Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Propagandajuliste natsi-Saksasta. Julisteessa mies nostaa harteilleen kaksi muuta henkilöä.

EU-rahalla tehdään autismitutkimusta, jonka tiedotteet kuulostavat natsien propagandalta – moni autisti ei halua parannusta vaan hyväksyntää

Autistien ääni ei kuulu, kun heistä tehdään tutkimusta. Moni hanke kärsii myös taloudellisista eturistiriidoista ja kehittää kyseenalaisia hoitoja. Nyt autistit itse ovat alkaneet määritellä, mitä ja miten pitäisi tutkia.

Isopanda syö bambua Ähtärin Pandatalossa

Ähtärin pandat parittelivat pääsiäisenä – lopputulosta varmistettiin keinosiemennyksellä

Ähtärissä oli Lumin kiima-aikana paikalla asiantuntijoita myös Saksasta ja Belgiasta. Kiinalaiset olivat etäyhteyden päässä.

Museolehtori Jenni Siltainsuu istuu Tom Björklundin maalauksen edessä.

Taiteilija antoi kivi- ja rautakauden suomalaisille kasvot muinais-DNA:n perusteella – näyttely esittelee suomalaisten esihistoriaa uudella tavalla

Espoon kaupunginmuseon näyttely kertoo muuttoliikkeistä muinaiseen Suomeen. Keskiössä ovat taiteilija Tom Björklundin suuret kuvat ihmisistä ja heidän elämästään esihistorian vuosituhansien aikana.

Kaksi keltaista seeprakalaa.

Värikkäinä hohtavia mutanttikaloja karkaa luonnonvesiin – geneettisesti muokatuista akvaariokaloista tuli uhka ainutlaatuiselle biodiversiteetille

Seeprakalat on saatu loistamaan kirkkaissa väreissä ymppäämällä perimään geenejä muun muassa merivuokoista. Brasilian rannikkosademetsän jokiin kasvattamoista livahtaneet transgeeniset kalat haastavat kotoperäisen lajiston.

Dolly-lammas valokuvaajien ympäröimänä

Kun skottilainen lammas löi olemassaolollaan koko maailman ällikällä – kloonauksen piti muuttaa lääketiedettä, mutta miten kävi?

Maailman kuuluisin lammas Dolly esiteltiin yleisölle tasan 25 vuotta sitten. Suomenlampaan ja dorset-rodun risteytys oli ensimmäinen aikuisesta solusta onnistuneesti kloonattu nisäkäs.

pojat selin kameraan nojaavat jäähallin kaiteeseen ja katsovat jäälle. Jäällä menossa jääkiekkojoukkueen harjoitukset.

Geenit vaikuttavat yhteiskunnalliseen eriarvoistumiseen yhdessä perhetaustan vaurauden kanssa

Tutkimus on yhä enemmän tuonut esiin geenien vaikutuksen esimerkiksi oppimiseen ja koulussa menestymiseen. Rikkaan perheen lapsilla on kuitenkin enemmän vaihtoehtoja elämässään.

Emman ja Sannan kasvot lähekkäin sivukuvana.

Sanna Saarinen sekoitetaan yhä aikuisena siskoonsa – tällaista on identtisen kaksosen elämä, jossa kaikki tapahtuu kahtena

Kaksosuutta mystifioidaan, kaksosia tutkitaan ja käytetään peileinä niin toisilleen kuin muullekin väestölle. Millaista on jatkuvasti suurennuslasin alla olevan kaksosen elämä?

Åbo universitetscentralsjukhus

Läntinen syöpäkeskus sai yli puoli miljoonaa tutkimusrahaa – osa rahoista yksilöllisen hoidon kehittämiseen

Eschnerin säätiö on myöntänyt Läntisen Syöpäkeskuksen kliinisille syöpätutkijoille suurapurahan geeniohjatun syövänhoidon toteuttamiseksi ja kehittämiseksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä.

psykoterapeutti Emilia Kujala

Emilia Kujalan kolumni: Kun unelmat eivät toteudu syytämme itseämme, vaikka syypää saattaa olla muualla

Todellisuudessa kukaan ei ole yksin oman onnensa seppä. Käsi pystyyn kuka on saavuttanut unelmansa ilman toisia? 

biopankki laboratoriohoitaja Suvi Vikholm

Itä-Suomen yliopistossa alkaa laaja elämäntapojen ja perimän yhteyksiä selvittävä tutkimus – yli 5 000 ihmistä kutsutaan mukaan

Elämäntapojen yhteyttä Itä-Suomen biopankista saataviin terveystietoihin ei ole aiemmin tutkittu tässä mittakaavassa. Biopankkisuostumuksen on antanut hieman yli 40 000 ihmistä Itä-Suomessa.

Professori Kirsi Pietiläinen Puoli seitsemän -ohjelman studiossa.

Lihavuustutkija ja lääkäri kumoaa painonpudotukseen usein liitettyjä väittämiä: "Potilaillani on usein parempi itsekuri kuin minulla"

Lihavuustutkija, lääkäri ja professori Kirsi Pietiläinen haluaisi vähentää lihavuuteen liitettyä häpeää ja syyllistämistä ja toivoisi, että lihavuuden hoitoon panostettaisiin nykyistä enemmän.

Kaurapelto

Luonnonvarakeskus otti harppauksen geenitutkimuksessa – ensimmäisen tutkimuskohteena kotimainen kaura

Luke pitää suomalaisen kauralajikkeen perimän selvittämistä merkittävänä. Lajikkeiden ominaisuuksia voidaan räätälöidä soveltumaan erilaisiin kauratuotteisiin.

Käpyurakoitsija Janne Kosonen keräämässä käpyjä kurottajan kyydissä

Suomi jalostaa havupuuta, joka sopeutuu ilmastonmuutokseen – tulevaisuudessa kuusen taimi kestää keväthallaa paremmin kuin ennen

Männyn uusi jalostussukupolvi on valmis monistettavaksi jo lähivuosina. Jalostuksella voitetaan aikaa, sillä omin päin luonto sopeutuu lämpenevään ilmastoon ja pidentyvään kasvukauteen hitaammin.

Puolittain istuvassa asennossa olevaa pariskuntaa esittävä terrakottapatsas. Molemmilla on pitkät letitetyt hiukset ja miehellä parta. Yläruumis on paljaana. Naisella on lyhythihanen mekko.

Italian salaperäisen mahtikansan arvoitus ratkesi DNA-tutkimuksilla: erikoisen kielen puhujilla olikin tuiki tavalliset geenit

Etruskit tulivat idän aroilta kuten muutkin nykyisessä Italiassa eläneet aikalaisensa. Sen kertovat geenit. Kielelle sen sijaan ei ole edelleenkään löytynyt yhtään sukulaista, ei kuollutta eikä elävää.

Benjamin List ja David MacMillan Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian näyttöruudulla.

Kemian Nobel-palkinto orgaanisen katalyysin kehittäjille

Benjamin Listin ja David MacMillanin keksintö on vaikuttanut suuresti lääketutkimukseen ja tehnyt kemiasta vihreämpää, Nobel-komitea perustelee.  

Lapsen kuivat kädet nyrkissä ojennettuna eteenpäin lähikuvassa.

Atooppisesta ihosta kärsiville etsitään lisää hoitokeinoja: kansainvälinen tutkimus havaitsi uusia geenimuotoja, jotka altistavat ihosairauteen

Oulun yliopiston tutkijat johtivat tutkimusta, jossa löydettiin viisi uutta atooppiselle ihottumalla altistavaa geenimuotoa. Entuudestaan tunnetaan noin kaksikymmentä atooppiseen ihottumaan liittyvää geeniä.

Kasvattajaomistaj Kauko Tuominen istuu vierellään suomenhevostamma Tähde Pirros.

Sysmäläinen Tähden Piirros lahjoitti geeninsä tieteelle – suomenhevosen geeniperimä kartoitettiin tarkasti toisena hevosena maailmassa

Suomenhevonen on yksi harvinaisimmista hevosroduista. Suomenhevosilta on tutkittu aiemmin yksittäisiä geenejä, mutta nyt ensimmäistä kertaa koko geeniperimä on aukaistu yksittäisen hevosen osalta.

Täydelliset hampaat ja leukaluu, johon on kirjoitettu "RV 2039 g".

Luulöytö Latviasta: Rutto vei hengen eurooppalaiselta jo viisituhatta vuotta sitten – pari mutaatiota teki bakteerista miljoonien mustan surman

Paleogenomiikka, muinaisen DNA:n tutkimus, kertoo menetelmien kehittyessä yhä enemmän sekä menneiden aikojen ihmisistä sairauksineen että eläimistä, myös jo sukupuuttoon kuolleista.

Jani Kaaro

Jani Kaaron kolumni: Entäpä jos koronavirus onkin laboratoriokarkulainen Wuhanin viruslaboratoriosta?

Median ei pidä pelätä salaliittoteoreetikoksi leimautumista raportoidessaan koronaviruksen alkuperää koskevista epäselvyyksistä. Jos Kiina salailee laboratoriokarkulaista, totuus on saatava selville, kirjoittaa Kaaro.

Sekvensoitu genomi muoviliuskalla tutkijan kumihansikoiduissa käsissä.

Finnish study links specific genes to susceptibility of Covid complications

The study showed that blood type is not a factor in the severity of Covid-19 but a person’s genetic makeup contributes to susceptibility and response to infection.

Ihmiset nauttivat aurinkoisesta säästä Roihuvuoren kirsikkapuistossa.. Helsinki. 13.05.2021.

Tutkimus löysi geenialueet tarttumisalttiuden ja vakavan COVID-19-taudin taustalla

Useita eri tutkimuksia yhteen koonnut tutkimus osoitti, että veriryhmät eivät eroa siinä, kuka sairastuu tautiin vakavammin. Sen sijaan veriryhmän määräämä ABO-geeni saattaa vaikuttaa siihen, kuinka herkästi ihminen saa koronaviruksen.

Sekvensoitu genomi muoviliuskalla tutkijan kumihansikoiduissa käsissä.

DNA:n sekvensointi ei ole enää pullonkaula, nyt ratkaisee perimän tulkinta – Suomella on poikkeuksellinen tietovaranto taistelussa perinnöllisiä tauteja vastaan

Geenitutkijat ovat isossa roolissa myös koronapandemian vastaisessa taistelussa. Professori Aarno Palotie arvioi, että COVID-19:n mentyä ohi jäljelle jää hyvin paljon uutta tietoa patogeenien ja niiden isäntäeliöiden välisestä suhteesta.

David Klenermann ja Shankar Balasubramanian Esplanadin puistossa.

Miljoonan euron suomalainen Millennium-palkinto kahdelle brittiprofessorille – DNA:n sekvensoinnin mullistanut teknologia antoi myös koronarokotteille lentävän lähdön

Shankar Balasubramanianin ja David Klenermanin kehittämä nopea tapa lukea geeniperimää auttaa niin syöpien kuin kasvitautien nujertamisessa. COVID-19:n vastaisessa taistelussa innovaatio on saanut erityisen lisäarvon.

Terveystyöntekijä ottaa koronavirustestiä Mumbaissa.

Intian virusmuunnoksesta on löytynyt yksittäisiä tapauksia Euroopassa – mitä siitä tiedetään, ja pitääkö Suomessa huolestua? Virologi arvioi

Virologi Olli Vapalahti arvioi, että virusmuunnoksia on tärkeää seurata tarkasti, mutta muistuttaa, että virukset muuntuvat jatkuvasti.

Neandertalinihmisen malleja.

Suomalaiset tutkijat löysivät nykyihmisen uuden salaisen aseen, jota neandertalinihmisellä ei ollut: 267 ainutlaatuista geeniä

Uusi löytö auttaa tutkijoiden mukaan ymmärtämään, miksi nykyihminen pystyi sopeutumaan ja syrjäyttämään neandertalinihmiset.

Lapinlehmän vasikka Tervolan louella heti syntymänsä jälkeen.

Pelson vankilatilan eläimet siirretään Lappian tiloihin Tervolan Louelle ensi vuonna

Tarkoituksena on geenivarakarjan säilyttäminen ja kotieläinlajien monimuotoisuuden ylläpitäminen.

Laboratoriomestari Maija Lepistö käyttää Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) sekvensointilaitetta, joka lukee ihmisen koko perimän eli genomin.

FIN-796H-variantti ei olekaan uniikki suomalainen – virusmuunnosta tavattu myös Nigeriassa ja Isossa-Britanniassa

Turusta löydetty seuraava ehdokas suomalaiseksi uniikiksi virusmuunnokseksi on jo tarkan analysoinnin kohteena.

Deep Nostalgia-animaation luomisessa käyttäjän tarvitsee vain ladata haluttu valokuva. Sen jälkeen MyHeritagen tekniikka terävöittää valokuvaa, antaa sille värit ja animoi kuvan henkilön “henkiin”.

Edesmenneet sukulaiset voivat nyt vinkata silmää valokuvissa – tieteen lisäksi sukututkimusta vie eteenpäin tositelevisio

Kehittynyt tekoäly voi jo tunnistaa vanhan asiakirjan kirjoittajan käsialan perusteella.

Geenimuunneltua lohta, olkaa hyvä!

Maistuisiko geenimuunneltu lohi? Pian sitä myydään Yhdysvalloissa – kala-aktiivi Jasper Pääkkönen: "Kaikessa outoudessaan hiukan pelottavaa"

Monet yhdysvaltalaiset yritykset eivät aio myydä geenilohta. Kiistanalaisesta tuotteesta ei ole jätetty lupahakemusta EU:lle.

Koronavirusten tutkimista Vita Laboratoriossa

Suomalainen koronamuunnos löydetty toiselta potilaalta – koko genomi on nyt selvitetty, mutta tietoa ominaisuuksista ei ole vielä paljoa

Tartuntaketjuun liittyy yhteensä kuusi potilasta, joista kahden tartunta on varmistettu uuden muunnoksen aiheuttamaksi.

Koronavirusten tutkimista Vita Laboratoriossa

Suomesta löytyi uusi koronavariantti – tartuttamiskyvystä ja rokotteen tehosta haetaan vasta tietoa

Variantti saattaa näkyä aiempia huonommin PCR-testeissä, kertoo sen löytänyt laboratorio. Professori pitää löydöstä merkittävänä.

Opaste koronanäytteenottoon.

Näin Uudellamaalla varaudutaan muuntuneeseen koronavirukseen: jokainen näyte tutkitaan, kokonaisia kouluja varaudutaan testaamaan

Virusmuunnokset seulotaan pian kaikista kolmen sairaanhoitopiirin positiivisista koronanäytteistä.

Bröstcancer

Tutkija: vuonna 2040 syöpä voi koskettaa jo lähes kahta kolmasosaa ihmisistä

Vaikka syövät yleistyvät, myös hoitokeinot kehittyvät. Tiedeyhteisön tavoitteena on muuttaa yhä useampi syöpämuoto pitkäaikaissairaudeksi, jonka kanssa voi elää.

Kuvassa on testausvälineitä Helsingin Messukeskuksen drive-in-testauspisteellä lokakuussa 2020.

Koronaviruksen geenitutkimus on hidasta Yhdysvalloissa, mutta myös Suomessa – Uusia virustyyppejä ei huomata tarpeeksi nopeasti, asiantuntija sanoo

Tutkimus ja tilastointi kestää keskimäärin 85 päivää, kun monissa länsimaissa se tehdään alle kuukaudessa.

visenttipariskunta ja viikon vanha vasikka

Visentin eli euroopanbiisonin suojelutyö on tuottanut tulosta

Ähtärin eläinpuisto on mukana suojelemassa visenttejä.

Neandertalinihmisen malleja.

Väsyttääkö talven pimeys? Uusi tutkimus väittää, että neandertalinihmiset vaipuivat talviuneen eläinten tapaan

Espanjasta löydetyistä ihmisen luufossiileista paljastui samanlaista kulumaa kuin talviuneen vaipuvilta eläimiltä.

Dokumentti kissojen ja ihmisen suhteesta.

Prisma: Kiehtovat kissat – pörröisen lemmikin naukuminen herättää hoivavietin

Dokumentti villikissan kesyyntymisestä ihmisen lemmikiksi.

Karin Hemmann, Helsingin YO, hevosen pääkallo

Suomenhevosesta haluttiin kansallinen ihanne: nöyrä, luotettava ja rohkea – tutkimus etsii hevosen juuria kaukaa idästä

Kansalaiset lähettivät tutkijoille satoja jouhi- ja luunäytteitä, joista saadaan dna-näytteet.

Kuvassa on saimaannorppa Savonlinnassa.

Saimaannorpan suojelulle yli 5 miljoonaa euroa EU-rahaa

Suojeluhankkeen tarkoituksena on kehittää muun muassa norpille keinopesiä vähälumisten talvien varalle.

Lohesta lypsetään mätiä muovikippoon.

Katso video lohen lypsämisestä – Puulalla kasvaneista Saimaan järvilohista saatiin talteen 9 000 mätimunaa

Saalis auttaa vahvistamaan äärimmäisen uhanalaisen kalan romahtanutta geeniperimää. Laji ei ole lisääntynyt luontaisesti 50 vuoteen.

Suojapuvulla varustettu hoitohenkilökunnan edustaja kuljetti paareilla potilasta pariisilaissairaalassa keskiviikkona.

Kuka sairastaa koronan vakavana ja miksi? Tutkimus on löytänyt yhteyden keuhkotauteihin ja -syöpiin vaikuttavien geenien ja COVID-19:n väliltä

Tutkimuksen mukaan O-veriryhmä saattaa toisaalta suojata jonkin verran koronavirustaudilta.

Seppo Parkkila

Uutta tietoa koronaviruksen leviämisen mekanismeista: Ikä ja sukupuoli eivät yllättäen vaikuttaneet geenin ilmentymiseen

Tampereen yliopiston tutkimus tuotti uutta tietoa niin sanotusta ACE2-reseptorista, jonka kautta koronavirus siirtyy solujen sisälle.

Laboratoriomestari Eila korhonen tutkii soluviljelmää.

Suomalainen virusasiantuntija torppaa norjalaisarviot mutatoituneen koronaviruksen vaarallisuudesta: Ei löydy näyttöä

Virologian professori Saksela muistuttaa, että virukset muuttuvat jatkuvasti ja suurin osa mutatoitumisesta on merkityksetöntä.

Tampereen yliopiston kyltti

Tamperelainen väitöstutkimus löysi uusia syöpägeenejä

Tommi Rantapero kokosi ja sovelsi väitöskirjassaan uusia bioinformatiikan menetelmiä ja tutki lisäksi geenin sääntelyä.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle