Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Ayahuasca voi viedä käyttäjänsä taivaaseen tai helvettiin – rituaalihuumeesta tehtiin kirja, joka perustuu kirjailijan omiin kokemuksiin

Samuli "Doc" Arkon Sielunköynnös – henkimatkoja unohdettuun tietoisuuteen on ensimmäinen kotimainen ayahuascasta kertova tietokirja.

Maailmankaikkeushavaintoja ja parannusehdotuksia

Apaut parikymmentä havaintoa ja parannusehdotusta.

Onko universumimme ainoa vai riittääkö niitä loputtomiin? Elämmekö sittenkin multiversumissa?

Suomalaistutkija Tommi Tenkanen uskoo, että oman horisonttimme ulkopuolella on todella paljon alueita, joita emme pysty havainnoimaan.

Hetki ja ikuisuus – lapset perimmäisten kysymysten äärellä

Aatos ja Amine leikkivät jumalilla ja äärettömyydellä.

Hyvä kysymys: Kuinka pitkä on nykyhetki?

Ajan perimmäinen luonne on vielä tuntematon.

Tuukka Tervosen kolumni: Miksei kukaan ajattele ilmastonmuutoksen hyviä puolia?

Ilmastonmuutoksessa on paljon hyviäkin puolia, kuten Helsingin uppoaminen ja tiettyjen eläinten sukupuutto, kirjoittaa Tuukka Tervonen kolumnissaan.

Koska löydämme universumista elämää? Muuttaako ihminen ikinä aurinkokunnan ulkopuolelle? Tuoreet nobelistit ottavat rohkeasti kantaa

Siitä kannattaa pitää hyvää huolta, mitä meillä jo on, sanoo eksoplaneettojen tutkija.

Mitä oli ennen universumin alkua, miten tyhjyys voi pamahtaa? Tutkija vastaa lukijoiden jatkokysymyksiin alkuräjähdyksestä ja pimeästä aineesta

Tommi Tenkasen mielestä kaikki kosmista inflaatiota tai sen loppuhetkiä kuvaavat uskottavat mallit johtavat päätelmään multiversumin olemassaolosta.

"Alkuräjähdys ei ollut alku eikä räjähdys" – suomalaistutkijan mukaan pimeää ainetta oli jo ennen alkuräjähdystä

Tutkijat pitävät todistettuna, että valtaosa maailmankaikkeuden aineesta on tieteelle vielä tuntematonta pimeää ainetta. Siitäkään ei ole varmuutta, koostuuko se hiukkasista vai jostain ihan muusta.

Prisma: Planeetat – aurinkokunnan vaiheet täynnä dramaattisia käänteitä

Minkälaisia ovat aurinkokunnan kahdeksan planeettaa?

Ylen Kosmos -tiedeohjelma palkittiin Kanadassa

Kosmos – maailmankaikkeus viidessä minuutissa -tiedesarja vastasi suomalaisten lähettämiin kysymyksiin avaruudesta.

Utsjoelle suunnitteilla maailmankaikkeuden historiasta kertova infopolku

Utsjoen Ursa sai idean Turun yliopistolta, joka on aiemmin rakentanut vastaavan aikajanavaelluksen.

Outoja reikiä Linnunradan tähtivirrassa – Yhdestä pääepäillystä ei ole edes havaintoja

Jokin iso ja tiivis on puhkonut reikiä Linnunradan suurimpaan tähtivirtaan. Voiko kyse olla pimeästä aineesta?

Musta aukko tullee nähtäville keskiviikkona – "Tähtitieteen läpimurtotulos"

Ensimmäinen kuva mustasta aukosta saattaa esittää Linnunradan keskusaukkoa tai kaukaista ja paljon suurempaa kohdetta.

Kosmologi Syksy Räsänen: “Ilmastonmuutos ei ole uhka, vaan se on paraikaa toteutuva katastrofi”

Puoli seitsemän -ohjelmassa vieraillut kosmologi Syksy Räsänen otti selkeästi kantaa ilmastonmuutoskeskusteluun.

Onko antiuniversumi ihan höpöhöpöä? Syksy Räsänen vastaa jatkokysymyksiin

Nuorrutaanko antiuniversumissa? Asuuko siellä anti-ihmisiä? Onko tämä teoria sen uskottavampi kuin luomisteoria?

Kulkeeko valo nopeasti vai hitaasti? Kaikki on suhteellista, kun asiaa katsoo oikeasta perspektiivistä

Harva taitaa jaksaa katsoa loppuun videota, joka havainnollistaa valon matkaa Maasta Marsiin.

Viisi huippujuttua sunnuntai-iltaan: Kiinalaispariskunnan matka Pekingistä Rovaniemelle ja hurja teoria alkuräjähdyksestä

Luitko jo nämä? Kokosimme sinulle viikon parhaita juttuja, jotka saatoit arjen kiireessä ohittaa.

Onko ulottuvuuksia sittenkään enempää kuin neljä? Innostus säieteoriasta laimeni, sillä se on tutkijoillekin liian vaikea

Mahdolliset uudet ulottuvuudet liittyvät säieteoriaan, jonka parhaat päivät saattavat olla takanapäin. Tai sitten ei.

Planck-satelliitti sai arvostetun Gruber-palkinnon – kehittäjien joukossa suomalaisia

Satelliitin avulla pystytään arvioimaan ennennäkemättömän tarkasti maailmankaikkeuden syntyä, ikää, ainekoostumusta ja geometriaa.

Kari Enqvistin kolumni: Tekoäly tulee tuhoamaan ajattelun

Ihmisen maailma on muuttumassa – ehkä eniten sitten teollistumisen. Suomen päättäjät ovat muutoksen mukanaan tuomista haasteista pihalla, kirjoittaa kosmologian professori Kari Enqvist.

Hiukkasfysiikassa tehtiin taas tärkeä löytö – Tutkijat selvittivät salaperäisten neutriinojen synnyinsijan

Neutriinojen salaisuuden selvittämistä on verrattu merkitykseltään gravitaatioaaltojen havaitsemiseen.

Kari Enqvistin kolumni: Musta aukko on älyllisen huvipuiston vuoristorata – se yllättää, pelottaa ja kutkuttaa vatsaa

Mustaan aukkoon liittyy paljon mystiikkaa ja aikamatkailua. Se kiehtoo oudolla tavalla ja tunkeutuu elokuviin. Sanaparille musta aukko löytyy Googlesta yhtä paljon osumia kuin vastavalitulle arkkipiispalle, mutta vähemmän kuin Jenni Haukio, kirjoittaa Kari Enqvist.

9 kysymystä avaruuden vieraasta älystä, ihmislajin tulevaisuudesta ja maailmankaikkeudesta – Kansa kysyy ja professori Kari Enqvist vastaa

Professori Kari Enqvist kysyy, miksi vieras äly ei olisi kiinnostunut meistä, koska kiinnostaahan meitäkin kaikki muurahaisista alkaen.

Kari Enqvistin kolumni: Suu kiinni fyysikko!

Luonnontieteilijät leimataan kuitenkin kapea-alaisiksi erityisasiantuntijoiksi ikään kuin he eivät muusta tietäsi mitään. Heidän puhevaltansa typistetään mieluusti heidän tieteellisen kompetenssinsa rajoihin, kirjoittaa Kari Enqvist.

Tutkijat saivat miljoonarahoituksen säteilyilmaisimien kehittämiseen

Jyväskylän yliopiston johtama tutkijayhteisö on saanut miljoonarahoituksen Euroopan komissiolta.

Monimutkaista mutta ei mahdotonta – Miten maallikko saa kiinni maailmankaikkeuden hännänpäästä?

Ilman kvanttimekaniikkaa et lukisi tätä juttua, sillä sinulla ei olisi kännykkää eikä tietokonetta. Fysiikalla ei kuitenkaan vain tehdä rahaa, vaan etsitään vastauksia elämän mysteereihin.

Vau, mikä tähtilöytö – oho, se olikin Mars

Kosmologian professori julisti löytäneensä jotain merkittävää tähtitaivaalta – ja tajusi pian mokanneensa pahemman kerran

Kari Enqvistin kolumni: Stephen Hawkingissa tiivistyi hengen voitto aineesta

Tällä viikolla kuollut Stephen Hawking oli Albert Einsteinin jälkeen maailman tunnetuin fyysikko. Siihen on syynsä, kirjoittaa Kari Enqvist.

Esko Valtaoja Hawkingin kuolinpäivästä: "Häntä olisi varmaan huvittanut tämä sattuma"

Esko Valtaoja pitää Stephen Hawkingin merkittävimpänä työnä tieteen avaamista tavallisille ihmisille.

"Tähti sammui kosmoksessa" – Näin Stephen Hawkingia on muisteltu

Kollegat ja läheiset muistelevat edesmennyttä fyysikkoa kauniilla kirjoituksilla.

7 nerokasta algoritmia: Kone näkee syövän, arvaa mielialasi ja opettaa jopa empatiaa

Hyvä vai paha? Nyt on oikea aika keskustella koneiden älystä, jotta se saadaan parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Suomella on suuret mahdollisuudet algoritmien kehittelyssä.

Minkä värinen on maailmankaikkeus? Avaruusromua 4.2.2018

Maailmankaikkeus on maitokahvin värinen.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle