Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Lumihangella on orava, jolla ei ole häntää.

Pärjääkö orava, jos häntä puuttuu? Katso asiantuntijan vastaus

Luontoillassa pohdittiin hännän merkitystä oravalle. Yle Luonto kerää erikoisia luontohavaintoja. Lähetä video tai kuva ja kysy asiantuntijalta.

Saimaannorpan kuutti kurkistaa vedestä.

Sokkeloinen Saimaa on norpalle sekä kirous että siunaus – eristäytyminen pitää lajin perimän monipuolisena, mutta voi haitata yksittäistä eläintä

Tutkimusryhmät määrittivät yli sadan uhanalaisen saimaannorpan koko perimän. Selvisi, että norppien geeneissä on merkittäviä paikallisia eroja.

 istuu pöydän takana ja nojaa tuolinsa selkänojaan.

Historioitsija: Pähkinäsaaressa ei vedetty Suomen itärajaa – silti 700-vuotias rauhan raja jakaa Suomen geneettisesti kahtia

Pähkinäsaaren rauhasta on kulunut tasan 700 vuotta. Pähkinäsaarta on pidetty ensimmäisenä itärajana, mutta nykytiedon mukaan rajalinja vedettiin vasta myöhemmin.

Geenisäiliöt Biomedicumin geenipankissa.

Puolen miljoonan näytteen geenitutkimus paljasti suomalaisilta riski- ja suojatekijöitä kymmenille sairauksille

Puolen miljoonan suomalaisen geenitiedoista on puolet analysoitu ja niistä raportoitiin arvostetussa Nature-tiedelehdessä. FinnGenin tulokset haastavat jopa 1800-luvulta peräisin olevat perinnöllisyysopit.

1-tyypin diabeetikko Anton Strömmer koiransa Rasmuksen kanssa Kuusankoskella 20.12.2021

Helsinkiläistutkijoilta hyviä uutisia tyypin 1 diabeteksen riskiryhmille – estolääke ehkä löydetty

Tyypin 1 diabetesta voidaan tutkimuksen mukaan ehkäistä estämällä sairauden puhkeamiseen liittyvän geenin toimintaa. Samaan mekanismiin perustuva lääke on hyväksytty psoriasiksen hoitoon USA:ssa.

Evogenom Oy:n kehittämän geenitutkimuksen näytteeottopullo, johon koehenkilön on tarkoitus antaa sylkinäyte.

Sylkeä kuppiin, geenit testiin ja sovellus kertoo miten kannattaa elää – geenitestaus on nopeasti kasvava ala, josta Suomi haluaa osansa

Suomessa on kehitteillä paljon genetiikkaan liittyvää teknologiaa ja palveluita. Nopeasti kehittyvään alaan liittyy runsaasti mahdollisuuksia, mutta myös epäluuloja, vastustusta ja alan sisäistä vääntöä.

iverTarget-projekti hyödyntää uusinta tutkimustietoa uusien lääkekohteiden valinnassa, kertoo tutkimusjohtaja Reijo Laaksonen.

Uusi tutkimus voi auttaa peräti kolmessa suomalaisten kansantaudissa — lääke voidaan kohdentaa moneen ongelmageeniin yhtä aikaa

Suomalaiset tutkijat alkavat kehittää lääkkeitä sepelvaltimotautiin, tyypin 2 diabetekseen ja rasvamaksaan yhdessä eurooppalaisten kanssa.

Suomenhevonen Tähden Piirros vierellään kasvattajaomistaja Kauko Tuominen

Suomenhevosten perimä on kutistunut sadan vuoden aikana

Ainutlaatuinen tutkimus kotieläinrodun kehityksestä paljastaa uusia seikkoja suomenhevosen vaiheista.

DNAn kaksoiskierre sinisävyisenä

Suomi saa vihdoin keskuksen geneettisen tiedon käsittelyä varten, mutta nyt osa tutkijoista pitää sitä turhana

Laki genomikeskuksesta on tulossa eduskunnan käsittelyyn ja se tulisi voimaan ensi vuoden alussa. Osa genomiikan tutkijoista pitää keskusta turhana.

Propagandajuliste natsi-Saksasta. Julisteessa mies nostaa harteilleen kaksi muuta henkilöä.

EU-rahalla tehdään autismitutkimusta, jonka tiedotteet kuulostavat natsien propagandalta – moni autisti ei halua parannusta vaan hyväksyntää

Autistien ääni ei kuulu, kun heistä tehdään tutkimusta. Moni hanke kärsii myös taloudellisista eturistiriidoista ja kehittää kyseenalaisia hoitoja. Nyt autistit itse ovat alkaneet määritellä, mitä ja miten pitäisi tutkia.

Isopanda syö bambua Ähtärin Pandatalossa

Ähtärin pandat parittelivat pääsiäisenä – lopputulosta varmistettiin keinosiemennyksellä

Ähtärissä oli Lumin kiima-aikana paikalla asiantuntijoita myös Saksasta ja Belgiasta. Kiinalaiset olivat etäyhteyden päässä.

Museolehtori Jenni Siltainsuu istuu Tom Björklundin maalauksen edessä.

Taiteilija antoi kivi- ja rautakauden suomalaisille kasvot muinais-DNA:n perusteella – näyttely esittelee suomalaisten esihistoriaa uudella tavalla

Espoon kaupunginmuseon näyttely kertoo muuttoliikkeistä muinaiseen Suomeen. Keskiössä ovat taiteilija Tom Björklundin suuret kuvat ihmisistä ja heidän elämästään esihistorian vuosituhansien aikana.

Kaksi keltaista seeprakalaa.

Värikkäinä hohtavia mutanttikaloja karkaa luonnonvesiin – geneettisesti muokatuista akvaariokaloista tuli uhka ainutlaatuiselle biodiversiteetille

Seeprakalat on saatu loistamaan kirkkaissa väreissä ymppäämällä perimään geenejä muun muassa merivuokoista. Brasilian rannikkosademetsän jokiin kasvattamoista livahtaneet transgeeniset kalat haastavat kotoperäisen lajiston.

Dolly-lammas valokuvaajien ympäröimänä

Kun skottilainen lammas löi olemassaolollaan koko maailman ällikällä – kloonauksen piti muuttaa lääketiedettä, mutta miten kävi?

Maailman kuuluisin lammas Dolly esiteltiin yleisölle tasan 25 vuotta sitten. Suomenlampaan ja dorset-rodun risteytys oli ensimmäinen aikuisesta solusta onnistuneesti kloonattu nisäkäs.

pojat selin kameraan nojaavat jäähallin kaiteeseen ja katsovat jäälle. Jäällä menossa jääkiekkojoukkueen harjoitukset.

Geenit vaikuttavat yhteiskunnalliseen eriarvoistumiseen yhdessä perhetaustan vaurauden kanssa

Tutkimus on yhä enemmän tuonut esiin geenien vaikutuksen esimerkiksi oppimiseen ja koulussa menestymiseen. Rikkaan perheen lapsilla on kuitenkin enemmän vaihtoehtoja elämässään.

Emman ja Sannan kasvot lähekkäin sivukuvana.

Sanna Saarinen sekoitetaan yhä aikuisena siskoonsa – tällaista on identtisen kaksosen elämä, jossa kaikki tapahtuu kahtena

Kaksosuutta mystifioidaan, kaksosia tutkitaan ja käytetään peileinä niin toisilleen kuin muullekin väestölle. Millaista on jatkuvasti suurennuslasin alla olevan kaksosen elämä?

Åbo universitetscentralsjukhus

Läntinen syöpäkeskus sai yli puoli miljoonaa tutkimusrahaa – osa rahoista yksilöllisen hoidon kehittämiseen

Eschnerin säätiö on myöntänyt Läntisen Syöpäkeskuksen kliinisille syöpätutkijoille suurapurahan geeniohjatun syövänhoidon toteuttamiseksi ja kehittämiseksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä.

psykoterapeutti Emilia Kujala

Emilia Kujalan kolumni: Kun unelmat eivät toteudu syytämme itseämme, vaikka syypää saattaa olla muualla

Todellisuudessa kukaan ei ole yksin oman onnensa seppä. Käsi pystyyn kuka on saavuttanut unelmansa ilman toisia? 

biopankki laboratoriohoitaja Suvi Vikholm

Itä-Suomen yliopistossa alkaa laaja elämäntapojen ja perimän yhteyksiä selvittävä tutkimus – yli 5 000 ihmistä kutsutaan mukaan

Elämäntapojen yhteyttä Itä-Suomen biopankista saataviin terveystietoihin ei ole aiemmin tutkittu tässä mittakaavassa. Biopankkisuostumuksen on antanut hieman yli 40 000 ihmistä Itä-Suomessa.

Professori Kirsi Pietiläinen Puoli seitsemän -ohjelman studiossa.

Lihavuustutkija ja lääkäri kumoaa painonpudotukseen usein liitettyjä väittämiä: "Potilaillani on usein parempi itsekuri kuin minulla"

Lihavuustutkija, lääkäri ja professori Kirsi Pietiläinen haluaisi vähentää lihavuuteen liitettyä häpeää ja syyllistämistä ja toivoisi, että lihavuuden hoitoon panostettaisiin nykyistä enemmän.

Kaurapelto

Luonnonvarakeskus otti harppauksen geenitutkimuksessa – ensimmäisen tutkimuskohteena kotimainen kaura

Luke pitää suomalaisen kauralajikkeen perimän selvittämistä merkittävänä. Lajikkeiden ominaisuuksia voidaan räätälöidä soveltumaan erilaisiin kauratuotteisiin.

Käpyurakoitsija Janne Kosonen keräämässä käpyjä kurottajan kyydissä

Suomi jalostaa havupuuta, joka sopeutuu ilmastonmuutokseen – tulevaisuudessa kuusen taimi kestää keväthallaa paremmin kuin ennen

Männyn uusi jalostussukupolvi on valmis monistettavaksi jo lähivuosina. Jalostuksella voitetaan aikaa, sillä omin päin luonto sopeutuu lämpenevään ilmastoon ja pidentyvään kasvukauteen hitaammin.

Puolittain istuvassa asennossa olevaa pariskuntaa esittävä terrakottapatsas. Molemmilla on pitkät letitetyt hiukset ja miehellä parta. Yläruumis on paljaana. Naisella on lyhythihanen mekko.

Italian salaperäisen mahtikansan arvoitus ratkesi DNA-tutkimuksilla: erikoisen kielen puhujilla olikin tuiki tavalliset geenit

Etruskit tulivat idän aroilta kuten muutkin nykyisessä Italiassa eläneet aikalaisensa. Sen kertovat geenit. Kielelle sen sijaan ei ole edelleenkään löytynyt yhtään sukulaista, ei kuollutta eikä elävää.

Benjamin List ja David MacMillan Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian näyttöruudulla.

Kemian Nobel-palkinto orgaanisen katalyysin kehittäjille

Benjamin Listin ja David MacMillanin keksintö on vaikuttanut suuresti lääketutkimukseen ja tehnyt kemiasta vihreämpää, Nobel-komitea perustelee.  

Lapsen kuivat kädet nyrkissä ojennettuna eteenpäin lähikuvassa.

Atooppisesta ihosta kärsiville etsitään lisää hoitokeinoja: kansainvälinen tutkimus havaitsi uusia geenimuotoja, jotka altistavat ihosairauteen

Oulun yliopiston tutkijat johtivat tutkimusta, jossa löydettiin viisi uutta atooppiselle ihottumalla altistavaa geenimuotoa. Entuudestaan tunnetaan noin kaksikymmentä atooppiseen ihottumaan liittyvää geeniä.

Kasvattajaomistaj Kauko Tuominen istuu vierellään suomenhevostamma Tähde Pirros.

Sysmäläinen Tähden Piirros lahjoitti geeninsä tieteelle – suomenhevosen geeniperimä kartoitettiin tarkasti toisena hevosena maailmassa

Suomenhevonen on yksi harvinaisimmista hevosroduista. Suomenhevosilta on tutkittu aiemmin yksittäisiä geenejä, mutta nyt ensimmäistä kertaa koko geeniperimä on aukaistu yksittäisen hevosen osalta.

Täydelliset hampaat ja leukaluu, johon on kirjoitettu "RV 2039 g".

Luulöytö Latviasta: Rutto vei hengen eurooppalaiselta jo viisituhatta vuotta sitten – pari mutaatiota teki bakteerista miljoonien mustan surman

Paleogenomiikka, muinaisen DNA:n tutkimus, kertoo menetelmien kehittyessä yhä enemmän sekä menneiden aikojen ihmisistä sairauksineen että eläimistä, myös jo sukupuuttoon kuolleista.

Jani Kaaro

Jani Kaaron kolumni: Entäpä jos koronavirus onkin laboratoriokarkulainen Wuhanin viruslaboratoriosta?

Median ei pidä pelätä salaliittoteoreetikoksi leimautumista raportoidessaan koronaviruksen alkuperää koskevista epäselvyyksistä. Jos Kiina salailee laboratoriokarkulaista, totuus on saatava selville, kirjoittaa Kaaro.

Sekvensoitu genomi muoviliuskalla tutkijan kumihansikoiduissa käsissä.

Finnish study links specific genes to susceptibility of Covid complications

The study showed that blood type is not a factor in the severity of Covid-19 but a person’s genetic makeup contributes to susceptibility and response to infection.

Ihmiset nauttivat aurinkoisesta säästä Roihuvuoren kirsikkapuistossa.. Helsinki. 13.05.2021.

Tutkimus löysi geenialueet tarttumisalttiuden ja vakavan COVID-19-taudin taustalla

Useita eri tutkimuksia yhteen koonnut tutkimus osoitti, että veriryhmät eivät eroa siinä, kuka sairastuu tautiin vakavammin. Sen sijaan veriryhmän määräämä ABO-geeni saattaa vaikuttaa siihen, kuinka herkästi ihminen saa koronaviruksen.

Sekvensoitu genomi muoviliuskalla tutkijan kumihansikoiduissa käsissä.

DNA:n sekvensointi ei ole enää pullonkaula, nyt ratkaisee perimän tulkinta – Suomella on poikkeuksellinen tietovaranto taistelussa perinnöllisiä tauteja vastaan

Geenitutkijat ovat isossa roolissa myös koronapandemian vastaisessa taistelussa. Professori Aarno Palotie arvioi, että COVID-19:n mentyä ohi jäljelle jää hyvin paljon uutta tietoa patogeenien ja niiden isäntäeliöiden välisestä suhteesta.

David Klenermann ja Shankar Balasubramanian Esplanadin puistossa.

Miljoonan euron suomalainen Millennium-palkinto kahdelle brittiprofessorille – DNA:n sekvensoinnin mullistanut teknologia antoi myös koronarokotteille lentävän lähdön

Shankar Balasubramanianin ja David Klenermanin kehittämä nopea tapa lukea geeniperimää auttaa niin syöpien kuin kasvitautien nujertamisessa. COVID-19:n vastaisessa taistelussa innovaatio on saanut erityisen lisäarvon.

Terveystyöntekijä ottaa koronavirustestiä Mumbaissa.

Intian virusmuunnoksesta on löytynyt yksittäisiä tapauksia Euroopassa – mitä siitä tiedetään, ja pitääkö Suomessa huolestua? Virologi arvioi

Virologi Olli Vapalahti arvioi, että virusmuunnoksia on tärkeää seurata tarkasti, mutta muistuttaa, että virukset muuntuvat jatkuvasti.

Neandertalinihmisen malleja.

Suomalaiset tutkijat löysivät nykyihmisen uuden salaisen aseen, jota neandertalinihmisellä ei ollut: 267 ainutlaatuista geeniä

Uusi löytö auttaa tutkijoiden mukaan ymmärtämään, miksi nykyihminen pystyi sopeutumaan ja syrjäyttämään neandertalinihmiset.

Lapinlehmän vasikka Tervolan louella heti syntymänsä jälkeen.

Pelson vankilatilan eläimet siirretään Lappian tiloihin Tervolan Louelle ensi vuonna

Tarkoituksena on geenivarakarjan säilyttäminen ja kotieläinlajien monimuotoisuuden ylläpitäminen.

Laboratoriomestari Maija Lepistö käyttää Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) sekvensointilaitetta, joka lukee ihmisen koko perimän eli genomin.

FIN-796H-variantti ei olekaan uniikki suomalainen – virusmuunnosta tavattu myös Nigeriassa ja Isossa-Britanniassa

Turusta löydetty seuraava ehdokas suomalaiseksi uniikiksi virusmuunnokseksi on jo tarkan analysoinnin kohteena.

Deep Nostalgia-animaation luomisessa käyttäjän tarvitsee vain ladata haluttu valokuva. Sen jälkeen MyHeritagen tekniikka terävöittää valokuvaa, antaa sille värit ja animoi kuvan henkilön “henkiin”.

Edesmenneet sukulaiset voivat nyt vinkata silmää valokuvissa – tieteen lisäksi sukututkimusta vie eteenpäin tositelevisio

Kehittynyt tekoäly voi jo tunnistaa vanhan asiakirjan kirjoittajan käsialan perusteella.

Geenimuunneltua lohta, olkaa hyvä!

Maistuisiko geenimuunneltu lohi? Pian sitä myydään Yhdysvalloissa – kala-aktiivi Jasper Pääkkönen: "Kaikessa outoudessaan hiukan pelottavaa"

Monet yhdysvaltalaiset yritykset eivät aio myydä geenilohta. Kiistanalaisesta tuotteesta ei ole jätetty lupahakemusta EU:lle.

Koronavirusten tutkimista Vita Laboratoriossa

Suomalainen koronamuunnos löydetty toiselta potilaalta – koko genomi on nyt selvitetty, mutta tietoa ominaisuuksista ei ole vielä paljoa

Tartuntaketjuun liittyy yhteensä kuusi potilasta, joista kahden tartunta on varmistettu uuden muunnoksen aiheuttamaksi.

Koronavirusten tutkimista Vita Laboratoriossa

Suomesta löytyi uusi koronavariantti – tartuttamiskyvystä ja rokotteen tehosta haetaan vasta tietoa

Variantti saattaa näkyä aiempia huonommin PCR-testeissä, kertoo sen löytänyt laboratorio. Professori pitää löydöstä merkittävänä.

Opaste koronanäytteenottoon.

Näin Uudellamaalla varaudutaan muuntuneeseen koronavirukseen: jokainen näyte tutkitaan, kokonaisia kouluja varaudutaan testaamaan

Virusmuunnokset seulotaan pian kaikista kolmen sairaanhoitopiirin positiivisista koronanäytteistä.

Bröstcancer

Tutkija: vuonna 2040 syöpä voi koskettaa jo lähes kahta kolmasosaa ihmisistä

Vaikka syövät yleistyvät, myös hoitokeinot kehittyvät. Tiedeyhteisön tavoitteena on muuttaa yhä useampi syöpämuoto pitkäaikaissairaudeksi, jonka kanssa voi elää.

Kuvassa on testausvälineitä Helsingin Messukeskuksen drive-in-testauspisteellä lokakuussa 2020.

Koronaviruksen geenitutkimus on hidasta Yhdysvalloissa, mutta myös Suomessa – Uusia virustyyppejä ei huomata tarpeeksi nopeasti, asiantuntija sanoo

Tutkimus ja tilastointi kestää keskimäärin 85 päivää, kun monissa länsimaissa se tehdään alle kuukaudessa.

visenttipariskunta ja viikon vanha vasikka

Visentin eli euroopanbiisonin suojelutyö on tuottanut tulosta

Ähtärin eläinpuisto on mukana suojelemassa visenttejä.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle