Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Turbiinin juoksupyörää lasketaan voimalan turbiinikuiluun.

Oulujokea jäädytetään pitämällä joen virtaus tasaisena – tavoitteena jääkansi, joka estää haitallisen suppojään syntyä

Jäädytysajoa jatketaan, kunnes Oulujokeen on syntynyt kestävät ja riittävän peittävät yhtenäiset jääkannet.

Sieriniemi Kemijoessa Rovaniemellä 1.6.2021

Kemijoki oy valmis miljoonan euron vakuuteen – haluaisi aloittaa Sierilän voimalaitoksen rakennustyöt valituksista huolimatta

Jokiyhtiön saama jatkoaika voimalaitokselle herätti vastarintaa. Vaasan hallinto-oikeudessa on vireillä viisi valitusta.

vesikasvillisuutta evijärvessä

Evijärven juoksutuksessa erityisjärjestelyjä vesivoimalaitoksen kokeiden takia

Muutokset juoksutuksessa alkavat jo tällä viikolla. Evijärven vesipinta laskee hetkellisesti noin seitsemällä sentillä.

Merikosken voimalaitos Oulussa.

Suomessa on ainutlaatuinen voimalaitosten ketju, jonka takia asumattomaan korpeen muutti tuhansia ihmisiä perheineen niitä rakentamaan

Oulujoen vesistön valjastaminen sähköntuotantoon vei parikymmentä vuotta. 1950-luvulla rakentajia houkuteltiin muun muassa asuntojen suihkuilla ja lattialämmityksellä.

Näkymä Näsijärvelle, taustalla Lentävänniemi ja etualalla kerrostaloja.

Mahdollinen sähköpula voi näkyä Pirkanmaan säännöstellyillä järvillä – juoksutukset laskisivat vedenpintaa normaalia enemmän

Suurissa luonnontilaisissa järvissä vedenpinnat ovat laskeneet kesän jäljiltä keskimääräistä alemmaksi eivätkä viime viikkojen sateet ole vielä vaikuttaneet merkittävästi.

Kuvassa aurinko ja tuulivoimalan siipi.

Yllättävä poikkeus: Sähkön hinta palasi viime viikolla "normaaliksi" – enää hinta ei olekaan yli nelinkertainen

Sähkön hinta on ollut useina viikkoina yli 200 prosenttia kalliimpaa kuin vuosi sitten. Sähkön kulutus väheni, vaikka sää oli hiukan tavallista viileämpää.

Joen tumma vesi, taustalla vanha punatiilinen patorakennus. Rannan puut ovat valkoisia kuurasta.

Virtaankosken ympäristöön suunnitellaan matkailu- ja virkistystoimintaa

Käyttötarkoituksen muutoksiin tarvittavaa kaavoitusta käsitellään Sysmän kunnanhallituksessa.

Grafiikka näyttää, kuinka sähkön hinta putosi jopa nollan alapuolelle loppuviikosta.

Tuulivoima rikkoo nyt ennätyksiä, mutta aikanaan tyyntyy – miten sähköjärjestelmä selviää yhä kasvavasta, valtavasta vaihtelusta?

Sähkön kulutuksen pitää mukautua sään vaihteluun sekä teollisuudessa että kodeissa. Esimerkiksi metsäyhtiö UPM toimii jo suurena joustolähteenä, mutta hintaheilahtelu lisääntyy, kun aurinko- ja tuulisähkön merkitys kasvaa.

Grafiikka näyttää, kuinka tuulivoiman tuotanto Suomessa nousi torstaina 6.10. lähes 3 500 megawattituntiin.

Suomen uusi tuulivoimaennätys romahdutti sähkön hinnan – ja tänään ennätys rikotaan uudestaan

Tuulivoima heilauttaa sähkön hintoja ylös ja alas, mutta auttaa myös säästämään vesivoimaa talven kovimman sähköntarpeen hetkiin.

Lintulan Pyhän kolminaisuuden luostari Heinävedellä.

Palokissa haetaan lohikalojen ja vesivoimalan yhteiseloa

Selvityksen mukaan Heinävedellä voisi toimia samanlainen ratkaisu taimenkantojen elinolojen parantamiseen kuin Kuurnan voimalaitoksen läheisyydessä.

Melon voimalaitoksen patorakennelma kuvattuna ilmasta.

Melon vesivoimalaitoksen laaja korjaus valmistumassa Nokialla – pato uudistetaan kokonaan poikkeuksellisella porapaaluseinällä

Melossa padon päällä on kulkenut suosittu kevyen liikenteen ulkoilu- ja oikaisureitti. Pohjolan Voimasta arvioidaan, että reitti voidaan avata uudelleen ensi kesänä.

Placeholder-kuvituskuva, jossa on sininen kartta ja teksti: Läheltä.

Fortum: somessa leviävät väitteet Nuojuan voimalaitoksen ohijuoksutuksista eivät pidä paikkaansa

Facebookissa julkaistulla videolla väitetään, että Fortum juoksuttaa vettä ohi Nuojuan voimalaitoksesta, koska se saa juoksutuksista pörssisähköön sidotun korvauksen.

Vaelluskalojen kulkuväylä Iijoella.

Iijoelle rakennettiin Suomen ensimmäinen väylä, joka mahdollistaa vaelluskalojen poikasten siirtymisen patojen ohi alajuoksulle

Iijoen Haapakoskella avattiin maanantaina Suomen ensimmäinen kalojen alasvaellusreitti. Se mahdollistaa voimalaitoksen yläpuolella kasvaneiden lohen ja taimenen vaelluspoikasten pääsyn alajuoksulle.

Lohi nousee Oulujoessa Merikosken voimalaitoksen kalaportaita pitkin

Lohi ei ole löytänyt Isohaaran kalateihin tänä kesänä – Lohijokitiimi perää yhä ratkaisua voimalaitoksen katkokäyttöön

Kemijoen Isohaaran voimalaitoksen katkokäyttö on vuodesta toiseen noussut tapetille, kun kalateiden toimivuutta on puntaroitu. Voimayhtio PVO kertoo satsaavansa Isohaaraan jatkossa.

Simpeleläinen Mika Kuru maillaan olevan vanhan vesivoimalaitoksen vierellä.

Sähkön hinnannousu saa Mika Kurun vain hymyilemään – pihan pieni vesivoimala tuottaa hänelle jopa tuhansia euroja kuukaudessa

Simpeleläinen Mika Kuru on ollut sähkön suhteen omavarainen jo pitkään. Vesivoimala on aikoinaan tuottanut sähköä esimerkiksi myllylle, mutta nyt lähinnä kahdelle omakotitalolle.

Pato joessa .

Patorakennelma Jämsässä puretaan taimenten tieltä – patojen poistaminen on yleistynyt koko Suomessa

Arvajankosken pato puretaan ja tilalle rakennetaan pohjapato, joka ei estä taimenten vaellusta. Arvajan reitti avautuu esimerkiksi Päijänteen taimenkannalle, joka olisi hyvin heikko ilman istutusta.

Kangaskosken voimalan voimalakanavassa vettä.

Hiitolanjoen Lahnasenkosken ennallistaminen alkoi tietöillä – patotöihin päästään elokuussa

Hiitolanjoen Lahnasenkosken voimalan turbiinit pysäytetään heinäkuun kuun lopussa.

Näkymä alajuoksulle Iijoen Raasakan voimalaitoksen patosillalta

PVO-Vesivoima ohjaa Iijoen kevättulvia nyt uudella säätöjärjestelmällä – tavoitteena on hallita koko jokea eikä vain yksittäisiä voimaloita

PVO-Vesivoima on ottanut käyttöön Iijoella säätöjärjestelmän, jonka tavoitteena on hallita juoksutuksia ja vedenpinnan korkeusvaihteluja aiempaa paremmin.

Vanhankaupunginkosken länsihaarassa on pato, joka aiheuttaa kulkuesteen vaelluskaloille.

Hollantilainen patoasiantuntija tuli Suomeen ja vaikuttui – Helsingin tunnetuin koski on esimerkki uudesta kansainvälisestä ilmiöstä

Euroopassa ja Yhdysvalloissa on purettu jo tuhansia patoja. EU-komission ohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi 25 000 kilometriä vapaana virtaavaa jokea vuoteen 2030 mennessä.

Grafiikka näyttää, kuinka sähkön pörssihinta on kehittynyt joulukuusta 2021 maaliskuun 24. päivään 2022 asti. Korkeimmillaan sähkön hinta on ollut joulukuussa lähes 60 senttiä kilowattitunnilta (sisältäen alv:n), kun taas 24. maaliskuuta sähkön hinta on 12,5 senttiä kilowattitunnilta.

Sähkö on halventunut roimasti huipputasoilta – hinnat silti markkinoiden ennakko-odotuksia korkeammalla

Sydäntalven sähkön huippuhinnat ovat kevätauringon myötä sulaneet etenkin Pohjoismaissa. Sähkö tehdään näillä leveyksillä suurelta osin vesi-, tuuli- ja ydinvoimalla. Pörssihinnan heilunta on kuitenkin lisääntynyt viime aikoina voimakkaasti. Se johtuu muun muassa tuulivoiman lisääntymisestä.

Urpolan luonnonsuojelualuetta halkoo Urpolanjoki. Sen ylle kaatuneita puita ei raivata pois.

Mikkelin Urpolanjoen kalatien rakentamiselle vesitalouslupa

Itä-Suomen aluehallintovirasto määräsi Urpolanjoessa sijaitsevia pohjapatoja koskevan vanhan luvan raukeamaan.

Tervakari on yksi viimisistä koskipaikoista Kemijoen pääuomassa Kemijärven alapuolella. Sierilän vesivoimala hävittäisi nämä viimeiset kosket.

Sierilän voimalaitoksen rakentamisen aloitukselle jatkoaika – Yhtiö: "Valitusprosessit ovat viivästyttäneet hanketta kohtuuttoman pitkään"

Aluehallintovirasto on myöntänyt kolmen vuoden jatkoajan Rovaniemelle suunnitellun Sierilän voimalaitoksen rakentamistöiden aloittamiselle. Kemijoki Oy on tyytyväinen päätökseen.

Taivalkosken voimalaitos Keminmaassa kuvattuna tammikuussa 2022

Vaelluskala-aktiivit kritisoivat Kemijoen kalatiesuunnitelmaa – myös tutkijat pitäisivät luonnonmukaista uomaa parempana ratkaisuna

Taivalkosken voimalaitokseen suunnitellaan 700 metrin kalauomaa. Hanketta arvostelevien mielestä vesivoimayhtiön pitäisi rakentaa uoma, jossa hyödynnettäisiin ympäristövirtaamia ja joka mahdollistaisi myös jokiluonnon elpymisen.

Punatiilinen vesivoimalaitos iijoella, etualalla vettä ja rantapusikkoa.

Iijoen voimaloiden uudella tekniikalla säädetään vesivoimaa ja vedenpintoja

PVO Vesivoima on saanut Iijoella käyttöön uuden automaatiojärjestelmän.

SDP:n kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä istumassa omalla paikallaan eduskunnan istuntosalissa.

Lappilaiset kansanedustajat Taivalkosken voimalaitoksen kalauomasta: "Olemme erittäin iloisia, että nyt otettiin askeleita eteenpäin"

Lappilaiset kansanedustajat iloitsevat Taivalkosken voimalaitoksen kalauoman luvitusprosessin käynnistämisestä.

Taivalkosken voimalaitos Keminmaassa kuvattuna tammikuussa 2022

Vesivoimayhtiö haluaa rakentaa ensimmäisen kalauoman Kemijoen alajuoksulle ja se ilahdutti jokivartiset: "Toivotaan, että asia menee eteenpäin"

Kemijoki Oy:ltä on vaadittu toimivien ohitusratkaisujen rakentamista Kemijoen kaikkiin voimalaitoksiin. Nyt 700 metriä pitkä kalauomaratkaisu on edennyt luvitusvaiheeseen joen alajuoksulla Keminmaassa.

Tutkijatohtori Hamish Pritchard tutkii lumen vahvuutta Kuusamossa uudella menetelmällä. Lunta mitataan laajasti hyväksikäyttäen Kitkajärveä.

Kitkajärvi muuttui lumen mittauksen sensoriksi

Kuusamossa tutkitaan lumen määrää uudella menetelmällä. Mittauslaitteet antavat nykyistä huomattavasti laajemman tiedon lumen määrästä alueellisesti.

1-vuotiaat lohen ja taimenen poikaset on helppo erottaa toisistaan. Vasemmalla vaaleampi lohi ja oikealla punapilkkuinen taimen.

Ylitornion Portimokoskelle halutaan rakentaa kaksi ohitusuomaa vaelluskaloille

Vesitalouslupa on Pohjolan voiman mukaan tarkoitus hakea vuoden loppuun mennessä.

Kosken vesi kuohuu valkoisena ja padon yli rakennettu silta, johtaa punaiselle mökille. Puut ovat kuurassa pakkasesta.

Suomi palauttaa jokia luonnontilaan kiihtyvällä vauhdilla – Tainionvirta vapautuu vesivoimasta Päijänteen taimenille

Valtion rahoituksen turvin Suomessa on vireillä yli 40 hanketta, jossa poistetaan virtavesistä patoja. Joet palautetaan luonnontilaan, jotta uhanalaiset vaelluskalat saavat lisääntymisalueita.

Joessa näkyy vesivoimala ja pato kauempana, joen rannalla on metsää ja puskikkoa.

Pirttikosken voimalan tulevaisuus mietityttää rannan asukkaita – Perhonjoen veden korkeus ja veden laatu ykkösasioita

Satavuotiaan Pirttikosken voimalan tulevaisuus saattaa sisältää purkamisen ja toiminnan lopettamisen tai sitten ei. Joenvarren asukkaita mietityttävät vaikutukset.

Finn Springin Härkänevan tehdas Toholammilla.

Uusiutuvan energian varastointiin etsitään uusia vaihtoehtoja ja haetaan valtion tukea

Aurinko- ja tuulivoima ovat sähköntuotannossaan ja kannattavuudessaan säästä riippuvaisia, mikä on yksi syy energiavarastojen kehittämiseen. Uusiutuvan energian säätömahdollisuuksia helpottavia akkuratkaisuja suunnitellaan myös vesivoimassa.

Tuulivoimaa ja SSAB tehdas

Uudet ja vanhat energiaratkaisut lyövät kättä Pohjois-Pohjanmaalla, mikä voi vaikuttaa ratkaisevasti koko Suomen ilmastotavoitteisiin

Tuulivoimamaakunta Pohjois-Pohjanmaalla on tärkeä rooli Suomen päästötavoitteiden saavuttamisessa. Alueella on myös iso osa Suomen vesivoimasta ja turvetuotannosta. Ilmastopohdintoihin vaikuttavat myös Raahen terästehdas ja Fennovoiman ydinvoimahanke.

Kelluva kalatie on vesivoimalan alapuolella. Järjestelmästä lähtee putkia ohi voimalan.

Ensimmäiset järvitaimenet ovat jo nousseet Kalasydäntä pitkin Leppikosken voimalaitoksen yli – kutualueille ohjaava kalatie otettiin käyttöön tänään

Parin kuukauden koekäytön aikana yli 60 senttisiä järvitaimenia on lähtenyt jo nousemaan padon yläpuolisille kutualueille.

Brasiliaa riivaa kovin kuivuus liki vuosisataan

Liki vuosisataan pahin kuivuus uhkaa johtaa energiapulaan Brasiliassa, katso video

Vesivoimaloiden patojen vedenpinnat ovat ennätyksellisen alhaalla. Myös viljelijät ovat vaikeuksissa, kun sateita ei saada.

Pyhäsalmen kaivos

Valtio kiinnostui Pohjois-Pohjanmaan isoista energiahankkeista – toteutuuko Pyhäsalmen kaivoksen maanalainen vesivoimala viimeinkin?

Kaivokseen suunniteltu pumppuvoimalaitos maksaisi yli 120 miljoonaa euroa. Vesivoimala toisi uudenlaisen energiavaraston ja säätösähköä markkinoille, kun tuuli- ja aurinkovoiman osuus energiantuotannossa kasvaa.

Uutisvahdin läheltä-listan markkinointikuva, jossa kartta

Jumiskon vesivoimala avattiin Kemijärvellä peruskorjauksen jälkeen

Pohjolan voiman omistama Jumiskon vesivoimalaitos Kemijärvellä otettiin peruskorjauksen jälkeen käyttöön elokuun puolessa välissä.

Myllykosken pienvesivoimalaitos Kuusinkijoessa Kuusamossa.

Kuusinkijoen vesivoimalan ostosta tehtiin esisopimus

Kuusinkijoki kuntoon -yhdistys aikoo maksaa voimalan ensi vuoden loppuun mennessä. Tarkoituksena on lopettaa voimalaitoksen toiminta ja palauttaa vedenkulku uomaan.

kirakkajoki

Taimenen tie Kirakkakönkään yli ei aukenekaan ihan pian: voimalan loppu viivästyy, koska säännöstelyn äkkiloppu toisi monia ongelmia

Suomen pohjoisimman vesivoimalan lopetus Inarissa vaatii enemmän suunnittelua kuin aluksi luultiin. Kerran säännöstellyn järven pinnankorkeutta ei voi laskea takaisin luonnontilaan ilman rantaviivan maisemahaittaa. Padon purkaminen lisäisi myös tulvariskejä.

Punatiilinen voimalaitosrakennus metsän siimeksessä

Historiallinen tapaus Hiitolanjoella – liki 100-vuotias vesivoimalaitos puretaan lohen tieltä

Suomessa ainutlaatuinen vesivoimalaitosten sulkeminen alkoi Rautjärven Hiitolanjoella. Kolmesta voimalaitoksesta ensimmäinen sulkeutui nyt ja loput parin vuoden kuluttua.

Kyrkösjärven pato

Eri puolilla Suomea on lähes 90 patoa, jotka sortuessaan aiheuttaisivat suuren tulvan ja välittömän vaaran ihmisille, ympäristölle ja omaisuudelle

Suomi on täynnä patoja, jotka pitelevät vesimassoja. Asiantuntijat nimesivät vahinkovaaraltaan merkittäviksi esimerkeiksi Porin tulvapadot, Seinäjoen Kyrkösjärven ja Kemijärven Seitakorvan. Pahimpia uhkia on treenattu pelastusharjoituksissa.

Allokkoa Oulujärvellä.

Helteinen kesä on näkynyt vesien lämpenemisenä ja järvien vedenkorkeuksissa Oulujoen vesistöalueella

Pitkään kestäneen hellejakson seurauksena Oulujärven pintalämpötila nousi viime viikolla noin 24 asteeseen. Alkuvuoden tulovirtaamat ovat olleet hieman keskimääräistä suuremmat, mutta kuluva kesä on ollut kuitenkin vähäsateinen.

Tuulivoimalaitoksia Latamäessä Luhangassa.

Iin Ollinkorven tuulipuistohanke etenee pienennettynä: ensimmäisessä vaiheessa alueelle on suunnitteilla noin kymmenen voimalaa

Ilmatar-yhtiöllä oli alunperin toiveissa Ollinkorven alueelle jopa yli 60 voimalaa. Kevään aikana suunnitelmat pienenivät, ja ympäristöviranomaisen mukaan maakuntakaava mahdollistaa toistaiseksi noin 15 voimalan rakentamisen.

Simon tuulivoimapuisto

Tuulivoima sijoitetaan pohjoiseen, vaikka energian tarve on suurin etelässä – "Järjenvastaista", helsinkiläinen Stella Harasek toteaa

821 tuulivoimalaa tuottaa sähköä Suomessa tällä hetkellä, mutta määrä kasvaa. Kaksi kolmasosaa uudesta tuulivoimasta tulee Perämeren alueen maakuntiin. Miksei sähköä tuoteta siellä, missä se myös kulutetaan, ihmettelee tunnettu bloggaaja.

Jasper Pääkkönen Tikkurilankosken äärellä.

Jasper Pääkkönen ihastelee Vantaalla vapaana virtaavaa koskea, josta pato on nyt purettu – samalla hän kritisoi kovin sanoin Helsinkiä

Maailmanlaajuinen patojen purkamistrendi etenee Suomessakin. Nyt kalastukselle avattu Vantaan Tikkurilankoski on Pääkkösen mukaan paraatiesimerkki hienosti ennallistetusta kaupunkikoskesta. Päinvastainen esimerkki löytyy Helsingistä.

Sierilän voimalaitoksen rakentamistöiden pitäisi olla jo käynnissä, mutta Kemijoki Oy hakee lykkäystä aloittamiselle

Sierilän voimalahanke jakaa kuntavaaliehdokkaiden kantoja Rovaniemellä

Ylen vaalikoneessa kysyttiin, kannattaako ehdokas Sierilän voimalaa, vaikka se pilaisi jokiluontoa. Kannat jakautuvat myös puolueiden sisällä.

Valajaskosken voimalaitos tulvassa.

Kemijoki Oy ja Lapin ely-keskus eri mieltä Kemijoen tilasta: jokiyhtiö vastustaa kalateiden rakentamista

Ely-keskus katsoo joen olevan tyydyttävässä tilassa, mutta Kemijoki Oy pitää tilaa hyvänä.

Louhikosken voimalaitos Saramojoessa Nurmeksessa on tuottanut sähköä 1920-luvulta asti. Pohjois-Karjalan Sähkö on päättänyt purkaa voimalaitoksen.

Saramojoen Louhikosken voimalaitoksen purkamiselle myönnettiin lupa

Pohjois-Karjalan Sähkön vesivoimalaitoslupa raukeaa Itä-Suomen aluehallintoviraston tekemällä päätöksellä.

Isohaaran voimalaitoksen tulvajuoksutuksia

Keminmaassa Isohaaran vesivoimalaitoksella työtapaturma suurjännitelaitteistoon liittyvässä työssä: tutkinta on aloitettu

PVO-Vesivoima Oy:n mukaan yhteistyökumppanin työntekijä joutui suurjännitelaitteistoon liittyvässä työssä valokaaren vaikutuksen alaiseksi. Henkilöllä ei ole hengenvaaraa ja hän on terveydenhoidon tarkkailussa.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle