Aihe: rehevöityminen

Varsinaissuomalaiset viljelijät epäröivät kipsihankkeeseen lähtöä – haku päättyy torstaina

Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla kipsihanke on ollut käynnissä jo kaksi vuotta. Tänä vuonna kipsihanke laajeni uusille alueille Satakuntaan ja Pohjanmaalle, eli koko rannikkoalueelle.

Itämeren tila ei saavuta fosforin takia merenhoidon tavoitetta vuoteen 2027 mennessä

Asiantuntijan mukaan Itämeressä on edelleen paljon fosforia, vaikka sen fosforikuormitus on alentunut vuosien saatossa.

"Keltainen muuri" oli vallata kaiken, kunnes apuun kutsuttiin lehmät – pelastettua lintukeidasta tullaan nyt katsomaan Japanista asti

Suomi yrittää jälleen pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen. Perämeren rantaniityt pelastanut hanke on monen mielestä juuri sitä, mitä tavoitteeseen pääseminen vaatii.

Itämerta on yritetty pelastaa jo kolme vuosikymmentä – miksi sinilevät silti kukkivat joka kesä?

John Nurmisen Säätiö on tehnyt 30 vuotta Itämeren suojelutyötä. Kolmessa vuosikymmenessä moni asia Itämeren tilassa on mennyt parempaan suuntaan, mutta tietyt ongelmat ovat säilyneet.

Lintukannat ovat vähentyneet Porin Enäjärvellä merkittävästi – Metsähallitus selvittää, mitä asialle voidaan tehdä

Enäjärvi on ollut metsähallituksen mukaan Suomen arvokkaimpia lintujärviä, mutta nykyään sen lintukanta on jopa kymmenen kertaa pienempi kuin 1980-luvulla.

Helsingin merialueen tila on huolestuttava – syynä ovat esimerkiksi rakentaminen, runsas veneily ja ravinnekuormitus

70-luvulta alkanut veden laadun kohentuminen on pysähtynyt ja paikoitellen veden laatu on lähtenyt heikkenemään viime vuosien aikana.

Noin 25 000 merenkulkijan wc-vedet hulahtavat päivittäin Itämereen, vaikka jätteiden purkaminen satamissa ei maksaisi varustamoille mitään

Rahtialukset voivat laskea käymälävedet mereen täysin laillisesti. Valtaosa tekee niin, mutta asenteet ovat muuttumassa.

Järven näkösyvyyden mittaus sopii mainiosti maallikolle

Sinileväseurannan lisäksi vapaaehtoiset voivat kerätä tietoa järven kunnosta mittamaalla veden näkyvyyttä.

Peltojen kipsikäsittelyä voi nyt hakea – Itämeren rehevöitymistä viivyttävän hankkeen alue ulottuu Pirkanmaallekin

Kipsi sitoo fosforia peltoon ja antaa aikaa toteuttaa muita vesistöjä suojaavia keinoja. Viljelijälle maksutonta maiden käsittelyä on Pirkanmaallakin mahdollisuus hakea Punkalaitumen seudulla.

Suomi haluaa pysäyttää vesilintujen häviämisen: valtio satsaa petopyyntiin ja kosteikkoihin kuusi miljoonaa euroa

Rehevöitymisen vuoksi monen lintuveden pesimispaikat ovat vähentyneet rajusti. Lintukantoja pyritään kasvattamaan rakentamalla kosteikkoja ja pyytämällä haitallisia vieraspetoja.

Itäisillä pelloilla tarvitaan nyt kumisaappaita – Venäjän rajalla vesi on noussut jopa 80 senttimetriä korkeammalle kuin viime vuonna

Lunta oli paljon viime talvena, ja nyt niiden sulaminen voi aiheuttaa tulvia. Kaakkois-Suomessa vesi on paikoin noussut ennätyskorkealle.

Pohjois-Karjalan vesistöt voivat yleisesti hyvin, mutta hoitotyötäkin tarvitaan

Ely-keskuksen tekemässä selvityksessä ilmenee, että suuri osa maakunnan vesistöistä voi hyvin, mutta osaa uhkaa rehevöityminen ja ravinnehuuhtoumat.

Pohjanmaalle ja Keski-Pohjanmaalle oma rannikon vesistökunnostusverkosto

Verkosto tarjoaa ajankohtaista tietoa ja tukea vesistökunnostuksiin. Mukaan toimintaan toivotaan niin yksityishenkilöitä, kyläyhdistyksiä ja viranomaisia.

Vesijärven ja Kymijärven hoitokalastus tuotti viime vuonna yli 100 000 kiloa kalaa

Vesistöjen rehevöitymistä pyritään estämään hoitokalastuksella, jossa kalojen mukana vesistä poistuu haitallista fosforia.

Planeettamme kantokyky on koetuksella – tutkijat esittävät avuksi "planeettavaluuttaa"

Ruoantuotannolle tärkeät ravinteet ovat epätasapainossa.

Uudet reaktorit pysäyttävät pelloilta valuvat ravinteet jo rannalle – aika näyttää, auttaako amerikkalaiskeksintö suomalaisten järvien suojelussa

Eteläpohjalaisen Alavudenjärven rannalle rakennetaan viisi hakepuubioreaktoria. Vastaavia ei ole Suomessa ennen ollut. Tavoite on, että ravinteet imeytyvät reaktoreiden hakkeseen ja vähentävät järven kuormitusta.

Ammattikalastaja Tarmo Tolvanen on pyytänyt uransa aikana kymmenen miljoonaa kiloa särkikaloja

Hoitokalastusta työkseen tekevä Tolvanen on syksyisin järvellä kahdeksan tuntia päivässä, kuutena päivänä viikossa. Eikä työ silti tule valmiiksi.

Itämeren aallot huuhtoivat vuosikymmeniä sitten hienoa hiekkarantaa – kohta ranta raivataan esiin harvinaisille kasveille je perhosille

Harvinaislaatuinen kunnostusurakka parantaa luonnon monimuotoisuutta ja tuo tietoa biomassan hyödyntämisestä Pyhtäällä.

Itämeren suojelu takkuaa sopimuksista huolimatta – suojelukomission suomalainen tarkkailijajäsen näkee toimet osaksi puuhasteluna

Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio HELCOM päivitti lokakuussa Baltic Sea Action Plan -suojeluohjelmaansa. Meren tilan piti olla hyvä jo nyt vuonna 2021, mutta uusi takaraja on siirretty vuoteen 2030. Meren rehevöityminen ei ole pysähtynyt, vaikka yhdyskuntien jätevedet on saatu puhdistettua.

Likolammen lintujärveä kunnostetaan pesimäsaarekkeita kaivamalla Riistavedellä

Useat ennen tavalliset vesilintulajit ovat harvinaistuneet järvien rehevöityessä. Keskimmäisen lokkiyhdyskunnat palasivat pesimään järvelle sen jälkeen kun sitä kunnostettiin vuosina 2018–2019.

Puruvedelle laskettiin taloudellinen arvo – pelkästään rantakiinteistöjen arvo satoja miljoonia euroja

Selvityksen teetti Pro Puruvesi -yhdistys. Tarkoituksena oli selvittää Puruveden taloudellista arvoa vesistö- ja luontoarvojen lisäksi.

Tampereen Mikkolanlampeen alumiinikloridia vähentämään rehevöitymistä

Tavoite on, että fosfori saostuisi ja vähentäisi lammen sisäistä ravinnekuormitusta.

Kirkas ja puhdas vesi houkutteli useita Suomessa tuntemattomia vesiperhoslajeja Kymijoelle – vielä 40 vuotta sitten joessa lillui jätelauttoja

Kymijoen vesi on puhdistunut tasaisesti viimeisten vuosikymmenien aikana. Vedenlaadun parantumisen yhtenä syynä on se, että teollisuuden ja kotitalouksien jätevesiä pääsee jokeen aiempaa vähemmän.

Rauhoitetulle viitasammakolle kaivetaan pikkulampia Tampereen Kämmenniemeen

Rehevöitynyttä Mikkolanlampea kunnostetaan mm. kemikaalikäsittelyllä. Sammakoille tehdään viereen pieniä lampia väistöpaikaksi.

Terve meri on hiilinielu, mutta miten on Itämeren laita? Meri- ja ilmastotutkijat yrittävät selvittää tätä nyt ensimmäistä kertaa yhdessä

Uusi monitieteinen tutkimuskeskus pyrkii selvittämään meren ja ilmakehän välistä vuorovaikutusta sekä sen ilmastovaikutuksia. Vastaavaa tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty Itämeren alueella.

Ilmastonmuutos mitätöi jo tehtyä vesiensuojelutyötä: valtio vastaa jättihaasteeseen korottamalla vesistökunnostuksen määrärahoja roimasti

Vesistönsuojelun määrärahoja on nostettu roimasti viiden vuoden takaisesta. Enimmät hakijat ovat paikallisia vesiensuojeluyhdistyksiä.

Vähä-Tiilijärvellä hoitokalastetaan särkiä, jotta vesikirppuja riittäisi levien syöjiksi

Hollolassa sijaitsevan Vähä-Tiilijärven heikkoon kuntoon havahduttiin kesällä 2018, kun järveen ilmestyi rutkasti sinileväkukintoja. Järven tasapainoa yritetään korjata poistamalla särkiä, jotka syövät levää laiduntavia vesikirppuja.

Pälkäneen vesien tilasta saadaan selkoa vuosikymmenten ajalta

Kesällä kairatut järvenpohjanäytteet tutkitaan syksyn aikana.

Kajaanin Kuluntajärven voisi kunnostaa, mutta tekijä vielä puuttuu

Happikadosta kärsivä Kajaanin Kuluntajärvi aiotaan kunnostaa, mutta tarkemmasta aikataulusta ei vielä ole tietoa. Kunnostuksessa on tarkoituksena muun muassa vähentää särkikalojen ja sinilevän määrää.

Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa ei sijaa Varsinais-Suomen uusille tiekohteille

Maakuntaliitto asettaa toiveensa syyskuun hallitusriiheen.

Saaristomereltä löytyi 9 uhanalaista koppakuoriaista – lajit vaativat säilyäkseen hoitotoimia

Lajien elinolosuhteita kaventavat rehevöitynyt meri ja laidunnuksen päättyminen. Tärkein toimenpide lajien säilymiselle on Metsähallituksen mukaan elinkelpoisen pinta-alan lisääminen.

Kerttu Kotakorpi: Paheneva sinilevätilanne on Itämeren hätähuuto

Nousevat lämpötilat ja kasvavat sademäärät lisäävät Itämereen kulkeutuvaa ravinnetaakkaa ja rapistavat meren kuntoa. Ennätyksellisen lämmin sää näkyy ennätyksellisen surkeassa sinilevätilanteessa, kirjoittaa Kotakorpi blogissaan. 

Vaikka Suomen sisävesistöt ovat EU:n kärkitasoa, ilmastonmuutos uhkaa niiden kuntoa

Vesien lämpeneminen kuormittaa Suomen sisävesistöjä ja muodostavat uudenlaisia riskejä vesistöjen ekosysteemille. Veteen levitettävän kemikaalin hyöty järvien kunnostuksessa jäänee tilapäiseksi.

Alhainen vedenpinta viivästyttää Rauman Kanalin niittoa

Alhainen vedenpinta haittaa rehevöityneen Rauman Kanalin kunnossapitoa.

Lähes kymmenentuhatta lokkia ahmii helteen tappamia pikkukaloja Lahdessa – biologin mukaan järvessä on poikkeuksellisen paha happikato

Vesijärven Enonselkä on valkoisenaan lokkeja, jotka hotkivat pintaan happea haukkomaan tulleita kuoreita. Veden happipitoisuus laskee lämpötilan noustessa. Pitkä hellekausi aiheuttaa ongelmia rehevöityneiden järvien lisäksi matalissa järvissä.

Pohjois-Puulan kalavesiä hoitokalastetaan talkoilla – osakaskunnan puheenjohtaja pitää vesien tilaa huolestuttavana

Puulaveden rehevöityminen halutaan saada haltuun aktiivisella hoitokalastuksella, johon osallistuu ammattikalastajan lisäksi paikalliset talkoolaiset. Kolmen vuoden aikana on tarkoitus nostaa 120 000 kiloa särkikalaa Pohjois-Puulalta.

Eteläisen Pirkanmaan vesistöjen rehevöitymisestä kerätään tietoja yleisöltä

Tarkoitus on löytää vesistöt, joissa asukkaat, mökkeilijät ja muut tilanteesta kiinnostuneet ovat havainneet rehevöitymisongelmia. Samalla kartoitetaan parannustöiden tarvetta.

Rehevöityvä Askaistenlahti kaipaa korjaavia toimia

Fosfori- ja typpipitoisuudet ovat kasvaneet ja veden näkösyvyys heikentynyt.

Kysely: Mökkiläiset maksaisivat Virojoen vesien hoidosta enemmän kuin vakituiset asukkaat – itärajan jokien kunto vaikuttaa myös Suomenlahteen

Virojoen veden kunto vaikuttaa myös Suomenlahteen. Suomen ympäristökeskus selvitti, ovatko Virojoen äärellä asuvat havahtuneet joen vointiin. Osa on huomannut ongelmat, mutta jonkun muun tulisi maksaa.

Pieni lähdepohjainen lampi keskellä taajamaa sameni mystisesti viime kesänä – syyksi selvisi sinilevä ja nyt apua haetaan ultraääntä lähettävästä lautasta

Ultraäänilautan tarkoituksena on estää sinilevän pintakukintojen muodostuminen. Laite antaa ensiavun leväongelmaan, mutta perimmäistä syytä eli rehevöitymistä se ei poista. Menetelmä on uusi Suomessa, ja nyt sitä testataan ensimmäistä kertaa luonnonvedessä.

Keksitkö särjelle ja muikulle uusia käyttötapoja – hallitus tukee uusia avauksia roskakalojen käytössä

Yritys voi saada avustusta jopa 200 000 euroa.

Hovioikeus pohtii seuraavaksi, turmelivatko keskipohjalaiset elintarvikeyritykset ympäristöä jätevesillään

Pohjanmaan käräjäoikeuden tammikuisesta tuomiosta ovat valittaneet syyttäjä ja Ely-keskus. Käräjäoikeus hylkäsi Finn Springiä ja kolmea muuta yritystä koskeneet syytteet.

Lähdevesijätti Finn Spring sai puhtaat paperit: kaikki syytteet ympäristön turmelemisesta hylättiin käräjäoikeudessa

Oikeuden päätös ei ollut yksimielinen. Syyttäjä pitää eriävää mielipidettä hyvin perusteltuna ja harkitsee valittamista.

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun vesistöjen kuormitusta halutaan edelleen vähentää – hoitosuunnitelma on kaikkien kommentoitavana

Kuormitustekijöitä ovat pääosin maa- ja metsätalous. Esimerkiksi Kuusamon alueella myös vesirutto vaivaa järviä.

Veneilijöiden riesaksi levinneen tähkä-ärviän torjuntaan on kehitetty laite – merenlahtia vallannut kasvi poistetaan repimällä ja imemällä

Tähkä-ärviä leviää etenkin matalissa ja rehevissä merenlahdissa.

Lukemattomiin lampiin ja prunneihin istutettu ruutana on selviytymisen mestari – tämä koristekarpin suomalaisversio pärjää jopa ilman happea

Sitkeää ruutanaa ei tapa heti edes hapenpuute. Vaasalaislammen kalat ovat etenkin lapsiperheiden mieleen.

Ylen aamu tänään: Lentomatkustajilla koronatartunta useammin kuin muilla – testikapasiteetti vajaakäytössä Helsinki-Vantaalla. Katso lähetys tästä

Itämeri kärsii erityisesti rehevöitymisestä. Vieläkö Itämeren pelastamiseksi on jotain tehtävissä? Vieraana myös Mikko Alatalo.

Ihmisen toiminta sotkee lukemattomien eläinlajien pariutumista – rehevöitymisen vaikutukset näkyvät Itämerenkin kalojen suvunjatkamisessa

Tuoreessa väitöskirjassa selvitettiin veden samentumisen vaikutuksia hietatokkojen lisääntymiseen.

Jo valmistunut kosteikko ehkäisee tehokkaasti ravinteiden valumista Alavudenjärveen – ensi talvena jatketaan massiivisella ruoppaamisella

Kahden kesän aikana alueelle kasvanut kasvusto imee ravinteita, jotka muuten päätyisivät järveen.

Yli 100 vuotta sitten alettiin suunnitella kanavaa, joka yhdistäisi Suomen suurimman järven osat toisiinsa – koronavirus voi nyt saada pyörät pyörimään

Liikkuminen Saimaan eri osien välillä nopeutuisi Kutilan kanavan avulla huomattavasti.