Uusimmat artikkelit
Kipsi teki salaojavedestä kristallinkirkasta – peltojen kipsikäsittelystä toivotaan pysyvää osaa vesiensuojelussa
Kipsikäsiteltyjen peltojen kohdalla salaojista otetut näytteet olivat selvästi puhtaampia, kuin käsittelemättömien peltojen kohdalla.
Turkiseläinten lannan hyötykäyttöä pelloilla tutkitaan tosimielellä – haasteena on sen käsittely kevyesti kuljetettavaan muotoon
Turkiseläinten lannalle haetaan jatkojalostuksen kautta pysyviä markkinoita. Kannuksessa Keski-Pohjanmaalla tutkitaan ja vertaillaan useita lannan käsittelytapoja.
Peltojen kipsikäsittelyssä ollaan jäämässä Varsinais-Suomessa edellisvuosien tahdista – ely-keskus pidensi hakuaikaa
Maanparannuskipsillä voidaan pienentää peltomaalta tulevaa fosforin, kiintoaineksen ja orgaanisen hiilen kuormitusta vesistöihin noin 50 prosentilla.
Sinilevät kukkivat nyt voimakkaammin kuin viime kesänä, mutta alkavat pikku hiljaa vähentyä päästöjen vähentämisen seurauksena
Sinilevätilanne on heikentynyt merialueilla huomattavasti. Sinilevähavainnot ovat runsastuneet sekä rannikolla että avomerellä. Sisävesillä tilanne on rauhallinen.
Varsinaissuomalaiset viljelijät epäröivät kipsihankkeeseen lähtöä – haku päättyy torstaina
Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla kipsihanke on ollut käynnissä jo kaksi vuotta. Tänä vuonna kipsihanke laajeni uusille alueille Satakuntaan ja Pohjanmaalle, eli koko rannikkoalueelle.
Itämeren tila ei saavuta fosforin takia merenhoidon tavoitetta vuoteen 2027 mennessä
Asiantuntijan mukaan Itämeressä on edelleen paljon fosforia, vaikka sen fosforikuormitus on alentunut vuosien saatossa.
Itämerta on yritetty pelastaa jo kolme vuosikymmentä – miksi sinilevät silti kukkivat joka kesä?
John Nurmisen Säätiö on tehnyt 30 vuotta Itämeren suojelutyötä. Kolmessa vuosikymmenessä moni asia Itämeren tilassa on mennyt parempaan suuntaan, mutta tietyt ongelmat ovat säilyneet.
Kemikaalionnettomuus työllisti pelastuslaitosta varhain lauantaina Kumpusaaressa
Fosforihappoa pääsi vuotamaan kuljetusta odottaneesta säiliöstä Kaukokiidon tiloissa.

Peltojen kipsikäsittelyä voi nyt hakea – Itämeren rehevöitymistä viivyttävän hankkeen alue ulottuu Pirkanmaallekin
Kipsi sitoo fosforia peltoon ja antaa aikaa toteuttaa muita vesistöjä suojaavia keinoja. Viljelijälle maksutonta maiden käsittelyä on Pirkanmaallakin mahdollisuus hakea Punkalaitumen seudulla.
Kipsikäsittely vähentää maatalouden valumia ja parantaa veden laatua – ja nyt se laajenee koko rannikolle
Kipsikäsittelyn tavoitteena on vähentää fosfori- ja kiintoainesvalumia jokiin ja mereen. Viime vuosien kokeiluista on saatu rohkaisevia tuloksia ja siksi toimet laajenevat koko rannikkoalueelle.
Eläintilojen lanta voisi korvata lähes kaikki fosforilannoitteet Suomen pelloilla – hinnannousu saanut viljelijät kiinnostumaan
Vasta kriisiaika on saanut vauhtia kierrätysravinteiden kuten lannan käyttöön. Aiemmin kiertotaloustavoitteet ovat jääneet saavuttamatta.

Hämeessä aiotaan parantaa peltomaata kipsin avulla
Kipisin levitystä ei voida käyttää kuitenkaan kaikilla pelloilla. Kipsin vaikutus kestää noin viisi vuotta.
Vesijärven ja Kymijärven hoitokalastus tuotti viime vuonna yli 100 000 kiloa kalaa
Vesistöjen rehevöitymistä pyritään estämään hoitokalastuksella, jossa kalojen mukana vesistä poistuu haitallista fosforia.
Planeettamme kantokyky on koetuksella – tutkijat esittävät avuksi "planeettavaluuttaa"
Ruoantuotannolle tärkeät ravinteet ovat epätasapainossa.
Peltojen ravinnepäästöjä saatu leikattua kipsin, kalkin ja kuidun avulla, mutta viljelijän pitää olla tarkkana, minkä niistä valitsee
Viljelijöille on etsitty keinoja vähentää vesistöihin huuhtoutuvia ravinteita ja tutkimuksissa on saatu hyviä tuloksia eri maanparannusaineiden vaikutuksista. Kustannukset saattavat tulla takaisin nopeasti parempien satojen ansiosta.
Sinilevä kukkii kirkkaanvihreänä marraskuisen järven pinnalla – se on harvinaista, mutta talviset havainnot yleistyvät
Ilmastonmuutos saattaa lisätä talvisten sinilevien määrää. Toisaalta kansalaiset ilmoittavat havainnoistaan ehkä aihempaa ahkerammin.
Itämeren suojelu takkuaa sopimuksista huolimatta – suojelukomission suomalainen tarkkailijajäsen näkee toimet osaksi puuhasteluna
Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio HELCOM päivitti lokakuussa Baltic Sea Action Plan -suojeluohjelmaansa. Meren tilan piti olla hyvä jo nyt vuonna 2021, mutta uusi takaraja on siirretty vuoteen 2030. Meren rehevöityminen ei ole pysähtynyt, vaikka yhdyskuntien jätevedet on saatu puhdistettua.
Expert: Gulf of Finland's low blue-green algae levels this summer 'gives us hope'
The scientist noted that the amount of phosphorus, which is essential for cyanobacterial growth, in the Gulf has dropped by around 60 percent compared to their worst, peak levels.
Levätilanne Suomenlahdella ei räjähtänytkään käsiin, vaikka heinäkuu oli poikkeuksellisen kuuma – Erikoistutkija: "Tämä kesä antaa toivoa"
Tähän mennessä leväkesä on tutkijoiden havaintojen mukaan ollut Suomenlahdella koko 2000-luvun helpoimpia. Tämä voi olla myönteinen merkki Itämeren tilasta, sanoo erikoistutkija Seppo Knuuttila.

Fosforipitoisen lannan siirtäminen on liian kallista viljelijöille – ympäristöjärjestöt vaativat tukipäätöstä vesistöjen suojelemiseksi
Kahdeksan suomalaista ympäristöjärjestöä vetoaa Itämeren ja sisävesien suojelemisen puolesta. Noin kaksi kolmasosaa veteen päätyvistä fosforipäästöistä johtuu maataloudesta, joten maatalousohjelman merkitys vesistöjen suojelulle on merkittävä.
Rehevöityvä Askaistenlahti kaipaa korjaavia toimia
Fosfori- ja typpipitoisuudet ovat kasvaneet ja veden näkösyvyys heikentynyt.

Suurkanala lopetti Karjalankannaksella, mutta pilaa yhä Itämerta – pellolla makaa metreittäin lantaa ja hanaveteen on asukkaan mukaan sekoittunut ulostetta
Karjalankannaksella on lukuisia suurkanaloita, joiden päästöt pilaavat Suomenlahden vesiä. Yksi niistä sijaitsee entisessä Kanneljärvessä, nykyisessä Pobedassa.
Varsinaissuomalainen sikatila kehitti lannan hyödyntämistä, ja nyt fosfori on helppo kuljettaa pois rehevöittämästä Saaristomerta
Varsinaissuomalaisella sikatilalla on kehitetty jo vuosia lannan parempaa hyödyntämistä. Lietelantaa kuivataan siirtelemällä nestemäinen osa toiseen suursäiliöön. Näin kuivatetun lannan fosforipitoisuus kohoaa ja kuljettaminen muualle kannattaa.
Oulun korkeudellakin ensimmäiset kevään merkit alkavat näkyä puissa – ja ne ryhtyvät viestimään keskenään
Puut voivat antaa toisilleen signaaleja rihmastoverkoston kautta.
Teollisuuden jätevesiä sisältävän tekoaltaan vuodosta pelätään ympäristökatastrofia Floridassa
Vuotava allas on toiminut entisen fosfaattikaivoksen jätevesien säilytyspaikkana.
Peltojen fosforikuormaa keventävä kipsikäsittely kiinnosti Varsinais-Suomessa – 9 000 hehtaaria peltoa on jo käsitelty
Seuraava haku maanviljelijöille alkaa maaliskuussa.
Ympäristöministeriö pohtii jatkotoimia Saaristomeren ravinnevalumien ehkäisemiseksi
Tavoitteena on poistaa maatalouden aiheuttama kuormitus päästölistalta.
Seurantatutkimus kertoo karua kieltä: Selkämeri on rehevöitymässä
Selkämeren happipitoisuus on laskenut, fosforipitoisuudet nousseet ja sinilevän määrä lisääntynyt Merenkurkkuun asti.

Tampereen Sorsapuiston lampea yritetään kirkastaa uusintakäsittelyllä
Sorsalampea puhdistettiin pari vuotta sitten alumiinikloridilla. Nyt kokeillaan tehosteannoksen vaikutusta.
Eurajoella rakennekalkitaan peltoja – vähän käytetty menetelmä saattaa keventää vesistöjen kuormitusta
Mukana kokeilussa on 20 viljelijän maita Vähäjoen valuma-alueella.

Lannoitteiden merikuljetusten epäillään aiheuttavan isot fosforipäästöt Itämereen – laivat voivat pestä lastiruumansa avomerellä
Merialueen satamien kautta kulkee vuosittain miljoonia tonneja lannoitteita.
Maatalouden kuormitus Itämereen uhkaa nousta historian pahimmaksi tänä vuonna – satojen miljoonien tukirahat uusjakoon?
Erikoistutkija Seppo Knuuttila sanoo, että maatalouden ravinnevalumat ovat suurin yksittäinen syy siihen, ettei vähennystavoitteissa ole onnistuttu.
Yaran kipsi kulkee Siilinjärveltä vettä pitkin Lounais-Suomeen – lannoitevalmistuksen sivutuote levitetään pelloille Saaristomeren suojelemiseksi
Kipsin tarkoitus on sitoa fosforia, jotta se ei pääsisi kuormittamaan vesistöä.

Merialueen rehevöitymistä torjutaan helikopterista Naantalissa – fosfori sidotaan merenpohjaan kalkkikivellä
Kalkkikiveä levitettiin tänään rehevöityneeseen merenlahteen Naantalissa.
Seilin ja Aspön veneilijöiden palvelut kasvavat – satamiin tulee imutyhjennyslaitteet
Saaristomerellä on nyt 15 kelluvaa imutyhjennyslaitetta.
Selvitysmies: Lanta jalostettava ja kalastusta lisättävä – pahoin saastunut Saaristomeri voidaan vielä pelastaa
Saaristomeri ei ole viime vuosikymmenten aikana päässyt ravinnetaakastaan. Selvitysmies ei kuitenkaan luovu toivosta.
Loimijoen talvitulvat nostivat joen fosforikuorman viisikertaiseksi – nyt tulvia yritetään saada aisoihin uusin keinoin
Ravinteet tuovat joelle kasvustoa riesaksi asti.

Loimijoessa ennätyksellinen fosforikuorma
Fosforikuormitus alkoi kasvaa viime vuonna loppuvuotta kohden.

Itämereen valui ennätyksellinen ravinnekuorma talven runsaiden sateiden takia
Jokien virtaamat olivat joulu-helmikuussa erittäin vuolaita.
Sateinen talvi toi Saaristomereen ison fosforikuorman
Joet olivat sameampia kuin koskaan.

Peltojen kasvipeite sitoo hiiltä, mutta fosforipäästöt vesistöön voivat kasvaa – onko ilmaston- ja vesiensuojelu yhtäaikaa mahdotonta?
Viljelijöitä tuetaan nyt pitämään peltonsa kasvipeitteisinä läpi vuoden hiilensidonnan takia.
Maanviljelijöiden KIPSI-hankkeen hakuaika alkaa – kipsikäsittely vähentää fosforin huuhtoutumista Saaristomereen
Tavoitteena on saada kipsikäsittelyyn 50 000 hehtaaria peltoa.

Vesijärven pohjan hapettaminen lopetetaan – menetelmä oli liian heikko sinileviä vastaan
Hapettaminen Enonselällä on päätetty lopettaa. Vaikka fosforin kokonaismäärä ei laskenut toivotusti, tutkijoille kertyi arvokasta tietoa järvien puhdistamisesta.

Suomenlahden happitilanne oli alkutalvesta poikkeuksellisen hyvä, Selkämerellä fosforipitoisuudet jatkavat yhä nousuaan
Merentutkimusalus Arandan tutkimusmatkalla huomattiin myös, että Itämeren pääaltaan happitilanne on kohentunut.

Fosforihappoa valui lattialle Tampereella
Tynnyri putosi trukista alas, mutta vahinko ei aiheuttanut henkilövahinkoja.
Jorma Javanaisen kuminapelto on veden alla ja osasyyllinen on hänen mielestään Suomen valtio: "Sanottiin, että tehkää mitä teette"
Runsaat sateet ovat aiheuttaneet harmaita hiuksia maanviljelijöille kuluvan talven aikana. Apua kaivattaisiin hallitukselta.

Antero Elorannan kotirannasta alkaa ruskea ulappa – Saaristomeri on ainutlaatuinen ympäristö, mutta suomalaiset hoitavat sitä huonosti
Suomen merialueille valuvan fosforin määrää on saatu leikattua, mutta Saaristomeren osalta päästöt ovat jatkuneet vuosikymmenen samalla tasolla
Tutkija: Itämeri ei ole enää maailman saastunein meri – mutta siinä hyvät uutiset olivatkin
Itämerellä on yhä ongelmansa, joita ilmaston lämpeneminen edelleen lisää.
Uusi tutkimus: Levät sieppaavat jätevesien ravinteita tehokkaasti – kierrättäminen pelloille säästäisi maapallon hupenevia luonnonvaroja
Ravinteiden kierrätyksestä halutaan tehdä Suomessa arkipäivää vuoteen 2030 mennessä.
Voisiko ongelmasta tulla ratkaisu? Viheliäs vesirutto nappaa ylimääräisen fosforin Littoistenjärvestä
Uuden hankkeen tarkoituksena on rakentaa järvien puhdistusmalleja muille järviprojekteille.