Kalevala - uusimmat sisällöt

Maalauksessa neito pakenee vanhaa miestä.

Väärinymmärretty Louhi ja Me too -liikkeen esitaistelija Aino – Kalevalan naiskuvaa ravistellaan nyt tutkimuksen ja kirjallisuuden keinoin

Kalevalasta tehdään uusia tulkintoja jatkuvasti. Viime vuosina ovat puhuttaneet seksuaalinen häirintä sekä karjalaisten häivytetty osallisuus eepoksen yhteiskunnallisessa käytössä.

Martti Haavio tutki suomalaista muinaisuskoa ja loitsuja runoilijan intohimolla: Nyt möröt, pirut ja kalmalaiset ovat saaneet uusia lukijoita

Martti Haavio (1899–1973) tunnetaan suomalaista muinaisrunoutta ja mytologiaa laaja-alaisesti käsittelevistä teoksistaan. Hän uudisti alan tutkimusta rohkeilla näkemyksillään.

Eri kielille käännettyjä Kalevala-kirjoja.

Nuorilla Kalevalasta on vain kaukaisia muistikuvia, kansalliseepoksen kotikulmilla toivotaan jokaiselle suomalaiselle kirjan tuntemusta

Suomi hakee parhaillaan Kalevalalle Euroopan kulttuuriperintötunnusta.

Kalevala alkulauseet sivulla vanhassa kirjassa.

Suomi hakee Kalevalalle Euroopan kulttuuriperintötunnusta

Suomalaisen kirjallisuuden seuran mukaan Kalevala on osa eurooppalaista eeposperinnettä ja sillä on ollut alusta lähtien vahva yhteiskunnallinen ulottuvuus.

Piirroskuva loitsuja tekevästä Väinämöisestä ja kivellä istuvasta Ainosta.

Laulatko itsesi suohon? Testaa, kuinka hyvin tunnet vanhat suomalaiset sanat ja sanonnat

Yllättävän moni suomen sana ja ilmaus on peräisin Kalevalasta. Testaa kuinka hyvin sinä tunnet kansalliseepoksemme kielen ja sanonnat. Varo joutumasta suohon lauletuksi!

Krewe of Proteus -karnevaaliryhmä valitsi vuonna 2023 teemakseen Suomen kansalliseepoksen Kalevalan.

Mardi Gras -kulkue yllätti tänä vuonna Kalevala-teemalla – katso video Väinämöisestä karnevaalihumussa

”Olin todella yllättynyt”, kertoo New Orleansissa asuva suomalainen Aira Vehaskari Ylelle.

Kansallismuseon kattofreskossa Väinämöinen miehineen taistelevat venessää Louhea vastaan.

Vaka vanha Kalevala viehättää yhä taiteentekijöitä – taistelu sammosta on suosikkiaihe

Folkloristiikan väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten kansalliseepos on vaikuttanut kaunokirjallisuuteen ja myös sanoituksiin.

Poika ja peikko, Frederik Hendriksenin satukuvitus vuodelta 1884.

Myrkkykaasuja hönkiviä jättiläiskäärmeitä ja metsässä kirkuvia vainajaolentoja: tällaisia ovat suomalaisen kansanuskon kammotukset

Pasi Klemettisen Kansanuskon yöpuoli -kirja esittelee pimentoon jääneitä olentoja, joilla on ollut merkittävä rooli suomalaisessa mytologiassa ja jotka ovat vaikuttaneet myös suomalaisten arkielämään.

Silmälasipäinen nainen seisoo kirjahyllyjen välissä ja pitää käsissään vepsän kielelle käännettyä Kalevalaa.

Kalevalasta täysin uusi käännös – kuuntele, miltä kansalliseepos kuulostaa vepsän kielellä

Kuhmon Juminkeossa on vasta julkaistu täysin uusi käännös Kalevalasta, nyt vepsän kielelle. Kalevalaa on käännetty yli 60 kielelle. Se on Suomen käännetyin kirja.

Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-kuvitusta. "Sammon puolustus".

Taru sormusten herrasta on juuriltaan suomalaisempi kuin aiemmin on tiedetty – Tolkienilta löytyy vastineet Kullervolle, Sammolle ja Väinämöiselle

Jyrki Korpuan Tolkien ja Kalevala -kirja avaa J. R. R. Tolkienin suhdetta Suomen kansalliseepokseen, jonka merkitys kirjailijan tuotantoon on aiempaa tiedettyä laajempi ja merkittävämpi.

Jani Halmeen kolumni: Kalevalassa juodaan paljon kaljaa

Kalevalassa tiedetään, ettei alkoholia ole tarkoitettu yksin juotavaksi. Sen luonteeseen kuuluu ystävyyksien luominen ja vaaliminen, kirjoittaa Halme.

Kansalliseepoksen eläimistä syntyi kuvakirja – Kalevalan eläinten tarinat auttavat löytämään kadonnutta luontosuhdetta

Kalevalan eläimet ja niiden kohtaamisiin liittyvät tarinat on koottu kirjaksi. Veenkoirasta vaakalintuun -teoksessa luontoasiantuntijat kertovat Kalevalan eläimiin liittyvistä nimityksistä ja kohtaamisista historiasta tähän päivään.

Akademiska sångföreningen Akademen-kuoro

Vaasan kuorofestivaali käynnistyy helatorstaina – kahden koronavuoden jälkeen ennakkomyynti on ollut aikaisempaa heikompaa

28. Vaasan kuorofestivaali järjestetään 26.5.-29.5. Lippuja kaikkiin maksullisiin konsertteihin on vielä jäljellä. Erkki Mendelinin muistolle omistettu konsertti käynnistää festivaalit torstaina.

Prässätty mesimarja Elias Lönnrotin kasviosta

Elias Lönnrotin keräämiä kasveja voi nyt ihailla netissä – Kalevalan luoja julkaisi ensimmäisen kasvionsa vuonna 1860

Lönnrotin kasvikokoelma on digitoitu Turun yliopiston kasvimuseon 100-vuotisjuhlien kunniaksi. Kasvimuseon kokoelmassa on yli miljoona kasvinäytettä. Lönnrotilta digitoitiin yli 750 näytettä.

Taiteellinen johtaja Taito Hoffrén laulaa Haikolan sähköttömässä kylässä säkeitä Kalevalan ensimmäisestä versiosta

Runolaulu istuu tähänkin päivään – tutkija-muusikko Taito Hoffrén: "Samanlaiset perimmäiset kysymykset vaivaavat ihmisiä edelleen"

Kuhmon Juminkeossa järjestetään tänään perinteinen Arhippa Perttunen -symposium. Vienan runoruhtinaaksi mainittu Arhippa Perttunen on Kalevalan sisältöön suurimmin vaikuttanut runonlaulaja.

Kotka Mikko Kamulan Tuonela-kirjan kannesta.

Metsän kansa -sarja kertoo ajasta, jolloin maailma oli jumalien ja haltijoiden temmellyskenttä – kirjailijalle suomalainen muinaisusko on aarrearkku

Mikko Kamulan Metsän kansa -sarja on edennyt neljänteen osaan. Kirjasarja yhdistelee toisiinsa historiallista proosaa ja suomalaiseen mytologiaan pohjautuvaa fantasiaa.

Sota uhkaa rapauttaa kalevalaista kulttuuria – kiinni oleva itäraja haittaa jo yhteistyötä ja matkailua

Korona-aika sulki itärajan jo kulttuurimatkailulta. Jos raja pysyy kiinni jatkossa myös sodan takia, voivat venäläiset vaihtaa matkailukohteensa enemmän omia matkailutarpeitaan palveleviksi.

Scenes from the Kalevala / Sinfonia Lahti

Sinfonia Lahti hakee taidoilleen suuntaa Kalevalasta

Levyarvostelu

Visit Sotkamo sovelluksen etusivu puhelimen näytöllä.

Kainuuseen houkutellaan kirjallisuusmatkailijoita mobiilisovelluksella – testasimme uuden sovelluksen, katso video

Kainuu on kirjallisuuden maakunta. Esimerkiksi nimikkoseuroja eri kirjailijoille on poikkeuksellisen paljon. Nyt Kainuuseen houkutellaan kirjallisuudesta kiinnostuneita matkailijoita mobiilisovelluksen avulla.

Lasse Lyytikäinen lukee kirjaa pöydän ääressä sekä kameran edessä.

Kainuun Kalevalan virtuaalimatka kutsuttiin Japaniin vientitapahtumaan

Tokion Metsäpaviljongin vientitapahtumassa esitellään syksyllä pilotoitavaa, kahden tunnin mittaista digitouria, joka on kuvattu Kainuun maisemissa. Tapahtumassa Kainuuta markkinoidaan matkailukohteena japanilaisille.

Maalauksessa veneessä oleva mies pitää vedestä nousevaa hirviötä päästä.

Tuhannen ja yhden yön tarinaperinne näkyy Kuhmon Juminkeon kesänäyttelyssä

Persialaisen taiteilija Mercedeh Mohsenin Kalevala-kuvitusnäyttely kantaa nimeä Taru. Taiteilija ei ole pelkästään kuvittanut Kalevalaa, vaan myös kääntänyt sen persiaksi yhdessä miehensä kanssa.

Kalevalatalon perspektiivipiirros ja valokuva nykyisestä Munkkiniemenrannasta.

Kalastajatorpan vehreälle rannalle kaavailtiin uuden Suomen uljasta kansallispyhäkköä, Kalevalataloa

Sata vuotta sitten Helsingin Munkkiniemen kallioille hahmoteltiin jättimäistä kulttuurilaitosta. Päärautatieaseman kokoinen talo olisi pyhitetty Kalevalalle. Siitä kaavailtiin myös suurmiesten mausoleumia.

Mimosa Sukanen henkilökuvassa Elias Lönnrotin yrttipuutarhassa.

Voisiko Kalevala olla seuraava Muumit? Mimosa Sukanen ajattelee niin ja houkuttelee japanilaisia Suomeen, ensin virtuaalisesti

Suomea ja Kalevalaa markkinoidaan japanilaisille kaksituntisella virtuaalimatkalla, jossa pääsee tutustumaan Kalevalan synnyinseuduille ja suomalaiseen mytologiaan.

Markku Laakso, Sammon puolustus, Salon taidemuseo

Taideteoksen alkuperään suhtaudutaan tiukkapipoisesti, vaikka "aito" on usein liukuva käsite – museojohtaja: "Kopiointi kuuluu taidehistoriaan"

Taideväärennökset ovat rikollinen bisnes, mutta kaikki kopiot ja uudet versiot teoksista eivät ole väärennöksiä. Salon taidemuseon Aito vai ei? -näyttely tutkii aidon ja epäaidon taiteen välistä rajanvetoa, joka voi usein olla kapeaa ja keinotekoista.

Ystävyyden puistoon liitettävä Harakkasaari

Metsistä ja musiikista tunnettu Kuhmo uudistaa julkisuuskuvaansa – kaupunginjohtaja: "Opitaan arvostamaan sitä, mitä meillä täällä on"

Tempaus järjestetään sosiaalisessa mediassa. Kampanja kantaa nimeä "Kuinka Kuhmo olet?"

Kuhmon Juminkeossa on hyödynnetty koronan aiheuttama hiljaisuus – seuraavaksi julkaistaan Kalevalasta tehty sarjakuva italiaksi

Toimintaa kehitetään paikallisesti, mutta myös kansainvälisesti.

Egenlandin juontajat Hannamari Hoikkala ja Nicke Aldén seisovat metsäisellä harjulla, taustalla näkyy polku.

Vienan reitti ja kylät, Suomussalmi

Vienan reitti kulkee vaihtuvissa vaaramaisemissa Kainuussa.

Kuhmo sai oman runon – kaupunki haluaa profiloitua entistä enemmän Kalevalaan

Lisäksi Kuhmo palkitsi nuoria Kalevalan päivänä.

Sunnuntai 28.02.2021 (radio)

Yle kysyi etätöistä. Suomi on voittanut hiihdon MM-kisoissa hopeaa. Etelämantereesta on irronnut jäävuori. Suomessa tutkitaan lumesta Saharan hiekkaa. Sunnuntaina on vietetty Kalevalan päivää.

Kuhmossa julkaistaan Kalevala-räp – kappale sai innoituksen Kullervon tarinasta

Kalevalan ja karjalaisen kulttuurin informaatiokeskus Juminkeko julkistaa Kalevala-räpin sunnuntaina.

Apila Pepita, Pohjolan jumalattaret, Marjatera, Loveatar

Naiset olivat väkivahvoja kuukautisten aikaan ja jumalattaret hallitsivat puolta Pohjolaa – uusi kirja paljastaa naisten unohdetun voiman

Pohjolan jumalattaret tuo parrasvalohin unohdettuja itämerensuomalaisia jumalattaria ja myyttisiä naispuolisia hahmoja.

Kun Suomen peruskallion rajaa piirrettiin vuonna 1899, syntyi luonnontieteellinen Suur-Suomi

1800-luvulla etsittiin kansojen luonnonmukaisia rajoja. Suomessa ne löytyivät Itä-Karjalasta.

Tämä kummallinen mies keksi kymmeniä sanoja, joita sinäkin käytät päivittäin – ilman häntä Tolkienin maailmankuulu fantasiaklassikko olisi voinut jäädä syntymättä

Savitaipaleella 1.12.1820 syntynyt Europaeus toi suomen kieleen yli 200 sanaa ja Kalevalaan yhden sen tunnetuimmista henkilöistä.

Knallipäinen Tuomari Nurmio virnistelee. Kuva ohjelmasta Laulava sydän.

Tuomari Nurmion vaiherikas ura äänin ja kuvin – Radio säikähti bluesvirttä, tv:ssä Eino Grön lauloi Valoa yössä

Suurkooste Dumarin Yle-esiintymisistä ja -haastatteluista.

Kalevala-aiheinen sähkökaappi Käpylässä, kuvassa teoksen maalannut Noora Hyrkäs.

100-vuotias Käpylän kaupunginosa Helsingissä tempaisi juhlavuoden kunniaksi: 45 sähkökaappia sai kylkeensä taidetta

Helsingin satavuotias puutarhakaupunginosa satsasi katutaiteeseen.

Valtakunnallista tunnustusta professori Reijo Heikkiselle laajasta tietokirjatuotannosta

Seuraava Heikkisen tietokirja käsittelee jokihelmisimpukoiden pyyntiä.

Agatha Christien kirjoja Vihreä Planeetta antikvariaatissa.

Kirjallisuuskaupungin status näkyy Kuhmon katukuvassa

Kuhmossa vietetään Kansainvälistä kirjallisuuspäivää yhdessä muiden UNESCO:n kirjallisuuskaupunkien kanssa.

Juha Hurme ja Tuomari Nurmio puhuvat mikrofoneihin Kalevala elävänä tai kuolleena -julisteen edessä.

Karkkilakkoja, komeroita ja Kalevalaa -Tuula Viitaniemi etsii Kalevalan merkitystä nykyihmiselle

Juha Hurmeen ja Hande Nurmion matka suuren laulun jäljillä

Suomen kielen opetusohjelma joutui lahtipölkylle huippuyliopistossa New Yorkissa – Lehtori Heli Sirviö: ”Suomalaisten me-henki pelasti”

Columbian huippuyliopistoon rakennetaan suomalaisrahoituksen turvin korona-aikana uraauurtavaa Suomen-opetusta.

Runonlaulaja Miihkali Arhippaisen patsas muistuttaa runonlaulajien merkityksestä Joensuun Ilosaaressa.

Miihkali saa kukat runon ja suven päivänä Joensuussa

Merkittävä runonlaulaja kukitetaan Ilosaaressa myös koronakesänä.

Lasten Kalevala ilmestyy suomalaisen runouden päivän kunniaksi

Kirjan mukana tulevalla cd-levyllä laulavat kuhmolaiset lapset.

Kalevala är en modernt avskalad dock- och musikteaterföreställning som trots den tydliga skaparglädjen, tidvis förlitar sig lite väl mycket på yta och uttryck.

Kehuja ja tunnustusta niittänyt ÅST:n Kalevala tulee tallenteena Yle Areenaan

Kekseliäisyydestään kehuttu suurtuotanto yhdisteli musiikki- ja nukketeatteria.

Lähde Ylen mukaan opastetulle kierrokselle suljettuun museoon - Kalevalasta hullaantunut Joseph Alanen jäi suotta Gallen-Kallelan varjoon

Espanjantautiin nuorena kuollut Joseph Alanen kuvitti Kalevalaa sekä tyylitellysti että humoristisesti. Yle Tampereen museokierroksella esitellään myös Gallen-Kallelan Aino-triptyykki.

Minna Pyykön kolumni: Kuuntele, mustarastas laulaa tänäkin keväänä!

Lintujen laulu tuo iloa kevääseen.

Ihmissusia, saatananpalvontaa ja väkivaltaista splatteria: Suomalaisen kauhun historia kertoo marginaalisesta tyylilajista, jota kuitenkin ovat viljelleet yllättävät tahot

Kotimaisesta kauhusta on tehty ensimmäinen laaja historiikki, Kuoleman usvaa ja pimeyttä.

Tiedätkö, mitä on pyllyttäminen? Entä mistä naisen häpy on vanhan kansan mukaan tehty? Testaa tietosi suuressa naiseuden voima -visassa!

Naisen kyky luoda uutta elämää on ollut myyttien aiheena ympäri maailmaa. Naisvaltaisia yhteisöjä elää yhä eri mantereilla.

Kati Kelolan kolumni: Ahdasmieliselle nationalismille ei ole pakko alistua

Kun nationalismin nousu Euroopassa ahdistaa, on lohdullista muistaa, että on kyse ihmisen luomasta rakennelmasta, jota voi muuttaa, kirjoittaa Kati Kelola.

Vilppu Vuori jouhikko kädessään, kuvattu Hattulan Pyhän Ristin kirkossa.

Vilppu Vuori, 23, rakentaa niin jouhikon, turpapäristimen kuin huippuharvinaisen Ähtävän harpunkin – perinnesoittimet kiinnostavat ulkomailla

Nuori soitinrakentaja luo menneisyyden soittimia hämeenlinnalaisessa kellarissa

Siirtolaisia lähdössä kumiveneellä Turkista Kreikkaan.

Perjantai 28.2.2020 (radio)

Pakolaiset toivovat, että raja Turkista Eurooppaan aukeaa. Koronavirus on levinnyt uusiin maihin. On monta tapaa yrittää välttää koronavirus. Perjantaina on vietetty Kalevalan päivää.

Vanhoja nahkakantisia Kalevala -kirjoja.

"Sikisikö simpukasta / virus viekas vaivoiksemme" – Radio Suomi pyysi runoja kalevalamitassa, kuulijat vastasivat

Runoja syntyi niin koronaviruksesta kuin työpäivästäkin. Tänään perjantaina vietetään Kalevalan päivää.

Aihe: Kalevala

Uusimmat artikkelit