Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Mies seisoo niityllä mustassa takissa, kuva Andrei Tarkovskin elokuvasta Solaris, kuvassa myös teksti "Teeman elokuvafestivaali".

Kosmologi Syksy Räsäselle Solariksen kohtaaminen on ollut kipuamista ihmisyyteen – scifi-klassikon suurin mysteeri on toinen ihminen

Solaris on tieteiselokuva ohjaajalta, jota ei kiinnosta tiede vaan ihmisyys. Se on elämän haavojen kuvaus. Syksy Räsänen kirjoittaa kohtaamisistaan Andrei Tarkovskin 50-vuotiaan elokuvaklassikon kanssa.

Massiivinen galaksijoukko SMACS 0723 (Webb-teleskoopin ensimmäinen virallinen värikuva).

Uuden avaruusteleskooppi Webbin ensimmäinen kuva julkaistiin – viisi kysymystä ja vastausta kaikista uusista kuvista

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden otti varaslähdön esittelemällä ensimmäisen uusista kuvista viime yönä. Loput julkaistaan tiistaina illalla Suomen aikaa.

Kosmologi Kari Enqvist studiossa.

Kari Enqvist uskoo tieteeseen, mutta sitä hän ei pystynyt todentamaan, miten selittämätön vaikuttaa ihmiseen - niinpä hän kirjoitti romaanin

Kulttuurivieras, kosmologi Kari Enqvist uskoo tieteeseen, mutta on siitä huolimatta pohtinut paljon uskontoja. Häntä vaivasi myös ajatus, miten selittämätön voima vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen. Ajatuksesta syntyi Enqvistin esikoisromaani.

Viuhkamainen kuvio värikkäitä pisteitä mustassa avaruudessa.

Maailmankaikkeuden uudessa 3D-kartassa on jo enemmän galakseja kuin aiemmissa yhteensä – kartoituksen odotetaan selventävän pimeän energian arvoitusta

Spektrometri kerää tietoa valosta, joka lähti matkaan miljardeja vuosia sitten. Kaukaiset havainnot ovat muistoja nuoresta maailmankaikkeudesta, jossa meidän aurinkokuntaamme ei ollut vielä pitkään aikaan.

Piirroskuva Webbistä avaruudessa näyttää sen täysin avautuneena.

Avaruusteleskooppi James Webb saavutti kohteensa

Ennen kuin teleskooppi pääsee aloittamaan varsinaisen työnsä, menee valmisteluihin Nasan mukaan vielä puolisen vuotta.

James Webb -avaruusteleskooppi laukaistaan Ranskan Guayanasta.

Lähes yhdeksän miljardin euron James Webb -teleskooppi laukaistiin avaruuteen joulupäivänä

Hubble-teleskoopin seuraajan suunnittelu alkoi 25 vuotta sitten. James Webb -teleskoopin odotetaan muuttavan perustavanlaatuisesti tutkijoiden ymmärrystä maailmankaikkeudesta.

Kuvassa kolumnisti Kari Enqvist, Helsinki, 23.10.2018

Kari Enqvistin kolumni: Tieteen kvartaali on 25 vuotta eikä bisnesmaailman kolme kuukautta

Mitään absoluuttista mittaria yksittäisen tutkimushankkeen hyvyydelle tai vaikuttavuudelle ei ole olemassa. Sana ”vaikuttavuus” on bisnesmaailmasta lainattu mantra, eikä tiedettä sillä voi mitata, kirjoittaa Enqvist.

Nainen kuvattuna alakulmasta katsoo ylöspäin, taustalla sinistä taivasta ja pilviä.

Astrofyysikko Sissi Enestam treenaa astronauttihakua ja synnytystä varten: “Suomalaisen valinta astronautiksi on mahdollista”

Euroopan avaruusjärjestö Esa rekrytoi parhaillaan uusia astronautteja. Hakijoita on yli 22 000. Yksi heistä on avaruustieteen tohtorikoulutettava Sissi Enestam. Enestam uskoo, että nyt voisi olla Suomen vuoro saada ensimmäinen astronauttinsa.

Farkkuihin ja oranssiin puseroon pukeutunut mies kävelee ruskan värjäämässä tunturimaisemassa.

Arktinen aikavaellus, Utsjoki

Tunturivaellus halki universumin historian.

Konceptbild av Nasas Perseverance-rover på Mars.

Tiedevuonna 2021 liikutaan koronaviruksen jäljillä, Marsissa sekä maailmankaikkeuden alkuhämärissä

Listasimme Nature-lehden innoittamina joitakin alkaneena vuonna puhuttavia tieteen teemoja. Vuosi 2021 jälkeen ajanlaskun alun polkaistaan kotimaassakin liikkeelle tieteen merkeissä.

Geenss Archenti, Justina, Peru, ayahuasca

Ayahuasca voi viedä käyttäjänsä taivaaseen tai helvettiin – rituaalihuumeesta tehtiin kirja, joka perustuu kirjailijan omiin kokemuksiin

Samuli "Doc" Arkon Sielunköynnös – henkimatkoja unohdettuun tietoisuuteen on ensimmäinen kotimainen ayahuascasta kertova tietokirja.

Markus Kajo: Ajatusten miljoonalaatikko

Maailmankaikkeushavaintoja ja parannusehdotuksia

Apaut parikymmentä havaintoa ja parannusehdotusta.

Tunnetun maailmankaikkeuden säde 45mrd valovuotta

Onko universumimme ainoa vai riittääkö niitä loputtomiin? Elämmekö sittenkin multiversumissa?

Suomalaistutkija Tommi Tenkanen uskoo, että oman horisonttimme ulkopuolella on todella paljon alueita, joita emme pysty havainnoimaan.

Aatos leikkii Poseidonia ja tähyää pienen atraimen läpi, maaten hiekkarannalla, Reeta Huhtasen dokumenttielokuvassa Aatos ja Amine.

Hetki ja ikuisuus – lapset perimmäisten kysymysten äärellä

Aatos ja Amine leikkivät jumalilla ja äärettömyydellä.

Lapsi hyppää kukkulalta

Hyvä kysymys: Kuinka pitkä on nykyhetki?

Ajan perimmäinen luonne on vielä tuntematon.

Toimittaja Tuukka Tervonen

Tuukka Tervosen kolumni: Miksei kukaan ajattele ilmastonmuutoksen hyviä puolia?

Ilmastonmuutoksessa on paljon hyviäkin puolia, kuten Helsingin uppoaminen ja tiettyjen eläinten sukupuutto, kirjoittaa Tuukka Tervonen kolumnissaan.

Tyttö kurkkaa käsintehdyn pahvisen avaruusraketin ikkunasta.

Koska löydämme universumista elämää? Muuttaako ihminen ikinä aurinkokunnan ulkopuolelle? Tuoreet nobelistit ottavat rohkeasti kantaa

Siitä kannattaa pitää hyvää huolta, mitä meillä jo on, sanoo eksoplaneettojen tutkija.

Galaxy Cluster Abell 1689 ja Tommi Tenkanen

Mitä oli ennen universumin alkua, miten tyhjyys voi pamahtaa? Tutkija vastaa lukijoiden jatkokysymyksiin alkuräjähdyksestä ja pimeästä aineesta

Tommi Tenkasen mielestä kaikki kosmista inflaatiota tai sen loppuhetkiä kuvaavat uskottavat mallit johtavat päätelmään multiversumin olemassaolosta.

Johns Hopkins Universityn Physiikan ja astronomian laitoksen tutkijaprofessori Tommi Tenkanen esittelee kehittämäänsä kaavaa Helsingin Yliopiston Physicumissa 2019 elokuussa

"Alkuräjähdys ei ollut alku eikä räjähdys" – suomalaistutkijan mukaan pimeää ainetta oli jo ennen alkuräjähdystä

Tutkijat pitävät todistettuna, että valtaosa maailmankaikkeuden aineesta on tieteelle vielä tuntematonta pimeää ainetta. Siitäkään ei ole varmuutta, koostuuko se hiukkasista vai jostain ihan muusta.

Aurinkokunnan planeettojen historia on täynnä dramaattisia käänteitä.

Prisma: Planeetat – aurinkokunnan vaiheet täynnä dramaattisia käänteitä

Minkälaisia ovat aurinkokunnan kahdeksan planeettaa?

Kosmos

Ylen Kosmos -tiedeohjelma palkittiin Kanadassa

Kosmos – maailmankaikkeus viidessä minuutissa -tiedesarja vastasi suomalaisten lähettämiin kysymyksiin avaruudesta.

Galaksi.

Utsjoelle suunnitteilla maailmankaikkeuden historiasta kertova infopolku

Utsjoen Ursa sai idean Turun yliopistolta, joka on aiemmin rakentanut vastaavan aikajanavaelluksen.

linnunrata

Outoja reikiä Linnunradan tähtivirrassa – Yhdestä pääepäillystä ei ole edes havaintoja

Jokin iso ja tiivis on puhkonut reikiä Linnunradan suurimpaan tähtivirtaan. Voiko kyse olla pimeästä aineesta?

Radioteleskooppi Grönlannissa.

Musta aukko tullee nähtäville keskiviikkona – "Tähtitieteen läpimurtotulos"

Ensimmäinen kuva mustasta aukosta saattaa esittää Linnunradan keskusaukkoa tai kaukaista ja paljon suurempaa kohdetta.

Syksy Räsänen

Kosmologi Syksy Räsänen: “Ilmastonmuutos ei ole uhka, vaan se on paraikaa toteutuva katastrofi”

Puoli seitsemän -ohjelmassa vieraillut kosmologi Syksy Räsänen otti selkeästi kantaa ilmastonmuutoskeskusteluun.

Syksy Räsänen

Onko antiuniversumi ihan höpöhöpöä? Syksy Räsänen vastaa jatkokysymyksiin

Nuorrutaanko antiuniversumissa? Asuuko siellä anti-ihmisiä? Onko tämä teoria sen uskottavampi kuin luomisteoria?

Tähtitaivas.

Kulkeeko valo nopeasti vai hitaasti? Kaikki on suhteellista, kun asiaa katsoo oikeasta perspektiivistä

Harva taitaa jaksaa katsoa loppuun videota, joka havainnollistaa valon matkaa Maasta Marsiin.

Pekingiläiset Li Bingyuan ja Wang Shang saapuvat junalla Rovaniemelle

Viisi huippujuttua sunnuntai-iltaan: Kiinalaispariskunnan matka Pekingistä Rovaniemelle ja hurja teoria alkuräjähdyksestä

Luitko jo nämä? Kokosimme sinulle viikon parhaita juttuja, jotka saatoit arjen kiireessä ohittaa.

Kuva avaruudesta

Onko ulottuvuuksia sittenkään enempää kuin neljä? Innostus säieteoriasta laimeni, sillä se on tutkijoillekin liian vaikea

Mahdolliset uudet ulottuvuudet liittyvät säieteoriaan, jonka parhaat päivät saattavat olla takanapäin. Tai sitten ei.

Piirroskuva Planck-satelliitista.

Planck-satelliitti sai arvostetun Gruber-palkinnon – kehittäjien joukossa suomalaisia

Satelliitin avulla pystytään arvioimaan ennennäkemättömän tarkasti maailmankaikkeuden syntyä, ikää, ainekoostumusta ja geometriaa.

Kari Enqvist

Kari Enqvistin kolumni: Tekoäly tulee tuhoamaan ajattelun

Ihmisen maailma on muuttumassa – ehkä eniten sitten teollistumisen. Suomen päättäjät ovat muutoksen mukanaan tuomista haasteista pihalla, kirjoittaa kosmologian professori Kari Enqvist.

MAGIC-teleskooppi Palman saarella Kanarialla.

Hiukkasfysiikassa tehtiin taas tärkeä löytö – Tutkijat selvittivät salaperäisten neutriinojen synnyinsijan

Neutriinojen salaisuuden selvittämistä on verrattu merkitykseltään gravitaatioaaltojen havaitsemiseen.

Kari Enqvist

Kari Enqvistin kolumni: Musta aukko on älyllisen huvipuiston vuoristorata – se yllättää, pelottaa ja kutkuttaa vatsaa

Mustaan aukkoon liittyy paljon mystiikkaa ja aikamatkailua. Se kiehtoo oudolla tavalla ja tunkeutuu elokuviin. Sanaparille musta aukko löytyy Googlesta yhtä paljon osumia kuin vastavalitulle arkkipiispalle, mutta vähemmän kuin Jenni Haukio, kirjoittaa Kari Enqvist.

Kuvassa Linnunrata ja Kari Enqvistin naama etualalla.

9 kysymystä avaruuden vieraasta älystä, ihmislajin tulevaisuudesta ja maailmankaikkeudesta – Kansa kysyy ja professori Kari Enqvist vastaa

Professori Kari Enqvist kysyy, miksi vieras äly ei olisi kiinnostunut meistä, koska kiinnostaahan meitäkin kaikki muurahaisista alkaen.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle