Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Ihmisiä 1920-luvun asuissa istuu ja seisoo nurmikolla, ja laidassa on grafiikka sukupuusta.

Kivikauden DNA, pronssikauden kauppakieli, 1700-luvun avioliitot – tutkijat jäljittävät suomalaisuuden sukupuuta

Turun yliopistossa alkaneessa laajassa projektissa ollaan sen jäljillä, mitä kaikkea geenien, kielien ja kulttuurien monimuotoisuus voi kertoa suomalaisuuden synnystä.

Saimaannorpan kuutti makaa jäällä.

Mullistava tieto saimaannorpan perimästä vaikuttaa myös sen suojelustatukseen, uskoo tutkija

Geenitutkimus viittaa saimaannorpan olevan oma lajinsa. Yhä pohjoisempana tavattava hylje on edelleen erittäin uhanalainen.

Lähikuva hansikoidusta kädestä, joka puhdistaa maasta pilkottavaa pääkalloa.

Laaja DNA-tutkimus: viikinkiajan Skandinaviasta ei vain lähdetty maailmalle, vaan myös tulokkaiden määrässä oli selvä piikki

Britteinsaarilta, Etelä-Euroopasta ja Baltiasta tulleen väestön muisto perimässä hiipui pian viikinkiajan jälkeen. Pohjois-Suomesta tullut geenivirta sen sijaan vakiintui Skandinavian genomikartalle.

Hymyilevä pitkätukkainen neandertalialaisnanen painaa ison linnun siipiä olkapäitään vasten.

Neandertalilaisten DNA:n analyysit osoittavat naisten olleen luotuja liikkumaan

Neandertalilaisten joukosta löytyi ensi kertaa perhe: siperialaisessa luolassa asui isä ja teinitytär sekä muita sukulaisia. Heidän perimänsä raottaa uuden ikkunan serkkulajimme elämäntapaan.

Evogenom Oy:n kehittämän geenitutkimuksen näytteeottopullo, johon koehenkilön on tarkoitus antaa sylkinäyte.

Sylkeä kuppiin, geenit testiin ja sovellus kertoo miten kannattaa elää – geenitestaus on nopeasti kasvava ala, josta Suomi haluaa osansa

Suomessa on kehitteillä paljon genetiikkaan liittyvää teknologiaa ja palveluita. Nopeasti kehittyvään alaan liittyy runsaasti mahdollisuuksia, mutta myös epäluuloja, vastustusta ja alan sisäistä vääntöä.

Ihmiset nauttivat aurinkoisesta säästä Roihuvuoren kirsikkapuistossa.. Helsinki. 13.05.2021.

Tutkimus löysi geenialueet tarttumisalttiuden ja vakavan COVID-19-taudin taustalla

Useita eri tutkimuksia yhteen koonnut tutkimus osoitti, että veriryhmät eivät eroa siinä, kuka sairastuu tautiin vakavammin. Sen sijaan veriryhmän määräämä ABO-geeni saattaa vaikuttaa siihen, kuinka herkästi ihminen saa koronaviruksen.

Punasilmäinen banaanikärpänen hedelmän pinnalla.

Keittiössä ärsyttävä, ulkona uskomaton matkantekijä: päihittääkseen banaanikärpäsen ihmisen pitäisi juosta yhtä soittoa pohjoisnavalta päiväntasaajalle

"Siivekäs pikku ihminen". Niin geneetikot ovat vitsailleet banaanikärpäsestä, koska sillä on geneettisesti erittäin paljon yhteistä ihmisen kanssa. Banaanikärpänen on epäilemättä ylivoimaisesti tutkituin eläin. Silti se yllättää edelleen.

Paavo Nurmi

Luonnontieteitä on väärinkäytetty perusteluna rasismille – Geenitutkija: Tiede ei tue rasistisia väittämiä

Suomalaisten menestys kestävyysjuoksussa kumoaa stereotypian siitä, että itäafrikkalaiset olisivat geneettisesti parempia juoksijoita.

Kuvassa on testausvälineitä Helsingin Messukeskuksen drive-in-testauspisteellä lokakuussa 2020.

Koronaviruksen geenitutkimus on hidasta Yhdysvalloissa, mutta myös Suomessa – Uusia virustyyppejä ei huomata tarpeeksi nopeasti, asiantuntija sanoo

Tutkimus ja tilastointi kestää keskimäärin 85 päivää, kun monissa länsimaissa se tehdään alle kuukaudessa.

Suojapuvulla varustettu hoitohenkilökunnan edustaja kuljetti paareilla potilasta pariisilaissairaalassa keskiviikkona.

Kuka sairastaa koronan vakavana ja miksi? Tutkimus on löytänyt yhteyden keuhkotauteihin ja -syöpiin vaikuttavien geenien ja COVID-19:n väliltä

Tutkimuksen mukaan O-veriryhmä saattaa toisaalta suojata jonkin verran koronavirustaudilta.

Englanninbulldoggi kävelee

Kiista lyhytkuonoisten koirien jalostuksesta kovenee – professori syyttää Kennelliittoa painostuksesta, Kennelliitto kiistää

Tutkimusryhmä ei saa enää käyttää Kennelliiton ylläpitämää tietokantaa. Kennelliiton mukaan kyse ei ole painostuksesta, vaan nykyisistä tietosuojavaatimuksista.

kivikautiseen asuun pukeutunut opas turvemajan edessä

Arkeologia, kielitiede ja geenitutkimus selvittävät suomalaisten alkuperää

Monitieteellinen tutkimus avaa suomalaisuuden myyttejä.

Lähikuva syväjäädytetyistä geeniputkiloista.

Uusi laki keräisi suomalaisten geenitiedot Kelan rekisteriin – asiantuntijat huolissaan: “Kuin koko kansalle tehty isyystesti”

Valtakunnalliseen rekisteriin säilöttäisiin hyvin henkilökohtaisia tietoja kansalaisista. Asiantuntijat näkevät uudistuksen hyödyttömänä.

kemoterapiaa saava mies

Sama syöpä, sama lääkitys, eri hoitotulos - massiivinen geenitutkimus valottaa, miksi

Tampereen yliopisto on mukana tutkimuksessa, johon ottaa osaa 1300 asiantuntijaa 37 maasta.

Molekyylibiologi Eric Olson tutkii perinnöllisen sairauden parantamista geenimuokkauksen avulla.

Prisma: Genetiikan vallankumous – Mihin olemme valmiit käyttämään geenimuokkausta?

Mihin kaikkeen olemme valmiit käyttämään geenimuokkausta?

Uusimmat tutkimukset ravistelevat käsityksiä ylipainosta.

Prisma: Totuus ylipainosta – yksinkertaisella narutestillä vatsarasvan kimppuun

Uusi tutkimus ravistelee käsityksiä ylipainosta.

Zewdu Terefework laboratoriossaan

1990-luvulla Zewdu Terefework vietti yli kaksi vuotta vastaanottokeskuksessa Imatralla – nyt hän pyörittää Etiopian ainoaa geenitutkimuslaboratoriota

Suomalainen Zewdu Terefework muutti vuosien jälkeen takaisin synnyinmaahansa Etiopiaan. Hän toivoo, että poliitikot kehittäisivät Afrikan, josta nuoret eivät halua lähteä pois.

Biomedicumin syväjäädystyshuone.

Suomalaiset antaneet yli 400 000 suostumusta biopankkeihin – Ylen kysely vahvistaa, että monelle on epäselvää, mihin he ovat suostuneet

Yle uutisoi viime viikolla biopankkisuostumuksiin liittyvistä ongelmista. Ylen kyselystä käy ilmi, että monet ovat antaneet suostumuksen vähillä tiedoilla.

Biomedicumin syväjäädystyshuone.

Suomen biopankeista löytyy 10 miljoonaa näytettä, joiden käyttöön ei ole kysytty kansalaisten lupaa – missä tilanteessa sinulta on kysytty biopankkisuostumus?

Biopankit ovat keränneet yli 400 000 suostumusta suomalaisilta heidän näytteidensä käyttöön. Yle haluaa kuulla, millaisissa tilanteissa suostumusta on kysytty.

Lääkäri ja potilas

Satojen tuhansien suomalaisten geeni- ja terveystietoja säilytetään Googlen pilvipalveluissa – “Google kykeni turvaamaan tietoturvan parhaiten”

Yhdysvalloissa nousi iso kohu Googlen pilvipalveluun salaa kerätyistä potilastiedoista. FinnGen-hankkeessa samaiseen Googlen pilvipalveluun säilötään puolen miljoonan suomalaisen terveystiedot.

Biomeducumin syväjäädytyssäiliöstä otetaan näytetorni ulos.

Tietosuojavaltuutettu kritisoi Suomen suurinta geenitutkimusta kovin sanoin – "mittava selvitystyö käynnissä hankkeen läpinäkyvyyden osalta"

Tietosuojavaltuutetun mukaan FinnGen-hanke ei ole kertonut tarpeeksi selvästi esimerkiksi sitä, ketkä kaikki pääsevät analysoimaan suomalaisten tietoja.

nainen suu auki ja testipuikko

Hyvinvointigeenitestien markkinointiin ei Suomessa puutu kukaan – "Joidenkin testien mainoksissa on tiettyä liioittelun makua"

Valviran mukaan hyvinvointigeenitestien valvonta kuuluu Kilpailu- ja kuluttajavirastolle, jonka mukaan parempi asiantuntemus valvontaan löytyisi Valvirasta.

Aivokuvia näytöllä.

Tiedebarometri: Suomalaiset luottavat tutkimukseen – kansanparantajien taitoihin uskoo silti joka kolmas

Suomalaiset luottavat tieteeseen, vaikka somekeskusteluista voisi muuta luulla.

Geenitestin näytepuikko.

Ylen selvitys: Kuluttajille myytävistä geenitesteistä löytyi useita virheellisiä väittämiä – asiantuntijat pitävät arviota syöpäriskistä vastuuttomana

Ylen A-studio ja MOT-toimitus lähettivät sylkinäytteet neljälle suomalaisyritykselle, jotka markkinoivat geenitutkimukseen perustuvia hyvinvointi- ja terveystestejä.

Genetiikan yliopistokurssi Haukiputaan lukiolla syskyllä 2018.

Uusi laki pakottaa lukiot ja korkeakoulut yhteistyöhön, vaikka välimatkaa voi olla satoja kilometrejä

Yliopistojen kurssitarjonnan lukioissa uskotaan painottuvan verkkokursseihin, lukioista todetaan.

Maassa makaava luuranko kallosta  lantioon.

Luurangot kertovat: Ruotsalaisen viikinkikaupungin asukkaista puolet oli maahanmuuttajia

Sigtunaan tuli väkeä nykyisistä Ukrainasta ja Britanniasta asti. Tutkimustulos on osa Atlas-projektia, joka osoitti viime vuonna, että ikoninen viikinkisoturi oli nainen.

Äiti ja tytär ulkona.

Migreeni periytyy tuhansien geenien välityksellä, selviää uraauurtavasta suomalaistutkimuksesta – ”Pelkään kuollakseni, että tyttäreni saa sen”

Suomessa toteutettiin kaikkien aikojen kattavin migreenin perhetutkimus. Tutkimuksen avulla voidaan tulevaisuudessa kehittää tehokkaampia hoitomuotoja.

Tenon lohenpoikanen.

Kalajokiimme nousevat lohet ovat pienentyneet – geenitutkijat etsivät syytä ilmiöön

Lohien aikaistunut puberteetti saa ne palaamaan kutujokiinsa entistä pienempinä. Lammin biologisella asemalla selvitetään, miten ilmiöön vaikuttava geeni toimii.

Hannes Lohi

Tutkija: Amerikkalaispojan sairaus tunnistettiin koirien suomalaisen geenipankin avulla

Suomessa koottu koirien geenipankki on yksi maailman suurimmista geenipankeista.

Ultraäänikuvia naisen kohdusta

Uusi geenitesti selvittää pariskunnan tautiperimää ennen raskautta – THL:n lääkäri toivoo ennakoivaa seulontaa myös julkiseen terveydenhoitoon

Yksityinen lapsettomuusklinikka alkaa ensimmäistä kertaa Suomessa tarjota lasta suunnitteleville mahdollisuuden selvittää, kantavatko he tietämättään perinnöllistä vakavan sairauden aiheuttavaa geenivirhettä.

Vastasyntynyt kapalossa oleva vauva haukottelee.

Apua – joko mittatilausvauvat tulevat?

Mittatilausvauvat ovat ehkä jo totta lähitulevaisuudessa.

Pihalla pöydän ääressä seisova tutkija pitää mittaria istuvan koehenkilön ranteen päällä ja kirjoittaa ylös lukemaa.

Ihonvärin geenitutkimus vahvisti: Ihminen on yhtä rotua

Tutkijat löysivät samalla ihonväriin vaikuttavan geenivariantin, joka näyttää hillitsevän tummasolusyöpää eli melanoomaa.

Sinisimpukoita ja punalevää.

Punalevä on haitaton, hyödyllinen ja huonosti tunnettu

Keski-Suomesta käynnistynyt makean veden punalevien uhanalaistutkimus on edennyt loppusuoralle. Makean veden punalevä on uhanalainen monissa Euroopan maissa.

Jäähai - Somniosus microcephalus (lat.).

Jäähai elää jopa 400-vuotiaaksi – ratkeaako sen avulla pitkän iän salaisuus?

Tutkijat ovat avanneet jäähain mitokondrioperimän ja ovat selvittämässä enemmänkin merten metusalemin DNA:sta.

Neljä pientä perunan mukulaa tutkijan hansikoidulla kädellä.

Pottumuusia kivikaudelta – intiaanien villiperuna on todellinen ravinnepommi

Pohjoisamerikkalainen villiperuna päihittää kaupalliset perunalajikkeet niin proteiinin kuin monien hivenaineiden määrässä.

Saksalaiset tutkijat esittelevät kivikaudella eläneen miehen pääkalloa Bonnissa heinäkuussa 2009.

Ihmiset ovat ikuisia muuttajia – jo kivikaudella lähdettiin kauas, ja syyt kuulostavat tutuilta

Lähi-idässä jäätiin kotiseuduille paljon useammin kuin Euroopassa.

Geenitesti otetaan erityisellä testipuikolla posken sisäpinnasta.

Suomen säntilliset kirkonkirjat avaavat lukittuja ovia geenitutkijoille – "Jossakin vaiheessa mutaatiot aina poksahtavat esille"

Geenitestit ovat tulossa kaikille lääketieteen aloille. Niiden pohjalta voidaan antaa myös elintapasuosituksia.

Potilaan rintasyövästä eristettyjä kudosviljelmiä hyödynnetään rintasyöpätutkimuksessa. Vihreä väri merkitsee syöpäsoluja, ja violetti väri solujen tumaa jossa MYC syöpägeeni on aktiivinen.

Syöpä karannut solukuolemalta – synteettinen biologia pakottaa syövän kuolemaan?

Solujen luonnollinen MYC-geeni hirttää päälle syövässä

Tyhjiä olut- ja viinapulloja kassissa.

Tutkijat löysivät geenin, joka vaikuttaa alkoholin kulutukseen

Hiiret, joilta oli poistettu KLB-geeni, olivat muita persompia alkoholille.

Koira hyppää ihmisen kättä vasten

Koirien veritestin odotetaan mullistavan lemmikkien hoidon

Suomessa kehitetään uutta koirien verinäytetutkimusta, jolla pystyttäisiin ennakoimaan eri sairaudet. Samasta verinäytteestä pystyttäisiin analysoimaan samalla kertaa jopa satoja eri tekijöitä eli biomarkkereita.

Musta surma on säilynyt arvoituksena vuosisatojen ajan. Mitä tutkijat ovat saaneet muinaisista geeneistä selville?

Prisma: Luiden salaisuus

Musta surma on säilynyt arvoituksena vuosisatojen ajan.

Kuvakollaasi, jossa susi, ihminen ja koira.

Koiran alkuperä on Euroopassa ja Aasiassa – miten se kesytettiin, on vielä selvittämättä

Geenitutkimuksilla on saatu uutta tietoa koirien alkuperästä, mutta edelleen on epäselvää, miksi ja miten koirista tuli ihmisen ystäviä. Koira oli esi-isiemme ensimmäinen kotieläin tuhansia vuosia ennenkuin muita eläimiä kesytettiin. Oxfordin yliopiston tutkijat ovat ajoittaneet koirien kesyyntymisen noin 15 000 vuoden päähän. Professori Greger Larson sanoo kuitenkin, että kysymyksiä koirien alkuperästä on vielä enemmän kuin vastauksia.

Maija-kissa makoilee kiipeilytelineessä

Onko kotikissa terveempi kuin jalostettu rotukissa? 10 kysymystä tutkijalle

Valtaosa Suomen kissoista on sekarotuisia. Rotukissoja rekisteröidään reilut 4 000 vuosittain, mutta kissojen sairauksista löytyy niukasti tietoa. Isoa tutkimusta varten kehitettiin perusteellinen terveyskysely, jotta saataisiin tietoa sairauksien yleisyydestä ja rotukohtaisuudesta. Katso taulukosta oman kissasi rodun sairastustiedot.

Peter Higgs CERN:n hiukkaskiihdyttimen tunnellissa.

Brittinobelistit vetoavat EU:hun jäämisen puolesta

Ero veisi brittitieteeltä rahaa ja vaikutusvaltaa, avoimen kirjeen allekirjoittajat varoittavat.

Kirahvi syömässä hedelmiä puusta Murchison Fallsin kansallispuistossa, Ugandassa vuonna 2012.

Jo Darwin kummasteli kirahvin kaulaa – nyt sen syy selvisi

Selitys kirahvin kaulan pituuteen löytyi geenitutkimuksessa. Hyvin pienet erot ihmisen perimään verrattuna ovat venyttäneet savannin jättiläisen kaulan kaksimetriseksi.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle