Uusimmat artikkelit
Kunta-alan järjestöissä tarkastellaan tuoko hoitajien sopimus jaettavaa myös muille – "Aika laiha vaihtokauppa", kuvaa liittojohtaja
Viime kesäkuussa saatuun sote-sopimukseen kirjattiin, että mikäli hoitajajärjestöt Tehy ja Super saavat muita enemmän, arvioidaan tilannetta uudelleen kunta-alan järjestöissä.
Hoitajien työkiistassa molemmat osapuolet väittävät voittaneensa – kysyimme asiantuntijoilta, kumpi on oikeassa, eivätkä hekään ole varmoja
Entinen valtakunnansovittelija Minna Helle pitää huolestuttavana, että sovun osapuolet eivät tunnu puhuvan lainkaan samasta sopimuksesta.
"Toivottavasti meitä ei ole huijattu" – 12 hoitajaa kertoo tunnelmistaan, kun työriidan sopua on maisteltu vuorokausi
Kaikille hoitajille ei ole selvää, mitä neuvotteluissa lopulta sovittiin. Moni kuitenkin kiittelee tehtyjä palkkaratkaisuja ja työrauhan palaamista.
Hyvinvointialuejohtaja Virolainen: Päijät-Hämeessä voidaan taata sekä hoitajien korkeammat palkat että laadukkaat palvelut
Petri Virolainen on iloinen siitä, että hoitajien työkiistassa saatiin sopu. Kustannukset kasvavat, mutta samalla palkankorotukset tukevat tavoitetta pitää kiinni nykyisestä työvoimasta ja saada uusia ammattilaisia.
Hoitajat helpottuneita työriidan sopimisesta – oululainen sairaanhoitaja Sanna Alavesa: "Yhdeksän kuukautta oli tämän synnytys käynnissä"
Hoitajapulaa työriidan päättyminen ei automaattisesti poista, mutta ammattiliitoissa toivotaan sovun houkuttelevan alalle uusia tekijöitä.
Pohjalaiset Tehy- ja Super-aktiivit yksimielisinä hoitoalan työriidan sovusta: ”Hoitajien voitto”
Hoitoalan työriitaan saatiin eilen kauan odotettu neuvottelutulos. Sekä Tehyn että Superin aktiivit ovat helpottuneita siitä, että sopu syntyi.
Sairaanhoitajaopiskelija palkkasovusta: ”Ei muuta sitä, että pitää jatkuvasti venyä ylitöihin”
Hoitajien työmarkkinakiistan ratkeaminen on helpottava uutinen myös alan opiskelijoille. LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijat kuitenkin pelkäävät, että alan vetovoima on jo saanut pysyvän kolauksen.
Roima palkankorotus ilahduttaa, mutta huoli työoloista on yhä suuri – näin Pirkanmaalla reagoitiin hoitajasopuun
Pitkä vääntö hoitajien palkankorotuksista päättyi, mutta pelkkä raha ei riitä houkuttimeksi palaamaan alalle. Nyt alkaa vääntö työolojen kehittämisestä.
Tehyn päijäthämäläinen luottamusmies työmarkkinasovusta: Tärkeimpänä saavutettiin se, että hoitajan palkka alkaa kolmosella
Hoitajajärjestöt ja Kuntatyönantajat pääsivät sopuun palkkakiistassa. Osapuolet tulkitsevat valtakunnansovittelijan sopimusehdotusta hieman eri tavoin, mutta työrauha on nyt saavutettu.
Analyysi: Hoitajien palkat nousevat reippaasti lähivuosina, mutta hoitajapulasta ei päästä näin helposti eroon
Työmarkkinaratkaisuissa on tyypillistä, että osapuolten tavat tulkita tulosta vaikeuttavat sen ymmärtämistä, kirjoittaa politiikan toimittaja Jyrki Hara.
"Sinnikkyys on palkittu" – kaakossa hoitoalan työkiistaan saatu sopu otettiin riemulla vastaan
Näkemykset vaihtelevat siitä, ratkeaako hoitajapula nyt tehdyn sopimuksen myötä.
Hoitajat toivovat palkkasovun edistävän työolojen kehittämistä: hoitoalaa vaivaavat opintojen keskeyttäminen tai työpaikan vaihto vähin äänin
Alan työllistymisvaihtoehdoista tulisi kertoa enemmän jo opintojen aikana ja työnantajien puolelta, sanoo Sanna-Maria Ahl Meilahden sairaalasta.

Sopu syntyi hoitoalalle, mutta epäselvyyttä on yhä – hoitajaliitot ja työnantaja eri linjoilla palkkaharmonisaatiosta
Työriidan osapuolet ovat tyytyväisiä sopuun. Hoitajaliitot pitävät sopua merkittävänä askeleena hoitajapulan kannalta.
JHL perehtyy hoitajakiistan sovintoratkaisuun ja arvioi voiko se hyväksyä esitetyt muutokset
"Luemme sovintoratkaisun rauhassa ja arvioimme sen jälkeen voimmeko hyväksyä esitetyt muutokset", kertoo JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.
Näin hoitajien työriidan sopua kommentoidaan – hyvinvointijohtaja: ”Todella tärkeää on, että saataisiin palautettua ilo työhön”
Yle kerää tähän juttuun kommentteja eri puolilta Suomea.
Tällainen sopu hoitoalan kiistaan saatiin – Tehyn Rytkönen: Sairaanhoitajan palkka nousee keskimäärin yli 3 000 euroon
Hoitajaliittojen mukaan palkat nousevat keskimäärin 15,3 prosenttia kolmessa vuodessa, KT:n mukaan palkat nousevat yli 13 prosenttia.
Hoitoalan työkiistaan sopu – kiistan osapuolet hyväksyivät valtakunnansovittelijan esityksen
Tehyn Rytkönen: "pakkolakien varjossa tulosta voi pitää hyvänä". Uhka joukkoirtisanoutumisesta poistuu.

Hoitajat lähtivät tammikuussa työtaisteluun historiallisen suurilla panoksilla – näin kuukausia kestänyt vääntö eteni
Hoitajien palkkaneuvottelut ovat olleet mutkikkaammat kuin koskaan. Yhdeksän kuukauden työtaisteluun on mahtunut monenlaisia vaiheita.
Pohjanmaan pelastuslaitoksen työriita vihdoin oikeuden käsittelyssä – korvaussummat voivat olla mittavia
Työriidassa kyse varallaolokorvauksista, joista on käyty kiistaa useita vuosia monissa Suomen pelastuslaitoksissa.
Kunta-alan neuvottelut karilla, kouluja voi uhata lakko elokuussa – työntekijät halusivat takeet, ettei hoitajille makseta muita enemmän
JUKOn puheenjohtaja Olli Luukkainen ennakoi, että kunta-alan työriidan ratkaisu siirtyy väistämättä kesän yli.
Sovittelulautakunnan puheenjohtaja Pylkkänen: lautakunnan työ ei tuo pikaratkaisua kunta-alan työriitaan – hoitajat siirtävät laajempaa lakkoa pääsiäisen yli
Hoitajajärjestöt ilmoittivat siirtävänsä perjantaina alkavaksi ilmoitettua lakkoa pääsiäisen yli keskiviikkoon, jotta sovittelulautakunta saa työlleen lisäaikaa.
Riitainen SAK suoristi rivinsä 50-vuotisjuhliin
Juhlakulkue matkasi Hakaniemestä Olympiastadionille.
Timo Räty, valtakunnan kiusaaja vai tiukka neuvottelija?
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton johtaja Timo Räty on tunnettu tiukkana ja lakkoherkkänä johtajana. Kritiikkiä on sadellut laittomista lakoista ja mahdottomista vaatimuksista. Maaliskuussa 2012 tapetille nousivat AKT:n sisäiset ongelmat ja työpaikkakiusaaminen.
Yleislakko puhutti pitkään
Kevään 1956 yleislakon aikana ilmestyi vain SAK:n Palkkatyöläinen-lehti. Yleisradion Pienoisparlamentti sai tästä aiheen pohtia, polkivatko lakkolaiset sananvapautta.
Eduskunta pui yleislakkoa 1956
Yleislakon jälkipyykkiä pestiin luonnollisesti myös eduskunnassa. Keskustelua herätti myös lakon aikainen tiedonvälitys.
Yleislakon taustalla myös politiikka
Vuoden 1956 yleislakko ja sen taustat.
Yleislakosta seurasi monenlaista riesaa
Vuoden 1956 yleislakko kosketti tavalla tai toisella kaikkia suomalaisia. Ensimmäisen lakkoviikon jälkeen lakon johto kuitenkin pääsi hallituksen kanssa sopimukseen jakeluun päästettävästä bensamäärästä.
Mitä jäi käteen yleislakosta?
Vaatimuksena oli tuntipalkkojen nosto 12 markalla.
Yleislakossa 1956 nähtiin marsseja ja rettelöitä
Yleislakko pysäytti Suomen vuonna 1956.
Fagerholm tuomitsi lakkoliikkeen
Pääministeri Karl-August Fagerholm tuomitsi kovin sanoin kommunistien lakkoliikkeen. Syksyllä 1949 pitämässään radiopuheessa hän totesi, että kommunistien tavoitteena oli horjuttaa demokraattista yhteiskuntaa.
Kemin "veritorstai" 1949
Lakkokahakassa kuoli kaksi työläistä.
Lakot olivat osa Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön valtataistelua
Kommunistien masinoima lakkoliike ajoi SAK:n sosiaalidemokraatit ja kommunistit eri leireihin.