Uusimmat artikkelit
Inkeriläinen ”Hatsinan Elsa” joutui natsimiehittäjien tulkiksi, pääsi Suomeen ja säästyi pakkopalautukselta – silti pelko seurasi läpi elämän
Selviytyjä, kuvailee Reijo Rautajoki inkerinsuomalaista äitiään, joka oli kokenut Stalinin vainot, natsimiehityksen ja valvontakomission etsinnät. Äiti oli myös keskeisessä roolissa inkeriläisten joukkosiirroissa Suomeen.
Tutkimus: Inkeriläisten autonomiatoive säikäytti presidentti Koiviston ja hän keksi kutsua heidät paluumuuttajina Suomeen
Tuore väitöstutkimus paljastaa uutta tietoa inkeriläisten paluumuuton taustoista. Presidentti Mauno Koivisto kutsui inkeriläiset Suomeen, jotta hänen ei tarvinnut ottaa kantaa ulkopoliittisesta arkaan inkeriläisten autonomiatoiveeseen.
Inkerinmaalta Auschwitziin ja Siperiaan – Lea ja Lauri kertovat sukunsa vaietut tarinat
Neuvostoliiton lapset tämän päivän Suomessa.
Tulkaa Neuvostoliittoon, pauhasi radio – propaganda houkutteli tuhansia suomalaisia paratiisiin, jota ei ollutkaan
Neuvostopropaganda houkutteli suomalaisia rajan yli.
Dokumenttiprojekti: Kannaksen kierros – 1500 kilometriä Karjalan historiaa ja nykypäivää
Toimittaja Arvo Tuomisen road movie Karjalankannakselta.

Koiviston inkeriläislausunto avasi ovet kaikille Neuvostoliiton etnisille suomalaisille
Sodan aikana siirtoväkenä Suomeen otettiin kaikki Inkerin asukkaat, niin luterilaiset suomalaiset kuin ortodoksiuskoiset inkerikot. 1990-luvulla alkanut paluumuutto koski kuitenkin vain etnisiä suomalaisia. Heidän joukossaan oli muitakin kuin inkerinsuomalaisia, muun muassa suomalaisten loikkareiden jälkeläisiä.

Video: Inkeriläinen paluumuuttaja säästi rahaa syömällä samaa soppaa monta päivää
Inkeriläiset saivat paluumuutto-oikeuden 25 vuotta sitten. Virosta Lappeenrantaan muuttanut Tamara Jalonen on elänyt Suomessa säästäväisesti mutta onnellisena.
Inkerinsuomalaisilta orvoilta riistettiin äidinrakkaus
Jatkosodan aikana Suomeen saapui yli 60 000 inkerinsuomalaista, joiden joukossa oli satoja orpolapsia. Lapset saivat uuden kodin ja vanhemmat suomalaisista perheistä. Sodan jälkeen suurin osa heistä palautettiin vastoin tahtoaan Neuvostoliittoon.
Kadonneen Inkerin neljä sukupolvea
Maria Ivanova syntyi Inkerissä ennen toista maailmansotaa. Basaarin dokumentissa Maria muistelee lapsuutensa Inkeriä kuolevan äitinsä Hilda Sunin luona. Huonokuntoisesta Hildasta huolta pitävät myös Marian tytär Katja ja tyttärenpoika Kirill. Koolla on neljä sukupolvea inkerinsuomalaisia, jokaiselle heistä inkeriläisyys merkitsee kuitenkin eri asioita.
Meri-Rastilan päiväkirja antoi suunvuoron alueen asukkaille
Meri-Rastilaan mahtuu monta kulttuuria.
Itäprojekti matkaa siperiansuomalaisten uinuviin kyliin
Kaukaiset suomalaiset vie Siperian uinuviin suomalaiskyliin.
Inkerinmaalainen röntyskä elää kylissä ja tuvissa
Inkerinmaalainen röntyskä on piiritanssi
Käsityöperinteitä maailmalta
Käsityöperinteitä maailmalta
Iso pala purtavaksi
Maahanmuuton historiaa.
Päivi Istala – elämyksiä vuosikymmenten varrelta 1
Koosteen keskiössä ovat maailman ja yhteiskunnan asiat.
Tapio Koivukari: Meren yli, kiven sisään
Tapio Koivukarin romaani kertoo todenpohjaisen tarinan kalastaja Yrjö Aaltosesta, joka salakuljetti inkeriläisiä sodan jälkeen meren yli Ruotsiin.
Presidentti Mauno Koiviston kommentti inkeriläisistä
Koiviston lausunnon perusteella tehtiin virkamiespäätöksiä.