Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Kun metsästys tulee lähelle asutusta, voi syntyä ristiriitoja – frisbeegolfradan käyttäjät ja ulkoilijat ovat huolissaan turvallisuudesta

Osa lahtelaisen Kariston pientaloalueen asukkaista on huolissaan sorkkaeläinten metsästyksestä läheisellä mansikkapellolla. Frisbeegolfrata sijaitsee noin 200 metrin päässä lähimmästä ampumatornista.

Tulvavesi peitti pellot, ja moottoriveneestä tuli viljelijän kulkupeli – syystulva on Lapissa paikoin vielä nousussa

Syystulvan huippu on Länsi-Lapissa jo ohi, mutta Ounas- ja Kemijoessa vesi vielä nousee. Torniossa vesi nousi viikonvaihteessa viljelysmaillekin ja pelloilla päästiin kokeilemaan veneilemistä.

Tällä pellolla kasvaa 1 600 tyrnipensasta, mutta marjojen poimiminen on haaste – käsityönä tehtävä keruu tapahtuu ovelan kikan avulla

Oululaisen viljelijän Seppo Helasen pellolta satoa on tänä syksynä luvassa jopa nelisen tuhatta kiloa. Sadonkorjuu vaatii käsivällisyyttä ja omanlaiset konstinsa: marjat irrotetaan käsityönä piikkioksista.

Osa thaipoimijoista keräsi 15 vuoden tulot reilussa parissa kuukaudessa: marjakauden nettopalkka enimmillään 12 000 euroa

Thaipoimijoiden koronatartunnat herättivät elokuussa huolta, mutta kesän saldo oli ainakin poimijoiden näkökulmasta hyvä: vain aniharva jäi takuupalkan varaan ja parhaat onnistuivat keräämään marjakauden aikana kotimaassaan vuosikausien tuloja vastaavat ansiot.

Hamppuproteiini kiinnostaa elintarvikevalmistajia – viljelijätkin innostuivat uusvanhasta kasvista, jolle löytyy nyt markkinoita

Öljyhampun siemenistä jalostettavilla terveystuotteilla on nyt kova kysyntä elintarvikemarkkinoilla. Esimerkiksi hampunsiemenrouhe sisältää runsaasti proteiinia ja kuitua. Hampun viljely on lisäksi ympäristöystävällistä, sillä se sitoo hyvin hiiltä.

Kuituhampputeollisuuden käynnistyminen epäonnistui Lounais-Hämeessä

Kuituhamppua jalostaneella HempRefine Oy:llä oli kovat kasvutavoitteet. Yritys ehti hankkia koko joukon kuituhampun sopimusviljelijöitä Forssan seudulta. HempRefine uskoi kuituhampulla olevan monia käyttötarkoituksia.

Torstai 23.9.2021 (tv)

Verotus. Tulvapuisto. Perunanviljely. Sääennuste.

Perunasato jää kehnoksi Etelä-Suomessa – kouvolalainen viljelijä joutuu ostamaan perunat asiakkailleen muualta

Ruokaperunan sato jää tänä vuonna paikoin reilusti keskimääräistä pienemmäksi. Huonoin tilanne on Etelä-Suomessa, jossa kuiva kesä pilasi ison osan sadosta.

Turvemaiden kasvihuonekaasupäästöistä uutta tietoa – "Ei ole havaittu mitään suuria erovaisuuksia hiilivuon arvoissa"

Nurmipeltojen päästöjä ja hiilensidontaa mitattiin viime kesänä eri puolilla Suomea. Tulokset hämmentävät, sillä turvemaiden ja kivennäismaiden päästöissä ei havaittu eroja. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin mukaan kuitenkin vasta pitkäaikaismittaukset kertovat eri peltojen päästöt, sillä hiilensidonta loppuu usein kasvukauden ulkopuolella.

Syyskuun poutasäät vauhdittivat puinnit loppusuoralle Keski-Suomessa – syysviljat selvisivät parhaiten keskikesän kuivuudesta

Viljojen puinnit on saatu lähes päätökseen Keski-Suomessa. Kesän kuivuus aiheutti monin paikoin satotappioita ja myös elokuun sateet heikensivät osaltaan satojen laatua.

Perunan nosto kiivaimmillaan – kuivan ja kuuman kesän tuoma perunarupi heikentää satonäkymiä

Perunapelloilla on jouduttu turvautumaan reippaaseen kasteluun tänä kesänä

Tiistai 21.9.2021 (tv)

Venäjän vaalit. Kalankasvatus. Freestylemaajoukkue. Sääennuste.

Ohran hinnannousu haaste monille kotieläintiloille

Ohran menekki on suurta etenkin sikatiloilla. Hintojen nousu on hyvä asia viljatiloille, mutta kannattavuuden kanssa painiville kotieläintiloille se tuo uusia haasteita.

Viljele vadelmaa parhaalla tavalla – tästä löydät oikeat kikat

Oikea menetelmä palkitsee sinut ruhtinaallisesti.

Kaupunki kylvi kukkia asukkaiden iloksi – pellot kerättiin tyhjiksi hetkessä

Palkituista puistoistaan tunnettu Kotkan kaupunki perusti tänä vuonna kaksi maisemapeltoa, joille kylvettiin esimerkiksi auringonkukkia ihmisten ihailtavaksi ja kotiin vietäväksi. Pellot ovat olleet suosittuja, ja kukkia on kerätty kovaan tahtiin.

Paahdekesä näivetti viljasadon, ja siksi tänä syksynä kylvetään poikkeuksellisen paljon syysviljoja – Jari Ijäksen suosikki on syysruis

Tänä syksynä maahan on kylvetty tavanomaista enemmän viljojen syyslajikkeita etenkin rannikolla. Sato onnistuu, kunhan lumipeitettä riittää pitkälle kevääseen.

Tea ja Tomi Katila kasvattivat pellollaan 4 000 kiloa vesimelonia – ohjeet löytyivät ulkomailta: "En ole koskaan puhunut toisen meloninviljelijän kanssa"'

Luonnonvarakeskuksen mukaan moni viljelijä etsii aktiivisesti uusia viljelymuotoja, koska esimerkiksi kotimaisten kasvisten ja vihannesten kysyntä on kasvussa. Tea ja Tomi Katila uskovat erikoiskasvien tuotannon olevan kannattavaa.

Elokuun sateet ovat viivästyttäneet puintitöitä Etelä-Savossa

Huonot sääolosuhteet ovat heikentäneet sadon laatua. Sadosta odotetaan tänä vuonna laadultaan tyydyttävää.

Hamppu voi olla avuksi maataloudesta vesistöihin päätyvien ravinteiden vähentämisessä

Itä-Suomen yliopistossa tutkitaan hampusta ja katkaravun kuorista kehitettyä biohiilisuodatinta. Alustavien tutkimusten mukaan se toimii hyvin pellolta valuvien vesien ja niiden ravinteiden suodatuksessa.

Sateet ovat hidastaneet puinteja elokuussa

ProAgrian mukaan sademäärät ovat olleet monin paikoin 1,5–2-kertaisia tavanomaisiin verrattuna.

Puintikausi on myöhässä ja satoa korjataan vasta nyt täyttä päätä – viljasadosta tulee selvästi viime kesää huonompi

Viljasato jää keskimääräistä pienemmäksi tänä syksynä. Kesän sääolot koettelivat viljoja. Pitkä kuivajakso ja hellekausi vaikutti selvästi satoon. Elokuussa sateet ovat kiusanneet ja hidastaneet puinteja.

Tapasimme thaipoimijoita Kemijärvellä leirissä, joka on välttynyt koronatartunnoilta – leirin tulkki: "Käyn kaupassa kaikkien puolesta"

Tieto marjanpoimijoiden saapumisesta on kulkenut huonosti kuntien ja yritysten välillä. Se on aiheuttanut ongelmia, kun poimijoilla on todettu tartuntoja. Kemijärven Luusuassa majoittuvat poimijat elävät omassa kuplassaan ja tartunnoilta on vältytty.

Kemijärvellä 42 koronatartuntaa 789 thaimaalaisen marjanpoimijan keskuudessa – kaikki testattiin, sairastuneet ja altistuneet on nyt eristetty

Koronatartunnat rajoittuivat yhden leirin poimijoihin. Kaikkiaan Kemijärvellä on seitsemän leiriä, joissa on thaimaalaisia marjanpoimijoita. Heidät kaikki on nyt testattu, tuloksena 42 koronavirustartuntaa.

Sienet ovat poimittavissa jo Lapissa – kuuntele tunnelmat syksyn ensimmäisestä sieniretkestä

Sienisato on myöhässä Lapissa, mutta ensimmäiset ruokasienet ovat jo poimittavissa ainakin Rovaniemen korkeudella asti. Kuivasta kesästä huolimatta syksyn sienisato näyttää tällä hetkellä yllättävän lupaavalta.

Kuivuus verottaa viljasatoa, peruna on selvinnyt paremmin

Pirkanmaallakin kärsittiin märän toukokuun jälkeen kuivuudesta. Paikallista vaihtelua on paljon.

Satonäkymät ovat tänä vuonna hyvin vaihtelevia myös Hämeessä

Tänä vuonna kuivuus ja veden puute osuivat kasvukauden kannalta huonoon aikaan. Haittaa on erityisesti kevätkylvöisten viljelykasvien satonäkymille. Kuivuus leikkasi myös syyskylvöisten viljelykasvien huippusadot.

Monilla maatiloilla toinen tuorerehusato jäi korjaamatta – toiveet nyt kolmannessa sadossa

Osa maatiloista ei pystynyt korjaamaan toista satoa lainkaan.

Puimaan pääsee jo – kuivuus on heikentänyt satoa

Puinnit ovat alkaneet myös Kanta-Hämeessä. Hausjärveläinen Simo Mattila aloitti puinnit torstaina timotein puinnilla. Puinnit jatkuivat timotein parissa myös perjantaina. Kuivuus näkyy Hämeen pelloilla.

Säilörehun kakkossato on jäämässä puoleen normaalista – hyvä alkukesä kuitenkin korjaa tilanteen

Kuivuus on kurittanut nurmikasveja niin, että kakkossadosta on Lapissa tulossa heikko. Ykkössato oli kuitenkin niin hyvä, että rehumäärässä päästään viime vuoden tasolle.

Kainuun sote testasi ulkomaalaisten marjanpoimijoiden ryhmän: 74 henkilöä testattiin, 44 koronatartuntaa löytyi

Kainuun sotesta kerrotaan, että kehenkään ulkopuoliseen ei ole syntynyt tartunnan leviämiseen mahdollistamaa kontaktia. Poimijat voivat vointinsa salliessa jatkaa työskentelyä eristyksessä tai karanteenissa edellyttäen, ettei kontakteja ulkopuolisiin ole. 

Ensimmäiset puivat jo syysviljojaan Hämeessä

Poikkeuksellisen aikaisen syysviljojen puintiajankohdan saivat aikaan kevään hyvät kasvuolot ja kesän pitkät poudat. Arvio on, että puinteihin on lähdetty jopa kaksi viikkoa aikaisemmin kuin normaalisti.

Keski-Suomeen luvassa laihojen tähkien viljasato, sateet tulevat liian myöhään

Lähipäivipäiviksi on ennustettu sateista säätä, mutta ne eivät enää ehdi vaikuttaa viljan kasvuu. Syysviljojen osalta tilanne on kevätviljoja parempi, mutta kuiva hellejakso on koetellut niitäkin.

Eteläpohjalaistilalla päästiin puimaan jo nyt – ennätyksellisen aikaisin ja ennen luvattuja sateita

Heinäkuun puinnit kirjataan monilla tiloilla ennätysten almanakkaan. Yleensä puinnit käynnistyvät pohjalaispelloilla elokuussa. Syysviljat ovat kestäneet parhaiten kuivuutta.

Kuivuus vie Pohjois-Savon viljasadosta jopa puolet, sato on jäämässä paikoin katovuoden tasolle

Pahimmilla alueilla ei ole satanut juhannuksen jälkeen eli noin kuukauteen ja viljaa kuivuu pelloille pystyyn.

Ensin yksi mies sai idean, nyt kyläläiset syövät samasta pellosta – näin toimii yhteisöviljely, jossa vastuu ja sato jaetaan yhdessä

Oulun Huttukylässä perustettiin viime vuonna kyläläisten toimesta yhteisviljelymaa, jossa on mukana viisi perhettä. Yhteisöviljelyn suosio on kasvussa, koska puutarhaviljely, yhteinen toiminta ja lähiruoka kiinnostavat yhä enemmän.

Viljan puinti alkoi ennätyksellisen aikaisin Etelä-Karjalassa – aikaisessa kypsymisessä on riskejä

Lappeenrannassa puidaan jo kauraa, ruista ja syysvehnää. Riskinä aikaiselle sadolle on, että jyvä jää normaalia pienemmäksi ja sato matalaksi.

Luken tutkija: Tuholaiskesä on poikkeuksellinen – tuholaisia on peltokasvustoissa ennätysmääriä

Tuholaisia alkoi esiintyä jo alkukeväästä. Nyt niiden esiintyminen on vahvasti sidoksissa kesän lämpösummaan. Hyönteisten esiintymistä edesauttaa myös se, että pelloilla on hyvin eri vaiheissa olevia kasvustoja.

Ilmastonmuutos vaikutti tähänkin: Keski-Eurooppa hamuaa nyt Suomen perunapelloille – kuvareportaasi ruuasta, joka on suomalaisille itsestäänselvyys

Suomalaistan peruna kasvaa pääasiassa Suomessa, mutta lajikkeet tulevat Hollannista ja Saksasta. Viimeinen suomalainen perunalajike on varhaisperuna Jussi. Siemenperunan kasvatuksessa pohjoispohjalainen Tyrnävä on eturintamassa.

Etelä-Savon viljapellot nääntyvät kuumuudessa ja veden puutteessa, asiantuntija: "Hyvän sadon odotukset jo menneet"

Sään ääri-ilmiöiden yleistyessä viljelijöiden pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota pellon kuntoon. Syksyn viljasato on jäämässä kymmenyksen tavallista pienemmäksi.

Ulkomailta viinin saa kotiovelle, mutta kotimainen pitää hakea itse tilalta – viinitilan toimitusjohtaja uskoo kysynnän kasvavan esteistä huolimatta

Suomalaiset viinit kiehtovat ulkomaita myöten ja ilmastonmuutos laajentaa valikoimaa tulevina vuosina. Suomi ei kuitenkaan kuulu Euroopan Unionin viinintuottajamaihin, mikä vaikeuttaa viinin markkinointia ja myyntiä.

Viljelijät hakevat petopenkoista puhtia pölyttämiseen – kukkiva keidas keskellä peltoa houkuttelee pörriäisiä ja hyödyllisiä petohyönteisiä

Iittiläiset luomuviljelijät Tarja ja Jyrki Mikkola perustivat petopenkkoja houkuttelemaan petohyönteisiä ja pölyttäjiä. Niittykukkavyökkeillä keskellä peltoa torjutaan ruokatuotantoa uhkaavaa pölyttäjäkatoa. Katso videolta, millainen petopenkka on.

Mansikkasato hyytyi helteeseen – loppusatoa jaettu jopa maksutta

Mansikan satokausi alkoi Pohjois-Karjalassa varhain ja on pääosin ohi. Useat tilat ovat lopettaneet poimimisen jo kokonaan tai loppusato kerätään ennakkotilaajille. Mansikka jäi huonolaatuisemmaksi ja sato pienemmäksi kuin edellisvuosina.

Mitkä rikkakasvit nykyään jylläävät - lajien runsaussuhteet muuttuvat, ja se vaikuttaa myös torjuntaan pelloilla

Luonnonvarakeskus selvittää mm. Pirkanmaalla, miten rönsyleinikki, jauhosavikka, pelto-orvokki ja monet muut kasvit ovat yleistyneet tai harvinaistuneet.

Kuuma ja kuiva kesä uhkaa jättää Keski-Suomen viljasadon tavallista laihemmaksi - lähiviikkojen sateet pelastaisivat vielä tilanteen

Helteinen ja sateeton sää on kuivattanut Keski-Suomen viljapellot. Tilanne on hankala etenkin myöhään kylvetyn ohran kohdalla, mutta muukin vilja kaipaisi nyt vettä, jotta jyvät eivät jää kitukasvuisiksi.

Pitkä sateeton kausi ja paahtava helle uhkaavat jo viljasatoa: "Kaikki sade on nyt tärkeää", sanoo viljelijä

Peltojen ja paikkakuntien välillä on kuitenkin paljon vaihtelevuutta, kerrotaan ProAgriasta. Tiistai-illan sade piristi paitsi peltoja myös viljelijöiden mieliä Etelä-Pohjanmaalla. Riski sadonmenetyksiin on suurin jokivarsilla sekä savi- ja hiekkamailla.

Kuivuus ei vielä vaivaa perunaviljelyksiä, mutta peltolohkojen kastelut on jo aloitettu Tyrnävällä

Kuumuus ja viime päivien sadettomuus on ajanut perunanviljeliät kastelemaan peltolohkoja. Kuivuus ei kuitenkaan vielä vaivaa perunaviljelyjä. Tyrnävällä siemenperunaviljelyksillä on aloitettu peltolohkojen kastelu salaojien kautta.

Viljapelloilla kaivataan sadetta, ja perunaviljelyksiä kastellaan jo Pohjois-Pohjanmaalla

Kuuma ja kuiva kausi alkaa hiljalleen vaikuttaa viljelyksillä. ProAgrian eritysasiantuntija Risto Jokela kertoo, että kuivuus ei vielä näy viljapelloilla, mutta esimerkiksi perunapelloilla on jo jouduttu turvautumaan kasteluun.

Metsähallitus kulottaa metsää Kolarissa

Kulotus alkaa puolilta päivin Loukkumaalla, noin 10 kilometriä kirkonkylän eteläpuolella.

Peltotukien valvontakäyntejä tehdään tänä vuonna noin 50 lappilaisella maatilalla

Tänä vuonna tarkastaja soittaa ja ilmoittaa kaikista valvontakäynneistä ennakkoon.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle