Kari Ahonniska

Kertakäyttökulttuuri on tehnyt laukkukorjaajista harvinaisuuksia: "Harva haluaa satsata niiden korjaamiseen"

Kun uuden laukun saa helposti parilla kympillä, harva korjauttaa rikkinäistä laukkuaan. Laukkuja korjaavat ammattilaiset ovatkin laskettavissa yhden käden sormilla.

Kultaseppä takoo hopearengasta.

Kultaseppien liitto: Suomalainen koruvalmistus uhkaa siirtyä ulkomaille

Perinteinen käsityöammatti on Suomen Kultaseppien Liiton toimitusjohtajan mukaan ison rakennemuutoksen kourissa.

Risto Immonen

Rovaniemeläiselle kuvanveistäjälle taideseppien elämäntyöpalkinto

Taidesepät ry. on myöntänyt elämäntyöpalkinnon rovaniemeläiselle seppämestarille ja kuvanveistäjälle Risto Immoselle.

Saako olla juureen leivottua leipää? kysyy Milla Frantti.

Leipomoissa uusia keksintöjä – juureen leivottu leipä vetää artesaanileipomoon, marketeissa kasvaa kauraleivän suosio

Ruisleivän paikka ykkössuosikkina on uhattuna, mutta ei pidä säikähtää. Leipomoissa syntyy uusia, terveellisiä innovaatioita. Hyvinvointiin tähtäävät myös hapanjuureen leivottua artesaanileipää myyvät pientuottajat.

Marja Nukala verhoomo Alahärmä Kilta-tuoli Suomi 100

Pienen ammattikunnan suuri ponnistus: sata käsinverhoiltua designtuolia huutokaupataan Suomen luonnon hyväksi

Jopa puolet Suomen ammattiverhoilijoista osallistuu tempaukseen, joka nostaa käsityöperinnettä ja satavuotiasta Suomea.

Kelloseppä Seppo Tienhaara omassa työpajassaan Karijoella.

Ilmajoen Könnit keksivät älykellon jo kaksisataa vuotta sitten – "seitsenviisarinen" on kellosepän unelma

Karijokelainen kelloseppä Seppo Tienhaara on todennäköisesti viimeisiä kelloseppiä, joka pystyy rakentamaan koneiston arvostettuun könninkelloon.

Kuopion kaupungintalon kello on huollossa.

Kuopion kaupungintalon kello huolletaan – palaa paikoilleen ennen vappua

Kaupungintalon kellon alkuperäinen, mekaaninen rattaisto on kadoksissa ja esimerkiksi historioitsijat kaipaisivat tietoa sen olinpaikasta.

Yle Jyväskylän Areena -sivun kansi.

Ihmisen ääni, ihmisen tarina – kuuntele keskisuomalaisia persoonia

Yle Jyväskylän studiossa vierailee vuoden mittaan satoja ihmisiä tarinoineen. Tässä heistä muutamia päåttyvän vuoden varrelta.

Rannekello

"Kelloon voidaan laittaa jopa useita tuhansia euroja" – Perinteinen rannekello taas yhä useamman ranteessa

Laadun lisäksi kellon hankinnassa panostetaan nyt myös määrään. Yhdellä ihmisellä voi olla useita kelloja eri käyttötarkoituksiin.

Puuseppä Joonas Laine työessu päällä, nojaa tasohiomakoneeseen ja hymyilee.

Nuori puuseppä lietsoo alalle yhteistyötä – osaamisen ja työvälineiden jakaminen hyödyttäisi kaikkia

Joonas Laineen mielestä käsityöyrittäjien pitäisi yhdistää voimansa halpatuotantoa vastaan.

Vaatteita henkareilla ja tyynyjä pöydällä

Hämeenlinnan kädentaitajille oma yhdistys – pop-up-joulupuoti tuttu tukikohta

Vastikään perustettuun kädentaitajien yhdistykseen kuuluu jo reilut parikymmentä jäsentä.

Lähikuva sormuksesta jossa on timantti

Morsian suunnitteli aviomiehensä vihkisormuksen ja kisaa nyt vuoden sormuksen tittelistä

Kilpailusormuksen syntyminen vaati paljon ajatustyötä ja monta aihiota, sanoo nuori kultaseppä. Idea muhi monta vuotta, mutta se kannatti. Omalle aviomiehelle suunniteltu sormus kisaa nyt kauneimman sormuksen tittelistä.

Kouvolan seudun ammattiopisto

KSAO lakkauttaa viisi tutkintoa

Kouvolan lasten ja nuorten lautakunta hyväksyi ammattiopiston esityksen viiden perustutkinnon lakkautuksesta.

Antiikkikello.

Kello kertoo enemmän kuin ajan – suomalaissepät arvossaan maailmallakin

Kellokulttuuri elää vahvana kännykkäkaudellakin. Etenkin retro- ja vintagekellot ovat nyt suosittuja. Suomalaisten kelloseppien osaamista arvostetaan maailmallakin.

Kultaseppä työssään

Työn tekemisen kulttuuri murroksessa – yksinyrittäjyys yhä suositumpaa

Oulun seutua riepotelleet irtisanomiset ovat vauhdittaneet yritysten perustamista. Oulun seudulla syntyykin tällä hetkellä enemmän yrityksiä kuin niitä lakkaa, valtakunnan tasolla tilanne on juuri päinvastainen.

1900-luvulla tehty kolttasaamelaisen naisen lankavyö elvytettiin tähän päivään. Tekijä Heidi Gauriloff.

Nuori artesaani elvytti kolttasaamelaisten 100 vuotta vanhan lankavyön tähän päivään

Kolttasaamelainen Heidi Gauriloff on elvyttänyt artesaaniopinnoissaan 1900-luvulta peräisin olevan sukunsa lankavyön. Kolttasaamelaiset ovat enemmän tunnettuja taidokkaasta helmikirjonnasta saamenkäsitöissään, joten kudottu lankavyö on harvinaisuus. Nuori käsityöntekijä löysi 100 vuotta vanhan vyön kummitätinsä luota ja päätti kutoa itselleen samanlaisen.

Seppä-Jussi ja hyllykannakkeet

Turvattomuuden tunne tuo sepälle lisää töitä

Kun kotiin halutaan lisää turvaa, niin sepälle tulee lisää taottavaa. Ulos tehdään aitoja ja portteja, ikkunoihin turvakaltereita, rappusiin käsikaiteita ja otekahvoja, luettelee janakkalalainen Juhani Suolahti eli Seppä-Jussi.

Korumuotoilija Jenni Rutonen ja hänen suunnittelemansa perhoskoru

Korutaiteilija Jenni Rutoselle Kuopion nuori yrittäjä -palkinto

Kuopion Yrittäjät palkitsivat muotoilija-kultasepän kokouksessaan torstaina. Kolmikymppinen Rutonen on niittänyt mainetta myös kansainvälisesti.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle