Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Inkeriläinen Elsa Dubbelman vuonna 1943.

Inkeriläinen ”Hatsinan Elsa” joutui natsimiehittäjien tulkiksi, pääsi Suomeen ja säästyi pakkopalautukselta – silti pelko seurasi läpi elämän

Selviytyjä, kuvailee Reijo Rautajoki inkerinsuomalaista äitiään, joka oli kokenut Stalinin vainot, natsimiehityksen ja valvontakomission etsinnät. Äiti oli myös keskeisessä roolissa inkeriläisten joukkosiirroissa Suomeen.

Suomen entinen presidentti Mauno Koivisto 20. marraskuuta 2003..

Tutkimus: Inkeriläisten autonomiatoive säikäytti presidentti Koiviston ja hän keksi kutsua heidät paluumuuttajina Suomeen

Tuore väitöstutkimus paljastaa uutta tietoa inkeriläisten paluumuuton taustoista. Presidentti Mauno Koivisto kutsui inkeriläiset Suomeen, jotta hänen ei tarvinnut ottaa kantaa ulkopoliittisesta arkaan inkeriläisten autonomiatoiveeseen.

koiviston kommentti 10041990

Koiviston inkeriläislausunto avasi ovet kaikille Neuvostoliiton etnisille suomalaisille

Sodan aikana siirtoväkenä Suomeen otettiin kaikki Inkerin asukkaat, niin luterilaiset suomalaiset kuin ortodoksiuskoiset inkerikot. 1990-luvulla alkanut paluumuutto koski kuitenkin vain etnisiä suomalaisia. Heidän joukossaan oli muitakin kuin inkerinsuomalaisia, muun muassa suomalaisten loikkareiden jälkeläisiä.

Tamara Jalonen

Video: Inkeriläinen paluumuuttaja säästi rahaa syömällä samaa soppaa monta päivää

Inkeriläiset saivat paluumuutto-oikeuden 25 vuotta sitten. Virosta Lappeenrantaan muuttanut Tamara Jalonen on elänyt Suomessa säästäväisesti mutta onnellisena.

Yle Areena logo.

Inkerinsuomalaisilta orvoilta riistettiin äidinrakkaus

Jatkosodan aikana Suomeen saapui yli 60 000 inkerinsuomalaista, joiden joukossa oli satoja orpolapsia. Lapset saivat uuden kodin ja vanhemmat suomalaisista perheistä. Sodan jälkeen suurin osa heistä palautettiin vastoin tahtoaan Neuvostoliittoon.

Yle Areena logo.

Kadonneen Inkerin neljä sukupolvea

Maria Ivanova syntyi Inkerissä ennen toista maailmansotaa. Basaarin dokumentissa Maria muistelee lapsuutensa Inkeriä kuolevan äitinsä Hilda Sunin luona. Huonokuntoisesta Hildasta huolta pitävät myös Marian tytär Katja ja tyttärenpoika Kirill. Koolla on neljä sukupolvea inkerinsuomalaisia, jokaiselle heistä inkeriläisyys merkitsee kuitenkin eri asioita.

Yle Areena logo.

Meri-Rastilan päiväkirja antoi suunvuoron alueen asukkaille

Meri-Rastilaan mahtuu monta kulttuuria.

Kaukaiset suomalaiset -ohjelma vie Siperian uinuviin suomalaiskyliin.

Itäprojekti matkaa siperiansuomalaisten uinuviin kyliin

Kaukaiset suomalaiset vie Siperian uinuviin suomalaiskyliin.

Yle Areena logo.

Inkerinmaalainen röntyskä elää kylissä ja tuvissa

Inkerinmaalainen röntyskä on piiritanssi

Itämaisen maton työvälineitä.

Käsityöperinteitä maailmalta

Käsityöperinteitä maailmalta

Viimeisen Inkeriläisryhmän siirto Suomeen. Inkeriläiset siirretään laivaan Paltiskin satamassa 18.6.1944.

Iso pala purtavaksi

Maahanmuuton historiaa.

Päivi Istala (Seppo Sarkkinen 2008). Shaahin vastaiset mielenosoitukset (Yle kuvanauha 1970). (Montaasi: Jukka Lindfors)

Päivi Istala – elämyksiä vuosikymmenten varrelta 1

Koosteen keskiössä ovat maailman ja yhteiskunnan asiat.

Yle Areena logo.

Tapio Koivukari: Meren yli, kiven sisään

Tapio Koivukarin romaani kertoo todenpohjaisen tarinan kalastaja Yrjö Aaltosesta, joka salakuljetti inkeriläisiä sodan jälkeen meren yli Ruotsiin.

Mauno Koivisto Ajankohtaisen kakkosen haastattelussa (1990).

Presidentti Mauno Koiviston kommentti inkeriläisistä

Koiviston lausunnon perusteella tehtiin virkamiespäätöksiä.