Uusimmat artikkelit
Arktinen aikavaellus, Utsjoki
Tunturivaellus halki universumin historian.
Tiedevuonna 2021 liikutaan koronaviruksen jäljillä, Marsissa sekä maailmankaikkeuden alkuhämärissä
Listasimme Nature-lehden innoittamina joitakin alkaneena vuonna puhuttavia tieteen teemoja. Vuosi 2021 jälkeen ajanlaskun alun polkaistaan kotimaassakin liikkeelle tieteen merkeissä.
Ayahuasca voi viedä käyttäjänsä taivaaseen tai helvettiin – rituaalihuumeesta tehtiin kirja, joka perustuu kirjailijan omiin kokemuksiin
Samuli "Doc" Arkon Sielunköynnös – henkimatkoja unohdettuun tietoisuuteen on ensimmäinen kotimainen ayahuascasta kertova tietokirja.
Maailmankaikkeushavaintoja ja parannusehdotuksia
Apaut parikymmentä havaintoa ja parannusehdotusta.
Ovatko muinaiset astronautit auttaneet ihmiskuntaa, ja onko ihmisiä siepattu ufoihin: Kaikkia ufomysteerejä ei pystytä vieläkään selittämään
Ufohavainnosta kertova kirja tarjoaa lentäviin lautasiin myös uskontotieteellisen näkökulman.
Onko universumimme ainoa vai riittääkö niitä loputtomiin? Elämmekö sittenkin multiversumissa?
Suomalaistutkija Tommi Tenkanen uskoo, että oman horisonttimme ulkopuolella on todella paljon alueita, joita emme pysty havainnoimaan.
Avaruudesta tulee toistuvasti omituisia radiopulsseja – viimeisimmän niistä havaittiin tulevan lähes naapurista
Avaruudessa pamahtelee koko ajan, mutta emme vain näe sitä
Hetki ja ikuisuus – lapset perimmäisten kysymysten äärellä
Aatos ja Amine leikkivät jumalilla ja äärettömyydellä.
Hyvä kysymys: Kuinka pitkä on nykyhetki?
Ajan perimmäinen luonne on vielä tuntematon.
Tuukka Tervosen kolumni: Miksei kukaan ajattele ilmastonmuutoksen hyviä puolia?
Ilmastonmuutoksessa on paljon hyviäkin puolia, kuten Helsingin uppoaminen ja tiettyjen eläinten sukupuutto, kirjoittaa Tuukka Tervonen kolumnissaan.
Koska löydämme universumista elämää? Muuttaako ihminen ikinä aurinkokunnan ulkopuolelle? Tuoreet nobelistit ottavat rohkeasti kantaa
Siitä kannattaa pitää hyvää huolta, mitä meillä jo on, sanoo eksoplaneettojen tutkija.
Syksy Räsäsestä tuli kosmologi, kun graduohjaaja antoi kenkää – nyt hän etsii järjestystä nykyisten luonnonlakien takaa ja taistelee inhimillisemmän maailman puolesta
Syksy Räsänen tekee paljon, mutta kokee riittämättömyyttä.
Mitä oli ennen universumin alkua, miten tyhjyys voi pamahtaa? Tutkija vastaa lukijoiden jatkokysymyksiin alkuräjähdyksestä ja pimeästä aineesta
Tommi Tenkasen mielestä kaikki kosmista inflaatiota tai sen loppuhetkiä kuvaavat uskottavat mallit johtavat päätelmään multiversumin olemassaolosta.
"Alkuräjähdys ei ollut alku eikä räjähdys" – suomalaistutkijan mukaan pimeää ainetta oli jo ennen alkuräjähdystä
Tutkijat pitävät todistettuna, että valtaosa maailmankaikkeuden aineesta on tieteelle vielä tuntematonta pimeää ainetta. Siitäkään ei ole varmuutta, koostuuko se hiukkasista vai jostain ihan muusta.
"Haluan, että lapseni näkevät vielä lunta talvisin" – Tutkija Hannakaisa Lindqvistiä ilmastonmuutos ei ahdista, mutta hän tekee töitä sen torjumiseksi joka päivä
Tähtitieteilijä-ilmastotutkija tutkii satelliittidatan avulla maapallon hengittämistä.
Prisma: Planeetat – aurinkokunnan vaiheet täynnä dramaattisia käänteitä
Minkälaisia ovat aurinkokunnan kahdeksan planeettaa?
Ylen Kosmos -tiedeohjelma palkittiin Kanadassa
Kosmos – maailmankaikkeus viidessä minuutissa -tiedesarja vastasi suomalaisten lähettämiin kysymyksiin avaruudesta.
Utsjoelle suunnitteilla maailmankaikkeuden historiasta kertova infopolku
Utsjoen Ursa sai idean Turun yliopistolta, joka on aiemmin rakentanut vastaavan aikajanavaelluksen.
Ylen tiedesarja Kosmos – maailmankaikkeus viidessä minuutissa palkittiin Banff World Media Festivalilla Kanadassa
Avaruus kiinnosti kansainvälisillä festivaaleilla.
Outoja reikiä Linnunradan tähtivirrassa – Yhdestä pääepäillystä ei ole edes havaintoja
Jokin iso ja tiivis on puhkonut reikiä Linnunradan suurimpaan tähtivirtaan. Voiko kyse olla pimeästä aineesta?
Juha Hurmeen kolumni: Hippasus ja omaksutun totuuden kyseenalaistaminen
Suurin kaikista on matematiikka.
Musta aukko tullee nähtäville keskiviikkona – "Tähtitieteen läpimurtotulos"
Ensimmäinen kuva mustasta aukosta saattaa esittää Linnunradan keskusaukkoa tai kaukaista ja paljon suurempaa kohdetta.
Kosmologi Syksy Räsänen: “Ilmastonmuutos ei ole uhka, vaan se on paraikaa toteutuva katastrofi”
Puoli seitsemän -ohjelmassa vieraillut kosmologi Syksy Räsänen otti selkeästi kantaa ilmastonmuutoskeskusteluun.
Onko antiuniversumi ihan höpöhöpöä? Syksy Räsänen vastaa jatkokysymyksiin
Nuorrutaanko antiuniversumissa? Asuuko siellä anti-ihmisiä? Onko tämä teoria sen uskottavampi kuin luomisteoria?
"Se olisi ihmiskunnan historian ylivoimaisesti merkittävin tapahtuma" – Jos saisimme yhteydenoton avaruuden olennoilta, kenen tehtävänä on vastata?
Jos kosminen viesti napattaisiin Suomessa, Esko Valtaoja tietäisi, mihin asiasta ei ainakaan kannata ilmoittaa.
Kulkeeko valo nopeasti vai hitaasti? Kaikki on suhteellista, kun asiaa katsoo oikeasta perspektiivistä
Harva taitaa jaksaa katsoa loppuun videota, joka havainnollistaa valon matkaa Maasta Marsiin.
Viisi huippujuttua sunnuntai-iltaan: Kiinalaispariskunnan matka Pekingistä Rovaniemelle ja hurja teoria alkuräjähdyksestä
Luitko jo nämä? Kokosimme sinulle viikon parhaita juttuja, jotka saatoit arjen kiireessä ohittaa.
Hurja teoria: Alkuräjähdys synnytti myös antimateriasta koostuvan antiuniversumin, jossa aika kulkee taaksepäin
Kosmologi Syksy Räsänen ei liputa puolesta eikä vastaan.
Onko ulottuvuuksia sittenkään enempää kuin neljä? Innostus säieteoriasta laimeni, sillä se on tutkijoillekin liian vaikea
Mahdolliset uudet ulottuvuudet liittyvät säieteoriaan, jonka parhaat päivät saattavat olla takanapäin. Tai sitten ei.
Tähtitieteilijät löysivät järisyttävän galaksijoukon maailmankaikkeudesta 11,5 miljardin vuoden takaa – Sai lempinimen "Hyperion"
Galaksijoukko löytyi eurooppalaisen ESO-avaruusjärjestön teleskoopilla.
Planck-satelliitti sai arvostetun Gruber-palkinnon – kehittäjien joukossa suomalaisia
Satelliitin avulla pystytään arvioimaan ennennäkemättömän tarkasti maailmankaikkeuden syntyä, ikää, ainekoostumusta ja geometriaa.
Kari Enqvistin kolumni: Tekoäly tulee tuhoamaan ajattelun
Ihmisen maailma on muuttumassa – ehkä eniten sitten teollistumisen. Suomen päättäjät ovat muutoksen mukanaan tuomista haasteista pihalla, kirjoittaa kosmologian professori Kari Enqvist.
Hiukkasfysiikassa tehtiin taas tärkeä löytö – Tutkijat selvittivät salaperäisten neutriinojen synnyinsijan
Neutriinojen salaisuuden selvittämistä on verrattu merkitykseltään gravitaatioaaltojen havaitsemiseen.
Kari Enqvistin kolumni: Musta aukko on älyllisen huvipuiston vuoristorata – se yllättää, pelottaa ja kutkuttaa vatsaa
Mustaan aukkoon liittyy paljon mystiikkaa ja aikamatkailua. Se kiehtoo oudolla tavalla ja tunkeutuu elokuviin. Sanaparille musta aukko löytyy Googlesta yhtä paljon osumia kuin vastavalitulle arkkipiispalle, mutta vähemmän kuin Jenni Haukio, kirjoittaa Kari Enqvist.
9 kysymystä avaruuden vieraasta älystä, ihmislajin tulevaisuudesta ja maailmankaikkeudesta – Kansa kysyy ja professori Kari Enqvist vastaa
Professori Kari Enqvist kysyy, miksi vieras äly ei olisi kiinnostunut meistä, koska kiinnostaahan meitäkin kaikki muurahaisista alkaen.
Miten musta aukko toimii? Sissi Enestam näkee Kirkkonummen metsistä miljardien valovuosien päähän
Sissi Enestam tutkii mustia aukkoja
Onko tässä tuleva nobelisti? - kosmologi Tommi Tenkanen yrittää ratkaista fysiikan suuren mysteerin
Tommi Tenkanen etsii pimeää ainetta
Miten avaruusolentoihin pitäisi suhtautua? – Astrobiologi Kirsi Lehto: “Tarvitsemme avaruuden käyttäytymiskoodin”
Maan ulkopuolinen elämä haastaa moraalifilosofiamme.
Olemmeko yksin maailmankaikkeudessa? Elinkelpoisia planeettoja löytyy, mutta onko niillä elämää?
Planeettoja kyllä löytyy, mutta onko niillä elämää?
Kari Enqvistin kolumni: Suu kiinni fyysikko!
Luonnontieteilijät leimataan kuitenkin kapea-alaisiksi erityisasiantuntijoiksi ikään kuin he eivät muusta tietäsi mitään. Heidän puhevaltansa typistetään mieluusti heidän tieteellisen kompetenssinsa rajoihin, kirjoittaa Kari Enqvist.
Tutkijat saivat miljoonarahoituksen säteilyilmaisimien kehittämiseen
Jyväskylän yliopiston johtama tutkijayhteisö on saanut miljoonarahoituksen Euroopan komissiolta.
Tämän tuhannet suomalaiset halusivat tietää avaruudesta ja maailmankaikkeudesta – Esko Valtaoja ja Syksy Räsänen vastaavat suosituimpiin kysymyksiin
Yle Tiede selvitti elämää suuremmat kysymykset
Esko Valtaojan huima idea: mitä jos maailmankaikkeuden historia olisi automatka Helsingistä Tampereelle?
Maailmankaikkeuden historia 180 kilometrissä
Onko älyllistä elämää Maan ulkopuolella? Ylen tiedesarja etsii vastauksia kaikkeuden perimmäisiin kysymyksiin
Ylen tiedesarja etsii vastauksia perimmäisiin kysymyksiin
Monimutkaista mutta ei mahdotonta – Miten maallikko saa kiinni maailmankaikkeuden hännänpäästä?
Ilman kvanttimekaniikkaa et lukisi tätä juttua, sillä sinulla ei olisi kännykkää eikä tietokonetta. Fysiikalla ei kuitenkaan vain tehdä rahaa, vaan etsitään vastauksia elämän mysteereihin.
Vau, mikä tähtilöytö – oho, se olikin Mars
Kosmologian professori julisti löytäneensä jotain merkittävää tähtitaivaalta – ja tajusi pian mokanneensa pahemman kerran
Kari Enqvistin kolumni: Stephen Hawkingissa tiivistyi hengen voitto aineesta
Tällä viikolla kuollut Stephen Hawking oli Albert Einsteinin jälkeen maailman tunnetuin fyysikko. Siihen on syynsä, kirjoittaa Kari Enqvist.
Mustat aukot eivät ole ikuisia – tästä on kyse Stephen Hawkingin tunnetuimmassa löydöksessä
Hawking todisti, että mustat aukot häviävät aikanaan.
Esko Valtaoja Hawkingin kuolinpäivästä: "Häntä olisi varmaan huvittanut tämä sattuma"
Esko Valtaoja pitää Stephen Hawkingin merkittävimpänä työnä tieteen avaamista tavallisille ihmisille.