Uusimmat artikkelit
Suomalaispariskunta palasi riemukkaasti olympiakaupunki Müncheniin 50 vuoden jälkeen – edellinen visiitti piti sisällään hirvittävän tragedian
Timo ja Sinikka Sahi ovat kokeneita Münchenin-kävijöitä jo vuodelta 1972. Kuten 50 vuotta sitten, myös vuonna 2022 olympiastadionilla on riittänyt aihetta suomalaisjuhlaan.
Oletko aina tehnyt sen väärinpäin? – Näin solmit kengännauhat oikein
Tällä rusetilla kengännauhat pysyvät paremmin kiinni.
Paavo Nurmi - katoava suomalainen
Kuka vielä muistaa Paavo Nurmea
Special Olympics -jättikisassa kaikki voittavat – 1990-luvulta alkaen suomalaisetkin
Suomella oli oiva alku kehitysvammaisten arvokilpailuissa.
Juokseminen teki meistä ihmisiä - olemme kaikki juoksijakoneita!
Juokseminen synnytti mielikuvituksemme ja symbolisen taiteen
Kymppitonnilla koettiin dramatiikkaa Ruotsi-ottelussa vuonna 2013
Miesten 10 000 metrin juoksussa nähtiin dramaattinen viimeinen kierros vuonna 2013, kun Ruotsin Fredrik Uhrbom hyytyi kesken juoksun hieman ennen maalia.
Yleisurheilun Suomen ennätyksiä
SE-tuloksia kootusti.
Lentävä juoksukenkä palkittiin Sveitsissä
Kokkolassa vuonna 1988 järjestetyt viestijuoksun SM-kilpailut saivat myöhemmin osakseen kansainvälistä huomiota. Tapio Holappa ohjasi naisten viestissä tapahtuneesta kommelluksesta lyhyen ohjelman, joka voitti toisen palkinnon Golden Ring -festivaaleilla Lausannessa Sveitsissä.
Kiveen hakatut – urheilulegendojen hautojen äärellä
Millaisia ajatuksia syntyy hautakirjoituksia katsellessa?
Kaikkein nopein, Mona-Lisa Pursiainen
Mona-Lisa Pursiainen oli vuonna 1973 maailman nopein nainen. Seuraavan vuoden Euroopan mestaruuskisoista kotiin tuomisina oli kaksi mitalia.
Yleisurheilijoiden leirillä 1976 tanssittiin ja puhuttiin alkoholista
Montrealin olympialaisiin valmistava yleisurheilijoiden yhteisleiri kokosi yhteen suomalaiset huippu-urheilijat. Leirillä tietenkin harjoiteltiin ja urheiltiin, mutta myös nostatettiin yhteishenkeä ja pidettin hauskaa. Lähde kuvausryhmän mukana tanssimaan Nina ja Rune Holménin kanssa tai filosofiselle baarikeskustelulle Reijo Ståhlbergin seuraan.
Vammaisurheilija ei esteitä kumartele
Eteläafrikkalainen Oscar Pistorius ja suomalainen Taneli Tenhunen ovat olympiatason urheilijoita, joissa yhdistyvät lahjakkuus ja peräänantamattomuus. Raajavamma ei ole estänyt kumpaakaan tavoittelemasta urheilumenestystä kestävyyttä ja nopeutta vaativissa lajeissa.
Lasse Virén kuin Paavo Nurmi viisikymmentä vuotta aiemmin
Virén keräsi suurimmat suosionosoitukset MM-kisoissa 2005.
Leena Puotiniemi – vahingossa olympialaisiin
Puotiniemi on huippumaratoonari ja ruotsin kielen lehtori.
Markus Pöyhönen: Euroopan neljänneksi nopein
Pöyhösen raju satanen
Satupekka jäi 5000 m:n kakkoseksi Lontoossa 1948
Tšekkiläinen juoksijatähti Emil Zatopek joutui Lontoon olympialaisten 5000 metrillä luovuttamaan voiton Belgian Gaston Reiffille.
Tunnelmia Helsingin maratonista
1930-luvulla järjestetyllä Helsingin maratonilla voiton vei Helsingin Kisa-Veikkojen ylpeys, Volmari Iso-Hollo.
Lasse Virénin patsas
Nelinkertaisesta olympiavoittajasta tuli kesällä 1994 neljäs suomalainen suurjuoksija, jonka kunniaksi on pystytetty patsas jo tämän elinaikana. Virén sai patsaan sekä Helsinkiin että kotikuntaansa Myrskylään.
Miika Nousiainen: Maaninkavaara
Suomalaisen kestävyysjuoksun kulta-aikaa haikailee Miika Nousiaisen uusin romaani. Hän on valjastanut taitavasti urheilun kuvaamaan Suomen muuttumista. Teos kertoo myös isän yltiöpäisestä kunnianhimosta.
Eduskunnan atleetit vs. Suomen olympiasankarit
Kotimaiset olympiavoittajat kisasivat parlamentin urheilukerhoa vastaan olympiatempauksessa, jonka lajeina olivat köydenveto, viestijuoksu ja keihäs.
Euroopan mestari - Juha Väätäinen
Juha Väätäisestä tuli urheilukansan suuri sankari
Usain Boltin MM-menestys 2009
Viikon sisällä rikki sekä 100 m:n että 200 m:n ME:t.
Julma-Juhalle 10 000 metrin EM
Juha Väätäinen sykähdytti suomalaisia EM-kisoissa 1971
Lasse Virén ja 10 000 m:n draama Münchenissä
Virén kaatui, mutta voitti silti olympiakultaa 1972.
Miten minusta tuli minä, Wilson Kirwa
Kun juoksija ja valmentaja Wilson Kirwa muutti Keniasta Suomeen, hän saapui tänne rahattomana, mukanaan vain muovikassi, jossa oli kolme t-paitaa. Mutta hän osasi sekä juosta että kertoa tarinoita.
Michael Johnsonin 200 m:n ME Atlantassa
Uusi ME "ylitti inhimillisen suorituskyvyn rajat".
Päivi Tikkasen tuplapotti 1985
Päivi Tikkanen edustaa Suomi-Ruotsi-maaotteluhistorian naiskärkeä. Tukholmassa 1985 hän otti ensimmäisen tuplavoittonsa 1500 ja 3000 metrillä.
Maaottelusankarit muistelevat Ruotsi-kamppailuja
Vuoteen 1965 mennessä Suomi ja Ruotsi olivat kamppailleet yleisurheilun paremmuudesta jo neljänkymmenen vuoden ajan. Maaottelujen veteraanit muistelevat yhteenottoja.
Sisko Hanhijoelle kolmoiskulta
Sisko Hanhijoki oli Päivi Tikkasen jälkeen 1980-luvun luotettavin naispuolinen "ruotsintappaja". Kultakausi alkoi Ruotsi-ottelussa 1988.
Kun kaikki diskattiin 1500 metrillä
Töniminen koitui kaikkien tappioksi.
Francis Kirwa voittaa Padovan maratonin
Suomen olympiaedustaja Francis Kirwa voitti huhtikuussa 2008 Padovan maratonin kaikkien aikojen toiseksi parhaalla suomalaisajalla.
Martti Vainio, talonmies ja steroidit
Doping vei hopean.
Carl Lewisin neljä kultaa
Los Angelesin olympialaisissa 1984 Carl Lewis toisti Jesse Owensin tempun 48 vuoden takaa: neljä yleisurheilukultaa samoissa kisoissa.
Maaninka nosti Suomen yleisurheilijat mitalikantaan Moskovassa
Kaarlo Maaninka ei alun perin ollut mahtua Moskovan olympiakoneeseen. Kisoissa hän nousi silti kahdesti palkintopallille, ja posiolaista juhlittiin Suomen juoksumaineen pelastajana.
Kreikkalaiset pakoilivat dopingtestejä kotikisoissaan
Ateenan vuoden 2004 olympialaisten avajaisjuhlallisuudet alkoivat dopingkohun varjossa, kun kaksi kreikkalaista pikajuoksijaa vältteli dopingtestiä.
Satupekan kolmoisvoitto Helsingissä
Tšekkiläinen Emil Zatopek oli Helsingin olympialaisten suurin tähti. "Ihmisveturin" tavaramerkkejä olivat kestoirvistys ja hurja loppukiri.
Tapio Kantanen olympiapronssille
3000 metrin estefinaalia Münchenin kisoissa 1972 kutsuttiin etukäteen epävirallisesti Suomi-Kenia-maaotteluksi. Kummastakin maasta oli mukana kolme juoksijaa.
Juoksun juhlaa Tokiossa
Uusseelantilainen Peter Snell ja etiopialainen Abebe Bikila olivat Tokion vuoden 1964 olympiakisojen suurimpia yleisurheilutähtiä.
Los Angelesin olympialaiset 1932
Suomen menestys ei ollut aivan entisenlainen Los Angelesin olympialaisissa 1932. Kultaakin tuli, mutta kova takaisku oli Paavo Nurmen diskaaminen.
Melbournen suomalaismitalisteja
Suomi toi Melbournen olympiakisoista historialliset pronssimitalit pikajuoksusta ja pituudesta. Vahvoilla oltiin myös nykyaikaisessa viisiottelussa.
Virénille myös Montrealin 5 km:n kulta
Viren toisti Münchenin tempun.
Amsterdamin olympialaiset 1928
Amsterdamin olympiakisoissa Suomen menestys kestävyysjuoksussa ja painissa jatkui. Mutta laulamaan ei suomalaisia saanut kirveelläkään.
Pariisin olympialaiset 1924
Kisat olivat menestys Suomelle.
Antwerpenin olympialaiset 1920
Antwerpenin kesäkisoissa 1920 Suomi marssi ensi kertaa oman lippunsa alla. Suomalaiset loistivat etenkin juoksuissa, heitoissa ja painissa.
Tukholman olympialaiset 1912
Hannes Kolehmainen juoksi Suomen maailmankartalle.
Hymyilevää Hannesta tapaamassa
Kiveen hakatut -sarjan tekijöiden matka vie Kulosaaren hautausmaalle. Siellä on hyvä pohtia, miten Suomi juostiinkaan maailmankartalle.
Paavo Nurmi - onko kaikki jo kerrottu?
Paavo Nurmen uran pohdintaa hautakiven äärellä.
Yleisurheilun MM-kisat Osakassa 2007
Allyson Felix ja Tyson Gay olivat kisojen urheilusankareita.
Yleisurheilun EM-kisat Roomassa 1974
Suomi ylsi parhaaseen mitalisaaliseensa sitten 1940-luvun.
Yleisurheilun EM-kisat Prahassa 1978
Prahassa Itä-Euroopan maiden urheilun ylivalta korostui entisestään. Suomelle kultaa juoksi Martti Vainio miesten kymppitonnilla.