Aihe: rehevöityminen

Nyt Enäjärveen uskaltaa pulahtaa, vaikka viisi vuotta sitten pinnalla kelluivat kuolleet simpukat – näin järvi kunnostettiin

Vihdin Enäjärvi on yksi esimerkki onnistuneesta kunnostustyöstä. Suomessa järvet voivat yleisesti ottaen hyvin, mutta niiden ylläpitäminen vaatii paljon työtä ja varoja.

Sirpa Tuomivaara heilui vuosikausia viikatteen kanssa mökkirantansa vedessä, kunnes löysi paremman keinon järven kaunistamiseen

Vesistöjen rehevöityminen ei ole vain Itämeren ja suurten maatalousalueiden järvien ongelma. Lapissa Etelä-Posiolla niitetään vesikasvillisuutta, jotta rehevöitymistä saadaan torjuttua.

Kymmenet tuhannet mökkiläiset päästävät jätevetensä rehevöittämään vesistöjä: ”70-luvun järjestelmiä väitetään toimiviksi”

Laki on ollut voimassa kuusi vuotta. Asennuksille annettu siirtymäaika päättyi liki neljä vuotta sitten. Arvio selviää Ylen suosittuihin mökkikuntiin tekemästä kyselystä.

Meriharjus on kadonnut, mutta syytä ei tiedetä – asiantuntija: ”Viimeinen tilaisuus pelastaa meriharjus”

Luonnonvarakeskus tutkii veden suolapitoisuuden ja rehevöitymisen vaikutuksia meriharjuksen mätiin sekä kalojen liikkumista Perämerellä. Samalla meriharjuskantaa yritetään elvyttää.

Merituulivoima muuttaa Pohjanlahden ympäristön tulevina vuosina, ja samalla voi mennä uusiksi myös kalastus

Merituulivoimaloiden rakentaminen voi uhata Pohjanlahden kalastusta, joka poistaa merestä sinne päätyviä ravinteita. Merialueiden suunnittelun haasteena onkin sovittaa yhteen eri elinkeinot.

Raahen Taskuun avautuu luontopolku viikonvaihteessa – samalla juhlistetaan yhtä Perämeren ennallistettavaa rannikkomaisemaa

Perämeren rehevöityminen uhkaa rannikon lintujen pesintää ja perinteisiä saarien ja rantojen kasveja. Niiden elinoloja pyritään nyt kohentamaan entistämällä saarten luontoa.

Erittäin harvinainen vesikasvi hävisi entisiltä laidunmailta – nyt pelastusjoukko odottaa hentonäkinruohon paluuta

Lappalanjärven Nisoksen lahden kunnostustyöt hyödyttävät myös vesilintuja.

Lestijärvellä siintää edessä vuosikymmenten kunnostusurakka, jonka onnistumiseen tarvitaan maanomistajia

Järven vesi on tummentunut, joka uhkaa lisätä rehevöitymistä ja pahimmillaan johtaa happikatoon.

Sade- ja sulamisvedet rehevöittävät Kangasalan pieniä järviä, kaupunki haluaa tilanteen viimein hallintaan

Kangasalan asutus sijaitsee suureksi osaksi vesistöjen keskellä. Roineen kaltaiset isot järvet eivät pienistä valumista hetkahda, mutta vähäisemmät vesistöt ovat rehevöitymisvaarassa.

Päästöjen riivaama maatalousjätti teki rajut päätökset, sitten protestipuolue voitti vaalit – nyt Hollantia järisyttää odottamaton skisma

Maaseudun protestipuolue löi asiantuntijat ällikällä voittamalla Hollannin toissaviikolla pidetyt aluevaalit.

Ahvenanmaan merenlahdet entistäkin rehevöityneempiä, paljastaa tutkimus

Åbo Akademin tutkimuksessa huomattiin näkinpartalevien vähentyneen ja rihmalevien yleistyneen ahvenanmaalaisissa merenlahdissa.

Näin Saaristomeri halutaan pelastaa rehevöitymiseltä: kierrätyslannoitteet olisi tehokkain toimi

Bensiinikauppaan määrättiin biopohjaisen polttonesteen sekoitevelvoite. Maatalouden lannoitteisiin voitaisiin lisätä kierrätyslannoitetta samanlaisella määräyksellä.

Koko Etelä-Suomi tulvii, ja se enteilee pahaa merialueille

Esimerkiksi Varsinais-Suomen suurissa joissa virtaa nyt tuhansia kiloja fosforia päivittäin. Vastaavia kuormituspiikkejä tulee vuosittain, mutta niiden kertyminen huolestuttaa.

Kipsi teki salaojavedestä kristallinkirkasta – peltojen kipsikäsittelystä toivotaan pysyvää osaa vesiensuojelussa

Kipsikäsiteltyjen peltojen kohdalla salaojista otetut näytteet olivat selvästi puhtaampia, kuin käsittelemättömien peltojen kohdalla.

Tampere suunnittelee Likolammin kemiallista kunnostamista

Villilän kaupunginosassa Mustavuoren lähellä sijaitseva lampi on rehevöitynyt. Siihen on kokeiltu vastaavaa keinoa vuonna 2002. Tuolloin vesi kirkastui muutamaksi vuodeksi.

Historiallisen suuri satsaus meneillään: järviä, jokia ja merialueita kunnostettu enemmän kuin vuosikymmeniin

Rahoilla on niitetty vesikasvillisuutta, rakennettu kosteikkoja ja kunnostettu kalojen kutualueita.

Rauman kanali odottaa yhä lupaa ruoppaukselle – raumalaiset pääsevät ihmettelemään geotuubeja, kun työt aikanaan alkavat

Rauman kanalin pohjamassa on niin pilaantunutta, että ruoppaustyöt vaativat huolellista suunnittelua. Lupa-anomus on parhaillaan aluehallintoviraston käsittelyssä.

Kadonneeksi luultu laji löytyi Munapirtin rannalta itäiseltä Suomenlahdelta – edellinen havainto vuodelta 1856

Uhanalaisia kasvilajeja kartoittanut tutkija teki kesällä merkittävän lajilöydön Pyhtäällä Munapirtin lähistöllä, kun hän löysi upossarpion.

Itämerelle kehittymässä uusi noidankehä ilmaston lämmetessä – rehevöityneistä rantavesistä on havaittu isoja ilmastopäästöjä

Itämeren rannikoilta on mitattu poikkeuksellisen korkeita lämpötiloja, jotka omalta osaltaan vaikeuttavat meren tilan parantamista.

Pitkäjänteisestä työstä valtakunnallinen tunnustus Alavudenjärven kunnostajille

Kunnostuksilla on saatu kohotettua vesistön virkistysarvoa, parannettua veden laatua ja lisättyä luonnon monimuotoisuutta.

Vähä-Tiilijärven tilan seuranta jatkuu Hollolassa

Järven tilaa on pyritty parantamaan hoitokalastuksella. Nyt näyttää siltä, etteivät ne ole vielä purreet riittävästi.

Varsinaissuomalaiset viljelijät epäröivät kipsihankkeeseen lähtöä – haku päättyy torstaina

Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla kipsihanke on ollut käynnissä jo kaksi vuotta. Tänä vuonna kipsihanke laajeni uusille alueille Satakuntaan ja Pohjanmaalle, eli koko rannikkoalueelle.

Itämeren tila ei saavuta fosforin takia merenhoidon tavoitetta vuoteen 2027 mennessä

Asiantuntijan mukaan Itämeressä on edelleen paljon fosforia, vaikka sen fosforikuormitus on alentunut vuosien saatossa.

"Keltainen muuri" oli vallata kaiken, kunnes apuun kutsuttiin lehmät – pelastettua lintukeidasta tullaan nyt katsomaan Japanista asti

Suomi yrittää jälleen pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen. Perämeren rantaniityt pelastanut hanke on monen mielestä juuri sitä, mitä tavoitteeseen pääseminen vaatii.

Itämerta on yritetty pelastaa jo kolme vuosikymmentä – miksi sinilevät silti kukkivat joka kesä?

John Nurmisen Säätiö on tehnyt 30 vuotta Itämeren suojelutyötä. Kolmessa vuosikymmenessä moni asia Itämeren tilassa on mennyt parempaan suuntaan, mutta tietyt ongelmat ovat säilyneet.

Lintukannat ovat vähentyneet Porin Enäjärvellä merkittävästi – Metsähallitus selvittää, mitä asialle voidaan tehdä

Enäjärvi on ollut metsähallituksen mukaan Suomen arvokkaimpia lintujärviä, mutta nykyään sen lintukanta on jopa kymmenen kertaa pienempi kuin 1980-luvulla.

Helsingin merialueen tila on huolestuttava – syynä ovat esimerkiksi rakentaminen, runsas veneily ja ravinnekuormitus

70-luvulta alkanut veden laadun kohentuminen on pysähtynyt ja paikoitellen veden laatu on lähtenyt heikkenemään viime vuosien aikana.

Noin 25 000 merenkulkijan wc-vedet hulahtavat päivittäin Itämereen, vaikka jätteiden purkaminen satamissa ei maksaisi varustamoille mitään

Rahtialukset voivat laskea käymälävedet mereen täysin laillisesti. Valtaosa tekee niin, mutta asenteet ovat muuttumassa.

Järven näkösyvyyden mittaus sopii mainiosti maallikolle

Sinileväseurannan lisäksi vapaaehtoiset voivat kerätä tietoa järven kunnosta mittamaalla veden näkyvyyttä.

Peltojen kipsikäsittelyä voi nyt hakea – Itämeren rehevöitymistä viivyttävän hankkeen alue ulottuu Pirkanmaallekin

Kipsi sitoo fosforia peltoon ja antaa aikaa toteuttaa muita vesistöjä suojaavia keinoja. Viljelijälle maksutonta maiden käsittelyä on Pirkanmaallakin mahdollisuus hakea Punkalaitumen seudulla.

Suomi haluaa pysäyttää vesilintujen häviämisen: valtio satsaa petopyyntiin ja kosteikkoihin kuusi miljoonaa euroa

Rehevöitymisen vuoksi monen lintuveden pesimispaikat ovat vähentyneet rajusti. Lintukantoja pyritään kasvattamaan rakentamalla kosteikkoja ja pyytämällä haitallisia vieraspetoja.

Itäisillä pelloilla tarvitaan nyt kumisaappaita – Venäjän rajalla vesi on noussut jopa 80 senttimetriä korkeammalle kuin viime vuonna

Lunta oli paljon viime talvena, ja nyt niiden sulaminen voi aiheuttaa tulvia. Kaakkois-Suomessa vesi on paikoin noussut ennätyskorkealle.

Pohjois-Karjalan vesistöt voivat yleisesti hyvin, mutta hoitotyötäkin tarvitaan

Ely-keskuksen tekemässä selvityksessä ilmenee, että suuri osa maakunnan vesistöistä voi hyvin, mutta osaa uhkaa rehevöityminen ja ravinnehuuhtoumat.

Pohjanmaalle ja Keski-Pohjanmaalle oma rannikon vesistökunnostusverkosto

Verkosto tarjoaa ajankohtaista tietoa ja tukea vesistökunnostuksiin. Mukaan toimintaan toivotaan niin yksityishenkilöitä, kyläyhdistyksiä ja viranomaisia.

Vesijärven ja Kymijärven hoitokalastus tuotti viime vuonna yli 100 000 kiloa kalaa

Vesistöjen rehevöitymistä pyritään estämään hoitokalastuksella, jossa kalojen mukana vesistä poistuu haitallista fosforia.

Planeettamme kantokyky on koetuksella – tutkijat esittävät avuksi "planeettavaluuttaa"

Ruoantuotannolle tärkeät ravinteet ovat epätasapainossa.

Uudet reaktorit pysäyttävät pelloilta valuvat ravinteet jo rannalle – aika näyttää, auttaako amerikkalaiskeksintö suomalaisten järvien suojelussa

Eteläpohjalaisen Alavudenjärven rannalle rakennetaan viisi hakepuubioreaktoria. Vastaavia ei ole Suomessa ennen ollut. Tavoite on, että ravinteet imeytyvät reaktoreiden hakkeseen ja vähentävät järven kuormitusta.

Ammattikalastaja Tarmo Tolvanen on pyytänyt uransa aikana kymmenen miljoonaa kiloa särkikaloja

Hoitokalastusta työkseen tekevä Tolvanen on syksyisin järvellä kahdeksan tuntia päivässä, kuutena päivänä viikossa. Eikä työ silti tule valmiiksi.

Itämeren aallot huuhtoivat vuosikymmeniä sitten hienoa hiekkarantaa – kohta ranta raivataan esiin harvinaisille kasveille je perhosille

Harvinaislaatuinen kunnostusurakka parantaa luonnon monimuotoisuutta ja tuo tietoa biomassan hyödyntämisestä Pyhtäällä.

Itämeren suojelu takkuaa sopimuksista huolimatta – suojelukomission suomalainen tarkkailijajäsen näkee toimet osaksi puuhasteluna

Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio HELCOM päivitti lokakuussa Baltic Sea Action Plan -suojeluohjelmaansa. Meren tilan piti olla hyvä jo nyt vuonna 2021, mutta uusi takaraja on siirretty vuoteen 2030. Meren rehevöityminen ei ole pysähtynyt, vaikka yhdyskuntien jätevedet on saatu puhdistettua.

Likolammen lintujärveä kunnostetaan pesimäsaarekkeita kaivamalla Riistavedellä

Useat ennen tavalliset vesilintulajit ovat harvinaistuneet järvien rehevöityessä. Keskimmäisen lokkiyhdyskunnat palasivat pesimään järvelle sen jälkeen kun sitä kunnostettiin vuosina 2018–2019.

Puruvedelle laskettiin taloudellinen arvo – pelkästään rantakiinteistöjen arvo satoja miljoonia euroja

Selvityksen teetti Pro Puruvesi -yhdistys. Tarkoituksena oli selvittää Puruveden taloudellista arvoa vesistö- ja luontoarvojen lisäksi.

Tampereen Mikkolanlampeen alumiinikloridia vähentämään rehevöitymistä

Tavoite on, että fosfori saostuisi ja vähentäisi lammen sisäistä ravinnekuormitusta.

Kirkas ja puhdas vesi houkutteli useita Suomessa tuntemattomia vesiperhoslajeja Kymijoelle – vielä 40 vuotta sitten joessa lillui jätelauttoja

Kymijoen vesi on puhdistunut tasaisesti viimeisten vuosikymmenien aikana. Vedenlaadun parantumisen yhtenä syynä on se, että teollisuuden ja kotitalouksien jätevesiä pääsee jokeen aiempaa vähemmän.

Rauhoitetulle viitasammakolle kaivetaan pikkulampia Tampereen Kämmenniemeen

Rehevöitynyttä Mikkolanlampea kunnostetaan mm. kemikaalikäsittelyllä. Sammakoille tehdään viereen pieniä lampia väistöpaikaksi.

Terve meri on hiilinielu, mutta miten on Itämeren laita? Meri- ja ilmastotutkijat yrittävät selvittää tätä nyt ensimmäistä kertaa yhdessä

Uusi monitieteinen tutkimuskeskus pyrkii selvittämään meren ja ilmakehän välistä vuorovaikutusta sekä sen ilmastovaikutuksia. Vastaavaa tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty Itämeren alueella.

Ilmastonmuutos mitätöi jo tehtyä vesiensuojelutyötä: valtio vastaa jättihaasteeseen korottamalla vesistökunnostuksen määrärahoja roimasti

Vesistönsuojelun määrärahoja on nostettu roimasti viiden vuoden takaisesta. Enimmät hakijat ovat paikallisia vesiensuojeluyhdistyksiä.

Vähä-Tiilijärvellä hoitokalastetaan särkiä, jotta vesikirppuja riittäisi levien syöjiksi

Hollolassa sijaitsevan Vähä-Tiilijärven heikkoon kuntoon havahduttiin kesällä 2018, kun järveen ilmestyi rutkasti sinileväkukintoja. Järven tasapainoa yritetään korjata poistamalla särkiä, jotka syövät levää laiduntavia vesikirppuja.

Pälkäneen vesien tilasta saadaan selkoa vuosikymmenten ajalta

Kesällä kairatut järvenpohjanäytteet tutkitaan syksyn aikana.

Kajaanin Kuluntajärven voisi kunnostaa, mutta tekijä vielä puuttuu

Happikadosta kärsivä Kajaanin Kuluntajärvi aiotaan kunnostaa, mutta tarkemmasta aikataulusta ei vielä ole tietoa. Kunnostuksessa on tarkoituksena muun muassa vähentää särkikalojen ja sinilevän määrää.