Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Meillä ei ole varaa menettää enää yhtään Aleksis Kiveä

Onko sala-aatelinen syntyperä selitys Kiven menestykselle?

Jari Ehrnroothin kolumni: Suomalaisuuden koodi

Suomalaisuuden snellmanilainen koodi selittää sen, miksi me niin hanakasti luovutamme ratkaisuvaltamme julkiselle vallalle, pohtii Jari Ehrnrooth kolumnissaan.

Monday’s papers: Intolerant Finland, school trip uproar and flag centennial

Today’s papers talk about Finland’s lacking attraction for returning students, school trips ruining family finances and explain why the 100-year-old Finnish flag is not red and yellow.

Historioitsija Teemu Keskisarja havahtui suomen kielen rappiotilaan viimeistellessään Aleksis Kiven elämäkertaa: "Englanti tyhmentää kaikilla arjen tasoilla"

Aleksis Kivi oli nero, sanoo kulttuurivieras Teemu Keskisarja. Suomalaismielisyydestä on reilussa sadassa vuodessa edetty aikaan, jossa suomalaisia palvellaan Suomessa englanniksi. Se sapettaa historioitsijaa.

Eero Järnefeltin taiteilijakoti Suviranta vaihtaa omistajaa ja on askeleen lähempänä avautua laajalle yleisölle

Järvenpään kaupunginvaltuusto päätti illan kokouksessaan ostaa kiinteistön ja muuttaa sen asteittain museoksi.

Eero Järnefeltin Kaski on yhtä uuttera kuin kuvaamansa kaskenpolttajat

Kaski-teos on ahkera kiertäjä ja uuttera maailmanmatkaaja. Nytkään se ei ole kotonaan Ateneumissa, vaan Hämeenlinnassa.

Perjantai 12.5.2017 (radio)

Monet ulkomaiden kansalaiset saivat viime vuonna Suomen kansalaisuuden. Suomessa on nyt yli 1000 sähköautoa. Perjantaina on vietetty Johan Vilhelm Snellmanin päivää. Suomi-koulut ovat saaneet palkinnon. Varsovan Suomi-koulu lähettää terveisiä 100-vuotiaalle Suomelle.

J. V. Snellmanin teokset julkaistiin kaikkien käyttöön – lähdeaineisto käsittää 25 000 sivua

Lähdeportaaliin tulee myös katsottavaksi Snellmanin Kuopio –dokumenttielokuva.

Antti Heikkisen kolumni: Sivistymätöntä patsastelua Snellmanin päivänä

Mikä pirun Snellman, ja miksi Suomen historia alkaa itsenäisyydestä, kysyy Antti Heikkinen.

Kuinka suomea opittiin kirjoittamaan?

Kirjoitetun kielen luominen on hidas prosessi

Historioitsija syyttää nykyaikaa aatteettomuudesta - "Eläköön nationalismi!"

Historioitsija Teemu Keskisarjan mielestä kansallisaatetta tutkitaan nykyään kuin syöpää. Hän uskoo, että jälkipolvet eivät nykymenoa hyvällä katso.

Presidentti Niinistön taidemitalissa näkyvät kohtaamisen jäljet

Paasikivi-seura julkisti tänään presidentti Sauli Niinistön kunniaksi painettavan taidemitalin. Kuvanveistäjä Tapio Kettusen suunnittelemasta mitalista teetetään 300 kappaleen painos.

Sankaritarina ei unohdu: Onni sukelsi joen jään alle ja pelasti pienen veljensä

Onni Lassila sukelsi 60 vuotta sitten joen jään alle virtaavaan veteen pelastaakseen hukkumaisillaan olevan veljensä. Muistona tapahtumasta Lassilalla on presidentti Paasikiven myöntämä hengenpelastusmitali. Hengenpelastusmitaleja on myönnetty kohta sata vuotta eli vuodesta 1920 lähtien.

Suomalaisväestö sai palata Porkkalaan 60 vuotta sitten – katso videot

Vuokrasopimuksen oli alkujaan määrä kestää aina vuoteen 1994. Presidentti Juho Kusti Paasikiven iloksi Neuvostoliitto teki suurvaltapoliittisista syistä toisenlaisen päätöksen jo vuonna 1955.

Pimeä historia: Suomalaiset terroristit – ensimmäiset lööpit yli sata vuotta sitten

Teemu Keskisarja ja Marko Kämäräinen terrorin jäljillä.

Niinistön mahdolliset liikemiestukijat vaikenevat

Vain harva liike-elämän edustaja haluaa kommentoida mahdollista rooliaan presidentti Sauli Niinistön kampanjassa. Suursijoittaja Jari Paasikivi muistelee tukeneensa Niinistön vuoden 2006 kampanjaa 3 000–5 000 eurolla.

