Aihe: kellosepät

Kolmannen polven kelloseppä Seppo Tienhaara tuntee vanhat kellot ja koneistot – pohjalaisverstaalle tulee korjattavaa kauempaakin, koska osaajien määrä vähenee

Kelloseppä Seppo Tienhaaran elämäntyö on esillä kellomuseossa Karijoella Etelä-Pohjanmaalla. Vanhojen kaappi- ja tornikellojen korjaamiseen tarvitaan osaamista ja melkoisesti tilaa, missä osia liikutella.

Ei vain kellonrakentajia – Könnien uusi sukukirja esittelee kelloistaan tunnetun suvun maanviljelystä ja viinanpolttoa

Könnien parempaa viinaa sanottiin dissuksi. Siitäkö tulee nykypäivän tissuttelu-sana, miettii sukukirjan toimittanut Martti Koskenkorva. Kirjassa Koskenkorva ja suvun oltermannikunta selvittävät, miten vaatimattomasta tilasta tuli nopeasti yksi Ilmajoen vauraimmista.

Pieni opinahjo Espoossa valmistaa avaruusteknologian ja kvanttitietokoneiden rakentajia – nyt kellosepistäänkin tunnettua koulua uhkaa lopetus

Kelloseppäkoulun alasajo alkaa ensi vuonna, jos valtion tuki ei kasva, sanoo yli 70-vuotiaan koulun rehtori Tiina Parikka.

Raatihuoneen kello ei lyö – toimii vasta ensi kuun puolella

Kellon vasaraosassa on vika, jonka korjaamista selvitetään.

Ella Tuovinen, 27, kouluttautuu alalle, joka on hiljalleen katoamassa – Suomen viimeistä kelloseppäkoulua uhkaa sulkeminen, vaikka töitä riittäisi

Suomalaisia kelloseppiä kaivataan myös maailmalla. Jopa Sveitsin kelloliitto on vedonnut Suomen kulttuuriministeriöön koulutuksen säilyttämiseksi.

Tuomiokirkon kellojen kulku kummastuttaa Mikkelissä – ”Vai ettei kirkko muka kiinnosta”

Mikkelin näkyviin maamerkkeihin kuuluvan Tuomiokirkon yli 100 vuotta palvelleiden kellojen epätarkkuus on ärsyttänyt kaupunkilaisia vuosia.

Ilmajoen Könnit keksivät älykellon jo kaksisataa vuotta sitten – "seitsenviisarinen" on kellosepän unelma

Karijokelainen kelloseppä Seppo Tienhaara on todennäköisesti viimeisiä kelloseppiä, joka pystyy rakentamaan koneiston arvostettuun könninkelloon.

Kuopion kaupungintalon vanhan kellokoneiston luultiin kadonneen iäksi – sitten eläkkeellä oleva huoltomies ilmoittautui apuun

Yli sata vuotta sitten asennettu kellokoneisto poistettiin käytöstä vuonna 1951. Ajan myötä koneiston olinpaikka unohtui.

Kuopion kaupungintalon kello huolletaan – palaa paikoilleen ennen vappua

Kaupungintalon kellon alkuperäinen, mekaaninen rattaisto on kadoksissa ja esimerkiksi historioitsijat kaipaisivat tietoa sen olinpaikasta.

"Kelloon voidaan laittaa jopa useita tuhansia euroja" – Perinteinen rannekello taas yhä useamman ranteessa

Laadun lisäksi kellon hankinnassa panostetaan nyt myös määrään. Yhdellä ihmisellä voi olla useita kelloja eri käyttötarkoituksiin.

Kaiverrus saattaa laskea kellon arvoa – "Se on vähän kuin pitäisi toisen housuja jalassa"

Romuläjästä löytyi kultakuorinen Omega-merkkinen rannekello. Kelloon oli kaiverrettu tunnetun poliitikon nimi. Kyseisen kellon hinta nousi, mutta usein kaiverrus laskee kellon arvoa.

Kello kertoo enemmän kuin ajan – suomalaissepät arvossaan maailmallakin

Kellokulttuuri elää vahvana kännykkäkaudellakin. Etenkin retro- ja vintagekellot ovat nyt suosittuja. Suomalaisten kelloseppien osaamista arvostetaan maailmallakin.

Haluaisitko ranteeseesi James Bond -kellon? Varaudu huoltamaan arvokelloasi isolla rahalla

Mekaaninen kello erottuu ajannäyttäjien joukosta, mutta kellovanhuksen huolto voi maksaa huikean summan. Kelloihin ovat hurahtaneet miesten vanavedessä myös naiset.

Epilepsia ei ole este elämälle

Epilepsiaa sairastavat kohtaavat edelleen arjessaan ennakkoluuloja. Taudin hoito on kuitenkin kehittynyt, ja useimmat epileptikot pystyvät elämään normaalia elämää.

Statussymboleita ja rymykelloja – Rannekellojen myynti on kasvanut taantumassa

Kello- ja korualan myynnin kasvua selittävät muun muassa kiinalaiset matkailijat, joita kiinnostavat sveitsiläiset kellot. Entistä useampaa suomalaisnuorta viehättää asukokonaisuus, johon kuuluu myös rannekello.

Könniläisen salavipua säädetään karkauspäivänä – "Suurin vaara on, ettei kuupa putua"

Könniläisen kalenterikellon monet toiminnot hoitaa 1840-luvulla rakennettu tekniikka. Kellovanhuksen automatisoinnista kuitenkin puuttuu karkauspäivä – melkein. Martti Koskenkorva tietää, että kellossa on salavipu, joka hoitaa homman, kunhan sen kääntäjällä on vakaa käsi!

Perheyrittäjä Jari Paasikivi: sukupolvenvaihdos on kellosepän tarkkaa työtä

Suomessa mietitään parhaillaan 50 000 perheyrityksessä, kuinka varmistetaan onnistunut sukupolvenvaihdos. Nostetaanko keulille oman suvun edustaja vai ulkopuolinen ammattilainen?

Pitkän linjan kelloseppä ei työtä kavahda – yrittäminen jatkuu, kunnes kellon vieteri katkeaa

Mikko Keisun perustama Oulun Koru on palkittu EY Entrepreneur of the Year 2015 –yrittäjäkilpailun aluevoittajana. Kansainvälinen tunnustuspalkinto ojennetaan menestyville nopeasti kasvavien ja vastuullisten yritysten omistajayrittäjille.

Tuore sukututkimus paljastaa: Könnin sukuun livahti sinne kuulumattomia

Kelloistaan ja maanviljelystaidoistaan tunnettu Könnin suku kokoontuu lauantaina kotipitäjäänsä Ilmajoelle sukukokoukseen. Kokousväki saa kuullakseen uuden tutkimuksen esiintuomaa tietoa sukuhaaroista, joita ei ole aiemmin tutkittu. Uuden tutkimustiedon valossa osa suvusta ei olekaan Könnin sukua.

Lontoon Big Ben oikuttelee

Maailman kuuluisin kello on edistänyt ainakin parin viikon ajan, kertovat kellosepät. He ovat työskennelleet kuumeisesti Big Benin saamiseksi tasapainoon, mutta toteavat, että kyseessä on 156-vuotias kello.

162-vuotias kaipaa huoltoa – Porin kuuluisin kello pysähtyy maanantaina

Porin raatihuoneen kello on käynyt jo 162 vuotta. Ensi maanantaina se pysähtyy kahdeksi viikoksi. Kellon viisarit ovat kärsineet ajan saatossa niin paljon, että ne ovat huollon tarpeessa.

"Kun viisari värähtää, jotain tapahtuu" – vanha ilmapuntari haastaa modernin sääaseman

Sään ennustaminen ja havainnointi on aina kiinnostanut ihmistä. Konstit on monet, mutta yksi vanhimmista on ilmapuntari. Nykyaikainen sääasema sen sijaan välittää paikallista täsmätietoa digitaalisesti suoraan käyttäjälle.

Sananen – Viisarin kääntäminen sieltä

Kelloja käännettiin. Joillakin värähti viisarissa ja väärään suuntaan. Huono olo ei lisää tuottavuutta.

Iloisesti Hammondilla – legendaarinen B3 taipuu progeen, rokkiin ja Bachiin

Kemiläinen Matti Adolfsen omistaa soitin- ja laitearsenaalin, jolla ovat soittaneet muun muassa Uriah Heepin Ken Hensley, Lenni-Kalle Taipale, Kari Hautalampi sekä muuan Ray Charles. Adolfsenin Hammond B3 -urkuja on roudattu lainaan myös rock- ja heviorkesterille, mutta taittuu niillä kirkkomusiikkikin.

Mekaanista kelloa ei aika riko – kelloseppä elvyttää perintökellonkin

Monesta kodista löytyy vanhoja kelloja, joita ei ole käytetty enää jopa vuosikymmeniin. Syy voi olla se, että kännykän kello on syrjäyttänyt vanhan perintökellon, tai sitten vanha kello ei enää suostu toimimaan. Arvokasta ajannäyttäjää ei kuitenkaan tarvitse hylätä, vaan sen voi antaa kellosepälle tarkastettavaksi ja korjattavaksi.

Formulamekaanikko on kuin kelloseppä – Kouvolasta mekaanikoksi aina F1-sarjaan saakka

Helmikuun alusta lähtien Kouvolan Aikuiskoulutuskeskuksessa on koulutettu uusia autourheilumekaanikkoja tukemaan tulevaisuuden kimiräikkösiä ja valtteribottaksia. Yksi yhdeksästä mukaan valikoituneesta on Jani Johansson. Yhdessä opiskelukaveidensa kanssa hän harjoittelee Valtteri Bottaksen vanhalla formula-autolla.

Museo haluaa säilyttää keskustan vanhimman puutalon – "tehorakentaminen ei aina paras vaihtoehto"

Museo puolustaa Lahden ydinkeskustan vanhaa puutaloa. Alueella on käynnissä asemakaavamuutos, mutta museo katsoo, että alue on myös valtakunnallisesti arvokas.

Vintage-harrastus on lisännyt vanhojen rannekellojen myyntiä

Vielä kymmenen vuotta sitten menneiden vuosikymmenten rannekelloja ei ostettu juuri lainkaan. Nykyään 20–30-vuotiaista on tullut merkittävä kellojen ostajaryhmä. 

Kelloseppä Antti Rönkkö: Rönkkö-kellojen viimeistely vaatii hiljaisuuden, siksi teen töitä iltaisin ja öisin

Aapon ja Janin Mitä jäbä duunaa -osioon vieraaksi saapui kelloseppä Antti Rönkkö. Haastattelussa nimikkokelloja valmistava Antti kertoi muun muassa sen, paljonko yhden Rönkkö-kellon tekemiseen menee aikaa.

Turkulaiset taas ajan tasalla – kaupungin kakkoskello korjattiin

Turun kauppahallin kellokoneisto on ollut jo pitkään huollossa. Vanha ajannäyttäjä palaa taas tositoimiin perjantaihin mennessä.

Big Benin kellotaulujen pesu-urakka alkoi – video

Yhden Lontoon kuuluisimman maamerkin, parlamentin kellotornin, kellotaulujen puhdistus kestää useita päiviä.

Kelloseppäkoululla menee aika hyvin

Maan ainoa Kelloseppäkoulu kantaa huolta alan koulutuksen tulevaisuudesta. Valtio ajaa ammatillista koulutusta suurempiin yksiköihin, minkä pelätään kaventavan osaamista. Erityistä tarkkuutta vaativista taitajista on kuitenkin kysyntää teollisuudessa.

Luuletko kelloasi vesitiiviiksi?

Rannekellossa oleva merkintä vesitiiviydestä ei takaa kellon vedenkestävyyttä. Lähinnä urheiluun ja sukeltamiseen tarkoitetut laadukkaat kellot pitävät vettä.

Stalinin taskunauriit salakuljetettiin Suomeen

Ensin yönä kello 4 siirrytään talviaikaan ja kellon viisarit siirretään tunnilla taaksepäin. Espoossa sijaitsevassa Suomen Kellomuseossa on aikarauta poikineen.

Tuhansien tarinoiden kello

Kännykkäkulttuuri on lähestulkoon tuonnut rannekellokulttuurin. Kännykän alkuaikoina kellojen käyttö putosi puoleen, mutta kelloalalla on nyt varsin positiiviset näkymät.

Taide saa järkyttää

Taide ei aina ole kaunista tai esteettisesti miellyttävä kokemus. Eikä sen pidäkään olla. Ruma ja kamala taide saattaa onnistua kaivamaan katsojan sisuksista asioita ja tunteita, joita mieli ei muuten muistaisi.

Kello sekoaa magneettikentässä

Rannekello voi pysähtyä hetkellisesti, jos se joutuu voimakkaaseen magneettikenttään. Kännykän säteily ei kelloon vaikuta, vakuuttaa kelloseppä.

Kaappikellon valmistus

Kaappikellon valmistus

Poliisi: Yllättävän moni veneilijä juo alkoholia "kellosepän tarkkuudella"

Jos sää suosii, juhannus on venepoliiseille kiireistä aikaa. Osa veneilijöistä tuntee alkoholin sietokykynsä harvinaisen tarkasti.

Kello on taas ajassa

Mekaanisen kellon tarina alkaa 1000-luvulla. Kelloala elää nyt renessanssia ja nimenomaan mekaanisia kelloja valmistetaan enemmän kun koskaan aiemmin.

Virkkaus koukutti Jorman jo 30 vuotta sitten

Nykyään trendikäs harrastus, virkkaaminen, oli Jorma Mattilan näpeissä jo vuosikymmeniä sitten. Nyt 68-vuotias lahtelaismies hurahti virkkaukseen 30 vuotta sitten, kun perhe tarvitsi parisängyn peiton. Ideat erilaisiin myssyihin syntyvät Mattilan oman luovuuden tuotoksena.

Kotkan kirkon tornikello käyntiin maaliskuussa

Kotkan kirkon tornikello lähtee käyntiin hieman ennakoitua myöhemmin. Kello on ollut korjattavana Jyväskylässä. Kello onkin saatu kuntoon, mutta seurakunnan omissa töissä kellon tilan valmistelut ovat hieman myöhässä.

Turun tuomiokirkon kello on taas kunnossa. Tornin neljän kellotaulun viisareita kääntävä koneisto alkoi eilen edistää tunnilla. Vika saatiin korjattua keskiviikkoaamuna muutamassa tunnissa.

Nykynukketeatteri muuttaa Kalevalan scifiksi

Scifikalevalan lavasteissa muun muassa kellosepäksi muuntunut seppä Ilmarinen kurkistaa asuntovaunun ikkunasta. Pyöreä asuntovaunun peräosa on taivutettu ohuesta pellistä. Nukketeatterilavasteet vaativat muunneltavuutta, keveyttä ja tekijältään Pelle Pelottoman luonnetta.

Kesäaika lähtee talvilomalle - yövuorolaisille tunti lisää töitä

Kesäaika pakkaa tavaransa ja lähtee puoleksi vuodeksi lomalle. Puikkoihin hyppää tulevana viikonloppuna niin sanottu talviaika, joka kääntää kelloja tunnin taaksepäin. Monille tämä tietää sunnuntaina tunnin pidempiä unihetkiä, mutta toisille tunnin pidempää työvuoroa.

”Myllykosken näivettyminen alkoi 50-luvulla”

Myllykoskelainen Aake Mäkelä on katsellut liikkeensä ikkunasta Myllykosken tehtaan savuja 1950-luvulta asti. Nyt on vaikea käsittää, että tehdas pysähtyy vuoden loppuun mennessä.

Vaasassa vahingoitettiin torstain ja perjantain välisenä yönä henkilöautoja seitsemässä eri paikassa. Autoista rikottiin muun maussa sivupeilejä ja takaikkunoita.

Valtioneuvoston linnan kello saa kultaajamestarilta uuden elämän

Kultaajamestari Raimo Snellman on taas saamassa yhden urakan päätökseen. Valtioneuvoston linnan sisäpihan kello on pian valmis nostettavaksi paikalleen. Kultaajan ammatti oli lähes katoamassa, mutta 15 vuoden aikana Snellman on kädestä pitäen koulinut alalle uusia ihmisiä palauttamaan vanhat aarteet alkuperäisloistoonsa.

Oikutellut tuomiokirkon kello toimii jälleen

Tuomiokirkon kellokoneisto on saatu korjattua. Kelloseppä Timo Lindroos sai aamupäivän aikana tornikellon koneiston kuntoon.

Ankkuri ei pidättele ratasta - Turun tuomiokirkon kellovika ratkeamassa

Turun tuomiokirkon kellokoneiston korjaus on aloitettu torstaiaamuna yhdeksältä. Kello sammutettiin keskiviikkona, kun rattaistossa havaittiin häiriö.