Aihe: maaseutu

Laura Hiltunen mietti, miten erottua muista maaseututubettajista, ja siksi hän on somevaikuttamisen työvoimakurssilla

Somesuosioon haluavan on opittava keinot erottautua massasta, sanoo Suomen ensimmäiseen työnhakijoille suunnattuun somevaikuttajakoulutukseen osallistuva Laura Hiltunen.

Terveyspalveluja lakkautetaan ja hoitajia vaaditaan vaihtamaan työpaikkaa – sairaanhoitaja: ”Minä en ainakaan lähde”

Hyvinvointialueiden leikkaukset osuvat kaikista kovimmin pienten paikkakuntien yksiköihin. Lakkautuspäätöksen sai muun muassa Ruoveden 18-paikkainen vuodeosasto, joka on jo ennestään ylipaikoitettu.

Mustasaaren vuosipäivää juhlittiin lauantaina yhdessä BUU-klubbenin kanssa – rannikkokunnassa usko tulevaisuuteen on vahva

Paikan päällä lauantaina oli noin 100 yhdistystä ja yritystä esittelemässä toimintaansa. Paikallisille Mustasaaressa parasta on maaseutuylpeys ja ihmisten välinen luottamus.

Syrjäseudut voisivat hyötyä metsästysmatkailusta, mutta kaikkia suunnitelmat eivät miellytä: ”Suurin haaste on asenneilmasto”

Metsästys- ja luontomatkailusta on jo vuosia toivottu syrjäseutujen piristäjää. Kuitenkin vain harva on onnistunut tuomaan markkinoille toimivia matkailupaketteja.

Harva-alueiden parlamentaariseen työryhmään ei päässyt yhtään lappilaista

Parlamentaarinen työryhmä etsii ratkaisuja harvaan asuttujen alueiden erityiskysymyksiin. Pohjoisin edustaja työryhmässä on kansanedustaja Merja Kyllönen Kainuusta.

Pienessä savolaiskylässä tehdään talkootyötä, josta ei jää mitään jäljelle – kaikki iloitsevat, vaikka pukki palaa poroksi

Pohjois-Savon Tervossa viisimetrinen olkipukki on rakennettu tänäkin syksynä. Koko kylän yhteisponnistus poltetaan suuressa juhlassa pyhäinpäivän aattona.

Helsinki ei elätäkään koko muuta Suomea – uusi tutkimus osoittaa valtion rahoituksen kohdentuvan yksittäisille kunnille

Keskustelua herättävän alueellisen kehittämisrahan osuus julkisista rahavirroista on vain noin viisi prosenttia. Esimerkiksi sosiaalietuuksien osuus tutkitusta julkisesta rahoituksesta on 33 prosenttia.

Höyryjuna ympäristö- ja yhteisötaiteen näyttämönä – 350 matkustajaa pääsi mukaan matkalle, joka ei unohdu heti

Juurikkalahden kyläläisten oma panostus on ollut olennaista ympäristö- ja yhteisötaiteen toteutumiseksi. Sotkamon kunnan kylissä toteutetaan yhteisötaideprojekteja 75 000 eurolla.

Savolaisten parikymppisten arkea ja juhlaa – SAVOlife Yle Areenassa 7.11.

SAVOlife seuraa maaseudulla asuvien nuorten aikuisten elämää

Johannes Roviomaan kolumni: Kaupungissa ei aina ymmärretä, että monet pohjoisen nuoret ovat tyytyväisiä elämäänsä syrjäseuduilla

Meidän pitäisi oppia pohjoisen nuorilta se, että tavallinen elämä voi olla parasta mahdollista elämää, kirjoittaa Roviomaa.

Kuhmossa ollaan vakavan asian ääressä – koululaisia ei riitä kaikkiin kouluihin

Oppilasennusteiden mukaan kyläkoulujen oppilasmäärät putoavat puoleen nykyisestä kahdeksassa vuodessa. Kaupungin keskustassa pudotusta on kolmannes.

Sateiden vesittämien peltojen kantokyky on jo monin paikoin kriittinen – telapuimurit yleistyvät isoilla tiloilla

Teloilla varustettu puimuri voi pelastaa sadonkorjuun märimmillä pelloilla. Etelä-Pohjanmaalla sadosta on korjattu vasta noin viidennes, kun yleensä tähän aikaan ollaan jo voiton puolella.

Pirkanmaan Vuoden Kylä 2023 on Visuvesi, joka saa tunnustusta kyläläisten talkoohengestä

Ruovedellä tien 66 varrella sijaitseva Visuvesi on jo kauan ollut vilkas teollisuus- ja kulttuurikeskus. Teollisuus on vähentynyt, mutta monialainen kulttuuri voi hyvin.

Ärräpäät lentelivät ja huijausväitteitä huudeltiin, kun maanomistajille esiteltiin Euroopan suurimman aurinkovoimalan tuloa heidän mailleen

Maanomistajat ja asukkaat ovat huolissaan alueen ympäristöstä. Närää herättävät myös aurinkovoimayhtiön sekoilut sopimuksissa ja epätietoisuus 500–600 miljoonaa euroa maksavan hankkeen rahoittajasta.

Turvesiirtymää vauhdittavan rahaston avustuksille on kysyntää, mutta oikeudenmukaisuus herättää kysymyksiä

Oikeudenmukaisen siirtymän JTF-rahaston haku lähti hyvin liikkeelle pohjalaismaakunnissa. Aluetaloudellisesti tuki on tärkeää, mutta se ei välttämättä ohjaudu turveyrittäjille saakka.

Hauhon Alvettulan asumiskokeilun suosio yllätti – muuttohalukkuutta varjostanee uhka kyläkoulun ja päiväkodin lopettamisesta

Polku kylään -hanke sai kymmeniä hakemuksia viikon mittaiseen asumiskokeiluun Alvettulan kylällä. Tilaisuus ilmaiseen kyläviikkoon annetaan sen vuoksi kahdelle hakijalle suunnitellun yhden sijasta.

Modernia kylähulluutta: Aktiiviset asukkaat ottavat henkilökohtaisen riskin ja rakennuttavat uusia omakotitaloja mahdollisille muuttajille

Kyläaktiivit toivovat, että valmiiksi rakennetut talot tuovat Kankaanpään Venesjärvelle uusia lapsiperheitä. Kuntiin houkutellaan asukkaita monin tavoin, sillä kilpailu väestä on kovaa.

EU:n maaseuturahoitus kasvattaa Varsinais-Suomen ruoka-aitan painoarvoa

Maaseuturahoituksen arvo on 38 miljoonaa euroa. Ely-keskuksen tavoitteena on uudistaa maakunnan ruoka-aittaa kehittämällä alkutuotantoa ja elintarvikkeiden jatkojalostusta.

Kuusi kainuulaista kyläkauppaa on saanut tukea lähes 11 000 euroa, rahalla edistetään maaseudun palveluja

Kauppias voi käyttää kyläkauppatukea esimerkiksi kauppansa palveluvalikoiman ylläpitämiseen ja monipuolistamiseen. Kyläkauppatuen tarkoitus on edistää maaseudun palveluiden saatavuutta.

Kyläkauppatukea saa kolmekymmentä kauppaa pohjalaismaakunnissa

Ruokaviraston myöntämää tukea haki suurin osa maaseudun kyläkaupoista.

Juhannukseksi luvassa rankkoja sateita Keski-Suomeen ja Etelä-Savoon – tuloksena voi olla tulvia taajamissa ja sortumia sorateillä

Jos sateet jäävät paikallisiksi, ei kokkoa saa sytyttää.

Perinnemaisemia kunnostettu urakalla pohjalaismaakunnissa

Maaseudun maisemia on hoidettu muun muassa laiduntamalla ja niittämällä.

Emäntäkoulu valmisti pitkään naisia maatilan arkeen – sitten aika muuttui, vetovoima hiipui ja nimi vanheni

Emäntäkouluissa koulutettiin naisia monipuolisesti esimerkiksi maatalon töihin. Keski-Pohjanmaan emäntäkoulu toimi 1930–40-lukujen vaihteesta vuoteen 1988 asti. Nyt sen historiasta on rakennettu näyttely.

Pohjois-Savon vuoden kylä on Kerkonkoski

Valinnan tekevät Pohjois-Savon kylät sekä Pohjois-Savon liitto. Palkitsemisperusteluiden mukaan kylää on tuotu esille onnistuneesti.

Kyläyhdistykset etsivät nyt uusia tapoja toimia – ”mummolakylä” palkitaan Vuoden lappilaisena kylänä

Naruska-Pulkkaviidan kylässä tehdään pieniä asioita yhteisöllisyyden hyväksi.

Ystävien viimeinen kesä samalla kylällä: Akseli aikoo palata, Juuso lähtee lopullisesti

Vain harva maaseudun nuori jää asumaan kotiseudulleen. Toisille poislähtö on helpotus, mutta osalla lähtöön liittyy myös haikeutta. Monen tuttu kaveripiiri hajoaa.

Erikoisviljely pitää peltojen vuokrahinnat korkealla Länsi-Suomessa – ”Alueella on edelleen sellaista vahvaa maauskoa”

Vuokrahinta Länsi-Suomessa kuvastaa Luonnonvarakeskuksen mukaan pellon laatua. Erityisesti erikoisviljely nostaa pohjalaisten peltojen hintoja.

Tutkimus: Monipuoliset mielenterveyspalvelut ehkäisevät masennuksesta johtuvaa eläköitymistä

Tutkimus selvitti erikseen palveluiden yhteyttä eläköitymiseen kaupungeissa, taajaan asutuissa kunnissa ja maaseudulla. Maaseudun kunnat poikkesivat muista.

Tuija Siltamäen kolumni: Maalle muuttamisesta haaveileminen ei tarkoita, että kukaan aikoisi oikeasti muuttaa sinne

Luonnon lähellä eläminen ei tarkoita, että se olisi luonnolle hyväksi, kirjoittaa Siltamäki.

Pian 100-vuotias Maire Huikko elää yksinään maaseudulla ja lämmittää saunankin itse – yksi asia painaa kuitenkin mieltä

Maaseudun vanhuksien ystävä-toimintaan on vaikea saada vapaaehtoisia.

Maaseudun tyhjille kiinteistölle etsitään käyttäjiä Tinder-tyyliin – Ilomantsissa tarjolla myös yhteisasumista

Verkossa on aloittanut toimintansa maksuton palvelu, jossa kiinteistönomistajia ja maallemuutosta haaveilevia pyritään saattamaan yhteen. Yhtenä vaihtoehtona on käyttöoikeussopimus ilman rahaa.

Kyläkummit auttavat uusia asukkaita kotiutumaan Hämeeseen

Jokainen kyläkummi saa muokata toiminnastaan omannäköistään.

Satakunnan vuoden kylää etsitään jälleen

Vuoden kylä valitaan Satakunnassa 29. kerran.

Maallemuuttoasiamies: Kyläkoulut ja päiväkodit säilytettävä maaseudulla nuorten maallemuuttohaaveiden toteutumiseksi

Maallemuuttoasiamiehen mukaan kunnissa ja kylillä pitäisi varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluiden lisäksi olla tarjolla erilaisia asumismuotoja.

Kun Lontoossa uraa tehnyt Anneli Williams päätyi 4000 asukkaan suomalaiskylään pelastamaan rähjäistä hotellia, lattioita peittivät koiran jätökset

Tuoreiden tutkimusten mukaan nuoret haaveilevat muutosta maalle, mutta päätyvät sinne vähän varttuneemmatkin. Kuten Anneli Williams ja Sirpa Laitinen.

Maataloustukien uudistus vaatii viljelijältä nyt aiempaa enemmän – ”Perustiloilla tuet tippuvat, jos mennään samoilla ajatuksilla”

Eniten maataloustukien muutoksissa viljelijöitä puhututtaa uusi viljelykiertovaatimus. Vaatimus voi parhaimmillaan innoittaa tilojen toimintannan kehittämiseen, mutta samalla se tuo lisää vastuuta.

Kangasniemen Koittila on valittu Suomen kyläksi – 190 asukkaan pienyhteisö vakuutti valintaraadin

Koittila on Kangasniemellä sijaitseva pikkukylä, jossa on toiminnassa olevan kyläkoulun lisäksi yhteisöllisyydestä kertovaa kahvilatoimintaa ja talkoovoimin toimiva pubi.

Aurinkoenergian pitäisi pelastaa Espanja ilmastonmuutokselta, mutta siitä syttyikin iso riita – viljelijä Jan Burgues, 19, pelkää työnsä puolesta

Energiayhtiöt rakentavat Espanjan pelloille jättimäisiä aurinkovoimaloita kiihtyvään tahtiin. Kärkevimmät kriitikot varoittavat, että ne voivat pahimmillaan uhata ruuantuotantoa.

