perhoset - uusimmat sisällöt

Isokokoinen perhonen ihmisen kämmenellä.

Pikkulinnun kokoisella perhoslajilla ennätysvuosi Suomessa – kiertokiitäjästä on tehty paljon havaintoja viime päiviin asti

Kiertokiitäjä on vaeltava perhoslaji, jonka vakituiset asuinalueet sijaitsevat muun muassa Afrikassa ja Lähi-Idässä. Taitavana lentäjänä tunnettu laji on Suomessa jokakesäinen vieras.

Metsämittarin tuhoja varvikossa Sillavaarassa Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa.

Ounastunturilla poikkeuksellinen metsämittariperhosten massaesiintymä – varpukasvillisuus paikoin kuollut

Kesällä tehdyissä tutkimuksissa metsämittarin havaittiin esiintyvän tuhoalueilla valtavan suurina tiheyksinä.

Suurikokoinen kiitäjäperhonen lasipurkin pohjalla.

Harvinainen jättiperhonen havaittu pohjoiskarjalaisen hevostallin ikkunalta

Pohjois-Karjalan Valtimolla on havaittu Suomen oloissa harvinainen jättiperhonen. Noin kymmensenttinen oleanterikiitäjä elää tavallisesti subtrooppisella alueella Afrikassa.

Tuntureiden perhoslajit vaikeuksissa - ilmaston lämpeneminen uhkaa harvinaisia lajeja

Ilmaston lämpeneminen näkyy isoina muutoksina Lapin perhoslajistossa, todetaan Metsähallituksen tiedotteessa.

Karhut eivät leikkaa nurmikkoa – näin upea piha siitä syntyi

Marjaana Karhun pihassa luonto saa näkyä. Hallitusti hoitamattomilla luontopihoilla on iso merkitys luonnon monimuotoisuudelle.

Ennallistettavaa ketoa Kemin Sotisaaressa.

Lapissa suojellaan niin harvinaista perhosta, että edes sen nimeä ei saa kertoa julkisuuteen

Kyseessä on erityisesti ja kiireellisesti suojeltava perhoslaji, joka on äärimmäisen uhanalainen. Koko Pohjoismaissa sitä on tiettävästi havaittu vain muutamilla paikoilla.

Lähikuva tummaverkkoperhosesta. Perhonen pääväriltään ruskea, mutta pieniä vaaleanruskeita/hieman oranssinsävyisiäkuvioita nähtävillä.

Erittäin uhanalaisen tummaverkkoperhosen elinympäristöt halutaan löytää – 250 kohdetta kartoitetaan tänä ja ensi vuonna

Tummaverkkoperhosta on havaittu ainoastaan yhdellä alueella Pohjanmaan eteläosissa, Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa sekä Pirkanmaalla ja maan kaakkoisimmassa osassa.

Perhonen laskeutui kädelle ja viipyi siinä pitkään – mitä se touhusi?

Luontoillan videolla suruvaippaa kiinnostaa sormien ja käden iho. Miksi? Luontoillan asiantuntija vastaa.

Rusomuurarimehiläinen on pölyttämässä kukkaa.

Hyönteistutkijan pelko on suuri: Suomessa siirrytään kohti lajistoa, joka vähentää jo olemassa olevia pörriäisiä

Tulokaslajeissa myös hyönteiset muodostavat oman populaation. Määrät ovat koko ajan kasvussa, ja tulokashyönteiset kilpailevat samasta ravinnosta ja elintilasta jo olemassa olevien kanssa.

”Tämä pallo pyörii ötökkävoimalla”, muistuttaa biologi – kesän korvalla on hyvä muistaa tukea pölyttäjien puuhia

Kimmo Saarisen neuvo kotipuutarhureille on monimuotoisuus. Ampiaiskuningattaren tappaminen voi pelastaa suuremmalta yhdyskunnalta.

Keltaisiksi pörhistyneet pajunkissat tarjoavat ruokaa kevään ensimmäisille pörriäisille

Ensimmäiset kimalaiset ja perhoset ovat heränneet. Ruokaa hyönteisille tarjoaa aikaisin keväällä kukkivat pajut.

Kuvassa on ruutumittari-perhonen kaupungin valoissa.

Valosaaste voi olla yksi syy hyönteiskatoon – himmeätkin katuvalot saattavat pilata perhosen talvehtimisen

Oulun yliopiston johtama kansainvälinen tutkimus osoittaa, että valosaaste hämää perhosen väärään tulkintaan päivän pituudesta. Tämä voi koitua sen kohtaloksi.

Kouvolalainen kasviasiantuntija Anni Kiviniemi hypistelemässä kukkien siemeniä.

Vanhalla urheilukentällä Kouvolassa kasvaa lähivuosina niitty, johon yritetään saada harvinainen vuorimunkki: ”Ei näitä ihan itsestään synny”

Kouvolaan tuleville niityille on valittu muun muassa hyönteisten suosimia lajeja ja kasveja, joiden kasvuympäristöt ovat uhattuina. Esimerkiksi ahdekaunokin toivotaan houkuttelevan niitylle perhosia.

Tuomo Erosen piha itärajan tuntumassa on vetovoimainen perhospaikka – bongauksia on kertynyt jo liki 600 perhoslajin verran

Perhoskesä on ollut hyvä ja syksy tuo vielä vaellusperhosia varsinkin itärajalle. Perhosharrastaja kartuttaa tietoa ympäristön muutoksista.

Sundholmin saaressa Paraisilla raivataan tilaa perinnemaisemaa hoitaville lehmille

WWF:n talkoolaiset ovat viikon ajan raivanneet umpeenkasvanutta saarta.

Lämmin syksy uhkaa perhosten selviytymistä kevääseen, kertoo tuore tutkimus

Lanttuperhosten kuolleisuus kasvoi, kun niiden koteloita altistettiin tavallista korkeammille lämpötiloille. Ilmastonmuutos lisää lämpimien syksyjen todennäköisyyttä.

Ukonhattukimalainen lennossa, kieli ulkona.

Tiesitkö, että kimalaisella on kieli? Ota haltuun 6 hämmentävää luontofaktaa!

Luontofaktoja, joilla ällistytät kaikki.

Nälkäinen toukka on kaikkiruokainen – jos kuusen neulaset loppuvat, niin se syö vaikka mustikanvarpuja

Erittäin uhanalainen tummaverkkoperhonen on yksi lämpimistä kesistä hyötynyt – melko ronkelia perhosta tavataan yhä vain muutamilla alueilla Suomessa

Pirkanmaalla viihtyvän, erittäin uhanalaisen tummaverkkoperhosen lentoaika on juuri nyt. Jos hyvin käy ja osuu oikeanlaiselle niitylle, voi tummahkon päiväperhosen nähdä ainakin vilaukselta. Jos kesä on lämmin, se näkyy seuraavan vuoden perhosmäärässä positiivisesti.

Pölyttäjien määristä kerätään tietoa – Hämeessä pörriäisiä tarkkaillaan pelloilla ja metsissä

Pölyttävien hyönteisten esiintyvyyttä kartoitetaan maastossa kulkemalla ja pyydystämällä niitä maljoihin.

Neitoperhosen siivissä on näyttävät silmäkuviot.

Perhosaiheiset runot reunustavat polkua Riihimäellä

Runopolkutyöryhmä valitsi yli 40 kaupunkilaisten lähettämästä runosta kuusi, jotka on painettu polun varteen asennettaviin runokyltteihin.

Tammimittari on levittäytynyt lounaasta pitkälle sisämaahan

Suomesta löytyy nyt jatkuvasti uusia perhoslajeja, joita ilmaston lämpeneminen houkuttelee pohjoiseen

Suurperhosten lajimäärä kasvaa Suomessa. Esimerkiksi Kanta-Hämeessä on 127 perhoslajia enemmän kuin 50 vuotta sitten. Osa lajeista taas on katoamassa ympäristönmuutosten takia.

Tee omaa taidetta kodin ja puutarhan koristeeksi – täältä löydät inspistä ja kesäisiä vinkkejä

Maalaa, piirrä, paina tai vala – mistä aloitat?

Ely-keskus: Poriin suunniteltu vanadiinilaitos toteuttamiskelpoinen – uhanalainen perhonen siirretty turvaan rakentamisen tieltä

Ely-keskus on antanut australialaisyhtiöiden suunnitelmista perustellun päätelmänsä, jonka mukaan laitoksen rakentaminen Tahkoluotoon ei aiheuta liian suurta ympäristöhaittaa. Ympäristölupa on haussa.

Tiedätkö millaisia isähahmoja elelee Suomen luonnossa? Tee testi!

Huolellinen vai huoleton isä?

Kaksi pikkuapolloperhosta kukkien seassa.

Saaristomereltä raivataan puustoa pois uhanalaisen pikkuapolloperhosen tieltä

Ensi vuonna hoitotoimenpiteitä tehdään kymmenessä saaressa. Tavoitteena on tuplata perhosen yksilömäärät seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Biologian opiskelijat Viivi Lindholm ja Helmi Karlsson Ahvenanmaan ketotutkimuksessa

Vain Ahvenanmaalla elävän perhosen 30-vuotinen seuranta paljasti laskelmat todeksi: maiseman pirstominen on uhka lajien säilymiselle

Edesmennyt akateemikko Ilkka Hanski alkoi tutkia Suomessa vain Ahvenanmaan pirstoutuneilla kedoilla lentäviä perhosia ja onnistui todentamaan metapopulaatioteorioiden laskelmat, joiden mukaan erilleen joutuneet eliöpopulaatiot ovat suuremmassa vaarassa tuhoutua.

Syksy on hyvää aikaa niityn perustamiselle – näin varmistat niittysi kukkaloiston ensi kesäksi!

Niitty kaipaa syyshuoltoa.

Kainuussa on nähty yli 300 uutta perhoslajia vajaan 30 vuoden aikana – syynä kadotetut ankarat talvet

Vuonna 1993 aloitettu yöperhosseuranta kertoo, että Kainuuseen on levinnyt etelästä uusia perhoslajeja kiihtyvään tahtiin. Aiemmin etelän perhoset saattoivat kuolla ankaran talven aikana, mutta ei enää. Syynä ovat leudontuneet talvet.

Kroonihepokatti helsinkiläisellä parvekkeella

Helsinkiläiseltä parvekkeelta löytyi Suomelle uusi hepokattilaji

Helsinkiläiseltä parvekkeelta Hietalahdenrannasta löytyi tiistaina hepokatti, joka osoittautui Suomelle uudeksi hyönteislajiksi. Katja Leppänen valokuvasi koonihepokatin omalla parvekkeellaan.

Perhosharrastaja: "Keisarinviitta on ollut mahtava näky" – kesä on suosinut päiväperhosia, mutta ilman sadetta uusia yksilöitä ei kuoriudu

Tänä vuonna etenkin nokkosperhosia on ollut paljon, mutta myös komeita keisarinviittoja on ollut enemmän kuin koskaan. Päiväperhosten runsautta seurataan Suomessa noin viidelläkymmenellä laskentareitillä eri puolilla maata.

Ötökän elämä on helteellä kiihkeämpi, mutta lyhyempi – Dosentti: luonnon vaikea sopeutua ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen

Suotuisat sääolot ovat mahdollistaneet hyönteisten suuren määrän. Helteiden seurauksena hyönteiset elävät kuitenkin lyhyemmän elämän ja niiden ravinnonsaanti voi hankaloitua.

Emilia Piipponen hoitaa perhospeltojaan kaikkien pölyttäjien hyödyksi

Emilia Piipponen, 25, on ahertanut yli vuoden pölyttäjien vuoksi – katso videolta, miltä hänen perhospelloillaan näyttää nyt

Perhosten ja pölyttäjien auttaminen pörriäispeltojen avulla vaatii raakaa työtä, mutta perinnemaisemassa varttunut Emilia Piipponen on valmis siihen. Kahta erilaista perhospeltoa hoidetaan eri tavoin.

Nokkosperhonen oli vaisun perhoskesän 2020 ilonaihe.

Nokkosperhosia on niin paljon, että ne lentelevät ikkunoista sisään – kokenut perhosharrastaja ei muista nähneensä vastaavaa liki 50 vuoteen

Nokkosperhonen on tavallinen näky varsinkin Etelä-Suomessa, mutta niidenkin kannat voivat vaihdella voimakkaasti olosuhteiden mukaan. Nyt Suomeen on tullut myös perhoslajeja, joita ei viime vuonna näkynyt. Yksi niistä on Pohjois-Afrikasta lentänyt ohdakeperhonen.

Tiesitkö, että pörriäisillekin maistuu punaviini? – Katso vinkit oman pihan pörriäisystävällisiin tekoihin ja seuraa niityn perustamista

Pörriäisystävällinen piha ei vaadi taikoja.

Kuva kahdesta punakeltaverkkoperhosesta lehden päällä. Ruskeita, kirjavia perhosia.

Ely-keskus tutkii tänä kesänä niityt ja metsälaitumet, jotta uhanalaiset lajit voidaan pelastaa – punakeltaverkkoperhosta on enää Kaakkois-Suomessa

Kaakkois-Suomen ely-keskus jatkaa viime vuonna aloitettua työtä myös tänä kesänä. Perinneympäristöistä selvitetään niiden tilanne ja etsitään perhosia, jotka ovat vaarassa kadota. Maatalouden tehostaminen on ajanut monipuoliset luontoympäristöt ahtaalle.

Pekka Lunnikivi esittelee yksityistä hyönteiskokoelmaansa.

Kuuntele: hyönteisharrastaja kertoo, millaisia tauteja hyttyset levittävät maailmalla

Suomessa hyttyslajeja on tiettävästi 43 ja koko maailmassa niitä tunnetaan nelisen tuhatta. Pienestä koostaan ja mitättömästä ulkonäöstään huolimatta hyttynen on maailmanlaajuisesti varsin vaarallinen.

Hilkka Hämähäkin verkkosanomat: Pörriäisten pelastajat

Paras piha on pörisevä piha.

Erilaisten hyönteisten päitä mikroskoopin kautta kuvattuna.

Perhosen sukukalleudet hohtavat outoa kauneutta ja kukkakärpänenkin näyttää ilmeikkäältä mikroskooppikuvissa

Annukan pörriäispuutarha, taustalla kuva nurmikkoalueen muokkaamisesta niityksi.

Pörriäisniitty omalle pihalle? Seuraa niityn perustamista ja katso vinkit

Nyt on oikea hetki perustaa pörriäisniitty!

Video: Tuhannet perhoset peittävät puut monarkkiperhosten suojelualueella Meksikossa

Laittomat hakkuut uhkaavat suojelualuetta. Alueen perustaja löydettiin kuolleena viime vuonna, ja perhe uskoo, että syynä oli hänen työnsä.

Kaksi keltaista perhosta lentää lehdettömien puunoksien edessä.

Ensimmäiset perhoset lentelevät jo – tavallisen pihan puu tai kivi voi luoda perhoselle elintärkeän mikroilmaston

Ilmaston ja elinympäristöjen muuttuminen on monille perhoslajeille vaikea yhdistelmä. Tutkijalla on pihanhoitovinkkejä, joilla voit tehdä perhosille pienen suojelualueen ja samalla ottaa laiskasti.

Kato iski suomalaiseen perhoskesään – viime kesä oli yksi vuosituhannen huonoimmista

Katso täältä kesän 2020 kymmenen yleisintä perhoshavaintoa.

Suomen luonto on muuttunut hätkähdyttävästi jo muutamassa vuosikymmenessä – lintujen pesimäkausi on lyhentynyt ja yöperhosten määrä huvennut

Luonnon monimuotoisuus ja keskeiset ekologiset prosessit, kuten pölytys ja hajottajien toiminta, ovat uhattuina

Juhlivia ihmisiä Times Squarella, New Yorkissa.

Kuusi kiinnostavaa juttua sunnuntai-iltaan: 24 kysymystä koronasta, lämmin virtaus toi Suomeen 6 uutta perhoslajia, entä miltä tavallisista amerikkalaisista nyt tuntuu?

Luitko jo nämä? Kokosimme sinulle viikon kiinnostavimpia juttuja, jotka saatoit arjen kiireessä ohittaa.

Lämmin kaakkoisvirtaus toi lokakuussa Suomeen kuusi ennen näkemätöntä perhoslajia – marraskuussa lämmin henkäys lounaasta voi tuoda lisää vaeltajalajeja

Suomeen eksyi lokakuussa suurempia määriä Mustanmeren ja Kaspianmeren perhoslajistoa.

Aihe: perhoset

Uusimmat artikkelit