tekstiiliteollisuus - uusimmat sisällöt

Kemiin kaavaillun uusiokuitutehtaan markkinointijohtaja Tanja Karila: ”Tämän vuoden aikana on tarkoitus saada kasattua rahoitus”

Infinited Fiber suunnittelee uusiokuitutehtaan rakentamista Kemiin Stora Enson vanhalle tehdasalueelle. Uusi tehdas työllistäisi 270 ihmistä.

Suomalaisten lasten muoti eli koko 2010-luvun kulta-aikaansa, mutta sitten markkinat hyytyivät – Vimma lopetti, Nosh lopetti, Papu lopetti...

Kovin lastenvaatebuumi on takana ja talouden epävarmuus haastaa lastenvaateyrityksiä. Kun enemmän lastenvaatteita ostetaan käytettyinä ja marketeista, osa toimijoista on lopettanut, osa hakee uusia ratkaisuja.

Tuulia Marminen (Ulla Raitio) ja Vera af Wahrheit (Elsa Saisio) tutkivat valmiita korkokenkiä.

Pirkko Saision kirjoittama Tehdas on perhe- ja ihmissuhdedraamaa kenkätehtaalla

18-osainen sarja uusintana Areenassa ja TV2:ssa.

Kirjailija ja kirjastohoitaja Ann-Christin Antell kuvattuna Mediapoliksen studiolla Tampereella 9.2.2023 Flinkkilä & Kellomäki -ohjelman haastattelussa.

Kirjailija Ann-Christin Antell kietoo historian romantiikkaan ja herättää vanhan Turun henkiin – “Haluan kirjoittaa rakkaudesta, mutta tarinassa on isot yhteiskunnalliset raamit”

Historiallista romantiikkaa ja kolmen sukupolven naisia.

Merja Karjalainen tarkastaa sukan laadun Teseman tehtaalla Nurmeksessa.

Nurmeksessa on tehtailtu sukkia jo 50 vuotta

Tesema oy jatkaa pitkää teollista perinnettä. Konkurssin jälkeen uusi alku on tehty ulkomaanrönsyjä karsimalla.

Suojapukeutunut Mira Kivimäki repii tekstiilejä säkistä.

Uusi jätelaki teki tekstiilien kierrätyksestä pakollista – katso, miten vaatteet silputaan uusiksi kuiduiksi pilottilaitoksessa

Jokaisen suomalaisen ulottuvilla pitäisi nyt olla poistotekstiilin keräyspiste. Siitä alkaa tekstiilijätteen matka kohti uutta käyttöä.

Marimekon kangaspaino Helsingin Herttoniemessä 30. toukokuuta 2022.

Marimekon kansainvälinen myynti kasvoi, kustannusten nousu supisti tulosta

Tukkumyynti ja vähittäismyynti Aasian-Tyynenmeren alueella kehittyivät vahvasti.

Suomenlampaita Bovikin luomutilalla Tammisaaressa.

Suomalainen lampaanvilla päätyy useimmiten roskiin, mutta tämä pieni kutomo päätti tehdä toisin

Koronan entisestään kasvattama käsityöbuumi on nostanut suomenlampaan villan kysyntää ja hintaa, mutta liharotuisten lampaiden villasta suurin osa menee edelleen hukkaan.

Kaksiosainen kuva. Vasemmalla kuvaa vaatekaupasta, oikealla toimittaja Sara Salmi.

Tällaisia suunnitelmia EU-komissiolla on pikamuodin kampittamiseksi Euroopassa – katso video

Euroopan unionissa valmistellaan jättimäistä tekstiilistrategiaa. Toimittaja Sara Salmi kertoo videolla minuutissa, mitä se toteutuessaan tarkoittaisi.

Pikamuotiin keskittyvät ketjut käsittävät suuren osan vaatemarkkinoista.

EU-komissio haluaa pikamuodin pois muodista – tarkoitus on tehdä tekstiileistä kestävämpiä, korjattavia, uudelleenkäytettäviä ja kierrätettäviä

Valmisteilla oleva tekstiilistrategia puuttuisi myös pikamuotiin sekä tekstiilijätteeseen ja myymättä jääneiden tekstiilien tuhoamiseen.

Mies heittää sinisen paidan isoon valkoiseen keräyspussiin.

Tekstiilijätteen kierrätys loisi uuden alan Eurooppaan – Suomen teollisuus haluaa mukaan vaatteiden kiertotalouteen

Tekstiilijätteen kierrätys uusiksi kuiduiksi loisi kestävän kiertotalouden teollisuusalan Eurooppaan, selviää tuoreesta raportista. Tekstiili- ja muotialan työnantajat sekä alan ammattiliitot vaativat toimialan kasvuohjelmaa myös Suomessa hallitusohjelmaan.

Harmaa hiuksinen nainen pitelee käsissään kangaspalaa, jossa on oranssilla pohjalla vaaleita kukkia. Naisella on harmaa villatakki ja taustalla näkyy seinällä roikkumassa erlaisia,kirkasvärisiä retrokankaita, joissa on isoja kukkia.

Ainutlaatuinen kokoelma retrokankaita pelastui tuholta ja sai arvoisensa kodin: Forssan museon Kuosikeskus avautuu vappuna yleisölle

Uusi Kuosikeskus kunnioittaa kulttuuriperintöä ja painokankaiden suunnittelijoita. Forssa on ensimmäinen paikka Suomessa, jossa on painettu teollisesti kangasta.

Eteläportin alueen rakentaminen etenee – Spinnovalle nousee Muuramen puolelle kehräämö

Kehräämön rakennuskustannukset ovat noin 4 miljoonaa euroa, ja koneiden ja laitteiden investoinnin suuruus on noin 2,2 miljoonaa euroa. Jykia rakennuttaa tilat ja vuokraa ne Spinnovalle.

Kankaalla on tiiviisti sinisiä ja valkoisia taloja.

Tekstiiliteollisuudelle suunniteltu kuosi taipuu graafiseksi betoniksi

Graafinen betoni koristaa uuden monitoimikeskus Akvarellin ulkoseinää. Malli on peräisin suunnittelija Valma Arvelan kynästä. Arvela oli yksi Finlayson Forssan tehtaan kuosisuunnittelijoista.

Ratkiriemukasta, yllättävää ja koko ajan vakavoituvaa – tällaista oli ohjata dokumentti, jonka päähenkilö oli yritysjohtaja Kirsti Paakkanen

Ohjaaja Nina Stenros muistaa Paakkasen ikuisesti.

Ioncell-menetelmällä liukosellusta valmistettu huivi. Materiaalina on koivu.

TAMK aloittaa tekstiilialan insinöörikoulutuksen vuosien tauon jälkeen

Maassa ei tällä hetkellä tarjota tekstiili-insinöörin oppia. Monet pelkäävät, että alan korkeampi osaaminen katoaa Suomesta.

Tennispelaaja Maria Sakkari Marimekon asussa.

Marimekosta on kasvanut huipputrendikäs – unikot ovat lentäneet ministereiden mekoista ja Finnairin siiviltä kansainvälisten brändien tuotteisiin

Marimekko on luonut itsensä viime vuosina uudelleen. Mallistoista löytyy katumuotia ja unikot ovat lentäneet ministereiden mekoista ja Finnairin siiviltä kansainvälisten brändien tuotteisiin. Tuorein yhteistyömallisto on luotu urheiluvaatejätti Adidaksen kanssa.

Värikkäitä kangasnäytteitä kuusikymmentäluvulta.

Suomalaiset retrokankaat kiehtovat japanilaisia – niistä löytyy yhteys kimonoon

Rohkeat kukkakuosit yhdistävät kimonoa ja suomalaista 1960-luvun tekstiilisuunnittelua. Nostalgiset kankaat kaivettiin uudelleen myös kotimaiseen vaatemallistoon Forssan museon arkistosta.

Marimekon huhti–kesäkuun tulos yli tuplaantui

Marimekon vertailukelpoinen liikevoitto yli tuplaantui huhti-kesäkuussa 5,5 miljoonaan euroon. Yhtiön huhti-kesäkuun liikevaihto kasvoi 40 prosenttia 32,7 miljoonaan euroon.

Suomalaista vaatebisnestä vaivaa kotikutoisuus ja epävarmuus – tunnettuja vaatemerkkejä on vähän verrattuna muihin Pohjoismaihin

Suurin osa suomalaisista vaatevalmistajista on pieniä kotimarkkinoihin keskittyviä perheyrityksiä. Yksi tällainen on Nurmeksen sukkatehdas, joka kaatui konkurssiin. Sukkatehtailu jatkuu nyt uusien omistajien voimin.

Työntekijöitä vaatetehtaalla Etelä-Afrikassa.

Vaatteiden värjäykseen käytetyt kemikaalit pilaavat jokia Afrikassa – ratkaisu ongelmaan on, mutta vaateteollisuus ei ole vielä tarttunut siihen

Tekstiiliteollisuus on siirtynyt Afrikkaan halpojen työvoimakustannusten ja verotuksen vuoksi.

