Aihe: tutkijat

Helsingin yliopisto vihkii ympäristöaktivisti Greta Thunbergin kunniatohtoriksi

Yliopisto vihkii myös 29 muuta kunniatohtoria tämän vuoden aikana. Muun muassa presidentti Sauli Niinistöstä tulee kunniatohtori.

Emeritusprofessori Heikki Henttonen on tutkinut myyriä yli 50 vuotta – suuri sopulivaellus vuonna 1970 oli sysäys ja sinetti hänen tulevaisuudelleen

Helsinkiläiselle Heikki Henttoselle jyrsijöiden tutkiminen on enemmänkin elämäntapa kuin työ. Hän on jäänyt eläkkeelle Luonnonvarakeskuksesta, mutta jatkaa lähes samaa rataa kuin ennenkin.

Hallituskauden tiedepolitiikassa on riittänyt käänteitä: tutkimusrahoituksen pitkäjänteisyys lisääntyi, ministerikin vaihtui useita kertoja

Kysyimme eri tahoilta, miten tällä hallituskaudella tiede- ja korkeakoulupolitiikka eteni ja miten se jumitti.

Fantasiasta tuli totta: Suomella on toimiva kvanttitietokone, joka aloittaa tieteen uuden aikakauden

Suomi on maailman harvoja maita, joilla on toimiva kvanttitietokone. Sen nimi on Helmi, ja se sijaitsee Espoon Otaniemessä, mutta yksinään se ei pysty laskemaan.

18 tutkijaa Suomen yliopistoista pääsi maailman huippujen listalle, mutta listaa on helppo lukea väärin

Kaupalliset toimijat laittavat yliopistoja ja tutkijoita paremmuusjärjestykseen. Listalle pääsy voi tuoda hyötyä, mutta listaustavat myös suosivat tiettyjä tahoja.

Vaasan yliopisto haluaa olla tiedeyliopisto vuonna 2030 – tuoreen raportin mukaan suunta on oikea

Kansainvälinen arviointipaneeli on laatinut raportin Vaasan yliopiston toiminnasta vuosien 2015–2020 väliltä. Vielä muun muassa kansainvälisyyden osalta löytyy kehitettävää.

Ilmari Käihkön kolumni: Jos totuus on sodan ensimmäinen uhri – tutkijan sananvapaus tuntuu olevan seuraava

Sodan oloissa on suuri houkutus nähdä todellisuus mustavalkoisena. Tutkijalle se on ongelma. On tehtävä selvä ero, kenen kuuluu valaa uskoa ja luoda toivoa – kenen työ on analysoida todellisuutta.

Testaa tunnetko historian suuret taideryöstöt – satojen miljoonien taulut edelleen kateissa

Taideryöstöjä on tehty mielikuvituksellisilla tavoilla.

Turvallisuus voi olla muutakin kuin riskien puuttumista

Turvallisuus voidaan kokea monella tavalla.

Viherseinät edistävät terveyttä, kertoo väitöstutkimus – jo parin viikon altistuminen tuo hyötyjä

Väitöskirjatutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että säännöllinen altistuminen viherkasveille sisätiloissa vahvistaa ihmisen immuunipuolustusta.

Lapista on löytynyt kahdeksan täysin uutta hyönteislajia

Tieteelle täysin uusista lajeista seitsemän on kärpäsiä ja yksi on pistiäinen.

Päätös Unkarin tukimiljardien kohtalosta lähestyy, ja se vaikuttaa myös Suomen Nato-prosessin etenemiseen

Suomen mukaan Nato-jäsenyyden ratifiointia Unkarin parlamentissa ei tulisi kytkeä EU-tason päätöksiin. Asiantuntijan mukaan on ilmeistä, että Unkari viivyttää ratifiointia EU-tukien toivossa.

Kosmologi Syksy Räsäselle Solariksen kohtaaminen on ollut kipuamista ihmisyyteen – scifi-klassikon suurin mysteeri on toinen ihminen

Solaris on tieteiselokuva ohjaajalta, jota ei kiinnosta tiede vaan ihmisyys. Se on elämän haavojen kuvaus. Syksy Räsänen kirjoittaa kohtaamisistaan Andrei Tarkovskin 50-vuotiaan elokuvaklassikon kanssa.

THL:n rokotelinja ei johda jatkoselvityksiin

Joukko lääkäreitä epäili, että hybridi-immuniteettia koskeva tutkimus on saattanut vaikuttaa THL:n eurooppalaisesta linjasta poikkeaviin koronarokotussuosituksiin.

Tiedebarometri: Ilmastonmuutosta vakavana uhkana pitävien osuus laskee, evoluutioteoriaan uskotaan jälleen enemmän

Korona vahvisti suomalaisten luottamusta tieteeseen. Toisaalta myös epäilijöiden määrä on kasvanut. He pitävät osaa tutkimuksesta hyödyttömänä. Tiedebarometri kartoitti suomalaisten luottamusta tieteeseen.

Pohjoiskarjalaisen metsätien alta löytyi ainutlaatuinen kivikautinen hauta – kuollut lapsi oli aseteltu höyhenpedille koiran kanssa

Arkeologien mukaan Outokummun Majoonsuolta löytynyt muinainen hauta kuului pienelle lapselle. Mikroskooppisista paloista on voitu rakentaa kuva siitä, kuinka vainajia on kunnioitettu kivikaudella.

Valemuistot ovat aivoille sama asia kuin oikeat muistot ja 4 muuta faktaa muistivääristymistä

Miksi emme voi luottaa muistiimme ja miksi muistikuvamme ovat usein niin vääristyneitä? Entä mitä rikostutkinnassa pitäisi ehdottomasti ottaa huomioon muistin toiminnasta?

Parimetrisen saamelaisnaisen jäänteet löydettiin yllättäen Ruotsin Karoliinisesta instituutista – saamelaisyhteisö vaatii luurangon palautusta

Stuor-Stinan eli Stina Larsdotterin jäänteet halutaan palautettavan takaisin kotiseudulleen Brännasiin.

Torjunta-aineet saattavat olla pölyttäjille vaarallisempia kuin on luultu – Kuinka paljon on liikaa?

Luonnossa pienempikin annos myrkkyä voi olla kohtalokas.

Kuuletko tällä tallenteella "jauhojengin" vai "jallujengin"? Fonetiikan professori ei ota kantaa, äänisuunnittelija ei osaa sanoa

Fonetiikan professori Martti Vainion mukaan odotukset ja asenteet vaikuttavat siihen, mitä kuulemme. Tämän takia ihmiset voivat kuulla puheen tai ääniraidalla olevan sanan eri tavalla.

Tutkijat selvittivät, miksi nuoriso ärsyttää vanhempia

Yksi merkki vanhemisesta voi olla, että nuoriso rupeaa ärsyttämään. Ikiaikaiseen ilmiöön on tutkijoiden mukaan kaksi syytä, eikä kumpikaan löydy nuorisosta.

Shadia Raskin kolumni: Näistä lukioista tulee tämän päivän tohtorit

Joka viides Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan nuori tohtori, eli promovendi, on kolmen lukion ylioppilaita. Mistä lukioista tämän päivän tohtorit tulevat, kysyi Rask tutkaillessaan promootiomatrikkelia. Kolumnin voi myös kuunnella.

Mona Mannevuon kolumni: Tutkijoiden kirjeenvaihto 1940-luvulta saa pohtimaan tieteen tekemisen olosuhteita tänään

Tieteen historia saa nykytutkijan mietteliääksi. Miten on mahdollista, että nuorten tutkijoiden uraan liittyvää epävarmuutta ei saada taltutettua, vaikka tieteeseen suunnatut toiveet kasvavat?

Meemeillä voi vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin sodan osapuolista tai hukuttaa olennaisen tiedon, sanoo tutkijatohtori Saara Särmä

Tutkijatohtori Saara Särmä arvioi Ylen 8 minuuttia -ohjelmassa, miksi meemien käyttäminen valtiolähtöisessä propagandassa ei aina onnistu.

Huippututkijat: paremmalla ilmanvaihdolla olisi mahdollista torjua hengitysteitse leviäviä epidemioita

Tutkijoiden tekemien laskelmien perusteella tehostetulla ja oikein suunnatulla sisäilmanvaihdolla riski saada hengitysteitse leviävä tauti, kuten Covid-19, laskisi 20 prosentista 5 prosenttiin.

Jokainen on intuitiivinen, vaikka ei sitä tiedostaisikaan

Kiire, pelko ja häly heikentävät laaja-alaista ajattelua.

Joustava eläkeikä ei toiminut Suomessa, kertoo tuore tutkimus – tarkoitus oli nostaa eläkeikää, mutta se vain laski

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen tavoitteet jäivät laajasti toteutumatta. Joustava työssä jatkaminen 68-vuotiaaksi toteutui vain hyvin harvoin ja uudeksi normieläkeiäksi tuli uusi alaikäraja 63 vuotta.

Follow-up study confirms Nordic diets' health benefits

Plenty of berries, fruits and veg, as well as fish three times a week can help prevent common ailments like diabetes and heart disease as people get older, according to the findings.

Riku Siivosen kolumni: Polttopulloja, lihankorvikkeita ja jodia – A. I. Virtanen olisi täydellinen Nato-Suomen sankari

Valtiollisen komitean on syytä palauttaa A. I. Virtanen suomalaisten mieliin vaikka väkisin, kirjoittaa Siivonen.

Tällainen on Euroopan nopein supertietokone: pystyy mallintamaan ilmastomme digitaalisen kaksosen tai uuden pandemian leviämisen

Supertietokone Lumi on monella tavalla ainutlaatuinen. Se on jo tehnyt tieteellisiä läpimurtoja, vaikka se ei ole vielä täysin valmis.

"Tukkikaa nyt sen tutkijan turpa" – liikuntatutkijat kertovat työssään kokemastaan painostuksesta

Valtion liikuntaneuvoston kyselystä selviää, että urheilun sisältä halutaan vaikuttaa tutkijoiden työhön ja estää epäsuotuisten tulosten esiin nouseminen.

Huippututkijat: Nuorten tutkijoiden asema huononee, kun akatemiarahoitus muuttuu

Suomen Akatemian nuorten tutkijoiden rahoituskausi lyhenee neljään vuoteen. Akateemikko Markku Kulmala kollegoineen sanoo, että uudistus voi heikentää tieteemme kilpailukykyä.

Finance Ministry proposes reversing planned cuts to science funding

Government parties are scheduled to begin budget framework negotiations next month.

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen: Yliopistolakiin tulossa muutos, joka mahdollistaa dosentin arvonimen poistamisen

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen mukaan tavoitteena on, että yliopistolain muutos viedään eduskunnan käsiteltäväksi tämän vuoden aikana. Dosentti Johan Bäckmanin Putin-myönteiset kirjoittelut sosiaalisessa mediassa ovat herättäneet monissa raivoa.

Go sámeservoša olggobeal dutkit ožžot veahkeruđaid sámedutkamii, gáibiduvvo sis olu máhttu, árvala professor – muhtumin ruđat soitet leat sámedutkiin eret

Lappi universitehta bargojoavku lea hábmemin ehtalaš rávvagiid sámedutkamii Suomas. Rávvagat galggašedje gárvánit dán jagi áigge. Maiddái dutkanprofessor Rauna Kuokkanen lea mielde bargojoavkkus.

Mona Mannevuon kolumni: Nuorten tutkijoiden pudotuspeli

Suomen Akatemiaa uhkaavat leikkaukset, joten yliopistoissa on hermostunut tunnelma. Siitä voi kuitenkin olla varma, että nuorelle tutkijasukupolvelle on tiedossa kylmää kyytiä, kirjoittaa Mannevuo.

Koronaviestintä sai kansalta heikoimman arvosanan koko pandemian aikana – "Nyt voi kuin buffetista valita näkemykseensä sopivan asiantuntijan"

Ristiriitaiset viestit koulujen turvallisuudesta hämmensivät kansalaisia tammikuun alussa. Luottamus voi heikentyä, jos kansa kokee, etteivät poliitikot kuuntele asiantuntijoita tai asiantuntijat politikoivat, tutkija sanoo.

Suomessa työskentelevillä tutkijoilla yhteyksiä Kiinan sotakoneistoon – Professori: ”Emme katso militaariyhteyksiä vaan sitä, onko tutkija meille hyödyksi”

Suomalaiset korkeakoulut saattavat tietämättään osallistua Kiinan sotavoimien kehittämiseen tai ihmisoikeusloukkausten edistämiseen, ilmenee MOT-toimituksen selvityksestä. Suojelupoliisi ja useat läntiset tiedustelupalvelut ovat varoittaneet tutkijoiden kytkennöistä sotilaalliseen tutkimukseen.

Katri Saarikiven kolumni: Järki ja äly eivät ole sama asia

Älykkyys ei suojaa kaikilta ajattelun vinoumilta, kuten vahvistusharhalta. Yksi syy siihen on se, että joukkoon kuuluminen on usein ihmiselle tärkeämpää kuin totuus, kirjoittaa Saarikivi.

Apina on ihmisen kaltainen eläin, jolla on kädet – se tekee apinasta täydellisen koe-eläimen

Apinakokeiden historia nostaa yhä karvat pystyyn

Tutkija kirjoitti lapsille tietokirjan ammatistaan vastaiskuna “kaiken maailman dosentit” -heitoille

Uudessa lasten tietokirjassa eri asioista kiinnostuneista lapsista kasvaa tutkijoita. Kirjailija itse kantoi hyönteisiä kotiin, mutta päätyi kuitenkin tutkimaan jotakin aivan muuta.

Muovinen robotti liikkuu valon avulla ilman koneistoa – suomalaistutkijat ehdollistivat elottoman aineen

Suomalaiset tutkijat ovat opettaneet muovin käyttäytymään haluamallaan tavalla. Mallia on otettu biologisista rakenteista, esimerkiksi lihansyöjäkasveista. Käytännön sovelluksiin vaikkapa lääketieteessä on matkaa kuitenkin vuosia.

THL:n asiantuntija: Suomi saattaa säästyä toista vuotta peräkkäin influenssaepidemialta

Koronarajoitukset ehkäisevät tehokkaasti myös influenssan leviämistä. Influenssatapauksia on toistaiseksi raportoitu Suomessa joitakin satoja, mutta epidemiasta ei voida vielä puhua.

Itämereen upotetut taisteluaineet vaarantavat meren herkän ekosysteemin

Tuulivoimalat ja muut rakennushankkeet nostivat riskit jälleen tapetille.

Lahden tiedepäivän teemana on ympäristö

Lahden tiedepäivän tarkoitus on tuoda tiedettä ja tutkimusta lähelle päijäthämäläisiä. Tapahtuman järjestävät LAB-ammattikorkeakoulu, Lahden yliopistokampus ja Haaga-Helia -ammattikorkeakoulun Vierumäen kampus.

Norjasta löytyi kesäkuussa koronamuunnos, ja nyt se sai nimen

Tutkijoiden mukaan delta plus -muunnos ei vaikuta aiempia muunnoksia vaarallisemmalta, ja Norjan viranomaiset sanovat rokotteiden tehoavan siihen.

Arkeologi alkaa valvoa Pitkänsillankadun katuremonttia – kaivaminen etenee Kokkolan historialliseen keskustaan

Syyskuun lopussa alkaneet Pitkänsillankadun kaivutyöt etenevät tällä viikolla alueelle, jossa Kokkolan vanhin osa sijaitsi jo ennen kaupungin virallista perustamista. Hulevesikaivannosta etsitään nyt merkkejä tästä elämisestä.

Lähes kaikki tieteen kunniamerkin Brasiliassa saaneet kieltäytyivät tunnustuksesta protestina presidentti Bolsonaron toimintaa kohtaan

Presidentti Jair Bolsonaro poisti palkittujen listalta kaksi nimeä.

Tutkijan mukaan syyllistäminen ei lisää rokotuskattavuutta – lääkintöneuvos hämmästelee rokotteiden kyseenalaistajia

Tutkija Pia Vuolannon mukaan rokottamattomat pyrkivät ottamaan asioista selvää itse. Lääkintöneuvos Heikki Pälve ei ymmärrä henkilöitä, jotka kieltäytyvät koronarokotteesta periaatesyistä.