Aihe: sepät

Kengitysseppiä ei löydy joka kylältä, vaikka tarvetta heille olisi ja kyselyjä tulee kaukaa

Kengitysseppä Mira Hepo-oja tekee kengityssepän töitä sekä Kainuussa että Pohjois-Pohjanmaalla. Hänestä töitä olisi tarjolla enemmän kuin niitä ehtii tehdä. Hepo-ojan asiakaspiiri on laaja ja kyselyitä tulee kaukaakin.

Ajatuksilla iloa elämään

Flamingot onkin kai valkoisia. (Sei liity tähän mitenkään.)

Seppä Anssi Routavirran kädessä on kahle, joka kertoo ikiaikaisesta perinteestä – kurkista hämärään pajaan

Nuoremman polven käsityöläinen tekee osan tuloistaan myymällä tulessa taottuja tuotteita ulkomaisissa nettikaupoissa.

Nykyajan kyläseppä takoo kaiteita ja portteja, mutta teekkareille on tehty kahlepallokin

Alasinta ei tarvitse päivittää, eikä vasaran malli muutu: ”Yli sata vuotta sitten taottu portti on yhä priimaa”.

Seppä päätti laittaa miekkakurssit tauolle: "Meillä olisi kohta ollut sotajoukko, jos olisimme jatkaneet" – tältä näyttää takomasepän pajassa

Juhani Suolahti on yksi Suomen harvoista takomasepistä.

Historia: Haarniskan salaisuudet – Miten ritarin metallinen suojapuku valmistettiin?

Asesepät rakentavat keskiaikaisen haarniskan.

Miekka oli viikinkiajan piraattituote ja kopiot levisivät myös Suomeen

– Suomi ei ollut viikinkiajan takapajula, sanoo arkeologi Mikko Moilanen.

Rovaniemeläiselle kuvanveistäjälle taideseppien elämäntyöpalkinto

Taidesepät ry. on myöntänyt elämäntyöpalkinnon rovaniemeläiselle seppämestarille ja kuvanveistäjälle Risto Immoselle.

Kylillä kierretään jo viidettä kesää

Radio Suomi tempaa jälleen kuulijat mukaan kesäretkille.

Turvattomuuden tunne tuo sepälle lisää töitä

Kun kotiin halutaan lisää turvaa, niin sepälle tulee lisää taottavaa. Ulos tehdään aitoja ja portteja, ikkunoihin turvakaltereita, rappusiin käsikaiteita ja otekahvoja, luettelee janakkalalainen Juhani Suolahti eli Seppä-Jussi.

Mitkä ovat rahkeet? Entä pivo? On aika päivittää sanonnat nykykielelle – katso tyttöjen versiot

Rahkeet riittävät, lasi menee tuusannuuskaksi, parempi että pyykin pysyy pivossa. Värikkäitä ilmaisuja mutta kaukana nykyihmisen maailmasta. On aika päivittää sanonnat 2000-luvulle. Kokkolalaistytöt Kaisa Hietalahti, Anni Keskipoikela ja Annu-Elina Erkkilä ottivat viiden sanonnan videohaasteen vastaan.

Tämä mies takoo raudasta lähes mitä vaan – katso video

Sepän täysipäiväistä työtä on nykyään tarjolla vain harvalle. Silti alalle on tulossa nuoria innokkaita yrittäjiä. Seppä on tekijä, mutta myös myyjä ja mainosmies. Jutun videossa pedersöreläinen Kay Vikström näyttää kuinka metallia työstetään. Lisäksi hän kertoo työstään seppänä.

Olkitaiteilija hyödyntää myös hukkapalat

Himmeli on satoja vuosia vanha joulukoriste, mutta oljesta on myös paljon muuhun. Tämän on huomannut muiden muassa Pirjo Väisänen, joka tekee himmeleiden lisäksi veistosmaisia olkitöitä Fiskarsissa. Väisäsen teokset ovat hurmanneet varsinkin japanilaisvieraat.

Seppä kirjoittaa tarinansa tulella ja vasaralla: "Koen olevani taiteilija"

Isänsä jalanjäljissä Teppo Nousiainen kävi hopeasepän uralle. Nyt hän itse kouluttaa hopeaseppiä. Mutta oma kädenjälki jää kuitenkin rautaan. Sepän opin vaasalainen mies haki Unkarista ja oma paja on Savonlinnassa.

Perinteet porskuttavat Petäjävedellä – kuuntele raudan ja tarinoiden taivutukset

Yle Keski-Suomi välitti 10. heinäkuuta tunnelmia ja tuntoja Petäjävedeltä. Takomarkkinoilta kuultiin paitsi vasaran ja alasimen kilkettä myös mersukitaraa ja hurjaa pärinää.

Kuvagalleria: Yle Keski-Suomi kylässä Petäjävedellä

Yle Keski-Suomi kyläili Petäjävedellä Takomarkkinoiden aikaan. Iltapäiväisellä kyläilyreissulla Kyläsepässä perehdyttiin sepän työn saloihin Pekka Strömbergin johdolla ja tavattiin soittimia vaikka auton pölykapseleista rakentava Jukka Mäkelä.

Pitävätkö perinteet pintansa Petäjävedellä?

Miten rauta taipuu? Mikä pappa-Tuntureissa kiehtoo ja mistä kaikesta voi rakentaa soittimen? Muun muassa näistä aiheista puhutaan tänään, kun Yle Keski-Suomi kyläilee Petäjävedellä ja välittää paikkakunnan kuulumisia suorana radiossa ja netissä.

Seppä kilpailee taidolla, ei tehokkuudella – katso kuinka taotaan veitsi

Vaikka tekniikka kehittyy, sepän käsityötaidoille on yhä kysyntää. Hollolalainen Jukka Liukkonen harrastaa takomista kotipihallaan, mutta toivoo, että tulevaisuudessa touhulla saisi tienattua edes osan elannosta.

Puulla kulkeva juna vaati voimaa ja varovaisuutta – "Pesään lensivät välillä hanskatkin puiden mukana"

90-vuotias Enok Helén ehti olla 35 vuotta töissä rautateillä. Kivihiilellä ja puulla kulkevat junat vaativat työntekijöiltä kovaa fyysistä ponnistelua ja tarkkuutta.

Puukontekijä: Teen pitkin hampain perinteisiä malleja

Puukkoseppämestari J T Pälikkö valmistautuu Suomenlinnassa kansainväliseen puukko- ja veitsitapahtumaan, joka pidetään tammikuussa Helsingissä.

Könnit – kellonrakentajasuku Pohjanmaalta

Suomen Television vuonna 1963 valmistamassa dokumenttiohjelmassa tutustumme ilmajokelaisen Könnin kellonrakentajasuvun vaiheisiin ja maankuuluun Könnin kelloon. Ohjelma tuo esille suvun jäsenten monitaitoisen lahjakkuuden, jota voi ihailla vaikka Helsingin tuomiokirkon kellotauluista.

Sepän opissa taotaan naulan kantaa

Terva on entisajan Ferrexiä ja naulan kannan pitää olla hyvännäköinen. Sepän opissa mattimeikäläinenkin onnistuu rautanaulan taonnassa.

Hailuoto – kylä meren takana

Luotolaiseksi ei niin vaan tulla – ainoastaan synnytään.

Kylmän raudan seppä ei pääse taivaaseen

Seppäpiireissä sanotaan, että kylmän raudan seppä ei pääse taivaaseen. Posiolaisella Taisto Alasirniöllä tuo taivasosuus lienee varmistettu: Miehen ahjossa rauta hehkuu yli tuhannessa asteessa.Taisto on aina ollut tekemisessä metallien kanssa. Raudan takomisesta ja sepän töistä hän innostui jäätyään eläkkeelle Outokumpu -yhtiön malminetsijänä.

Joensuulaissepät innostuivat polkupyörästä

Joensuun Taitokorttelissa seppien tekemä polkupyöräteos hämmästyttää ohikulkijoita. Pyörä on korkeudeltaan yli kaksi metriä ja se on osittain kierrätetty vanhasta heinäkoneesta. Teos päätynee Taitokortteliin rakennuksen seinäkoristeeksi.

Litran mitta pellistä

Litran mitta pellistä

Kaappikellon valmistus

Kaappikellon valmistus

Seppien oppiin riittää tunkua

Perinteiset käsityöläisammatit vetävät jälleen. Esimerkiksi sepän ammatti on noussut 2000-luvulla uuteen kukoistukseen.

Mestarisepät kiinni arvostetussa palkinnossa

Taidetakomo Tulikiilan seppämestarit Sami Hyvärinen ja Mikko Nousiainen ovat ehdolla valtakunnallisen Taito-palkinnon saajiksi. Arvostettu palkinto jaetaan joka toinen vuosi.

Museo tarjoaa keskiaikaisen äänielämyksen

K.H. Renlundin museo kutsuu kokemaan satojen vuosien takaista Kokkolaa. Harvinaisessa näyttelyssä kävijä voi äänimaisemaan uppoutumalla aistia, kuinka keskiajalla elettiin. Keskiaika on museossa muullakin tapaa esillä.

Käytännön muotoilua

Karu luonto, käsiemme taito ja ajan muokkaamat muodot. Näistä aineksista syntyi suomalainen muotoilu vuonna 1960.

Sami Kärkkäinen jätti lähes 13 vuotta sitten leipurin hommat ja alkoi opiskella sepäksi. Koulut ja käytäntö ovat takoneet vuosien myötä Kärkkäisestä raudanlujan ammattilaisen, jonka pajassa Laukaassa syntyy niin perinnetyökaluja, mittatilaustöitä kuin Jyväskylän kaupungin tonttien rajapyykkitappejakin.

Porilaissepälle tunnustusta

Porilaiselle sepälle Iro Mäntykorvelle on myönnetty Auno ja Mauri Riutun Säätiön Kädentaitajapalkinto tunnustuksena sepäntaitojen vaalimisesta sekä alan yrittäjyyden edistämisestä.

Katoavia ammatteja

Tv-ohjelmassa 1960-luvulta tutustuttiin kädentaitajiin.

Keskiaikainen koulupäivä toi ritarit Hurttalaan

Ritareita, savenvalua, karstausta, kehräystä, seppä, taikuri - keskiaika kävi kylässä Hurttalan koululla. Elämyksellinen oppipäivä omasta historiastamme painui lasten mieliin kuin veitsi voihin. Elävä aikakone auttaa lapsia ymmärtämään menneisyyttä ja arvostamaan kädentaitoja.

Koululaisten keskiaikapäivä

Hattulassa Hurttalan koulun väki nautti aurinkoisesta keskiaikapäivästä. Kulkue vei keskiaikaiseen Pyhän ristin kirkkoon keskiaikaiseen messuun. Sieltä koulun pihamaalle, joka täyttyi miekkojen ja haarniskojen kalinasta, keskiajan musiikista, sepänpajan ahjon savusta ja iloisista ilmeistä. Katso näkyykö tuttuja!

Kenkävero täyttyy käsityöläisistä

Mikkelin Kenkäveron kaksipäiväisille käsityömarkkinoille odotetaan 5000 vierasta. Itä-Suomen Taito ry:n järjestämät markkinat ovat vakiinnuttaneet paikkansa Etelä-Savon matkailukesässä.

Sepän työt kiinnostavat harrastajia

Työkaluista saa maksaa maltaita, jos niitä ylipäätään löytää.

Seppä takoo vaihtoehtoja vapun kertakäyttökrääsälle

Vappuna on paljon väkeä liikkeellä ja siihen saumaan iskee käsityöläinenkin. Työnäytöksissä vapputorilla taotaan kun rauta on kuumaa - rautakausi on nosteessa, arvioi Seppä Tervarauta. Mystiikka, elämyksellisyys ja taotun tuotteen vuosituhantinen kertomus kiehtovat nyt kansaa.

Metsähallituksen viime kesän kulttuuriperintöinventoinneissa tehtiin merkittäviä löytöjä muun muassa Inarin Tsarmi-tunturin erämaa-alueelta ja Urho Kekkosen kansallispuistosta. Muinaislöydöt kertovat kivikauden elämästä Lapissa.

Valokuvavieraana seppämestari Juhani Suolahti

Valokuvassa nuori mies nojaa itäsaksalaiseen nelipyttyiseen moottoripyörään. Ylpeyttä ei himmennä, että se on länsipeli BMW:n itäkopio. Pyöräily on valokuvavieraana olevan seppämestarin vastapaino pajalla oloon, vaikka työ on mieluista ja haastavaa.

Päiväkirjavieras Martti Malinen

Viikon päiväkirjavieraamme harrastus, sepän työt, on muuttunut elinkeinoksi. Puumalan Niinisaaressa Hanhiniityn pajassa taotaan mm. huolikoukkuja, puukkoja ja pieniä kirveitä.

Luovuutta ja terapiaa ahjon ääressä

Sysmässä, Vanhakartanon idyllisessä miljöössä sijaitsee maamme suurin paja. Suurimman siitä tekevät kahdeksan ahjoa, joiden ääressä on työskennellyt niin alan harrastajia kuin ammattilaisiakin 30 vuoden ajan.

Teijo on perinteisen vireä kyläyhteisö

Teijon retkeilyalue vetää erätunnelmaan pidemmänkin taipaleen takaa. Kiireisen kaupunkilaisen on hyvä rauhoittua yhden Suomen erikoisimman pyhätön, Teijon kirkon, kulmilla ja kuvankauniin Matildanjärven rannalla.

Kädentaitojen mestari ei pelkää epäonnistumista

Perinteiset kädentaidot ovat taas arvostettuja. Padasjokelainen Reino Halin tietää tämän, sillä hän käy vuosittain noin sadassa tapahtumassa eri puolilla Suomea kertomassa ja esittelemässä perinnetöitä pellavasta raudantaontaan. Halinin vanhan torpan pihapiiri lähellä Evoa on oikea aarreaitta.

Merirosvoradio modernisoi Kalevalan

Keskeiset juonenkäänteet neljässä minuutissa

Stundarsin käsityöläiskylä

Stundarsin käsityöläiskylä sijaitsee Mustasaaressa Pohjanmaan maakunnassa.

Matkalla Kaukoitään

Paavo Noposen ja Enzio Sevonin olympiamatka Tokion kesäolympialaisiin vuonna 1964 tuotti myös matkailuohjelmasarjan Kaukoidästä. Sarjan ensimmäisessä osassa pysähdytään Turkissa ja Persiassa.