Aihe: kehitysbiologia

Käyttäytymisgenetiikan professori Iiris Hovatta: Aivoissa näkyy stressi

Ahdistuneisuus on normaalia ihmiselle

Unohda pelkkä sykkeenmittaus – tulevaisuudessa ranneke seuraa hiestäsi väsymystä, nälkää ja sitä, pidätkö juttelukaveristasi

Ihmisestä lähtee pieniä nanohiukkasia eli eksosomeja. Tutkijat kehittelevät tapoja mitata niistä kehon tilaa ja käyttää niitä esimerkiksi lääkeaineiden kuljettamisessa kehossa.

3D -tekniikka avaa huikeita mahdollisuuksia – suomalaistutkijat kehittävät printattavaa munuaista

Suomalaistutkijoiden kunnianhimoisena tavoitteena on tulostaa tulevaisuudessa ihmiselle siirrettävä munuainen 3D-printterilla. FutuRena -tutkimustiimi on jo saavuttanut lupaavia tuloksia hiirien munuaisten tulostamisen tutkimuksessa.

Nuolaisitko lapsena jäistä metallia? Ylen toimittaja testasi aikuisena

Psykologi arvioi, että jääkylmä metalli houkuttaa, koska suu on keskeinen keino tutustua maailmaan jo vauvana.

Ihmisestä löytyi uusi elin – Professori: "Yllätyksiä tulee varmasti jatkossakin"

Vaurioituneiden elinten korvaamista uusilla tutkitaan kovaa vauhtia. Solujen DNA:ta voidaan muokata uudella tehokkaalla geenitekniikan työkalulla.

Tiedostamaton stressi sairastutti Hennan: ”Kuin olisin elänyt jossain askeettisessa vankilassa”

Unettomuus ja ahdistus veivät elämänilon

Hannu Sariola: Tieteentekijän pitää hullutella

Ohjaako tiedettä sattuma? Etusivun vieraaksi saapui Tieteen päivien virallista Kaikkea saattuu -kirjaa toimittamassa ollut patologian ylilääkäri ja kehitysbiologian professori Hannu Sariola.

Prisma Studio haastaa sinut roikkumaan!

Prisma Studio haastaa sinut roikkumaan marraskuussa. Samalla kartoitamme tietoa ja kokemuksia roikkumisen terveysvaikutuksista.

Olemme kuin luotuja kestävyysjuoksijoiksi – peppua myöten!

Päihitämme kaikki muut nisäkkäät kestävyysjuoksussa. Tästä voimme kiittää muun muassa alastomuuttamme sekä isoa peppulihastamme.

Näkökulma: Luonnollista liikuntaa ei ole!

Sille, mitä liikuntaa nykyihmisen kannattaa harrastaa, ei löydy vastausta evoluutiosta ja kehityshostoriastamme. Jos haluaisimme liikkua "luonnollisesti", pyrkisimme nimittäin liikkumaan vain sen verran kuin on selviytymisemme kannalta pakko.

Aikuiset ulos lelukaapista!

Leikkivä ihminen on mm. luovempi ja tuottavampi työntekijä.

Hevosia oli olemassa jo neljä miljoonaa vuotta sitten, sanovat tutkijat. He voisivat kenties jopa luoda muinaisia hevosia niiden DNA:sta, mutta se ei ole heidän tavoitteensa.

Tutkijat yrittävät kloonata hiiren karvasta ja ulosteista

Japanilaistutkijat ovat onnistuneet kloonaamaan yhdestä hiirestä ennätykselliset 25 tervettä sukupolvea. Nyt he yrittävät saada hiiren kloonattua esimerkiksi täytetyistä eläimistä.

Laura Ahtiainen tutkii hampaiden, karvojen ja maitorauhasten kehittymistä ja erilaistumista. Tutkimuksen malliorganismi on hiiri, jonka leuan solujen kehittymistä seurataan sikiövaiheessa. Hiiren solut on geeniteknisesti ohjelmoitu kertomaan, missä solukierron vaiheessa ne ovat.

Hiirien käyttö eläinkokeissa yleistyy

Tutkijat suosivat hiirtä, sillä se on pieni, vaatimaton ja helppo käsitellä. Hiiret lisääntyvät nopeasti ja niiden perimää on tutkittu paljon. Hiirten avulla etsitään apua muun muassa Parkinsonin tautiin.

Koira on kotoisin Lähi-idästä

Koirien esi-isät ovat peräisin Lähi-idästä, osoittaa laaja DNA-tutkimus. Aiemmin tehdyn suppean tutkimuksen pohjalta oli päätelty, että ihminen kesytti koiran Itä-Aasian susista. Uusi iso tutkimus kumoaa tuon käsityksen.

Ihmisille voidaan kasvattaa uusia hampaita arviolta kymmenen vuoden kuluttua kantasolujen avulla. Hiirille uusia hampaita on jo saatu syntymään kantasolujen sekä mutaatioiden avulla suomalaislaboratoriossa.

Suomalaiset tutkijat ovat paljastaneet uutta tietoa syövän syntymekanismeista. VTT:n ja Turun yliopiston yhteinen tutkimusryhmä ratkaisi syöpätutkijoita vuosikymmeniä askarruttaneen kysymyksen siitä, miksi solu tarvitsee ympäröivää kudosta jakautuakseen.