Aihe: geenit

Suomessa kehitetty nenäsumute näyttää suojaavan kaikilta koronamuunnoksilta – suojaava molekyyli voisi toimia myös muita tauteja vastaan

Eläinkokeissa sumute on estänyt tartunnan jopa tunteja altistumisen jälkeen.

Pärjääkö orava, jos häntä puuttuu? Katso asiantuntijan vastaus

Luontoillassa pohdittiin hännän merkitystä oravalle. Yle Luonto kerää erikoisia luontohavaintoja. Lähetä video tai kuva ja kysy asiantuntijalta.

Sokkeloinen Saimaa on norpalle sekä kirous että siunaus – eristäytyminen pitää lajin perimän monipuolisena, mutta voi haitata yksittäistä eläintä

Tutkimusryhmät määrittivät yli sadan uhanalaisen saimaannorpan koko perimän. Selvisi, että norppien geeneissä on merkittäviä paikallisia eroja.

Historioitsija: Pähkinäsaaressa ei vedetty Suomen itärajaa – silti 700-vuotias rauhan raja jakaa Suomen geneettisesti kahtia

Pähkinäsaaren rauhasta on kulunut tasan 700 vuotta. Pähkinäsaarta on pidetty ensimmäisenä itärajana, mutta nykytiedon mukaan rajalinja vedettiin vasta myöhemmin.

Puolen miljoonan näytteen geenitutkimus paljasti suomalaisilta riski- ja suojatekijöitä kymmenille sairauksille

Puolen miljoonan suomalaisen geenitiedoista on puolet analysoitu ja niistä raportoitiin arvostetussa Nature-tiedelehdessä. FinnGenin tulokset haastavat jopa 1800-luvulta peräisin olevat perinnöllisyysopit.

Helsinkiläistutkijoilta hyviä uutisia tyypin 1 diabeteksen riskiryhmille – estolääke ehkä löydetty

Tyypin 1 diabetesta voidaan tutkimuksen mukaan ehkäistä estämällä sairauden puhkeamiseen liittyvän geenin toimintaa. Samaan mekanismiin perustuva lääke on hyväksytty psoriasiksen hoitoon USA:ssa.

Sylkeä kuppiin, geenit testiin ja sovellus kertoo miten kannattaa elää – geenitestaus on nopeasti kasvava ala, josta Suomi haluaa osansa

Suomessa on kehitteillä paljon genetiikkaan liittyvää teknologiaa ja palveluita. Nopeasti kehittyvään alaan liittyy runsaasti mahdollisuuksia, mutta myös epäluuloja, vastustusta ja alan sisäistä vääntöä.

Uusi tutkimus voi auttaa peräti kolmessa suomalaisten kansantaudissa — lääke voidaan kohdentaa moneen ongelmageeniin yhtä aikaa

Suomalaiset tutkijat alkavat kehittää lääkkeitä sepelvaltimotautiin, tyypin 2 diabetekseen ja rasvamaksaan yhdessä eurooppalaisten kanssa.

Suomenhevosten perimä on kutistunut sadan vuoden aikana

Ainutlaatuinen tutkimus kotieläinrodun kehityksestä paljastaa uusia seikkoja suomenhevosen vaiheista.

Suomi saa vihdoin keskuksen geneettisen tiedon käsittelyä varten, mutta nyt osa tutkijoista pitää sitä turhana

Laki genomikeskuksesta on tulossa eduskunnan käsittelyyn ja se tulisi voimaan ensi vuoden alussa. Osa genomiikan tutkijoista pitää keskusta turhana.

EU-rahalla tehdään autismitutkimusta, jonka tiedotteet kuulostavat natsien propagandalta – moni autisti ei halua parannusta vaan hyväksyntää

Autistien ääni ei kuulu, kun heistä tehdään tutkimusta. Moni hanke kärsii myös taloudellisista eturistiriidoista ja kehittää kyseenalaisia hoitoja. Nyt autistit itse ovat alkaneet määritellä, mitä ja miten pitäisi tutkia.

Ähtärin pandat parittelivat pääsiäisenä – lopputulosta varmistettiin keinosiemennyksellä

Ähtärissä oli Lumin kiima-aikana paikalla asiantuntijoita myös Saksasta ja Belgiasta. Kiinalaiset olivat etäyhteyden päässä.

Taiteilija antoi kivi- ja rautakauden suomalaisille kasvot muinais-DNA:n perusteella – näyttely esittelee suomalaisten esihistoriaa uudella tavalla

Espoon kaupunginmuseon näyttely kertoo muuttoliikkeistä muinaiseen Suomeen. Keskiössä ovat taiteilija Tom Björklundin suuret kuvat ihmisistä ja heidän elämästään esihistorian vuosituhansien aikana.

Värikkäinä hohtavia mutanttikaloja karkaa luonnonvesiin – geneettisesti muokatuista akvaariokaloista tuli uhka ainutlaatuiselle biodiversiteetille

Seeprakalat on saatu loistamaan kirkkaissa väreissä ymppäämällä perimään geenejä muun muassa merivuokoista. Brasilian rannikkosademetsän jokiin kasvattamoista livahtaneet transgeeniset kalat haastavat kotoperäisen lajiston.

Kun skottilainen lammas löi olemassaolollaan koko maailman ällikällä – kloonauksen piti muuttaa lääketiedettä, mutta miten kävi?

Maailman kuuluisin lammas Dolly esiteltiin yleisölle tasan 25 vuotta sitten. Suomenlampaan ja dorset-rodun risteytys oli ensimmäinen aikuisesta solusta onnistuneesti kloonattu nisäkäs.

Geenit vaikuttavat yhteiskunnalliseen eriarvoistumiseen yhdessä perhetaustan vaurauden kanssa

Tutkimus on yhä enemmän tuonut esiin geenien vaikutuksen esimerkiksi oppimiseen ja koulussa menestymiseen. Rikkaan perheen lapsilla on kuitenkin enemmän vaihtoehtoja elämässään.

Sanna Saarinen sekoitetaan yhä aikuisena siskoonsa – tällaista on identtisen kaksosen elämä, jossa kaikki tapahtuu kahtena

Kaksosuutta mystifioidaan, kaksosia tutkitaan ja käytetään peileinä niin toisilleen kuin muullekin väestölle. Millaista on jatkuvasti suurennuslasin alla olevan kaksosen elämä?

Läntinen syöpäkeskus sai yli puoli miljoonaa tutkimusrahaa – osa rahoista yksilöllisen hoidon kehittämiseen

Eschnerin säätiö on myöntänyt Läntisen Syöpäkeskuksen kliinisille syöpätutkijoille suurapurahan geeniohjatun syövänhoidon toteuttamiseksi ja kehittämiseksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä.

Emilia Kujalan kolumni: Kun unelmat eivät toteudu syytämme itseämme, vaikka syypää saattaa olla muualla

Todellisuudessa kukaan ei ole yksin oman onnensa seppä. Käsi pystyyn kuka on saavuttanut unelmansa ilman toisia? 

Itä-Suomen yliopistossa alkaa laaja elämäntapojen ja perimän yhteyksiä selvittävä tutkimus – yli 5 000 ihmistä kutsutaan mukaan

Elämäntapojen yhteyttä Itä-Suomen biopankista saataviin terveystietoihin ei ole aiemmin tutkittu tässä mittakaavassa. Biopankkisuostumuksen on antanut hieman yli 40 000 ihmistä Itä-Suomessa.

Lihavuustutkija ja lääkäri kumoaa painonpudotukseen usein liitettyjä väittämiä: "Potilaillani on usein parempi itsekuri kuin minulla"

Lihavuustutkija, lääkäri ja professori Kirsi Pietiläinen haluaisi vähentää lihavuuteen liitettyä häpeää ja syyllistämistä ja toivoisi, että lihavuuden hoitoon panostettaisiin nykyistä enemmän.

Luonnonvarakeskus otti harppauksen geenitutkimuksessa – ensimmäisen tutkimuskohteena kotimainen kaura

Luke pitää suomalaisen kauralajikkeen perimän selvittämistä merkittävänä. Lajikkeiden ominaisuuksia voidaan räätälöidä soveltumaan erilaisiin kauratuotteisiin.

Suomi jalostaa havupuuta, joka sopeutuu ilmastonmuutokseen – tulevaisuudessa kuusen taimi kestää keväthallaa paremmin kuin ennen

Männyn uusi jalostussukupolvi on valmis monistettavaksi jo lähivuosina. Jalostuksella voitetaan aikaa, sillä omin päin luonto sopeutuu lämpenevään ilmastoon ja pidentyvään kasvukauteen hitaammin.

Italian salaperäisen mahtikansan arvoitus ratkesi DNA-tutkimuksilla: erikoisen kielen puhujilla olikin tuiki tavalliset geenit

Etruskit tulivat idän aroilta kuten muutkin nykyisessä Italiassa eläneet aikalaisensa. Sen kertovat geenit. Kielelle sen sijaan ei ole edelleenkään löytynyt yhtään sukulaista, ei kuollutta eikä elävää.

Aleksi Lumpeen kolumni: Miksi Ruotsissa pienempi susikanta riittää takaamaan lajin elinvoimaisuuden kuin Suomessa?

Susien määrän laskemiseen käytetty kaava on vaikeaselkoinen

Kemian Nobel-palkinto orgaanisen katalyysin kehittäjille

Benjamin Listin ja David MacMillanin keksintö on vaikuttanut suuresti lääketutkimukseen ja tehnyt kemiasta vihreämpää, Nobel-komitea perustelee.  

Atooppisesta ihosta kärsiville etsitään lisää hoitokeinoja: kansainvälinen tutkimus havaitsi uusia geenimuotoja, jotka altistavat ihosairauteen

Oulun yliopiston tutkijat johtivat tutkimusta, jossa löydettiin viisi uutta atooppiselle ihottumalla altistavaa geenimuotoa. Entuudestaan tunnetaan noin kaksikymmentä atooppiseen ihottumaan liittyvää geeniä.

Sysmäläinen Tähden Piirros lahjoitti geeninsä tieteelle – suomenhevosen geeniperimä kartoitettiin tarkasti toisena hevosena maailmassa

Suomenhevonen on yksi harvinaisimmista hevosroduista. Suomenhevosilta on tutkittu aiemmin yksittäisiä geenejä, mutta nyt ensimmäistä kertaa koko geeniperimä on aukaistu yksittäisen hevosen osalta.

Luulöytö Latviasta: Rutto vei hengen eurooppalaiselta jo viisituhatta vuotta sitten – pari mutaatiota teki bakteerista miljoonien mustan surman

Paleogenomiikka, muinaisen DNA:n tutkimus, kertoo menetelmien kehittyessä yhä enemmän sekä menneiden aikojen ihmisistä sairauksineen että eläimistä, myös jo sukupuuttoon kuolleista.

Jani Kaaron kolumni: Entäpä jos koronavirus onkin laboratoriokarkulainen Wuhanin viruslaboratoriosta?

Median ei pidä pelätä salaliittoteoreetikoksi leimautumista raportoidessaan koronaviruksen alkuperää koskevista epäselvyyksistä. Jos Kiina salailee laboratoriokarkulaista, totuus on saatava selville, kirjoittaa Kaaro.

Finnish study links specific genes to susceptibility of Covid complications

The study showed that blood type is not a factor in the severity of Covid-19 but a person’s genetic makeup contributes to susceptibility and response to infection.

Tutkimus löysi geenialueet tarttumisalttiuden ja vakavan COVID-19-taudin taustalla

Useita eri tutkimuksia yhteen koonnut tutkimus osoitti, että veriryhmät eivät eroa siinä, kuka sairastuu tautiin vakavammin. Sen sijaan veriryhmän määräämä ABO-geeni saattaa vaikuttaa siihen, kuinka herkästi ihminen saa koronaviruksen.

DNA:n sekvensointi ei ole enää pullonkaula, nyt ratkaisee perimän tulkinta – Suomella on poikkeuksellinen tietovaranto taistelussa perinnöllisiä tauteja vastaan

Geenitutkijat ovat isossa roolissa myös koronapandemian vastaisessa taistelussa. Professori Aarno Palotie arvioi, että COVID-19:n mentyä ohi jäljelle jää hyvin paljon uutta tietoa patogeenien ja niiden isäntäeliöiden välisestä suhteesta.

Miljoonan euron suomalainen Millennium-palkinto kahdelle brittiprofessorille – DNA:n sekvensoinnin mullistanut teknologia antoi myös koronarokotteille lentävän lähdön

Shankar Balasubramanianin ja David Klenermanin kehittämä nopea tapa lukea geeniperimää auttaa niin syöpien kuin kasvitautien nujertamisessa. COVID-19:n vastaisessa taistelussa innovaatio on saanut erityisen lisäarvon.

Intian virusmuunnoksesta on löytynyt yksittäisiä tapauksia Euroopassa – mitä siitä tiedetään, ja pitääkö Suomessa huolestua? Virologi arvioi

Virologi Olli Vapalahti arvioi, että virusmuunnoksia on tärkeää seurata tarkasti, mutta muistuttaa, että virukset muuntuvat jatkuvasti.

Suomalaiset tutkijat löysivät nykyihmisen uuden salaisen aseen, jota neandertalinihmisellä ei ollut: 267 ainutlaatuista geeniä

Uusi löytö auttaa tutkijoiden mukaan ymmärtämään, miksi nykyihminen pystyi sopeutumaan ja syrjäyttämään neandertalinihmiset.

Pelson vankilatilan eläimet siirretään Lappian tiloihin Tervolan Louelle ensi vuonna

Tarkoituksena on geenivarakarjan säilyttäminen ja kotieläinlajien monimuotoisuuden ylläpitäminen.

FIN-796H-variantti ei olekaan uniikki suomalainen – virusmuunnosta tavattu myös Nigeriassa ja Isossa-Britanniassa

Turusta löydetty seuraava ehdokas suomalaiseksi uniikiksi virusmuunnokseksi on jo tarkan analysoinnin kohteena.

Edesmenneet sukulaiset voivat nyt vinkata silmää valokuvissa – tieteen lisäksi sukututkimusta vie eteenpäin tositelevisio

Kehittynyt tekoäly voi jo tunnistaa vanhan asiakirjan kirjoittajan käsialan perusteella.

Karjalaisten evakuointi ja kaupungistuminen muuttivat suomalaista geeniperimää – väestön sekoittuminen eri puolilla maata vauhdittui

Tuore tutkimus arvioi tarkasti yli 18 000 suomalaisen sukutaustat.

Maistuisiko geenimuunneltu lohi? Pian sitä myydään Yhdysvalloissa – kala-aktiivi Jasper Pääkkönen: "Kaikessa outoudessaan hiukan pelottavaa"

Monet yhdysvaltalaiset yritykset eivät aio myydä geenilohta. Kiistanalaisesta tuotteesta ei ole jätetty lupahakemusta EU:lle.

Suomalainen koronamuunnos löydetty toiselta potilaalta – koko genomi on nyt selvitetty, mutta tietoa ominaisuuksista ei ole vielä paljoa

Tartuntaketjuun liittyy yhteensä kuusi potilasta, joista kahden tartunta on varmistettu uuden muunnoksen aiheuttamaksi.

10 kysymystä ja vastausta koronan pelätyistä virusmuunnoksista: Solubiologi kertoo, mitä niistä tiedetään ja miksi ne voivat olla katalia

Maailmalla kiertää tällä hetkellä useita eri koronaviruksen muunnoksia.

Suomesta löytyi uusi koronavariantti – tartuttamiskyvystä ja rokotteen tehosta haetaan vasta tietoa

Variantti saattaa näkyä aiempia huonommin PCR-testeissä, kertoo sen löytänyt laboratorio. Professori pitää löydöstä merkittävänä.

Näin Uudellamaalla varaudutaan muuntuneeseen koronavirukseen: jokainen näyte tutkitaan, kokonaisia kouluja varaudutaan testaamaan

Virusmuunnokset seulotaan pian kaikista kolmen sairaanhoitopiirin positiivisista koronanäytteistä.

Tutkija: vuonna 2040 syöpä voi koskettaa jo lähes kahta kolmasosaa ihmisistä

Vaikka syövät yleistyvät, myös hoitokeinot kehittyvät. Tiedeyhteisön tavoitteena on muuttaa yhä useampi syöpämuoto pitkäaikaissairaudeksi, jonka kanssa voi elää.

Koronamuunnos pyritään torppaamaan rajoille: hallitus valmistelee rajanylitysten kiristämistä – joulu ei tuonut pelättyä tartuntapiikkiä

STM ja THL pitivät tiedotustilaisuuden koronavirustilanteesta.

Yhä useampi positiivinen koronanäyte tutkitaan muunnosten löytämiseksi – virusten analysointi tuplaantuu Suomessa lähiviikkoina

Suomesta on löytynyt THL:n mukaan jo 59 ärhäkkäästi tarttuvaa brittivarianttia.

Koronaviruksen geenitutkimus on hidasta Yhdysvalloissa, mutta myös Suomessa – Uusia virustyyppejä ei huomata tarpeeksi nopeasti, asiantuntija sanoo

Tutkimus ja tilastointi kestää keskimäärin 85 päivää, kun monissa länsimaissa se tehdään alle kuukaudessa.

Visentin eli euroopanbiisonin suojelutyö on tuottanut tulosta

Ähtärin eläinpuisto on mukana suojelemassa visenttejä.