Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Suomalainen koronamuunnos löydetty toiselta potilaalta – koko genomi on nyt selvitetty, mutta tietoa ominaisuuksista ei ole vielä paljoa

Tartuntaketjuun liittyy yhteensä kuusi potilasta, joista kahden tartunta on varmistettu uuden muunnoksen aiheuttamaksi.

Suomesta löytyi uusi koronavariantti – tartuttamiskyvystä ja rokotteen tehosta haetaan vasta tietoa

Variantti saattaa näkyä aiempia huonommin PCR-testeissä, kertoo sen löytänyt laboratorio. Professori pitää löydöstä merkittävänä.

Näin Uudellamaalla varaudutaan muuntuneeseen koronavirukseen: jokainen näyte tutkitaan, kokonaisia kouluja varaudutaan testaamaan

Virusmuunnokset seulotaan pian kaikista kolmen sairaanhoitopiirin positiivisista koronanäytteistä.

Tutkija: vuonna 2040 syöpä voi koskettaa jo lähes kahta kolmasosaa ihmisistä

Vaikka syövät yleistyvät, myös hoitokeinot kehittyvät. Tiedeyhteisön tavoitteena on muuttaa yhä useampi syöpämuoto pitkäaikaissairaudeksi, jonka kanssa voi elää.

Koronaviruksen geenitutkimus on hidasta Yhdysvalloissa, mutta myös Suomessa – Uusia virustyyppejä ei huomata tarpeeksi nopeasti, asiantuntija sanoo

Tutkimus ja tilastointi kestää keskimäärin 85 päivää, kun monissa länsimaissa se tehdään alle kuukaudessa.

Visentin eli euroopanbiisonin suojelutyö on tuottanut tulosta

Ähtärin eläinpuisto on mukana suojelemassa visenttejä.

Väsyttääkö talven pimeys? Uusi tutkimus väittää, että neandertalinihmiset vaipuivat talviuneen eläinten tapaan

Espanjasta löydetyistä ihmisen luufossiileista paljastui samanlaista kulumaa kuin talviuneen vaipuvilta eläimiltä.

Prisma: Kiehtovat kissat – pörröisen lemmikin naukuminen herättää hoivavietin

Dokumentti villikissan kesyyntymisestä ihmisen lemmikiksi.

Suomenhevosesta haluttiin kansallinen ihanne: nöyrä, luotettava ja rohkea – tutkimus etsii hevosen juuria kaukaa idästä

Kansalaiset lähettivät tutkijoille satoja jouhi- ja luunäytteitä, joista saadaan dna-näytteet.

Saimaannorpan suojelulle yli 5 miljoonaa euroa EU-rahaa

Suojeluhankkeen tarkoituksena on kehittää muun muassa norpille keinopesiä vähälumisten talvien varalle.

Katso video lohen lypsämisestä – Puulalla kasvaneista Saimaan järvilohista saatiin talteen 9 000 mätimunaa

Saalis auttaa vahvistamaan äärimmäisen uhanalaisen kalan romahtanutta geeniperimää. Laji ei ole lisääntynyt luontaisesti 50 vuoteen.

Kuka sairastaa koronan vakavana ja miksi? Tutkimus on löytänyt yhteyden keuhkotauteihin ja -syöpiin vaikuttavien geenien ja COVID-19:n väliltä

Tutkimuksen mukaan O-veriryhmä saattaa toisaalta suojata jonkin verran koronavirustaudilta.

Uutta tietoa koronaviruksen leviämisen mekanismeista: Ikä ja sukupuoli eivät yllättäen vaikuttaneet geenin ilmentymiseen

Tampereen yliopiston tutkimus tuotti uutta tietoa niin sanotusta ACE2-reseptorista, jonka kautta koronavirus siirtyy solujen sisälle.

Suomalainen virusasiantuntija torppaa norjalaisarviot mutatoituneen koronaviruksen vaarallisuudesta: Ei löydy näyttöä

Virologian professori Saksela muistuttaa, että virukset muuttuvat jatkuvasti ja suurin osa mutatoitumisesta on merkityksetöntä.

Tamperelainen väitöstutkimus löysi uusia syöpägeenejä

Tommi Rantapero kokosi ja sovelsi väitöskirjassaan uusia bioinformatiikan menetelmiä ja tutki lisäksi geenin sääntelyä.

Paljakassa on erityistä vanhaa metsää, jonka halutaan säilyvän ikuisesti – siksi sitä hakataan, mutta kaikista niin ei saisi tehdä

Paljakan geenireservimetsissä tehtiin hakkuita tänä syksynä, mikä pöyristytti luonnonsuojelijoita.

Ylen aamu tänään: Suomessa on tunnistettu jo 350 sukua, joissa esiintyy useille syöville altistava geenivirhe – katso lähetys tästä

Mitä tutkimus sanoo kannabiksen mahdollisista haitoista? Somekokki Hanna Gullichsenille on tärkeää, että ruoka valmistuu helposti

Maailma ei ole vielä valmis CRISPR-vauvoille, kertoo aihetta tutkinut komissio – Venäläisbiologi aikoo silti korjata periytyvän kuurouden

Tuore tiekartta suosittelee odottamaan ja tutkimaan lisää ennen kuin ihmisille tehdään periytyvää geenimuuntelua.

Tutkimus: Nopein uimari ei hedelmöitäkään munasolua – naisen elimistö suosii geneettisesti yhteensopivan miehen siittiöitä

Aiemmin ajateltiin, että on sattumanvaraista, mikä siittiö hedelmöittää munasolun.

Koronavirus tunnetaan päivä päivältä paremmin – mutta koska saadaan rokote, mitä tiede sanoo baareista ja päätyykö virus viemäriin?

Erityisesti rokotetutkimuksessa ollaan jo pitkällä useassa maassa, sanoo Helsingin yliopiston virologi Olli Vapalahti.

Tutkijat löysivät geenivirheen, joka altistaa nuoria miehiä vakavalle COVID-19-taudille – suomalaistutkija: tärkeä löytö koronan vastaisessa työssä

Tutkimuksen mukaan immuunipuolustus ei havaitse koronavirusta, jos ihmisellä on harvinainen geenivirhe.

Tutkimus: Vakavia koronaoireita saavilla on ratkaisevassa kohdassa pätkä neandertalilaisten perimää

Neandertalilaisilta esivanhemmilta saatu geeniperintö on voinut olla etu mutta näyttää ajan myötä kääntyneen haitaksi. Mutaatio on yleisin Etelä-Aasiassa.

Prisma: Miten välttää syöpä?

Kirurgi Richard Babor perehtyy syöpäsairauksien ehkäisyyn.

CRISPR-geenisaksien teho todistettiin viimein käytännössä – veritaudeista kärsineet pääsivät eroon kuukausittaisista verensiirroista

Nyt on varmaa, että geenieditoinnin mullistanut työkalu toimii kuten sen kuuluukin. Työtä on kuitenkin yhä tehtävänä.

Katri Saarikiven kolumni: Miltä työpaikkasi näyttäisi avaruusolennon silmin? 

Yksi työorganisaation tarkoitus on auttaa työpaikalla toimivia ihmisiä ratkomaan työhön liittyviä ongelmia paremmin kuin mitä ilman sitä olisi mahdollista. Tapahtuuko sinun työpaikassasi niin, kysyy aivotutkija Katri Saarikivi.

Miksi vain jotkut sairastuvat koronaan vakavasti? Asiaa tutkiva Markus Perola pitää mahdollisena, että yksi syy siihen voivat olla geenit

Esimerkiksi kausi-influenssan saattavat sairastaa vakavammin ne, joilla on siihen perinnöllistä alttiutta.

Suomalaisprofessorit ovat kehittäneet lähes valmiin koronarokotteen – työ uhkaa valua hukkaan, koska Suomi on ajanut alas rokotteiden valmistuksen

Suomalaistutkijoiden koronarokote saattaa jäädä hyödyntämättä, ellei Suomessa aloiteta omaa rokotetuotantoa.

Tutkijat löysivät glaukoomalta suojaavan geenimuodon, joka on suomalaisilla yleinen

Tutkimustulokset avaavat uusia mahdollisuuksia silmänpainetaudin hoitoon, tutkijat sanovat.

Uniapnea ei katso ikää tai sukupuolta – Hanna Tuovila kärsi uniapneasta lähes 20 vuotta ennen diagnoosin saamista

Uniapneaa, eli unen aikana esiintyviä hengityskatkoksia, sairastaa arvion mukaan yli 300 000 suomalaista.

Koronatilanne korostaa liikkumisen eroja – liikunnan välttelyn taustalla voivat olla geenit tai ympäristö

Suuri osa suomalaisista aikuisista liikkuu liian vähän. Koronaepidemia voi vähentää heidän liikuntamääräänsä entisestään.

Tutkijaryhmän hypoteesi: Geenit saattavat määrittää miten pahasti sairastut koronaan

Tutkijat etsivät geeneistä tietoa, jonka avulla lääkärit voisivat valita potilaalle osuvimman hoidon ja ehkä lääkkeenkin.

Geenitesti tuli masennuslääkkeiden Käypä hoito -suosituksiin – oikea lääke ja annos tarkempaan syyniin

Lääkärit tarvitsevat yhä opastusta ja tietoa geenitestien käytöstä ja mahdollisuuksista.

Uusi laki keräisi suomalaisten geenitiedot Kelan rekisteriin – asiantuntijat huolissaan: “Kuin koko kansalle tehty isyystesti”

Valtakunnalliseen rekisteriin säilöttäisiin hyvin henkilökohtaisia tietoja kansalaisista. Asiantuntijat näkevät uudistuksen hyödyttömänä.

Tiesitkö, että saatoit periä uniongelmasi? Pohjoismaat ja Viro tutkivat nukkumista, tuloksia pidetään ainutlaatuisina

Tutkimukseen osallistui 6 000 vanhempaa ja saman verran heidän aikuisia lapsiaan. Tulos ei selity elämäntavoilla.

Katso kuinka neuvokkaat eläinlääkärit pelastivat kuutit varmalta kuolemalta – asiantuntijat haluavat kuudessa vuodessa yli sata saimaannorppaa lisää

Saimaannorpan suojelulla haetaan kannan kasvattamista jopa sadalla yksilöllä seuraavan kuuden vuoden aikana.

Superharvinainen pyyn ja riekon poikue bongattiin Lapissa – dna-tutkimus vahvistaa romanssin

Pyyriekko on harvinainen hybridi, koska kumpikin laji on pariuskollinen ja niiden elinympäristöt ovat hyvin erilaisia.

Prisma: Genetiikan vallankumous – Mihin olemme valmiit käyttämään geenimuokkausta?

Mihin kaikkeen olemme valmiit käyttämään geenimuokkausta?

Perimä määrää kuinka tehokkaasti elimistö polttaa rasvaa

Elimistön kyvyn polttaa rasvaa ei ole osoitettu olevan yhteydessä lihomiseen.

Prisma: Totuus ylipainosta – yksinkertaisella narutestillä vatsarasvan kimppuun

Uusi tutkimus ravistelee käsityksiä ylipainosta.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle