Aihe: sanat

Palomestari kuvaili uutisissa tulvatilanteen “perkelöityneen” ja sai kieli-ihmiset keskustelemaan ja kuvittajan piirtämään

Kuvittaja sai aihetta pilapiirroksiin ja kielen ilmiöihin erikoistunut someryhmä puolestaan pontta keskusteluihin, kun Ylen uutisissa palomestari kuvasi tulvatilanteen ”perkelöityneen”.

Mikä on kauneinta suomen kielessä? Suomen kielen ilta Yle Radio 1:ssä ma 17.4.!

Ilahduttaako lapsuuden kotiseudun murre vai possessiivisuffiksi? Sorahtaako suomalainen ärrä rapsakkaan kauniisti korvissasi?

Pääsiäiseen liittyy paljon sanoja, joilla on yllättävä tausta – Testaa kuinka hyvin sinä tunnet pääsiäissanaston

Mistä tulevat sanat mämmi ja rairuoho? Entä millaisessa tilanteessa ihminen on, kun hän löytää itsensä Kyöpelin kynnykseltä? Testaa kuinka hyvin sinä tunnet pääsiäisen sanat ja sanonnat.

Mikä sana on politiikassa pinnalla juuri nyt? Kerro meille! Politiikkaradiossa valitaan päivänpolitiikan sana perjantaisin

Mistä sanasta on politiikassa puhuttu läpi viikon? Mikä sana on poliitikkojen ja politiikkaa seuraavien kansalaisten huulilla? Mikä on päivänpolitiikan sana? Ehdota!

Laulatko itsesi suohon? Testaa, kuinka hyvin tunnet vanhat suomalaiset sanat ja sanonnat

Yllättävän moni suomen sana ja ilmaus on peräisin Kalevalasta. Testaa kuinka hyvin sinä tunnet kansalliseepoksemme kielen ja sanonnat. Varo joutumasta suohon lauletuksi!

Ustit, rádná, verdde ja lávežat, burežat, skihpáraččat – dán vuoro Sátnegihpu sánit govvidit ustitvuođa

Dárkkis dás leatgo dutnje oahppásat dát gohčodansánit ja dilit sihke vearbbat numo eahccit ja áibbašit.

Kari Enqvistin kolumni: Jos haluaa rationaalista keskustelua, sitä pitää käydä kielellä, jonka toinen ymmärtää

Usein emme vaivaudu kuuntelemaan toista vaan panemme hänen suuhunsa sanat, jotka olemme hänelle roolittaneet, kirjoittaa Enqvist.

Örkit, puuvilla ja Molotovin cocktail ukrainalaisittain – tällainen on sota-ajan tärkein sanasto

Sota on vaikuttanut ukrainan kieleen tuomalla uusia ilmiöitä ja sanoja. Ylen Kiovan-toimittaja Maxim Fedorov avaa tärkeimmät käsitteet, jotka ovat tulleet ukrainaan tämän vuoden aikana.

Vaikka englannin sanat pyrkivät suomen kieleen, yksi ei muutu: “Sitä on hyvin vaikea millään korvata”

Tutkija ennustaa suomen kielen minä-sanalle pitkää ikää. Kerro meille, miten teillä päin sanotaan ”minä”.

”Minä en ole mitään muuta kuin häiriö!” tokaisi ADHD-diagnosoitu tytär – uusi neurokirjon sanakirja auttaa irti ongelmapuheesta

Puhe häiriöistä ja yliherkkyyksistä on ongelmavetoista. Lisäksi monelta neurokirjon ihmisten yleiseltä kokemukselta puuttui suomenkielinen termi. Siksi yhdistys laati syrjimättömän sanaston.

Yksi suomen kielen vanha sana leviää – haastaa jopa sen yleisimmän: ”Ei koko Suomi ainakaan ihan hetkessä tule mä-pronominilla vallattua”

Tutkijoilla ei ole tarkkaa selvyyttä, miten minä-pronomini nykyään suomen kielessä sanotaan. Tarvitsemme sinun apuasi.

Laura Hallamaan kolumni: Englanti, tuo pelottava valtakieli

Ensin englannin puhumista hävettiin, nyt sen ylivaltaa kauhistellaan. Ainakin yksi asia on varma: englanti on suomalaisille vakava asia, kirjoittaa Hallamaa.

Kielitieteilijä Janne Saarikivi: On todennäköistä, että suurin osa kielistä katoaa – suomen puhujia jää ehkä saarille tai pikkukyliin

Tietokirjailija ja kielitieteilijä Janne Saarikivi kertoi suomen kielen nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä rakkaista sanoista Naantalin kirjajuhlilla.

Kehitysvamma-sana koetaan leimaavana, siksi kuusamolainen yhdistys halusi olla edelläkävijä ja vaihtoi nimensä

Kehitysvammaisuus on tärkeä termi, kun määritellään ihmisen tuen tarvetta, mutta sanaa käytetään myös haukkumasanana. Arkikielessä sanaa ei edes tarvittaisi, sanoo Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja.

Ei räjähdys vaan poksahdus – venäläinen propaganda antaa ikäville asioille uudet nimet, tällaisia ne ovat

Kielitieteilijän mukaan mikään yhteiskunta ei ole immuuni kielen tahalliselle vääristelylle. Vladimir Putinin Venäjällä kielenkäyttöä määrittelee pyrkimys palata neuvostoajan käsitteisiin.

Koiranomistajat ovat innostuneet opettamaan koirille puhumista äänipainikkeilla – mutta ymmärtääkö koira sanojen merkityksen kuten ihminen?

Rescuekoira Väätäisella on käytössään liuta äänipainikkeita, joita painamalla se voi sanoa vaikkapa "ulos", "nälkä" tai "kuka v**tu?". Mutta ymmärtääkö koira sanoja samalla tavalla kuin ihminen?

Sanapeleistä tuli uusi villitys – muistatko nämä viisi hauskaa tapaa leikkiä sanoilla?

Sanapelit kiinnostavat vuodesta toiseen.

Kari Enqvistin kolumni: Tärkeää ei ole, onko Nato-ovi auki vai kiinni vaan se, onko pääsy ovelle esteetön

Suomessa puhuttiin pitkään Nato-optiosta. En tiedä, ymmärsikö kukaan, mikä se oli. Venäjän hyökkäys korvasi optiokuvaston ovella, kirjoittaa Enqvist. Kolumnin voi myös kuunnella.

Tee saunakilpi ja valitse viikon sananikkari

Sauna-sanan kirjaimista voi muodostaa monia sanoja.

Julia Thurénin kolumni: Kirjoitusvirheille nauraminen on tapa hiljentää muiden ääntä

Monella itseään suvaitsevaisena pitävällä on aukko sydämen sivistyksessä. Kielioppivirheille nauraminen on ällöttävä elitismin muoto, kirjoittaa Thurén.

Joonas Konstigin kolumni: Vastuullinen on siitä monikäyttöinen sana, ettei se tarkoita juuri mitään

Koirat reagoivat taikasanoihin aivan kuten ihmiset. Sanoissa on magiaa, ja kun opit tunnistamaan sanamagian käytön, sinua vedätetään entistä harvemmin, kirjoittaa Konstig. Kolumnin voi myös kuunnella.

Meteorologilta: Kieli elää muuttuvan ilmaston mukana

Suomen kieli muuttuu tarpeidemme mukaan, ja viime vuodet ovat kartuttaneet ilmastosanastoamme ratkaisukeskeisillä, mutta myös huolen täyteisillä sanoilla, kirjoittaa Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi.

Rajkumar Sabanadesanin kolumni: Suomessa sain ensimmäisen kerran elämässäni kokea, mitä turvallisuus on

Luottamusta ja yhteistyötä rakennetaan viisaudella ja kunnioituksella toisiamme kohtaan, eikä olemalla aina oikeassa omasta kuplasta käsin, kirjoittaa Sabanadesan.

Kokeile ja tutki sanakoneella, mitkä asiat liittyvät itsenäisyyteen sinun ja muiden mielestä

Suomi täyttää 104 vuotta tänä vuonna. Teimme sen kunniaksi koneen sanoista. Liittyykö sauna itsenäisyyteen, entä markka tai EU?

Ylen Marja Sannikka -ohjelma herätti keskustelun cancel-kulttuurista, wokesta ja callouttaamisesta – lue tästä, mistä termeissä on kyse

Nettiaktivismia ja keskustelukulttuuria kuvataan englanninkielisilllä sanoilla, joiden merkitys on kiistanalaista ja vaihtelee puhujan mukaan. Tässä jutussa avaamme käsitteitä.

Jovnna sátnegihppu: Oažžugo uvssa bidjat gitta vai galgágo dan álo gokčat?

Yle Sámi doaimmaheaddji Jouni Aikio suokkardallá dan, mo mii geavahat vearbba bidjat.

Daebak! Korealaisen kulttuurin suosio nosti parikymmentä lainasanaa Oxfordin sanakirjaan

Korealaisen kulttuurin aalto (hallyu) on huomioitu myös Oxfordin englanninkielisessä sanakirjassa. Samoin livelähetyksessä ahmiminen (mukbang). Korealaisia lainasanoja perustellaan sillä, että myös englantiin imetään vaikutteita populaarikulttuurista ja ulkomailta.

Maahanmuuttajat on saatu onnistuneesti ammatilliseen koulutukseen – Savon ammattiopistossa heitä oli viisi vuotta sitten muutamia, nyt 800

Maahanmuuttajien polkua ammatilliseen koulutukseen on kehitetty ympäri Suomen. Käytännössä on panostettu muun muassa selkeämpään viestintään. Taustalla on työvoimapula.

Parents' and kids' screen time use can delay vocabulary skills in young children, study finds

The research also found that vocabulary levels were lower among children who were not read to on a daily basis.

Runsas ruutuaika voi hidastaa pienten lasten puhumaan oppimista ja vähentää sanavarastoa – myös vanhemman vilkuilu laitteisiin vaikuttaa

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa on tutkittu ruutuajan vaikutusta pikkulasten kielelliseen kehitykseen. Mitä enemmän aikaa lapsi ja vanhemmat viettivät aikaa television ja muiden laitteiden parissa, sitä vähemmän lapsella oli käyttösanastoa.

Ulla Järven kolumni: Puoskarilaki on huono ja ruma kutsumanimi

Tuskin mikään suunniteltu laki on saanut yhtä vastenmielistä nimeä kuin puoskarilaiksi kutsuttu lakiuudistus, joka koskee ei-lääketieteellisten hoitojen rajaamista. Olisi syytä puhua mieluummin kokemushoidoista, kirjoittaa Järvi.

Iiskâ mon pyereest tuubdah lyemesaanijd! Iskka man bures dovddat luomesániid! Kååit, mõõn puârast toobdak lueʹmsaaʹnid!

Tääl luámáneh láá laddâm, mutâ mon pyereest tun tuubdah lyemesaanijd sämikielân? Luopmánat leat dál láddan, muhto man bures don dovddat luomesániid sámegillii? Luâmman lie laddâm, a mõõn puârast ton toobdak lueʹmsaaʹnid säämas?

Susi Nousiaisen kolumni: Toin tietämättäni sukupuoleni kauppakorkeakouluun

Johtamista käsittelevissä tutkimusteksteissä esiinnyn osana säälittävää vähemmistöporukkaa, joka anoo polvillaan sisäänpääsyä, kirjoittaa Nousiainen. 

Analyysi: Ongelmat ovat haasteita ja työn ulkoistaminen verkostomaista työtä – työelämän kiertoilmaisut ovat kaikkialla

Vaikeita asioita yritetään pehmentää kutsumalla niitä joksikin muuksi. Epäselvän kapulakielen käyttö voi jonkun mielestä kuulostaa pätevältä ja kivalta. Selkeä ja mutkaton ilmaisu ei kuulosta käyttäjästään tarpeeksi hienolta, vaikka juuri se olisi lukijoille palvelus, arvioi kielentutkija.

Brasilialaismies tahtoo Suomeen niin kovasti, että alkoi tubettaa suomeksi – videolla hän kertoo, mikä on suomalaisin sana ja paras kissan nimi

Brasilialainen Gustavo Teixeira, 29, opiskeli suomen kielen taituriksi ja tekee nyt videoita suomalaisille. Hän unelmoi kaamoksesta, kylmyydestä ja vähäpuheisuudesta.

Erotu joukosta – viisi tapaa keksiä iskulause, jolla voit brändätä itsesi

Nokkelan iskulauseen avulla tulet huomatuksi.

"Ei täällä kukaan vahdi yksittäisiä sanoja" – epätäsmällinen kohu-sana on vakiintunut uutisotsikoihin, mutta päätoimittajatkin käsittävät sen eri tavoin

Päätoimittajat kertovat kohu-sanan käytöstä toimituksissa.

Maryan Abdulkarimin kolumni: Sensuuri ei ole lääke rasismiin

Sensuroimalla sisältöjä emme korjaa historiaa, ainoastaan välttelemme vaikeita keskusteluja, kirjoittaa Maryan Abdulkarim.

Matti Mörttisen kolumni: Ja nyt uutisia vähemmän selkeällä suomen kielellä

Minkähänlaisia yt-neuvotteluja on käyty hallituksen ja presidentin välillä, pohtii Matti Mörttinen

Menevätkö sinullakin termit sekaisin? Kasasimme poikkeusolot–suomi–poikkeusolot -sanakirjan

Sulkutila, tahtotila, avi, valmius- ja tartuntatautilait. Tässä viime aikojen hämmentävät termit selitettyinä.

Wednesday's papers: Infector guilt, victim's rights, Finnish swear words

A Helsingin Sanomat article looks into the feelings associated with infecting another person with coronavirus.

Lääketieteen kieli on kimuraista ja sanakirja paisunut jo yli 45 000 sanan eepokseksi, eikä loppua näy – testaa kuinka hyvin sinä puhut lääkäriä

Lääketieteen suomen kirjoittaminen aloitettiin 1800-luvulla. Sitä ennen esimerkiksi kuumeelle ei ollut varsinaista suomenkielistä sanaa. Juttu on julkaistu tammikuussa 2021.

Pöpperöpyörre, talvitornado vai tiskirättiturbulenssi? Toini-pyry sai monta lempinimeä – meteorologi siunaa vain harvat sääotsikot

Lumelle on suomen kielessä runsaasti sanoja etenkin murteessa, mutta myös uusia kuvailevia sanoja syntyy jatkuvasti.

Kati Kelolan kolumni: Ensi vuonna haluan vuoden sanoiksi ”ohi” ja ”on”

Vuosi 2020 toi myös joukon outoja sanoja, jotka merkitsevät aikamme vielä vuosisatojenkin päästä, kirjoittaa Kati Kelola.

OMG ja LOL eivät ole enää mitään – nyt tietokoneiden pitäisi tajuta nuorten uusi muotisana

Tietokone ei ymmärrä puhettamme, kun se ei tajua suomen kielen monipuolista sanastoa.

Vaasan uusi kansalaisopisto sai nimen Alma

Vaasa-opisto ja ruotsinkielinen Vasa Arbis yhdistyvät ensi vuoden alussa. Uuden kansalaisopiston nimi on Alma.

Tämä kummallinen mies keksi kymmeniä sanoja, joita sinäkin käytät päivittäin – ilman häntä Tolkienin maailmankuulu fantasiaklassikko olisi voinut jäädä syntymättä

Savitaipaleella 1.12.1820 syntynyt Europaeus toi suomen kieleen yli 200 sanaa ja Kalevalaan yhden sen tunnetuimmista henkilöistä.

Stadin slangiin tulee lainasanoja jo japanista asti, mutta tiedätkö, mitä ”nani” tarkoittaa? Entä ovatko tuttuja ”käjä” ja ”lpl”?

Nyt slangin keskus on Itä-Helsinki, sanoo nuorten ilmaisuja 40 vuoden ajan kerännyt emeritusprofessori Heikki Paunonen.

Sanan takana on aina tarina – teemme tietämättämme viittauksia antiikkiin

Sanojen keksiminen vaatii leikkisyyttä.

Joukko suomalaisia kantaa puheessaan ikivanhaa jäännettä, jolle ei löydy edes aakkosista kirjainta: "Joudun toistamaan itseäni"

Mikko Mannonen puhuu murretta, jossa on omalaatuinen jäänne tuhannen vuoden takaa.