Uusimmat artikkelit
Vihapuhe ja häirintä kaventavat sananvapautta Suomessa – sananvapauden tila on vaihdellut suuresti itsenäisyyden aikana
Toukokuun kolmantena vietetään sananvapauden teemapäivää.
"Suomi oli Neuvostoliitolle psykologinen laboratorio" – Sofi Oksanen perustelee brittilehdessä, miksi Trump ja Putin eivät tapaa "puolueettomalla maaperällä"
Suomi ei ole epämääräistä harmaata aluetta Euroopan ja Venäjän välillä, Oksanen kirjoittaa The Guardianissa.
Jukka Relanderin kolumni: Helsinki ei ole huomion keskipiste vaan kulissi, kun Trump ja Putin tapaavat
Helsinki kokouspaikkana on sivujuonne kun suurvaltajohtajat tapaavat. Ei kannata huolestua siitä, mitä meistä ajatellaan tapaamisen aikana tai sen jälkeen. Huolissaan kannattaa olla siitä, miten käydyt keskustelut meihin vaikuttavat, kirjoittaa Jukka Relander.
Sisällissodasta on sata vuotta, mutta ei vieläkään yhtä totuutta – lue kolme kolumnia aiheesta
Tässä kolme kantaa aiheeseen Ylen kolumnistien kertomana.
Kun neukkulehmä loikkasi – Kassilan Natalia irvailee suomettumiselle
Matti Kassilan komediassa lehmä vaeltaa rajan yli idästä.
Jari Ehrnroothin kolumni: Lenin-kultti pois Suomesta!
Satavuotiaan Suomen pääkaupungissa on yhä Leninille omistettu puisto. Voitaisiinko juhlavuoden kunniaksi katsoa menneisyyteen hieman kriittisemmin, kysyy Jari Ehrnrooth.
Monenlaista musiikkisensuuria: Karjala-kaipuu oli 1970-luvulla liikaa – hevimuusikot heräsivät kouluampumiseen
Turmion kätilöt perui keikkansa. Stam1na siisti ohjelmistoaan väkivallasta. Musiikkisensuuri voi olla myös omaehtoista, huomasivat tutkijat.
Analyysi: Suomettuminen elää ja voi hyvin – satakuntalaiset diktatuurin vieraina
Satakuntalaiset kaupungit ja Satakunnan ammattikorkeakoulu ovat saaneet Kiina-kuumeen. Kiinan tukahduttava poliittinen järjestelmä ei tunnu tässä yhteistyössä huolettavan, pohtii toimittaja Antti Laakso.
Sanna Ukkola: Ulla Appelsinista, Madonnasta ja keskustelukulttuurista
Kun ennen vaiettiin itse, nyt yritetään saada muut väkisin vaikenemaan.
Kolumni: Mikä ihmeen Suomen ja Venäjän erityissuhde?
Kun aihe on Venäjä, keskustelussa pomppaa esiin kolme suomalaista erityispiirrettä, kirjoittaa Sinikukka Saari. Hän oli mukana kirjoittamassa kohuttua Ulkopoliittisen instituutin raporttia. Nyt, pölyn laskeuduttua, hän palaa raporttiin ja sen alkuperäiseen ideaan.
Uusi tutkimus esitti Pirkkalan koulukokeilulle vaiettuja mittasuhteita
Keväällä 2016 saatiin uutta tietoa Pirkkalan koulukokeilusta
Pekka Ervasti: Yhdysvallat, rakkaani!
Ulkoministeri Timo Soini (ps.) suutelee tuoreessa puheessaan Yhdysvallat miltei kuoliaaksi. Suomettuminen 2.0 on täällä.
Venäjän verkossa: Venäjän kotkan varjossa
Venäjän media riepotteli elokuun mittaan sekä Suomen presidenttiä että puolustusministeriä, kertoo Jarmo Mäkelä.
Muisti: Kekkosen kanssa kalalla – presidentti halusi olla porukas paras
Presidentti Kekkosen piti aina saada suurin kala.
Muisti: Loikkaus – huippuviulistin suomalaiset auttajat pitivät salaisuuden 25 vuotta
Kuka auttoi Viktoria Mullovaa loikkaamaan Suomeen?
Professori pitää kiinni etiketistä ja Kekkosesta
Matti Klingen muistelmissa on hienoa ajankuvaa.
Jari Järvelä: Suomessa ei oltukaan enää Charlieita, kun lipulla pilailtiin
Kirjailija Jari Järvelä kritisoi suomalaista itsesensuuria ja toivoo maahan enemmän terävää poliittista satiiria. Jumalanpilkasta ei pitäisi hänen mielestään enää rangaista nykypäivänä.
Suna Kymäläinen: SDP:n eduskuntaryhmä painosti venäläisten maakauppa-asiassa
Kansanedustajan Suna Kymäläisen mielestä suomalaiset pelkäävät puolustaa omia etujaan. Hänen mielestään päätöksen takana on pelko ja suomettuneisuus
Poliitikon huulilla: Höpöhöpö, takalisto ja sote-sössötys
Politiikan ja päättäjien kieli on osin muuttunut tyhjäksi höpöhöpöpuheeksi. Toisaalta taas lähestyvät eduskuntavaalit kiihdyttävät kansanedustajia jopa kansankieliseen suoraan ja roisiin puheenparteen. Tutkija varoittaa demokratian kapenemisesta, jos tyhjä ja markkinavetoinen kieli jättää poliitikkojen päätökset piiloon.
Sauri vihreiden hallituserosta: En osannut yöuniani menettää
Vihreiden perustajiin kuuluva Pekka Sauri muistuttaa, että vihreiden 30 jatkuneeseen taipaleeseen on mahtunut paljon käänteitä. Suomettumis-keskustelua Sauri pitää terveellisenä.
Kissinger: Suomi toimisi mallina Ukrainalle
Yhdysvaltain entinen ulkoministeri Henry Kissinger arvioi, että Ukrainan kriisin ratkaisu on se, että Ukraina ei liittoudu.
1970-luvun Suomi ulkomaisen toimittajan silmin
"Suomessa ei ole kuin yksi poliitikko ja se on Kekkonen."
Ministeri Max Jakobson 1923 - 2013
Jakobson toimi vuosikymmenten ajan välillisenä taustavaikuttajana Suomen ulkopolitiikassa.
Raid over Moscow -peli sai Suomessa aikaan poliittisen kriisin
Tietokonepelin pelättiin uhkaavan naapurisopua.
Jari Tervo ja Kekkoslovakia
Jari Tervo suomii suomalaisia Kekkosesta.
Valtioneuvos Virolainen muistelee juhannuspommia
Haastattelu suomettumisesta raivostutti UKK:n vuonna 1979.
Pirkkalan koulumoniste levitti vasemmistolaista historiakäsitystä
Sosialistisesta koulumonisteesta nousi kohu 1975.
Suomettunut Suomi Etelä-Karjalan museossa
Suomen ensimmäinen suomettumisen ajasta kertova näyttely tulee Etelä-Karjalan museoon. Kaikki eivät sulata ajatusta siitä, että suomettumisen aika olisi jo ohi ja siten museoitavissa.
Stubb: Need for More Openness in Discussing Russia
According to Foreign Minister Alexander Stubb, recent controversial comments on the status of Russia by Finance Minister Jyrki Katainen reflect positions in the government's own report on foreign and security policy.
Stubb: Venäjä-kommentit hallituksen linjan mukaisia
Ulkoministeri Alexander Stubbin (kok.) mukaan valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) lausunnot Venäjästä sopivat hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon linjaan.
Otso Kantokorpi jättää Kritiikin Uutiset
Taidekriitikoiden lehti jatkaa väliaikaisen päätoimittajan johdolla. Kritiikin Uutisten myöhemmin valittava uusi päätoimittaja, aloittaa viisivuotiskautensa tammikuussa 2011.
Tutkija: Tiitisen listan salaaminen vaikeuttaa historiankirjoitusta
Idänsuhteiden asiantuntija, professori Tauno Tiusanen on tyytymätön Tiitisen listan salaamiseen. - Suomea vaivaa ulkoisen suomettumisen lisäksi sisäinen suomettuminen. Historiaa ei voi kirjoittaa, elleivät lähteet ole käytössä, kritisoi Tiusanen.
Hip hop -kulttuuri vasta syntymässä Venäjällä
Venäjällä hip hop-kulttuuri on vasta syntymässä. Maassa on jo kuitenkin useita räppäreitä, jotka täyttävät Moskovan ja muiden suurimpien kaupunkien klubit. Hip hop-kulttuurin suosion uskotaankin kasvavan lähivuosina.
Kekkosen silmälaseista YYA-sopimukseen – tervetuloa suomettumisen aikaan
Hämeen keskiaikaisessa linnassa avattu Suomettunut Suomi -näyttely vie katsojan matkalle Kekkosen ajan Suomeen. Tuolloin rahana oli markka, itänaapurina Neuvostoliitto, eikä Suomi pärjännyt jääkiekossa.
Ukkola: Kaasuputki-asia eduskuntaan
Itämerelle suunnitellun kaasuputken rakentaminen pitäisi käsitellä eduskunnassa, vaatii kokoomuslainen kansanedustaja Tuulikki Ukkola.
Sananvapaus sanomalehdistössä
Kallenautio luo katsauksen journalistien vapauteen 1988
Mustan laatikon salaisuus - miten Neuvostoliitto vaikutti toimittajiin
Miten Neuvostoliitto vaikutti suomalaisiin toimittajiin?
Mitä Georgia opetti?
Torstai, elokuun 14. päivä vuonna 2008, jää historiaan päivänä, jolloin sana Suomettuminen palasi käyttöön, kertoo Brysselin kirjeenvaihtajamme Jarmo Mäkelä.
Punainen lanka: Paavo Lipponen – radikaalista vallan mieheksi
Paavo Lipponen Maarit Tastulan haastattelussa
Tampereella muistellaan elämää Neuvostoliiton kainalossa
Tampereella sijaitseva Työväenmuseo Werstas on avannut ovensa ensimmäisenä suomettuneena museona. Suomettunut Suomi -näyttely luo katsauksen yhteen suomalaisen lähihistorian kiistellyimmistä aiheista eli siihen, miten Neuvostoliitto naapurina vaikutti suomalaiseen elämänmenoon.
Suomettumispuheet toivat ministeriölle harmaita hiuksia
Ulkoministeriön yritykset torjua suomettumispuheita kylmän sodan aikana olivat taistelua tuulimyllyjä vastaan, paljastaa tutkimus ulkoministeriön Suomi-kuvan kirkastusyrityksistä.
Kissinger: Suomella oli ovelia taka-ajatuksia
Presidentti Richard Nixonin turvallisuusneuvonantaja Henry Kissinger kehui 1970-luvulla päämiehelleen Suomea, koska suomalaiset lähettivät auliisti sotilaitaan kiperiin rauhanturvatehtäviin.
Ahtisaari: Suomi aina mukaan kriisinhallintatehtäviin
Presidentti Martti Ahtisaaren mukaan Suomen tulee jatkossakin olla mukana kansainvälisessä kriisinhallinnassa. Ahtisaari arvioi Aamulehden haastattelussa, että kriisinhallinta muuttuu jatkossa entistä vaarallisemmaksi, ja että myös suomalaisuhrien määrä tulee väistämättä kasvaa.