Spinnova ja ulkoilubrändi The North Face yhteistyöhön – kumppanuuden tavoitteena vähentää tekstiiliteollisuuden ympäristökuormitusta

Spinnova ja The North Face haluavat synnyttää ekologisia vaihtoehtoja ulkoiluvaatteiden tavanomaisille tekstiilimateriaaleille.

Tokion olympialaiset ovat vaatemerkkien näyteikkuna – lahtelainen Luhta toivoo kisa-asuista lisäpotkua Aasian-markkinoille

Luhta suunnittelee Suomen joukkueen asut myös Pekingin talviolympialaisiin. Tokiossa yleisölle esitellään hillitty mallisto, kun taas Pekingissä urheilijat tullaan pukemaan värikkäämpiin asuihin kohdeyleisön maun mukaisesti.

Kaverini Sella Oy:n kankaiden kuosit Essi Peltoniemi tekee käsin maalaten.

Kotiompelijoita kiinnostavat nyt uudet tekstiilikuidut ja omaleimaiset kangaskuosit – uudet yritykset hakevat kasvua vastuullisuudesta

Pitkät puiset varastohyllyt ovat aivan täynnä tavaraa

Forssan uusi Kuosikeskus avataan kesällä

Kuosikeskukseen tallennetaan Forssan museon hoidossa oleva laaja painokangaskokoelma.

Muotisuunnittelija Rolf Ekroth käytti oljista tehtyä kangasta uuteen mallistoonsa – upouuden materiaalin loi suomalainen energiajätti

Maailman tärkeimmät miestenmuotimessut pidetään verkossa, eivätkä sisäänostajat pääse hypistelemään Rolf Ekrothin malliston oljesta tehtyä kangasta.

Kuvassa on Marimekon liike Helsingin keskustassa elokuussa 2020.

Marimekolta positiivinen tulosvaroitus: vertailukelpoinen liikevoitto nousemassa viime vuodesta

Aiemmin yhtiö on arvioinut, että sen tulos olisi edellisvuoden tasolla tai sitä alhaisempi.

Perhepotretti Forssan Ronttismäessä asuvasta perheestä 1900-luvun alussa.

Ovatko päiväsi pitkiä ja kiireisiä? Kurkista millaista oli työläisperheen arki 150 vuotta sitten

Loimijoen varteen rakennettiin tekstiiliteollisuuden mahti. Forssan perustanut Axel Wahren syntyi 206 vuotta sitten.

Lampaanvillaa jalostava Pirtin Kehräämö ostaa Jämsän Huopatehtaan koneet ja kiinteistön

Yritykset allekirjoittivat alkusyksystä kaupasta esisopimuksen, ja tuotanto aloitetaan Jämsässä vuoden 2021 alussa.

Kuopion vaateteollisuuden historian mutkat saatettiin kirjaksi – valokuvia vuosien varrelta voi ihastella tällä viikolla pääkirjastolla

Ala työllisti parhaimmillaan tuhansia. Kulta-aika oli 70-luvulla

Spinnovan värjättyjä tekstiilikuituja Jyväskylän tehtaalla.

Ensimmäinen sellusta valmistettu vaate on tullut myyntiin – sellupaita maksaa yli sata euroa

Pieni erä paitaa on myynnissä verkkokaupassa.

Mies katsoo, kun nainen leikkaa harmaata neulosta pöydällä.

Yhteiskunnallinen yritys tekee vastuullisia tekoja – Tam-Silk luo uusia työpaikkoja ja luottaa kotimaiseen tekstiiliteollisuuteen

95-vuotias Tam-Silk on uusien omistajien käsissä kasvuyritys. Sen mukaan kotimainen tekstiiliteollisuus on kannattavaa.

Marimekon yt-neuvottelut päätökseen – vähintään 20 työtehtävää Suomessa päättyy

Yhtiön mukaan toiminnan uudelleenorganisoinnilla voidaan saavuuttaa noin 1,3 miljoonan euron vuosittainen säästö.

Dokumentti penkoo salaperäisen osaston toimintaa, jolla kierretään talouspakotteita ja hankitaan rahaa hallitsijalle.

Ulkolinja: Pohjois-Korean rahapaja – salainen osasto tehtailee varoja Kim Jong-unin palatsitaloudelle

Mistä talouspakotteisiin määrätty valtio saa rahaa?

Kuvassa on Marimekon liike Mannerheimintiellä Helsingissä.

Marimekko aloittaa yt-neuvottelut – maailmanlaajuisesti koskevat 193 ihmistä

Suomessa yt-neuvottelut koskevat kaikkia toimintoja paitsi myymälöiden ja kangaspainon työntekijöitä.

Nainen poseeraa mustavalkoisessa valokuvassa vakava ilme kasvoillaan. Yllä vaalea pitkä mekko, kädessä musta käsilaukku.

Elli Reinikka olisi päässyt kouluun, mutta äidin oikeustaju päätti toisin – Finlaysonin tehdas muutti tuhansien elämän, eikä aina paremmaksi

Finlaysonin tehtaan perustamisesta on 200 vuotta. Elli Reinikka oli yksi tamperelaisista, jotka elivät sata vuotta sitten tehtaasta ja sen ehdoilla.

Kotimainen villa käy kaupaksi nyt raakana ja jalostettuna, mutta rahdataan valtaosin ulkomaille pestäväksi – arvokas lanoliini jää hyödyntämättä

Lampurit ovat innostuneet tuottamaan lihan rinnalla myös villaa. Villan jatkojalostus kaipaisi kuitenkin nostetta.

Erivärisiä villalankoja Pirtin kehräämön myymälässä.

Pirtin kehräämö nostaa lampaanvillan ostohintaa ja suunnittelee jämsäläisen tehtaan hankkimista

Osa kotimaisista lampureista on tähän saakka polttanut villan jätteenä, koska raakavillasta maksetaan niin vähän.

Outi Pyy juo teetä isosta mukista ja katsoo hymyillen kameraan. Hänellä on yllään sini-valko-raidallinen paita.

Vastuullisuusvaikuttaja Outi Pyy vieraili kiinalaisessa vaatetehtaassa ja mietti kymmenen vuotta, miten päästä yli kokemastaan

Outi Pyy haluaa kannustaa vastuulliseen kuluttamiseen.

Katriina Virtanen sai perheyhtiön ohjat käsiinsä 28-vuotiaana – vaateala muuttuu ekologisten ristiriitojen paineessa

Vastuu Voglian toimitusjohtajuudesta ei tullut Katriina Virtaselle yllättäen. Kapulanvaihtoa oli tehty isä Markku Virtasen kanssa jo jonkin aikaa.

Pikamuoti koukuttaa ja on sisäsiisti tapa hallita tunteita – Professori: Se vertautuu pikaruokaan ja kertakäyttökulttuuriin

Ylen toimittaja Marjut Mäntymaa tietää entisenä vaatemyyjänä pikamuodin olevan ongelma, mutta edelleen aika ajoin sortuu siihen. Miksi? Katso video.

"Jos sanot ei, et saa töitä tai sopimustasi ei jatketa" – kuuluisat farkkubrändit ryhtyivät kitkemään seksuaalista hyväksikäyttöä Lesothon tehtailla

Päätös on merkittävä lesotholaisille, sillä kyseisissä tehtaissa työskentelee jopa 10 000 naista.

R-Collectionin college-paita naisen päällä.

Suomalaiset vaateyritykset kertovat niukasti tuotantojensa vastuullisuudesta – kajaanilainen R-Collection arvioitiin lähes pohjamutiin

Kajaanilainen vaatemerkki R-Collection kertoo huonosti asiakkaille, mitä yritys tekee vastuullisen tuotannon varmistamiseksi.

Äänekoskelle 40 miljoonan koelaitos puupohjaisten tekstiilien valmistukseen

Metsä Group ja Itochu Corporation testaavat Äänekoskella puupohjaisia tekstiilejä teollisessa mittakaavassa.

Kaksi nuorta naista katselee vaatteita kaupassa.

Harva tietää halpavaatteen todellisen hinnan: Pikamuoti saastuttaa enemmän kuin lento- ja laivaliikenne, koska vaatteita ei tehdä kestämään

Isot muotitalot tekevät heikkoa laatua halvalla ja synnyttävät paljon vaatehävikkiä. Jopa kaksi kolmasosaa valmistetuista vaatteista päätyy kierrättämisen sijaan kaatopaikalle, kertoo tutkimus. Juttu on julkaistu elokuussa 2018.

Marimekon kesänäytös Esplanadin puistossa.

Mies, joka uskalsi poistaa krokotiilin Lacosten pikeepaidasta: "Krokotiilit korvattiin uhanalaisilla eläimillä ja paidoista tuli viraali-ilmiö"

Kulttuurivieras Felipe Oliveira Baptista oli Lacosten luova johtaja kahdeksan vuotta. Hänen kaudellaan liikevaihto tuplaantui. Kiitokseksi hän sai lähteä.

Palkittu dokumenttielokuva kertoo työstä, koneista ja työläisistä Intian Gujaratissa sijaitsevassa suuressa tekstiilitehtaassa.

Dokumenttiprojekti: Machines – globaalin vaateteollisuuden nurja puoli

Palkittu dokumenttielokuva tekstiilitehtaasta Intiassa.

Aihe: tekstiiliteollisuus

Uusimmat artikkelit