Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Prässätty mesimarja Elias Lönnrotin kasviosta

Elias Lönnrotin keräämiä kasveja voi nyt ihailla netissä – Kalevalan luoja julkaisi ensimmäisen kasvionsa vuonna 1860

Lönnrotin kasvikokoelma on digitoitu Turun yliopiston kasvimuseon 100-vuotisjuhlien kunniaksi. Kasvimuseon kokoelmassa on yli miljoona kasvinäytettä. Lönnrotilta digitoitiin yli 750 näytettä.

Taiteellinen johtaja Taito Hoffrén laulaa Haikolan sähköttömässä kylässä säkeitä Kalevalan ensimmäisestä versiosta

Runolaulu istuu tähänkin päivään – tutkija-muusikko Taito Hoffrén: "Samanlaiset perimmäiset kysymykset vaivaavat ihmisiä edelleen"

Kuhmon Juminkeossa järjestetään tänään perinteinen Arhippa Perttunen -symposium. Vienan runoruhtinaaksi mainittu Arhippa Perttunen on Kalevalan sisältöön suurimmin vaikuttanut runonlaulaja.

Kotka Mikko Kamulan Tuonela-kirjan kannesta.

Metsän kansa -sarja kertoo ajasta, jolloin maailma oli jumalien ja haltijoiden temmellyskenttä – kirjailijalle suomalainen muinaisusko on aarrearkku

Mikko Kamulan Metsän kansa -sarja on edennyt neljänteen osaan. Kirjasarja yhdistelee toisiinsa historiallista proosaa ja suomalaiseen mytologiaan pohjautuvaa fantasiaa.

Ihmisiä istumassa salissa.

Sota uhkaa rapauttaa kalevalaista kulttuuria – kiinni oleva itäraja haittaa jo yhteistyötä ja matkailua

Korona-aika sulki itärajan jo kulttuurimatkailulta. Jos raja pysyy kiinni jatkossa myös sodan takia, voivat venäläiset vaihtaa matkailukohteensa enemmän omia matkailutarpeitaan palveleviksi.

Visit Sotkamo sovelluksen etusivu puhelimen näytöllä.

Kainuuseen houkutellaan kirjallisuusmatkailijoita mobiilisovelluksella – testasimme uuden sovelluksen, katso video

Kainuu on kirjallisuuden maakunta. Esimerkiksi nimikkoseuroja eri kirjailijoille on poikkeuksellisen paljon. Nyt Kainuuseen houkutellaan kirjallisuudesta kiinnostuneita matkailijoita mobiilisovelluksen avulla.

Lasse Lyytikäinen lukee kirjaa pöydän ääressä sekä  kameran edessä.

Kainuun Kalevalan virtuaalimatka kutsuttiin Japaniin vientitapahtumaan

Tokion Metsäpaviljongin vientitapahtumassa esitellään syksyllä pilotoitavaa, kahden tunnin mittaista digitouria, joka on kuvattu Kainuun maisemissa. Tapahtumassa Kainuuta markkinoidaan matkailukohteena japanilaisille.

Maalauksessa veneessä oleva mies pitää vedestä nousevaa hirviötä päästä.

Tuhannen ja yhden yön tarinaperinne näkyy Kuhmon Juminkeon kesänäyttelyssä

Persialaisen taiteilija Mercedeh Mohsenin Kalevala-kuvitusnäyttely kantaa nimeä Taru. Taiteilija ei ole pelkästään kuvittanut Kalevalaa, vaan myös kääntänyt sen persiaksi yhdessä miehensä kanssa.

Kalevalatalon perspektiivipiirros ja valokuva nykyisestä Munkkiniemenrannasta.

Kalastajatorpan vehreälle rannalle kaavailtiin uuden Suomen uljasta kansallispyhäkköä, Kalevalataloa

Sata vuotta sitten Helsingin Munkkiniemen kallioille hahmoteltiin jättimäistä kulttuurilaitosta. Päärautatieaseman kokoinen talo olisi pyhitetty Kalevalalle. Siitä kaavailtiin myös suurmiesten mausoleumia.

Mimosa Sukanen henkilökuvassa Elias Lönnrotin yrttipuutarhassa.

Voisiko Kalevala olla seuraava Muumit? Mimosa Sukanen ajattelee niin ja houkuttelee japanilaisia Suomeen, ensin virtuaalisesti

Suomea ja Kalevalaa markkinoidaan japanilaisille kaksituntisella virtuaalimatkalla, jossa pääsee tutustumaan Kalevalan synnyinseuduille ja suomalaiseen mytologiaan.

Markku Laakso, Sammon puolustus, Salon taidemuseo

Taideteoksen alkuperään suhtaudutaan tiukkapipoisesti, vaikka "aito" on usein liukuva käsite – museojohtaja: "Kopiointi kuuluu taidehistoriaan"

Taideväärennökset ovat rikollinen bisnes, mutta kaikki kopiot ja uudet versiot teoksista eivät ole väärennöksiä. Salon taidemuseon Aito vai ei? -näyttely tutkii aidon ja epäaidon taiteen välistä rajanvetoa, joka voi usein olla kapeaa ja keinotekoista.

Ystävyyden puistoon liitettävä Harakkasaari

Metsistä ja musiikista tunnettu Kuhmo uudistaa julkisuuskuvaansa – kaupunginjohtaja: "Opitaan arvostamaan sitä, mitä meillä täällä on"

Tempaus järjestetään sosiaalisessa mediassa. Kampanja kantaa nimeä "Kuinka Kuhmo olet?"

Egenlandin juontajat Hannamari Hoikkala ja Nicke Aldén seisovat metsäisellä harjulla, taustalla näkyy polku.

Vienan reitti ja kylät, Suomussalmi

Vienan reitti kulkee vaihtuvissa vaaramaisemissa Kainuussa.

Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-kuvitusta. "Sammon puolustus".

Kuhmo sai oman runon – kaupunki haluaa profiloitua entistä enemmän Kalevalaan

Lisäksi Kuhmo palkitsi nuoria Kalevalan päivänä.

mäki hakola

Sunnuntai 28.02.2021 (radio)

Yle kysyi etätöistä. Suomi on voittanut hiihdon MM-kisoissa hopeaa. Etelämantereesta on irronnut jäävuori. Suomessa tutkitaan lumesta Saharan hiekkaa. Sunnuntaina on vietetty Kalevalan päivää.

Detalj från Kullervo

Kuhmossa julkaistaan Kalevala-räp – kappale sai innoituksen Kullervon tarinasta

Kalevalan ja karjalaisen kulttuurin informaatiokeskus Juminkeko julkistaa Kalevala-räpin sunnuntaina.

Apila Pepita, Pohjolan jumalattaret, Marjatera, Loveatar

Naiset olivat väkivahvoja kuukautisten aikaan ja jumalattaret hallitsivat puolta Pohjolaa – uusi kirja paljastaa naisten unohdetun voiman

Pohjolan jumalattaret tuo parrasvalohin unohdettuja itämerensuomalaisia jumalattaria ja myyttisiä naispuolisia hahmoja.

Strandklippa på Åland.

Kun Suomen peruskallion rajaa piirrettiin vuonna 1899, syntyi luonnontieteellinen Suur-Suomi

1800-luvulla etsittiin kansojen luonnonmukaisia rajoja. Suomessa ne löytyivät Itä-Karjalasta.

D. E. D. Europaeus

Tämä kummallinen mies keksi kymmeniä sanoja, joita sinäkin käytät päivittäin – ilman häntä Tolkienin maailmankuulu fantasiaklassikko olisi voinut jäädä syntymättä

Savitaipaleella 1.12.1820 syntynyt Europaeus toi suomen kieleen yli 200 sanaa ja Kalevalaan yhden sen tunnetuimmista henkilöistä.

Reijo Heikkinen

Valtakunnallista tunnustusta professori Reijo Heikkiselle laajasta tietokirjatuotannosta

Seuraava Heikkisen tietokirja käsittelee jokihelmisimpukoiden pyyntiä.

Agatha Christien kirjoja Vihreä Planeetta antikvariaatissa.

Kirjallisuuskaupungin status näkyy Kuhmon katukuvassa

Kuhmossa vietetään Kansainvälistä kirjallisuuspäivää yhdessä muiden UNESCO:n kirjallisuuskaupunkien kanssa.

Heli Sirviö

Suomen kielen opetusohjelma joutui lahtipölkylle huippuyliopistossa New Yorkissa – Lehtori Heli Sirviö: ”Suomalaisten me-henki pelasti”

Columbian huippuyliopistoon rakennetaan suomalaisrahoituksen turvin korona-aikana uraauurtavaa Suomen-opetusta.

Runonlaulaja Miihkali Arhippaisen patsas muistuttaa runonlaulajien merkityksestä Joensuun Ilosaaressa.

Miihkali saa kukat runon ja suven päivänä Joensuussa

Merkittävä runonlaulaja kukitetaan Ilosaaressa myös koronakesänä.

Josua-poika lukee läksyjä.

Lasten Kalevala ilmestyy suomalaisen runouden päivän kunniaksi

Kirjan mukana tulevalla cd-levyllä laulavat kuhmolaiset lapset.

Kalevala är en modernt avskalad dock- och musikteaterföreställning som trots den tydliga skaparglädjen, tidvis förlitar sig lite väl mycket på yta och uttryck.

Kehuja ja tunnustusta niittänyt ÅST:n Kalevala tulee tallenteena Yle Areenaan

Kekseliäisyydestään kehuttu suurtuotanto yhdisteli musiikki- ja nukketeatteria.

Tampereen taidemuseon Kalevala-näyttely

Lähde Ylen mukaan opastetulle kierrokselle suljettuun museoon - Kalevalasta hullaantunut Joseph Alanen jäi suotta Gallen-Kallelan varjoon

Espanjantautiin nuorena kuollut Joseph Alanen kuvitti Kalevalaa sekä tyylitellysti että humoristisesti. Yle Tampereen museokierroksella esitellään myös Gallen-Kallelan Aino-triptyykki.

Takapuoli

Tiedätkö, mitä on pyllyttäminen? Entä mistä naisen häpy on vanhan kansan mukaan tehty? Testaa tietosi suuressa naiseuden voima -visassa!

Naisen kyky luoda uutta elämää on ollut myyttien aiheena ympäri maailmaa. Naisvaltaisia yhteisöjä elää yhä eri mantereilla.

Kati Kelola, Yle, 27.09.2019

Kati Kelolan kolumni: Ahdasmieliselle nationalismille ei ole pakko alistua

Kun nationalismin nousu Euroopassa ahdistaa, on lohdullista muistaa, että on kyse ihmisen luomasta rakennelmasta, jota voi muuttaa, kirjoittaa Kati Kelola.

Siirtolaisia lähdössä kumiveneellä Turkista Kreikkaan.

Perjantai 28.2.2020 (radio)

Pakolaiset toivovat, että raja Turkista Eurooppaan aukeaa. Koronavirus on levinnyt uusiin maihin. On monta tapaa yrittää välttää koronavirus. Perjantaina on vietetty Kalevalan päivää.

Vanhoja nahkakantisia Kalevala -kirjoja.

"Sikisikö simpukasta / virus viekas vaivoiksemme" – Radio Suomi pyysi runoja kalevalamitassa, kuulijat vastasivat

Runoja syntyi niin koronaviruksesta kuin työpäivästäkin. Tänään perjantaina vietetään Kalevalan päivää.

runo piiri lavalla

84-vuotias lausuu: “Vanha nainen hunningolla” – runonmittaajat kapinoivat normeja vastaan lausumalla rock- ja pop-lyriikkaa

Kraatarin Runonmittaajat kysyvät, mitä ikääntyvällä on tai ei ole lupa tehdä. Pelkkä tehtävä keinutuolissa ei riitä.

Kuvakollaasi, talvinen metsämaisema, taustalla iso karhun hahmo

Suomalaisessa kansanuskossa vilisee jumalia ja haltijoita, pyhyys löytyy metsästä

Tutustu jumalien, haltijoiden ja myyttisen metsän maailmaan.

Leo Karppanen veistää puusta yksityiskohtia.

Leo Karppasen Saiho-ateljee, Heinoniemi

Kalevala-vaikutteista ITE-taidetta Karjalassa.

Kuva Juha Hurmeesta

Juha Hurmeen kolumni: Myös Jeesus ja Kullervo olivat sotalapsia

Juha Hurme muistuttaa meitä myyttien sotalapsista.

Tonttu lyhdyn kanssa metsässä

Joulutontut ovat tonttuperinteen nuorisolaisia – vanhemmat tontut olivat auttajia ja suojelijoita, mutta myös räyhähenkiä ja yksisilmäisiä pelottelijoita

Ihmisen ja tontun suhde oli vastavuoroinen. Kun ihminen kunnioitti tonttua, tonttu auttoi ihmistä, kertoo tonttuperinteestä kertova tietokirja.

Kalevala tiekyltissä Kuhmossa

Unescon kirjallisuuskaupunki Kuhmoon virtaa jatkuvasti yhteydenottoja – "Toivottavasti alueen yritykset hyötyvät tästä"

Unescon luovien kaupunkien verkoston kirjallisuuskaupungiksi valittuun Kuhmoon virtaa yhteydenottoja.

Juha Hurme etualalla, taustalla puupiirros Kalevalasta

Juha Hurme: "Kalevala oli lopullinen kuolinisku runolaulun ilmiölle"

Elias Lönnrot muokkasi ja runoili viisi erilaista Kalevalaa

Marcello Ganassini lukee italiaksi kääntämäänsä Kalevalaa.

Kun Marcello Ganassini tuli Suomeen, hän kutsui äitiä emoksi ja taivasta kirjokanneksi – Italiassa kuplii erikoinen rakkaus Kalevalaan

Kalevala on kiehtonut italialaisia jo pitkään. Kääntäjä Marcello Ganassinista teos teki fennomaanin.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle