Uusimmat artikkelit
Elias Lönnrotin keräämiä kasveja voi nyt ihailla netissä – Kalevalan luoja julkaisi ensimmäisen kasvionsa vuonna 1860
Lönnrotin kasvikokoelma on digitoitu Turun yliopiston kasvimuseon 100-vuotisjuhlien kunniaksi. Kasvimuseon kokoelmassa on yli miljoona kasvinäytettä. Lönnrotilta digitoitiin yli 750 näytettä.
Runolaulu istuu tähänkin päivään – tutkija-muusikko Taito Hoffrén: "Samanlaiset perimmäiset kysymykset vaivaavat ihmisiä edelleen"
Kuhmon Juminkeossa järjestetään tänään perinteinen Arhippa Perttunen -symposium. Vienan runoruhtinaaksi mainittu Arhippa Perttunen on Kalevalan sisältöön suurimmin vaikuttanut runonlaulaja.
Metsän kansa -sarja kertoo ajasta, jolloin maailma oli jumalien ja haltijoiden temmellyskenttä – kirjailijalle suomalainen muinaisusko on aarrearkku
Mikko Kamulan Metsän kansa -sarja on edennyt neljänteen osaan. Kirjasarja yhdistelee toisiinsa historiallista proosaa ja suomalaiseen mytologiaan pohjautuvaa fantasiaa.
Sota uhkaa rapauttaa kalevalaista kulttuuria – kiinni oleva itäraja haittaa jo yhteistyötä ja matkailua
Korona-aika sulki itärajan jo kulttuurimatkailulta. Jos raja pysyy kiinni jatkossa myös sodan takia, voivat venäläiset vaihtaa matkailukohteensa enemmän omia matkailutarpeitaan palveleviksi.
Sinfonia Lahti hakee taidoilleen suuntaa Kalevalasta
Levyarvostelu
Kainuuseen houkutellaan kirjallisuusmatkailijoita mobiilisovelluksella – testasimme uuden sovelluksen, katso video
Kainuu on kirjallisuuden maakunta. Esimerkiksi nimikkoseuroja eri kirjailijoille on poikkeuksellisen paljon. Nyt Kainuuseen houkutellaan kirjallisuudesta kiinnostuneita matkailijoita mobiilisovelluksen avulla.
Kainuun Kalevalan virtuaalimatka kutsuttiin Japaniin vientitapahtumaan
Tokion Metsäpaviljongin vientitapahtumassa esitellään syksyllä pilotoitavaa, kahden tunnin mittaista digitouria, joka on kuvattu Kainuun maisemissa. Tapahtumassa Kainuuta markkinoidaan matkailukohteena japanilaisille.
Tuhannen ja yhden yön tarinaperinne näkyy Kuhmon Juminkeon kesänäyttelyssä
Persialaisen taiteilija Mercedeh Mohsenin Kalevala-kuvitusnäyttely kantaa nimeä Taru. Taiteilija ei ole pelkästään kuvittanut Kalevalaa, vaan myös kääntänyt sen persiaksi yhdessä miehensä kanssa.

Kalastajatorpan vehreälle rannalle kaavailtiin uuden Suomen uljasta kansallispyhäkköä, Kalevalataloa
Sata vuotta sitten Helsingin Munkkiniemen kallioille hahmoteltiin jättimäistä kulttuurilaitosta. Päärautatieaseman kokoinen talo olisi pyhitetty Kalevalalle. Siitä kaavailtiin myös suurmiesten mausoleumia.
Voisiko Kalevala olla seuraava Muumit? Mimosa Sukanen ajattelee niin ja houkuttelee japanilaisia Suomeen, ensin virtuaalisesti
Suomea ja Kalevalaa markkinoidaan japanilaisille kaksituntisella virtuaalimatkalla, jossa pääsee tutustumaan Kalevalan synnyinseuduille ja suomalaiseen mytologiaan.

Taideteoksen alkuperään suhtaudutaan tiukkapipoisesti, vaikka "aito" on usein liukuva käsite – museojohtaja: "Kopiointi kuuluu taidehistoriaan"
Taideväärennökset ovat rikollinen bisnes, mutta kaikki kopiot ja uudet versiot teoksista eivät ole väärennöksiä. Salon taidemuseon Aito vai ei? -näyttely tutkii aidon ja epäaidon taiteen välistä rajanvetoa, joka voi usein olla kapeaa ja keinotekoista.
Metsistä ja musiikista tunnettu Kuhmo uudistaa julkisuuskuvaansa – kaupunginjohtaja: "Opitaan arvostamaan sitä, mitä meillä täällä on"
Tempaus järjestetään sosiaalisessa mediassa. Kampanja kantaa nimeä "Kuinka Kuhmo olet?"
Kuhmon Juminkeossa on hyödynnetty koronan aiheuttama hiljaisuus – seuraavaksi julkaistaan Kalevalasta tehty sarjakuva italiaksi
Toimintaa kehitetään paikallisesti, mutta myös kansainvälisesti.
Vienan reitti ja kylät, Suomussalmi
Vienan reitti kulkee vaihtuvissa vaaramaisemissa Kainuussa.
Kuhmo sai oman runon – kaupunki haluaa profiloitua entistä enemmän Kalevalaan
Lisäksi Kuhmo palkitsi nuoria Kalevalan päivänä.

Sunnuntai 28.02.2021 (radio)
Yle kysyi etätöistä. Suomi on voittanut hiihdon MM-kisoissa hopeaa. Etelämantereesta on irronnut jäävuori. Suomessa tutkitaan lumesta Saharan hiekkaa. Sunnuntaina on vietetty Kalevalan päivää.
Kuhmossa julkaistaan Kalevala-räp – kappale sai innoituksen Kullervon tarinasta
Kalevalan ja karjalaisen kulttuurin informaatiokeskus Juminkeko julkistaa Kalevala-räpin sunnuntaina.

Naiset olivat väkivahvoja kuukautisten aikaan ja jumalattaret hallitsivat puolta Pohjolaa – uusi kirja paljastaa naisten unohdetun voiman
Pohjolan jumalattaret tuo parrasvalohin unohdettuja itämerensuomalaisia jumalattaria ja myyttisiä naispuolisia hahmoja.
Kun Suomen peruskallion rajaa piirrettiin vuonna 1899, syntyi luonnontieteellinen Suur-Suomi
1800-luvulla etsittiin kansojen luonnonmukaisia rajoja. Suomessa ne löytyivät Itä-Karjalasta.

Tämä kummallinen mies keksi kymmeniä sanoja, joita sinäkin käytät päivittäin – ilman häntä Tolkienin maailmankuulu fantasiaklassikko olisi voinut jäädä syntymättä
Savitaipaleella 1.12.1820 syntynyt Europaeus toi suomen kieleen yli 200 sanaa ja Kalevalaan yhden sen tunnetuimmista henkilöistä.
Tuomari Nurmion vaiherikas ura äänin ja kuvin – Radio säikähti bluesvirttä, tv:ssä Eino Grön lauloi Valoa yössä
Suurkooste Dumarin Yle-esiintymisistä ja -haastatteluista.

100-vuotias Käpylän kaupunginosa Helsingissä tempaisi juhlavuoden kunniaksi: 45 sähkökaappia sai kylkeensä taidetta
Helsingin satavuotias puutarhakaupunginosa satsasi katutaiteeseen.

Valtakunnallista tunnustusta professori Reijo Heikkiselle laajasta tietokirjatuotannosta
Seuraava Heikkisen tietokirja käsittelee jokihelmisimpukoiden pyyntiä.
Kirjallisuuskaupungin status näkyy Kuhmon katukuvassa
Kuhmossa vietetään Kansainvälistä kirjallisuuspäivää yhdessä muiden UNESCO:n kirjallisuuskaupunkien kanssa.
Karkkilakkoja, komeroita ja Kalevalaa -Tuula Viitaniemi etsii Kalevalan merkitystä nykyihmiselle
Juha Hurmeen ja Hande Nurmion matka suuren laulun jäljillä

Suomen kielen opetusohjelma joutui lahtipölkylle huippuyliopistossa New Yorkissa – Lehtori Heli Sirviö: ”Suomalaisten me-henki pelasti”
Columbian huippuyliopistoon rakennetaan suomalaisrahoituksen turvin korona-aikana uraauurtavaa Suomen-opetusta.

Miihkali saa kukat runon ja suven päivänä Joensuussa
Merkittävä runonlaulaja kukitetaan Ilosaaressa myös koronakesänä.
Lasten Kalevala ilmestyy suomalaisen runouden päivän kunniaksi
Kirjan mukana tulevalla cd-levyllä laulavat kuhmolaiset lapset.
Kehuja ja tunnustusta niittänyt ÅST:n Kalevala tulee tallenteena Yle Areenaan
Kekseliäisyydestään kehuttu suurtuotanto yhdisteli musiikki- ja nukketeatteria.
Lähde Ylen mukaan opastetulle kierrokselle suljettuun museoon - Kalevalasta hullaantunut Joseph Alanen jäi suotta Gallen-Kallelan varjoon
Espanjantautiin nuorena kuollut Joseph Alanen kuvitti Kalevalaa sekä tyylitellysti että humoristisesti. Yle Tampereen museokierroksella esitellään myös Gallen-Kallelan Aino-triptyykki.
Minna Pyykön kolumni: Kuuntele, mustarastas laulaa tänäkin keväänä!
Lintujen laulu tuo iloa kevääseen.

Ihmissusia, saatananpalvontaa ja väkivaltaista splatteria: Suomalaisen kauhun historia kertoo marginaalisesta tyylilajista, jota kuitenkin ovat viljelleet yllättävät tahot
Kotimaisesta kauhusta on tehty ensimmäinen laaja historiikki, Kuoleman usvaa ja pimeyttä.
Tiedätkö, mitä on pyllyttäminen? Entä mistä naisen häpy on vanhan kansan mukaan tehty? Testaa tietosi suuressa naiseuden voima -visassa!
Naisen kyky luoda uutta elämää on ollut myyttien aiheena ympäri maailmaa. Naisvaltaisia yhteisöjä elää yhä eri mantereilla.
Kati Kelolan kolumni: Ahdasmieliselle nationalismille ei ole pakko alistua
Kun nationalismin nousu Euroopassa ahdistaa, on lohdullista muistaa, että on kyse ihmisen luomasta rakennelmasta, jota voi muuttaa, kirjoittaa Kati Kelola.

Vilppu Vuori, 23, rakentaa niin jouhikon, turpapäristimen kuin huippuharvinaisen Ähtävän harpunkin – perinnesoittimet kiinnostavat ulkomailla
Nuori soitinrakentaja luo menneisyyden soittimia hämeenlinnalaisessa kellarissa

Perjantai 28.2.2020 (radio)
Pakolaiset toivovat, että raja Turkista Eurooppaan aukeaa. Koronavirus on levinnyt uusiin maihin. On monta tapaa yrittää välttää koronavirus. Perjantaina on vietetty Kalevalan päivää.

"Sikisikö simpukasta / virus viekas vaivoiksemme" – Radio Suomi pyysi runoja kalevalamitassa, kuulijat vastasivat
Runoja syntyi niin koronaviruksesta kuin työpäivästäkin. Tänään perjantaina vietetään Kalevalan päivää.
84-vuotias lausuu: “Vanha nainen hunningolla” – runonmittaajat kapinoivat normeja vastaan lausumalla rock- ja pop-lyriikkaa
Kraatarin Runonmittaajat kysyvät, mitä ikääntyvällä on tai ei ole lupa tehdä. Pelkkä tehtävä keinutuolissa ei riitä.
Vedenväkeä, pyhiä lintuja ja taikakaloja – Vedenalainen maailma pulppuaa myyttejä
Vesi on suomalaisten myyttien alkuainetta.
Suomalaisessa kansanuskossa vilisee jumalia ja haltijoita, pyhyys löytyy metsästä
Tutustu jumalien, haltijoiden ja myyttisen metsän maailmaan.
Kalevalaa voi opiskella myös Myytinmurtajien hengessä – “Tiedettiin ettei Onni voi tulla puolukasta raskaaksi, mutta tutkittiin terveysvaikutuksia”
Joutsassa keksitty Kalevala goes science -projekti monistettavissa muualle Suomeen.
Leo Karppasen Saiho-ateljee, Heinoniemi
Kalevala-vaikutteista ITE-taidetta Karjalassa.
Juha Hurmeen kolumni: Myös Jeesus ja Kullervo olivat sotalapsia
Juha Hurme muistuttaa meitä myyttien sotalapsista.

Joulutontut ovat tonttuperinteen nuorisolaisia – vanhemmat tontut olivat auttajia ja suojelijoita, mutta myös räyhähenkiä ja yksisilmäisiä pelottelijoita
Ihmisen ja tontun suhde oli vastavuoroinen. Kun ihminen kunnioitti tonttua, tonttu auttoi ihmistä, kertoo tonttuperinteestä kertova tietokirja.
Unescon kirjallisuuskaupunki Kuhmoon virtaa jatkuvasti yhteydenottoja – "Toivottavasti alueen yritykset hyötyvät tästä"
Unescon luovien kaupunkien verkoston kirjallisuuskaupungiksi valittuun Kuhmoon virtaa yhteydenottoja.
Kalevala on fantasiakirjallisuutta, jopa scifiä – tule mukaan Lukupiiriin keskustelemaan teoksen erilaisista tulkinnoista!
Tule mukaan radion Lukupiiriin 7.12. klo 19!
Juha Hurme: "Kalevala oli lopullinen kuolinisku runolaulun ilmiölle"
Elias Lönnrot muokkasi ja runoili viisi erilaista Kalevalaa

Gorgorothista, Vikings-sarjasta ja Wardrunasta tunnettu Einar Selvik on Skandinavian mytologian lähettiläs: "Kyse ei ole enää alakulttuurista"
Wardruna vie kuulijansa syvälle historian alkuhämäriin.
Kun Marcello Ganassini tuli Suomeen, hän kutsui äitiä emoksi ja taivasta kirjokanneksi – Italiassa kuplii erikoinen rakkaus Kalevalaan
Kalevala on kiehtonut italialaisia jo pitkään. Kääntäjä Marcello Ganassinista teos teki fennomaanin.