Rudus aloittaa yt-neuvottelut – palkkalistoilta voi kadota parisataa ihmistä

Toimitusjohtaja Lauri Kivekäs vahvistaa, että Rudus on aikeissa vähentää väkeä taantuneen rakentamisen takia.

Asiantuntija: Sipilä käyttää keinoa, johon edes Paasikiven ei tarvinnut turvautua

Pääministerin puhe suoraan kansalla on harvinainen keino. Sen takia puheeseen liittyy vahva viesti.

Lakitus ja professorin uitto palasivat Kuopion torille

Vappuaaton vietto palasi tänä vuonna entiselleen, kun Veljmies ja Siskotyttö saivat lakin päähänsä Kuopion torilla.

Valkolakkisesonki alkaa! Katso, mitä ylioppilaslakki on ajan saatossa kertonut käyttäjästään

Ennen vanhaan ylioppilaslakkia pidettiin päässä niin yliopistojen käytävillä kuin heinätöissäkin. Uppsalalaisen päähineklassikon historia kytkeytyy myös svekomaanien ja raivosuomalaisten fennomaanien kielitaisteluun.

Paasikiven vai Niinistön linjalla - Venäjän suhde on herkkä kysymys keskustalle

Paavo Väyrynen vaatii keskustaa vannomaan jo nyt, että puolue on Paasikiven linjalla myös eduskuntavaalien jälkeen. Kaikki puolueessa eivät halua tehdä asiasta isoa asiaa.

"Sananvapautta täytyy jatkuvasti vartioida" – Je suis Charlie -kampanja näkyi myös Kuopiossa

Kuopiolaiset pitivät hiljaisen hetken sananvapauden puolesta asian esitaistelijan, Johan Vilhelm Snellmanin muistomerkillä. Järjestäjä muistuttaa, että sananvapauden historia Euroopassa on vielä lyhyt.

Stubb suomi konsensusta Snellman-säätiössä

Alexander Stubbin mukaan J.V. Snellman ja hänen aikalaisensa loivat Suomesta "hullun vision" edistyksen kärjessä. Pääministeri uskoo, että Snellman olisi tänä päivänä ihmeissään Suomen pysähtyneisyydestä.

Aurora oli Suomen ensimmäinen Idols-voittaja

Kirjailija Raija Orasen mukaan Aurora Karamzinin pääsy Venäjän tsaarin hoviin oli hänen kauneutensa ja ominaisuuksiensa ansiota. Hovi oli yhtä aikaa tuon ajan eduskunta ja hallitus. Se oli virkamieskoneisto ja verkosto, jolla hallittiin.

Sibeliuksen, Paasikiven ja Eino Leinon nähneet yli satavuotiaat lehmukset kaadettiin Hämeenlinnassa

Hämeenlinnan kaupunki on kaatanut pitkän rivin ikivanhoja lehmuksia kuuluisan Lyseon tontilta. Perinteikkään oppilaitoksen tontilla kasvaneet vanhat puut olivat kukaties paikalla jo silloin, kun tuleva säveltäjä, presidentti ja runoilija kävivät opintietään Hämeenlinnassa. Lehmukset tulivat kuitenkin lopulta tiensä päähän.

Kuvanveistäjä Emil Wikströmillä oli aikaa puutarhalle, lapsenlapsille ja tähdille

Emil Wikströmin tyttärentytär Irmeli Ivalo-Sjölie muistelee isoisäänsä Yle Uutisten haastattelussa. "Hän oli hyvin rauhallinen ja sanoi, että antaa kiiruun mennä menojaan". Emil Wikströmin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta.

Lattialankkujen alta löytyi satoja leimattuja vaalilippuja – mitä tapahtui vuoden 1911 eduskuntavaaleissa?

Lopen Läyliäisissä sijaitsevan Roution tilan vanhan päärakennuksen uumenista löytyi juhannusviikolla poliittinen aarre. Purkutöiden yhteydessä keittiön ja kamarin lattialankkujen alta löytyi satoja vuoden 1911 eduskuntavaalien leimattuja vaalilippuja. Senaattori Yrjö-Sakari Yrjö-Koskisen pojan rakentaman tilan historia sai loppumetreillä mielenkiintoisen käänteen.

Nyysikö Suomen valtionjohto keisarilliset kalusteet ja pöytähopeat?

125-vuotias Langinkosken keisarillinen kalastusmaja rakennettiin Suomen suuriruhtinaan Aleksanteri III:n käyttöön. Myöhemmin sieltä katosi runsaasti irtaimistoa. Tavarat löytyivät Kultarannasta ja valtioneuvoston tiloista. Presidentti Paasikivi ei suostunut palauttamaan sänkyjä ja tuoleja takaisin.

Hämeenlinnan lyseon ihmeteini kirjoitti kieliopin 80 vuodeksi

Emil Nestor Setälän syntymästä tuli viime viikon torstaina kuluneeksi 150 vuotta. Kyseessä on varsin poikkeuksellinen mies, sillä hän loi teini-ikäisenä Suomen kieliopin.

Miedot tunteet kyllästyttivät Minna Canthia

Minna Canth oli vahva persoona, joka herätti tunteita

Juhani Ahon, Minna Canthin ja Elisabeth Järnefeltin salonkielämästä kirja: säpinää kuin Kauniissa ja rohkeissa

Romantiikan nälkäiset ja kulttuurihistoriasta kiinnostuneet ihmiset voivat tarttua hanakasti Tarja Lappalaisen uutuuskirjaan. Salonkielämää johdattaa lukijan aatelisrouva Elisabeth Järnefeltin ja kirjailija Minna Canthin salonkien pyörteisiin. Komea Juhani Aho valloitti salonkirouvien sydämet.

Paasikivi aloitti uransa laulunopettajana Lahdessa

Juho Kusti Paasikivi on piirtänyt nimensä Lahden historiaan. Lahti oli hänen varhaisten vuosiensa koti. Politiikkaan hän meni mukaan jo silloisessa Lahden kauppalassa ja jätti jälkensä myös Lahden koulumaailmaan.

Saavutus tämäkin: Kuopiossa on tiettävästi eniten muistolaattoja

Asialle vihkiytyneen kansliasihteerin aikana eri puolille Kuopiota ilmestyi peräti 50 muistolaattaa. Kaikkiaan kaupungissa on lähes 70 muistolaattaa, ja sillä Kuopio kilpailee Turun kanssa Suomen laattapääkaupungin tittelistä.

Hurmeen hurja teatteritrilogia alkaa Porista

Teatterin moniosaaja Juha Hurme ohjaa parhaillaan Porissa uutta komediaansa Suomalaisten puolustus. Se on säkenöivä katsaus suomalaisuuteen historian avulla.

Toinenkin uusi Järnefelt pulpahti esiin - omistaja otti yhteyttä nähtyään uutisen

Eero Järnefeltin Talvi-niminen grafiikkavedos on tehty samoihin aikoihin kuin aiemmin lauantaina uutisoitu grafiikka.

New Järnefelt artwork of Sibelius found

A previously unknown work by Finnish artist Eero Järnefelt has been discovered.

Eero Järnefeltin tuotannosta löytyi aiemmin tuntematon teos

Yksityisomistuksessa oleva grafiikkateos tuli esille Järvenpään taidemuseossa avautuneen Järnefelt-juhlanäyttelyn yhteydessä.

Kapulakieli ajaa virkamiehiä koulunpenkille

Suomen kieli tuli maamme viralliseksi kieleksi tasan 150 vuotta sitten. Keisari Aleksanteri II allekirjoitti kieliasetuksen vieraillessaan Hämeenlinnassa. Ratkaisevan aloitteen teki senaattori J.V. Snellman, joka tapasi keisarin edellispäivänä Hattulassa. Suomen kielen virallistamisella oli huomattava vaikutus Suomen kehitykselle. Tänä päivänä kielitaistelua käydään selkeämmän virkakielen puolesta.

Abit pohtivat äidinkielen kokeessa ruokavalintoja

Yhtenä vaihtoehtona äidinkielen esseekokeessa oli vertailla Pieter Hugon valokuvaa länsiafrikkalaiselta kaatopaikalta Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset -maalaukseen.

Eero Järnefelt ja Jean Sibelius - silkkiuikku ja joutsen

Suomen taiteen kultakauden eturiviin kuuluneen mestarin Eero Järnefeltin töitä on parhaillaan esillä Ateneumissa. Mutta tiesitkö, että tämä Järnefeltien taiteilijaveljeksistä keskimmäinen oli Jean Sibeliuksen läheinen ystävä?

Eero Järnefelt isänmaan asialla

Kansallistaiteilijoihimme kuuluvan Eero Järnefeltin toive oli ryhtyä kansakoulunopettajaksi. Isä käänsi poikansa pään ja tästä tuli yksi Suomen kuvataiteen kultakauden mestareista. Ateneumin taidemuseo esittää tiivistelmän Järnefeltin tuotannosta taiteilijan syntymän 150-vuotisjuhlan kunniaksi.

Lukeva poika sai hetkeksi lämmikettä

Kokkolan keskustassa sijaitseva nuoren J.V. Snellmanin patsas sai keskiviikkona päähänsä pipon ja kaulaansa villahuivin. Patsaan varustelija, Keski-Pohjanmaan mielenterveysyhdistys, halusi tempauksella kohdistaa huomiota meneillään olevaan mielenterveysviikkoon.

Purtilo ei ole Pierua pahempi paatin nimi

Kaunis naisen nimi vai arveluttavaa alapäähuumoria? Merellä voi välillä hieraista silmiään, kun tavaa laineilla killuvien alusten nimiä. Veneitä on ristitty yhtä moninaisin tavoin kuin on omistajiakin, joten niissä on vaikka kesäisen seurapelin ainekset.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle