Aihe: ympäristö

Vapaana virtaava Vanhankaupunginkoski sai taakseen nyt myös Helsingin kaupunginhallituksen – pitkään kiistelty padon purkaminen etenee

Tavoitteena on, että asian ratkaisuehdotukset ja aikataulu jatkosuunnittelulle olisivat valmiita helmikuussa 2023.

Suoma Sámi nuorat illudit Greta Thunberga skeŋkejumis: "Das boahtá dakkár dovdu, ahte olbmot čužžot maiddái min duohkin", dadjá Petra Laiti

Searvvi ságadoalli Petra Laiti atná ruhtaskeŋkejumi hui dehálažžan searvái. Stivrra várrelahttu Maren Elle Magga masá njuikii čuoččat ja biškkui ilus, go gulai Thunberga skeŋkejumis.

Greta Thunberg oaččui suopmelaš fitnodagas 30 000 euro bálkkašumi – ruđat skeŋkejuvvojit Suoma sámenuoraid dálkkádatbargui

Niemi Palvelut Oy mieđiha dál nuppi háve Maailmanmuuttaja-bálkkašumi olbmui, guhte lea nuppástuhttán máilmmi. Dálkkádatbarggustis bálkkašuvvon Greta Thunberg hálidii skeŋket bálkkašumis ruđaid Suoma sámenuoraide.

Sámekultuvrra suoji áigot nannet ođđa luonddusuodjalanlágas – ministtar Emma Kari: "Sámiid rivttiid nannen lea birasministeriijai dehálaš"

Ráđđehusa evttohusas ođđa luonddusuodjalanláhkan málbmaohcan gildojuvvošii oalát álbmot- ja luonddumehciin. Sámekultuvrra suodji nannejuvvošii riikkaidgaskasaš soahpamušaid ja vuođđolága mielde.

Juos guovlu várrejuvvo málbmaohcama várás, boazodoallit ja guovllu olbmot sáhttet dušše vuordit mii dáhpáhuvvá

Ođđa guovlovárren áitá fas Giehtaruohttasa boazodoalliid miellaráfi. Dálá ruvkelága mielde boazodoalliid ja guovllu ássiid ii dárbbaš gullat, dallego guovlovárren málbmaohcamii dahkkojuvvo.

Neste начинает поставки возобновляемого авиационного топлива для United Airlines

United станет первой американской авиакомпанией, заключившей международное соглашение о закупке возобновляемого авиационного топлива.

Более половины еды в школах Хельсинки – растительная

Школьные обеды имеют большое значение с точки зрения нагрузки на экологию, говорит специалист по пищевой промышленности.

Sámegielddain šaddet nuoskkideamit eanaš eanadoalus ja ruvkkiin, čielgá birasguovddáža jagi 2020 dálkkádatnuoskkidandieđuin

SYKE rehkenastimiid mielde gielddaid oktiirehkenaston dálkkádatnuoskkideamit geahppánedje 8,7 proseantta jagi 2019 ektui. Maiddái sámegielddaid oasil ovdáneapmi lea buorre, muitala erenomášdutki Santtu Karhinen.

Aanaar Ohtâsâšmecci vuábdá meccikuávluid Pänituoddârist kuáivuttâhfinnodâhân

Aanaar Ohtâsâšmecci vuábdá meccikuávlu Sakatti Mining kuáivuttâhfinnodâhân 10,4 miljovn euroin. Finnodâh vuáđud meecist priivaat luándusuojâlemkuávlu, kost Ohtâsâšmeeci jesâneh uážuh meid puátteevuođâst miäcástiđ.

Deanus iskkadit geassit iešguđet vugiid bivdit ruoššaluosaid eret: nuohttun, buođđun ja golgadeapmi vejolaš vuogit

Ruoššaluosa figget gurret Deanus 2023 rájes beaktilit. Boahtte gease goit iskkadit iešguđetlágan bivdovugiid, mo ruoššaluosa sáhtášii bivdit oalát eret Deanus.

Jätesäkeistä pilkotti sorkkia ja kärsiä – poliisi ja ympäristöviranomaiset selvittävät, kuka heitti luontoon sianruhoja Ylöjärvellä

Poliisi epäilee, että osa jätesäkeistä on tuotu paikalle kevättalven aikana ja osa mahdollisesti jopa viime syksynä.

Tukes dohkkehii ođđa guovlovárrema Eanodaga Ruoššačerrui málmma ohcama várás

Element92 Suomi -oasusfitnodat lea várren 283,72 njealjehaskilomehtera sturrosaš guovllu Eanodaga Ruoššačearus.

Annika Saunamäki näki kotinsa ikkunasta, miten susi jolkotteli Kokkolan keskustan tuntumassa – koira-aitauksen ohi kulki 13,5 sentin tassunjäljet

Nuoren suden arvioidaan etsiskelleen itselleen uutta reviiriä. Susi saapui Kokkolaan pohjoisesta, mahdollisesti Oulun seudulta, jossa on useita susilaumoja.

Lottiid biebmanbáiki buktá fitnodatdoallái dietnasa – eandalit stálobeibboš geasuha áššehasaid Gápmasii

Gápmasa Neljän Tuulen Tupa -idjadanbáikki šiljus joreštit juoba 30 iešguđet loddešlája. Stuorámus oassi Agle Kallasa áššehasain bohtet čuovvut loddebiebmanbáikki eallima.

Эмма Кари: нападение России на Украину лишний раз показало, что Финляндия выбрала правильную климатическую политику

Правительство, в числе прочего, планирует дополнительные меры по сокращению грунтовых углеродных выбросов и метановых выбросов в животноводстве.

Hálddahusriekti máhcaha golbma golledoidinlobi Avvila bálgosa guovllus ođđasit gieđahallamii: váikkuhusaid boazodollui galgá čielggadit

Avvila bálgosa geasseguohtuneatnamiin lahka Palsinoja háliidit doidit ain eambo golli. Sámediggi váiddii Tukes mieđihan lobiin hálddahusriektái. Sámedikkis illudit mearrádusas, muhto gollerogganfitnodat ii máhttán vuordit dakkár mearrádusa.

Dál juo dieselhaddige loktanii badjel guovtti euro davvin – ámmátvuoddjis bivastagaid leaiku, go dieviha 400 lihttera táŋkka

Boaldámušaid alla hattit borret stuorra oasi ámmátvuoddjiid dietnasis ja geahpedit davi ássiid burssaid.

Lihava riita muhii ilmastotoimista EU:ssa – Suomi haluaa lisää aikaa ydinvoimalle eikä uskaltaudu arvioimaan kiistellyn maakaasun ekomerkkiä

Suomi ja muut jäsenmaat jättivät kantansa maakaasun ja ydinvoiman ilmastoluokitteluun. EU:n päästötavoitteiden toteutumisessa eletään kohtalon vuotta, ja komission esitysten vastustus kasvaa.

Utti jeagárregimeanta hárjehallá fas davvin – Sámis hárjehallamat vuhttojit easkka guovvamánu loahpas

Utti jeagárregimeantta soahtehárjehallamiid vuosttas oassi bistá guovvamánu 6. beaivvi rádjai. Nubbi oassi álgá guovvamánu 28. beaivve ja dalle doaimmat vuhttojit maiddái Sámis.

Guldal jiena: Dálkkádataktivistta guovttos Jenni Laiti ja India Logan-Riley ásaheigga eamiálbmogiid dálkkádatboahttevuođa ambassáda

Ambassáda ulbmilin lea dáidaga ja aktivismma bokte govahallat vuoiggalaš, antikoloniála ja postfossiila boahttevuođa.

Geahča video: Ealggaid leat lohkagoahtán helikopteriin Anáris – Luke áššedovdi mielde lea vel árrat dadjat maide ealgamearis

Ealggaid lohkama dahket dál Anárjávrri davábealde. Easkka go mannet lohkat ealggaid Leammi ja Áŋŋela guvlui, de sáhttet dadjat mearis juoidá, dadjá Luondduváriid dutkanguovddáža Luke dutkaninšenevra Petri Timonen.

Säämi jaavrij jieŋâtile lii pyeri: Anarist 40, Kilbisjäävrist 29 já Kiävujäävrist 28 senttimeetterid

Veikkâ tavveen čácáduvah láá jiäŋŋum muáddi oho maŋeláá, te jieŋah kyeddih jaavrijn. Pááihui puáhtá leđe 20–30 senttimeetterid jieŋâ, muštâl Suomâ pirâskuávdáá hydrolog Merja Pulkkanen.

Eiramo ii gávdnan bargiid Ohcejoga luopmoguovddážii – ođđa visti báhcá dán muttus sesoŋŋa guorosin

Fitnodatdoalli Juhani “Jussi” Eiramo muitala, ahte sii leat guhtta vahku ohcan bargiid. Ohcejoga gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio mielas dilli lea váivi sihke fitnodatdoallái ja Ohcejoga gildii.

Lahden vuosi Euroopan ympäristöpääkaupunkina lisäsi yritysten kiinnostusta – hankkeen todelliset vaikutukset selviävät alkuvuonna

Moni kaupunkilainen toivoi, että vuosi tuo muun muassa uusia työpaikkoja ja liiketoimintaa. Raportti vaikuttavuudesta valmistuu alkuvuonna.

Yhdysvaltalainen seikkailija sukelsi Tyynenmeren syvimpään rotkoon ja kohtasi pohjassa pysäyttävän näyn – se kuvaa miten ihminen muuttaa koko maapalloa

Meret hillitsevät ilmastonmuutosta, mutta ne kuormittuvat.

Millä perusteella joululahjat ostetaan? Kestävän kulutuksen tuputtaminen voi olla myynnille jopa haitaksi

Eettiset ja ympäristön kannalta kestävät ostokset kiinnostavat kuluttajia. Samalla kestävien ostosten tekeminen aiheuttaa myös ristiriitaisia tunteita, ja jopa ärsytystä.

Deaivvadeapmi ST1-fitnodagain ii addán ollu vástádusaid: Holmberg ja Beaska ávžžuheigga fitnodaga luohpat energiijaprošeavttain Sámis

ST1 bieggafápmobuvttadeami jođiheaddji Thomas Hansena mielas bearjadaga deaivvadeapmi sámepolitihkkáriiguin dollojuvvui ustitlaš vuoiŋŋas. Beaska Niillas ja Áslat Holmberg geigiiga ST1 ovddasteddjiide maid reivve, mas soai muitaleaba, man problemáhtalaččat fitnodaga prošeavttat leat sámiide.

Ruoŧŧelaš ruvkefitnodahkii mieđihedje guovlovárremiid Anára ja Soađegili gielddain – Avvila bálgosis leat váidán mearrádusas

Njellimlaš badjeolmmoš Kalevi Paadar muitala, ahte sin bálgosii eai leat ruvkket buresboahtin. Arctic Minerals Explorations -fitnodaga málbmaohcanjođiheaddji Risto Pietilä oaidná, ahte ealáhusaid oktiiheiveheapmi livčče vejolaš.

Guldal jiena: Aslak Holmberg ja Niillas Beaska deaivvadeaba ST1-fitnodagain – dieđiheaba ahte fitnodat ferte rievdadit bargovugiid

Aslak Holmberg Sámiráđis ja Niillas Beaska Norgga Sámiid riikkasearvvis deaivaba ST1-fitnodaga ovddasteaddjiin bearjadaga. ST1 bieggafámu jođiheaddji Thomas Hansen vuordá deaivvadeami ja ahte beassá gullat detáljaid.

Suopma áigu bidjat návccaid ruoššaluosaid dustemii ja njállanáli ealáskahttimii iežas Barentsráđi ságadoallibaji áigge: dá golbma váldoulbmila

Suopma háliida bidjat návccaid eandalitge luonddusuodjaleapmái ja vierrošlájaid leavvama eastadeapmái. Dasa lassin Barentsráđi doaimmaid háliidit buktit lahka guovllu olbmuid.

Boazodoalu boahtteáigebargojoavku viimmat ásahuvvon: bargagohtet guohtuneatnamiid dikšun- ja geavahanplánain ja eará boazodoalu ovddidandárbbuiguin

Bálgosat galget dahkat guohtuneatnamiid dikšun- ja geavahanplánaid daid boazologuid mielde, maid stáhtaráđđi lea giđđat 2020 dohkkehan.

Näkkäläjärvi: Dálkkádatráđi ásaheapmi lea dehálaš – dan bokte sámiid árbevirolaš diehtu ádnojuvvošii seamma árvvus go dieđalaš diehtu

Oktasaš sámi dálkkádatráđi vuođđudeapmi ovdána. Sihke árktalaš politihka strategiijas ja dálkkádatlága ođasmahttima oktavuođas leat evttohan sámi dálkkádatráđi vuođđudeami.

Glasgow dálkkádatčoahkkin lea álgán: maiddái Sámit leat báikki alde

ON dálkkádatčoahkkin álggii sotnabeaivve Glasgowis Skottlánddas. Maiddái Sámit leat mátkkoštan čoahkkimii čalmmustahttit eamiálbmogiid dili ja oainnu dálkkádatrievdamis.

Aanaarlâš kuálásteijee illood ko Aanaar kieldâstivrâ komettij miärádâs Vyeppeenjaargâ vijđedemhaavâst

Kieldâstivrâ komettij miärádâs Vyeppeenjaargâ vijđedemhaavâst Juvduu kuávžurnääli suojâlem já ääšist tohhum huámášutmij tiet. Kuálásteijee Mika Nikulainen lii tuđâvâš já sun tiätá vuohâsub saje viijđedmân.

Buođđobogi lobihis botni roggama dutkan ovdána: dál nubbin rihkusnamahussan birrasa bilideapmi

Lappi EBI-guovddáš dagai dutkanbivdaga Ohcejoga Buođđobogi lobihis roggamis diibmá skábmamánus. Dutkan ovdána, muhto boles dárbbaša áššedovdiid veahki.

Siida vijđedempargoi ohtâvuođâst kavnum neelji ulmuu pasâttâsah láá hávdádum: viehâ vissásávt toh láá sovjetsuátifaaŋgâi pasâttâsah

Moonnâm oho lávurduv Avveel hävdienâmân hávdádii neelji ulmuu pasâttâsâid, moh kávnojii Siida vijđedempargoi ohtâvuođâst keessiv 2020. Suomâ-Ruoššâeennâm-seervi Avveel uásáduv saavâjođetteijee Harri Halonen arvâl, ete pasâttâsah kavnuuččii val eenâb jis monâččij kuáivuđ taid kuávluid, kost saksalijn láá lamaš toorjâsajeh.

Sámedikki ságadoalli duhtameahttun, go AHR hilggui Sámedikki váidinlohpeohcamuša mášengolleroggamis Lappi bálgosa guovllus

Suoma alimus hálddahusriekti lea hilgon Sámedikki váidinlohpeohcamuša mášengolleroggamis Lappi bálgosa guovllus. Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso mielas dat orru unohas.

Sáámán varrim kiäsut syemmilijd: Palvâlusah, skammâ já eres ääših smietâttii Saara-Maija Pesonen ko varrij Anarân

Sáámán varrim kiäsut maŋgâs, mutâ láá meid ennuv ääših maid smiettâđ ovdil ko puáhtá pakkaaškyettiđ. Saara-Maija Pesonen lâi huolâstum tast, maht sun piergee Anarist, ko sust ij lah vyeijimkorttâ ige avdogin.

Gilbbesjávrri geainnus divodedje borgemánus muhtun osiid – geaidnodoaimmahat evttohan várret čuovvovaš jagiid divodemiide 27 miljovnna euro

Čuovvovaš gávcci jagi áigge Gilbbesjávrri geainnu áiggoše divodit eanetge. Geaidnodoaimmahaga álgoevttohusas leat várren Bálojohnjálbmi-Mávdna gaskka divvumii 23 miljovnna euro ja Áillahasluokta-Gilbbesjávrri gaskka divvumii njeallje miljovnna euro.

Ruškki áigge gártá guoros sáimmaid oahppat go guolli ii leat čákŋalas – dutkandiehtu ii nanne sámiid árbedieđu

Dál geargá vel návddašit ruškki šerres ivnniin. Sámiin leat olu oskumušat das, mo ruški váikkuha lundui. Luondduriggodatguovddážis eai goittot leat duohtadieđut das dolletgo dat deaivása dieđalaččat.

Gusaguobbariid borret bohccot ja eará guopparváibmilat – guopparjahki orru leamen earálágan iešguđet guovlluin Sámis

Oarjin Neahkkelis orrot leamen unnánláhkai guobbarat, nuortelabbos UK-luonddumeahci duoddariin fas valjibut ja de Deatnogáttis lea gaskamearálaš guopparjahki.

Keejâ já kuldâl: Nisonij sorvâpivdojuávhust nisoneh pargeh jieijah puoh aalgâst loopâ räi – skipárijguin jotteem lii tehálub ko saallâs

Nissoonmiäcásteijei meeri lii lasanâm, já vááijuv oovce prosenttid miäcástemkoortâ omâsteijein láá nisoneh. Avelist lii lamaš jo kuhháá sorvâpivdo juávkku, mast láá tuše nisoneh.

Kuldâl jienâ: Njuámmilpivdo ij kiäsut Säämist – Veikko Aikio mield tovlegin iä lah viššâlávt pivdám

Mottoom suujâ tiet njuámmilpivdo ij kiäsut Säämist siämmáánáálá ko mäddin. Veikko Aikio mield Säämist iä lah kuássin lamaš nuuvt viššâlis njuámmilpivdeeh.

Sorvâpivdo álgá: Lehmuslehti perrust ráhtádâteh liihâdmáin já hárjuttâlmáin pääččim

Aanaarlâš Tiina Lehmuslehti pivdá sehe soorvâid et luudijd. Suu mielâst ohtâ tergâdumosijn aašijn ovdil pivdo älgim lii hárjuttâllâđ pääččim, vâi talle meecist tiäivá ellei.

Duiskalaš veaikeoasti lea geassádan Nussir-ruvkkiin dahkkon soahpamušas

Ruvkefitnodat Nussir ASA:s eai goittot leat heađástuvvan soahpamušgeassádeamis, ja jáhkket gávdnat ođđa ovttasbargoguoimmi. Vuosttildeaddjit illudit geassádeamis.

Anarân vuávájeh lase iästuttespálgáid já -paaihijd – vuáváámeh láá kuittâg Supekuoškâ já Pieggâjäävri kuávlun

Iästuttespaaihij já -pálgái tárbu lassaan ubâ paje Suomâst já meid Säämist, muštâl Meccihaldâttâs luándupalvâlusâi kuávluhovdâ Joel Erkkonen. Säämist čuolmân iästuttespálgái huuksimist láá stuorrâ alodâhiäruh.

Geahča video Deatnogáttis: Váiban ruoššaluosat vuojadit gáttis ja jámadit čáhcái – báikkálačča mielas dilli lea issoras

Báikkálaččat leat hirpmahuvvan dilis. Kati Eriksena mielas dilli orru issoras, iige su oaivi leat vel sajáiduvvan dan jurdagii, ahte dilli šaddá bissovažžan. Ilmari Tapiola oaivvilda, ahte áidna čoavddus livčče rádjet ruoššaluosa meriid fierbmebivdduin.

Guldal jiena: Niila Laiti ja Kati Eriksen viegaiga Kaldoaivi ultra trail -gilvvus badjel 50 kilomehtera vahkuloahpas

Kaldoaivi ultra trail -gilvu lágiduvvui dán jagi jo goalmmát geardde. Gilvodáhpáhusas lea viehkama lassin maid sihkelastingilvu.

Tankavaara guovllus čorgejit eret soađiáigásaš bávkkanasaid: golmma vahkku ohcamiin árvalit gávdnat 300–400 bávkkanasa

Tankavaara guovllus leamašan soađi áigge duiskalaččaid bávkkanasrádjoguovlu. 50-logus goivo eatnamii bávkkanasaid mat eai lean bávkkehan. Dál daid ohcet ja čorgejit eret.

Geasseguossi: Osmo Niittyvuopio ferte dán gease šlivgut goikásis, go ii beasa guollebivdui

Anárjot siste bajásšaddan Osmo Niittyvuopio lea guolástan mánnávuođa rájes, muhto dán jagi ii beasa guollebivdui. Stággu ii goit veallá doaimmaheapmen áittis. Niittyvuopio šlivggoda ruovttu šiljus amas dáidu ruostut.