Katso tästä sata suurinta maataloustuen saajaa – enimmillään yhdelle tukea 3,2 miljoonaa euroa, koko tukipotti 2,1 miljardia

Maataloustukea herui viime vuonna lähes 54 500 tuensaajalle. Ruokavirasto julkaisi tiedot vuonna 2022 maksetuista kansallisista ja EU-tuista.

Virojoki on Kymenlaakson vuoden kylä – valttikorttina maaseutumainen elämänmuoto

Sota Ukrainassa on asettanut haasteita rajakylän taloudelle. Etätyötä tekevät vapaa-ajan asukkaat viettävät yhä pidempiä aikoja kylässä.

Pälkäneläinen kyläyhdistys ja Ruoveden kunta saivat kunnon potit Taiteen edistämiskeskukselta harvaan asutun maaseudun kulttuuritoimintaan

Taiteen edistämiskeskus rahoittaa kaikkiaan 33 kulttuurihanketta harvaan asutulla maaseudulla. Myös Tampereella toimiva Viitapiiri sai avustuksen.

Uusi hanke tuo Pohjois-Karjalan maaseudulle entistä enemmän kulttuuritoimintaa

Kyläkulttuurista hyvinvointia -hankkeen aikana järjestetään kaksikymmentä tapahtumaa ympäri maakuntaa. Keskiössä ovat matalan kynnyksen kulttuuritapahtumat.

Kainuun Nuotan konkurssin myötä vaihtuu Kainuun kylien asianhoitaja, rahaa Kainuun kylät saavat reilut 45 000 euroa

Suomen Kylät ry on joutunut vaihtamaan kylätoiminnan toteuttajaa Kainuussa maakunnallisen kyläyhdistyksen mentyä konkurssiin. Elävä Kainuu Leader ry on sitoutunut palkkaamaan maakunnallisen kyläkoordinaattorin.

Paikalliskulttuuria, harrastetiloja tai nuorisotoimintaa - Keski-Suomen maaseudulle luvassa taas uutta kehittämisrahaa

Keski-Suomen maaseudun kehittämiseen tarkoitettu Leader-ohjelma rahoittaa hankkeita koko maakunnassa, Jyväskylän kaupunkialuetta lukuunottamatta.

Jelppi-ryhmä auttaa maaseudun asukkaita arjen haasteissa – suunnittelija: ”Jokaisella on elämässään hetkiä, kun tarvitsee jeesiä”

Jelppi-ryhmän tarkoitus on tukea maaseudun ihmisten jaksamista elämän solmukohdissa.

Näkymä junan ikkunasta havahdutti kirjailija Jenni Räinän: Kaikki tuttu metsä olikin talousmetsää

Räinä on kotoisin pienestä Hyryn kylästä Kuivaniemeltä Pohjois-Pohjanmaalta. Lapsuus maatilalla metsien ja soiden keskellä on näkynyt sittemmin hänen kirjoissaan ja mielenkiinnon kohteissaan.

Muistot kyläkouluista kiinnostavat tutkijoita, muistoja kerätään idästä ja lännestä

Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana kyläkoulujen kohtalo on ollut ankea. Eteenkin maaseudun lähikouluverkkoa on karsittu rankalla kädellä.

Kyrönmaan kehittämisyhdistys sai 2 miljoonaa euroa

Leader-rahoitteiset yritys- ja hanketuet YHYRES ry:n toiminta-alueella kohdistetaan maaseudun elinvoimaa ja alueen yhtenäistä toimintaa ylläpitävään kehittämistyöhön.

Vuoden lappilaisen kylän haku on käynnistynyt

Kilpailun voittaja osallistuu Suomen Kylät ry:n järjestämään valtakunnalliseen Vuoden kylä -kilpailuun 2024.

Oulun eteläisissä kunnissa lisätään alueen elinvoimaa tukemalla pienyrityksiä ja nuorten hyvinvointia

Maaseudun elinvoimaisuutta pyritään seuraavien vuosien aikana parantamaan Nivala-Haapajärven ja Haapaveden-Siikalatvan seutukunnissa kaikkiaan noin kymmenellä miljoonalla eurolla.