Uusimmat artikkelit
Levätilanne Suomenlahdella ei räjähtänytkään käsiin, vaikka heinäkuu oli poikkeuksellisen kuuma – Erikoistutkija: "Tämä kesä antaa toivoa"
Tähän mennessä leväkesä on tutkijoiden havaintojen mukaan ollut Suomenlahdella koko 2000-luvun helpoimpia. Tämä voi olla myönteinen merkki Itämeren tilasta, sanoo erikoistutkija Seppo Knuuttila.
Fosforipitoisen lannan siirtäminen on liian kallista viljelijöille – ympäristöjärjestöt vaativat tukipäätöstä vesistöjen suojelemiseksi
Kahdeksan suomalaista ympäristöjärjestöä vetoaa Itämeren ja sisävesien suojelemisen puolesta. Noin kaksi kolmasosaa veteen päätyvistä fosforipäästöistä johtuu maataloudesta, joten maatalousohjelman merkitys vesistöjen suojelulle on merkittävä.
Rehevöityvä Askaistenlahti kaipaa korjaavia toimia
Fosfori- ja typpipitoisuudet ovat kasvaneet ja veden näkösyvyys heikentynyt.
Suurkanala lopetti Karjalankannaksella, mutta pilaa yhä Itämerta – pellolla makaa metreittäin lantaa ja hanaveteen on asukkaan mukaan sekoittunut ulostetta
Karjalankannaksella on lukuisia suurkanaloita, joiden päästöt pilaavat Suomenlahden vesiä. Yksi niistä sijaitsee entisessä Kanneljärvessä, nykyisessä Pobedassa.
Varsinaissuomalainen sikatila kehitti lannan hyödyntämistä, ja nyt fosfori on helppo kuljettaa pois rehevöittämästä Saaristomerta
Varsinaissuomalaisella sikatilalla on kehitetty jo vuosia lannan parempaa hyödyntämistä. Lietelantaa kuivataan siirtelemällä nestemäinen osa toiseen suursäiliöön. Näin kuivatetun lannan fosforipitoisuus kohoaa ja kuljettaminen muualle kannattaa.
Oulun korkeudellakin ensimmäiset kevään merkit alkavat näkyä puissa – ja ne ryhtyvät viestimään keskenään
Puut voivat antaa toisilleen signaaleja rihmastoverkoston kautta.
Teollisuuden jätevesiä sisältävän tekoaltaan vuodosta pelätään ympäristökatastrofia Floridassa
Vuotava allas on toiminut entisen fosfaattikaivoksen jätevesien säilytyspaikkana.
Peltojen fosforikuormaa keventävä kipsikäsittely kiinnosti Varsinais-Suomessa – 9 000 hehtaaria peltoa on jo käsitelty
Seuraava haku maanviljelijöille alkaa maaliskuussa.
Ympäristöministeriö pohtii jatkotoimia Saaristomeren ravinnevalumien ehkäisemiseksi
Tavoitteena on poistaa maatalouden aiheuttama kuormitus päästölistalta.
Seurantatutkimus kertoo karua kieltä: Selkämeri on rehevöitymässä
Selkämeren happipitoisuus on laskenut, fosforipitoisuudet nousseet ja sinilevän määrä lisääntynyt Merenkurkkuun asti.
Tampereen Sorsapuiston lampea yritetään kirkastaa uusintakäsittelyllä
Sorsalampea puhdistettiin pari vuotta sitten alumiinikloridilla. Nyt kokeillaan tehosteannoksen vaikutusta.
Eurajoella rakennekalkitaan peltoja – vähän käytetty menetelmä saattaa keventää vesistöjen kuormitusta
Mukana kokeilussa on 20 viljelijän maita Vähäjoen valuma-alueella.
Lannoitteiden merikuljetusten epäillään aiheuttavan isot fosforipäästöt Itämereen – laivat voivat pestä lastiruumansa avomerellä
Merialueen satamien kautta kulkee vuosittain miljoonia tonneja lannoitteita.
Maatalouden kuormitus Itämereen uhkaa nousta historian pahimmaksi tänä vuonna – satojen miljoonien tukirahat uusjakoon?
Erikoistutkija Seppo Knuuttila sanoo, että maatalouden ravinnevalumat ovat suurin yksittäinen syy siihen, ettei vähennystavoitteissa ole onnistuttu.
Yaran kipsi kulkee Siilinjärveltä vettä pitkin Lounais-Suomeen – lannoitevalmistuksen sivutuote levitetään pelloille Saaristomeren suojelemiseksi
Kipsin tarkoitus on sitoa fosforia, jotta se ei pääsisi kuormittamaan vesistöä.
Merialueen rehevöitymistä torjutaan helikopterista Naantalissa – fosfori sidotaan merenpohjaan kalkkikivellä
Kalkkikiveä levitettiin tänään rehevöityneeseen merenlahteen Naantalissa.
Seilin ja Aspön veneilijöiden palvelut kasvavat – satamiin tulee imutyhjennyslaitteet
Saaristomerellä on nyt 15 kelluvaa imutyhjennyslaitetta.
Selvitysmies: Lanta jalostettava ja kalastusta lisättävä – pahoin saastunut Saaristomeri voidaan vielä pelastaa
Saaristomeri ei ole viime vuosikymmenten aikana päässyt ravinnetaakastaan. Selvitysmies ei kuitenkaan luovu toivosta.
Loimijoen talvitulvat nostivat joen fosforikuorman viisikertaiseksi – nyt tulvia yritetään saada aisoihin uusin keinoin
Ravinteet tuovat joelle kasvustoa riesaksi asti.
Loimijoessa ennätyksellinen fosforikuorma
Fosforikuormitus alkoi kasvaa viime vuonna loppuvuotta kohden.
Itämereen valui ennätyksellinen ravinnekuorma talven runsaiden sateiden takia
Jokien virtaamat olivat joulu-helmikuussa erittäin vuolaita.
Sateinen talvi toi Saaristomereen ison fosforikuorman
Joet olivat sameampia kuin koskaan.
Peltojen kasvipeite sitoo hiiltä, mutta fosforipäästöt vesistöön voivat kasvaa – onko ilmaston- ja vesiensuojelu yhtäaikaa mahdotonta?
Viljelijöitä tuetaan nyt pitämään peltonsa kasvipeitteisinä läpi vuoden hiilensidonnan takia.
Maanviljelijöiden KIPSI-hankkeen hakuaika alkaa – kipsikäsittely vähentää fosforin huuhtoutumista Saaristomereen
Tavoitteena on saada kipsikäsittelyyn 50 000 hehtaaria peltoa.
Vesijärven pohjan hapettaminen lopetetaan – menetelmä oli liian heikko sinileviä vastaan
Hapettaminen Enonselällä on päätetty lopettaa. Vaikka fosforin kokonaismäärä ei laskenut toivotusti, tutkijoille kertyi arvokasta tietoa järvien puhdistamisesta.
Suomenlahden happitilanne oli alkutalvesta poikkeuksellisen hyvä, Selkämerellä fosforipitoisuudet jatkavat yhä nousuaan
Merentutkimusalus Arandan tutkimusmatkalla huomattiin myös, että Itämeren pääaltaan happitilanne on kohentunut.
Fosforihappoa valui lattialle Tampereella
Tynnyri putosi trukista alas, mutta vahinko ei aiheuttanut henkilövahinkoja.
Jorma Javanaisen kuminapelto on veden alla ja osasyyllinen on hänen mielestään Suomen valtio: "Sanottiin, että tehkää mitä teette"
Runsaat sateet ovat aiheuttaneet harmaita hiuksia maanviljelijöille kuluvan talven aikana. Apua kaivattaisiin hallitukselta.
Antero Elorannan kotirannasta alkaa ruskea ulappa – Saaristomeri on ainutlaatuinen ympäristö, mutta suomalaiset hoitavat sitä huonosti
Suomen merialueille valuvan fosforin määrää on saatu leikattua, mutta Saaristomeren osalta päästöt ovat jatkuneet vuosikymmenen samalla tasolla
Tutkija: Itämeri ei ole enää maailman saastunein meri – mutta siinä hyvät uutiset olivatkin
Itämerellä on yhä ongelmansa, joita ilmaston lämpeneminen edelleen lisää.
Uusi tutkimus: Levät sieppaavat jätevesien ravinteita tehokkaasti – kierrättäminen pelloille säästäisi maapallon hupenevia luonnonvaroja
Ravinteiden kierrätyksestä halutaan tehdä Suomessa arkipäivää vuoteen 2030 mennessä.
Voisiko ongelmasta tulla ratkaisu? Viheliäs vesirutto nappaa ylimääräisen fosforin Littoistenjärvestä
Uuden hankkeen tarkoituksena on rakentaa järvien puhdistusmalleja muille järviprojekteille.
Nollaa Itämeri-päästösi herkuttelemalla – yksi lahna-ateria poistaa kilon sinilevää
Vaikuta Itämeren rehevöitymiseen - syö kalaa!
Selvitys: Metsätalouden osuus vesistöjen ravinnekuormasta selvästi aiempaa tietämystä suurempi
Varsinkin ojitusten määrä lisää metsätalouden osuutta typen ja fosforin kokonaiskuormasta.
Uudella menetelmällä Kymijärven vesien puhdistamisesta on saatu hyviä tuloksia
Alusvesistä on saatu runsaasti pois rehevöitymistä aiheuttavaa fosforia kosteikkosuodattimen avulla.
Pohjois-Pirkanmaalle rakennetaan tulvakosteikko vesien suojelemiseksi
Kosteikko tulee Aurejärven valuma-alueelle Ylöjärvelle.
Simpelejärven puhtaimman osan tila heikentynyt – Kurhonselän luokitus putosi erinomaisesta hyvään
Fosforipitoisuus ja veden tummuus ovat lisääntyneet järvialueella.
Tätä menoa Suomen toinen iso ilmastonielu on toiveajattelua – Pelloista karkaa ilmaa lämmittävää hiiltä kuin autoista
Peltojen kääntäminen hiilinieluksi on parhaimmillaakin hidasta. Nykytavoilla hiilensidonta lisää riskiä myös vesien rehevöitymiseen.
Maanantai 16.9.2019 (radio)
Raakaöljyn hinta on noussut. Heinäpellolta valuu fosforia vesiin vähemmän kuin on luultu. Suomessa on kehitetty uusi kestävä ja joustava aine hämähäkinverkosta ja selluloosasta. 60 prosenttia Suomen lääkäreistä on naisia.
Luke: Nautakarjatilojen päästöt "merkittävästi yliarvioitu" – uusi tutkimus pienentää nurmien fosforikuorman alle puoleen
MTK:n mukaan uusi arvio mahdollistaa fosforin käytön lisäämisen.
Kaupunkikosteikosta kaavaillaan matalan kaupunginsalmen veden puhdistajaa Kokkolassa – "Ruoppauskin voi vähentyä"
Jos liejuisen Suntin vedestä saataisiin poistettua ravinteita, se ei kasvaisi heinää niin helposti.
Ravinteet eivät pysähdy riittävän tehokkaasti – Vapo hakee huojennusta Kiihansuon turvetuotantoalueen lupaehtoihin
Vapon mielestä turvetuotantoalueelta tulevaa vettä ei pysty puhdistamaan niin tehokkaasti kuin nykyinen lupa vaatii. Ympäristönsuojeluviranomainen on toista mieltä.
Raaseporinjoella kokeillaan vesienhoidossa kipsiä ja kalkkia
Suunnitelmat kipsin laajamittaiseen käyttöönottoon Saaristomeren valuma-alueella etenevät.
Hulevedet ovat iso riesa järville – Lahti vähentää haitallisia päästöjä harvinaisella keinolla
Suurimmilla kaupungeilla on hulevesisuunnitelmat, mutta asiantuntijan mukaan niiden toteutuksissa olisi parantamisen varaa.
Vedensäätelyn vaikutuksista Floridan kuvernöörin mielenrauhaan
Ihmisten kuivattaminen avaa ovet liiankin moneen suuntaan.
Kainuun levätilanne on ollut rauhallinen, mutta massaesiintymiä voi tulla vielä
Biologi Reima Leinosen mukaan loppukesän ja syksyn levätilannetta ei voi kukaan ennustaa.
Rakennekalkin ja kuitulietteen käytöstä pelloilla käynnistetään tutkimus – tavoitteena selvittää vaikutuksia vesistöön ja maaperään
Ympäristöministeriö rahoittaa kahta eri vesiensuojelututkimusta tänä ja ensi vuonna.
Tältä näyttää uudelleen samentunut Littoistenjärvi nyt – Pirkkalassa ja Raaseporissa kemikaalikäsittely tepsi osittain
Sinilevän paluu suosittuun uimajärveen on pettymys sen hoitokunnalle. Kemikaalikäsittelyistä on vaihtelevia tuloksia eri puolilta maata.
Kemiallisesti puhdistettu Littoistenjärvi on nyt täynnä levää – satumaisen turkoosin järven näkyvyys enää puoli metriä
Vain kaksi vuotta sitten kemiallisesti puhdistetulla Littoistenjärvellä on havaittu runsaasti levää.
Maalle rakennettavien kalankasvattamoiden ongelma ratkeamassa: Ketjupuhdistamo voi hoitaa jätevedet
Maalle rakennetut kalankasvattamot ovat usein olleet kannattamattomia.