Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Somevaikuttaja Joona Hellman, kolme lähikuvaa.

Joona Hellman haluaa levittää hyvää mieltä somessa – “Jos joku kommentoi minulle hyi helvetti, vastaan, että haleja”

Joona Hellman on hävennyt somekommenttien takia itseään, mutta hän saa somesta myös kiksejä.

Mustavalkoinen luokkakuva, jossa eturivi istuu ja takarivi seisoo.

Psykoterapeutti Marja Saarenheimolle muisti on veijari, joka alinomaa tekee kepposia

Se, mitä muistamme on valikoitua, ja se mikä mieleen painuu, myös muuttuu ajan mukana.

Keramiikkapajassa voi tehdä esimerkiksi tonttuja.

Harrastaminen ei ole enää pelkkää hauskaa – tutkija: “Ehkä se on silmien avautumista sille, mikä sitä todellista hauskuutta on”

Vapaa-ajan harrastuneisuuden tärkeys korostuu yhä enemmän kiihtyvän työ- ja opiskelijaelämän rinnalla. Harrastamisesta haetaan tutkijan mukaan aiempaa useammin hyvinvointia.

Kuvassa toimittaja Mikko Pienipaavola näyttää kännykkää, jonka näytöllä lukee: Pakko kertoo yks juttu.

Kestävätkö yksityisviestisi päivänvaloa? Vakavin tietoturvariski löytyy yllättävän läheltä

Onko meidän syytä pelätä rikollishakkereiden lisäksi omia läheisiä? Toisaalta asiantuntijan mukaan henkilökohtaisen yhteydenpidon merkitys katoaa ilman luottamusta.

Kaksiosainen kuva. Vasemmalla kolme Pentulivessä nähtävän shiba inu -emo Möpsön edellisen pentueen poikasta. Oikealla toimittaja Antti Kurra.

Toimittaja Antti Kurra soitti psykoterapeutille ja kysyi, onko hyväksyttävää katsoa Pentuliveä ilman tunnontuskia – katso video

Traumapsykoterapeutti ja tietokirjailija Hanna Markukselan mukaan jokaisen on tärkeä välillä unohtaa ikävät uutiset hetkeksi.

Nainen seisoo power pose asennossa.

Monet psykologian tutkimustulokset eivät perustu yhtään mihinkään – yksi näistä on power posen eli voima-asennon vaikutus

Psykologiset ilmiöt kiinnostavat tutkijoiden lisäksi myös maallikkoja. Monet yllättävät tulokset ja teoriat saattavat kuitenkin perustua tutkimuksiin, joiden tuloksia ei ole pystytty toistamaan.

Laura juo teetä ja katsoo kaukaisuuteen.

Psykologi kannustaa mielenterveyden ongelmista kärsiviä pikaisesti takaisin töihin: "Kun kotona alkaa olla tylsää, on aika palata"

Työelämä tukee mielen hyvinvointia monin tavoin. Silti se nähdään usein terveyden vaarantavana taakkana.

Kahta kuvaa verrataan toisiinsa; toisessa joukko iloisia ihmisiä lähellä toisiaan ja toisessa ihminen lukee kirjaa yksi sohvalla.

Oletko introvertti vai ekstrovertti? Et luultavasti kumpaakaan, mutta ekstrovertti käyttäytyminen voi lisätä onnellisuutta

Hyvin harva meistä on puhtaasti introvertti tai ekstrovertti. Persoonallisuuden kahta ääripäätä tyrkytetään niin ahkerasti populaarikulttuurissa ja mediassa, että moni rakentaa itselleen ekstrovertin tai introvertin identiteetin.

Kaksi lasta tutkivat kangas näytepaloja.

Oman tilan hallinnan tunne on lapselle tärkeämpää kuin neliöiden määrä, sanoo psykologi

Oma tila antaa sekä vapauden että turvallisuuden tunnetta.

Vasemmalla pitkähiuksinen, lakkiin ja kaulahuiviin pukeutunut mies hymyilee ja katsoo kameraan, keskellä lyhythiuksinen ja silmälasipäinen nainen katsoo kameraan, oikealla viiksekäs iranilaismies katsoo kameraan. Kuvamuokkaus kolmesta eri kuvasta.

"Soitan kolmessa orkesterissa saksofonia" – kysyimme, miten tavalliset kansalaiset käsittelevät pelkoa kiristyneessä turvallisuustilanteessa

Viime viikkojen uutisotsikot ovat voineet aiheuttaa pelkoa. Kysyimme ihmisiltä, miten he pitävät mielensä valoisina, vaikka maailman tapahtumat ovat synkkiä.

Venäläisiä georgian rajalla.

Jokainen kotimaansa jättävä nuori venäläismies heikentää Putinin armeijaa – silti he Suomeen paetessaan herättävät meissä myös paljon vihaa

Sosiaalipsykologin mukaan moraaliset tunteet viha, inho ja häpeä liittyvät Suomen ja Venäjän yhteiseen menneisyyteen. Historioitsija kaipaa paremmin argumentoitua keskustelua.

Nuori mies kirjoittaa muistiinpanoja.

Täältä näet torstain reaalipäivän yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet

Päivän kokeet julkaistaan Abitreenien sivuilla koepäivänä klo 15.15 ja hyvän vastauksen piirteet noin klo 17.20.

Äiti ja vauva keskustelevat ulkona kesäisessä auringossa.

Lepertely ja lässytys kannattaa: Hoivapuhe kehittää vauvan kielen oppimista, puolisolle lässyttäminen on sosiaalista liimaa

Vauvoille lepertely on elinehto lapsen kielelliselle kehitykselle, mutta hiljaisuus on myrkkyä aikuistenkin välisissä suhteissa. Onneksi kaksi kolmesta pariskunnasta harrastaa keskinäistä lepertelyä.

Henkilö selaa Tiktokia. Ruudulla näkyy kerrostaloja ja iso räjähdys.

Lapsi ei aina kerro pelkäävänsä sotaa: "Kuinka hyvin aikuiset tietävät, paljonko lapset pelkäävät?" pohtii psykologi Elina Komulainen

Lapsen mielikuvitus värittää aukot uhkaavista uutisista aikuista tehokkaammin. Kouluikäistä ei saa kuitenkaan rajata täysin tiedon ulkopuolelle.

Pirkko Lahti sinisessä puuvillapaidassa.

Ultratervettä ihmistä ei olekaan, sanoo psykologi Pirkko Lahti, joka on huolissaan mielenterveyden diagnoosien ja lääkkeiden käytön lisääntymisestä

Elämäkerran julkaissut Pirkko Lahti rohkaisee ihmisiä arvostamaan itseään ja hyväksymään myös elämään kuuluvat ikävät tunteet.

Navigointikuva psykologian oppiaineelle.

2022 syksy: psykologia

Psykologian yo-koe ja hyvän vastauksen piirteet.

Kaisa-Riikka Mustonen

"Maailma ei ole enää hyvä paikka asua" – sota ja pandemia mullistivat maailmankuvamme, ja eniten se näkyy nuorissa naisissa

Ylen teettämän Suomalaisten pelot ja haaveet -tutkimuksen reilusta 2000 vastaajasta 53 prosenttia kertoi maailmankuvansa muuttuneen erittäin tai melko paljon viimeisen kahden vuoden aikana.

psykoterapeutti Emilia Kujala

Emilia Kujalan kolumni: Sinä et ole mitä ajattelet

Mielen medialukutaitoa pitäisi opettaa koulussa siinä missä lähdekriittisyyttä ja valeuutisten tunnistamistakin, kirjoittaa Kujala. 

Minna Maijala Portaan Nahkurinverstaan pihalla.

Tietokirjailija lähti onnellisuuden jäljille ja löysi sen pienistä hetkistä: "Kun tuijotan puusaunan jälkeen tähtitaivasta, olen aika lähellä"

Kun Minna Maijala perehtyi onnellisuuteen ja psykologi Pirkko Lahden elämäntyöhön, esiin nousivat pienet hyvät hetket. Eniten hän yllättyi siitä, että arjen perusasiat ovat tärkeitä myös kriisien keskellä.

Henkilö katsoo ulos ikkunasta.

Mitä tapahtuu, kun yksinäinen kohtaa toisen ihmisen? – Jyväskylän ja Tampereen yliopiston yhteistutkimus selvittää yksinäisyyden fysiologisia vaikutuksia

Tutkimuksessa esimerkiksi selvitetään, millaisia muutoksia sydämen sykkeessä tai aivosähkökäyrässä tapahtuu vuorovaikutustilanteissa.

Henna.

Henna, 29, ei tahtoisi katsoa muita silmiin: "Katse tuntuu samalta kuin joku riisuutuisi edessäni"

Autismikirjon lapsia opetetaan katsomaan yhteiskunnan normien mukaan silmiin, vaikka katsekontakti voi ahdistaa heitä.

Senja Kortelainen laittaa levypainon levytankoon kuntosalilla.

Kun kova treeni muuttuu kisapettymykseksi, on tärkeää kohdata tunteensa – siksi fitnessurheilija Senja Kortelaisella on arkiminä ja kisaminä

Taito käsitellä pettymystä on tärkeää, koska pitkittynyt tunne pettymyksestä voi vaikuttaa jokapäiväiseen elämään, sanoo urheilupsykologi.

aivotutkija Katri Saarikivi, Helsinki, 10.10.2018

Katri Saarikiven kolumni: Millä tolalla on sinun vedätyksenvastustuskykysi?

Uudenlaiset uhat vaativat uudenlaisia taitoja. Onneksi suuri osa kyberresilienssiin liittyvistä asioista, on sellaisia, joihin voi vaikuttaa, ja joita voi opetella, kirjoittaa Saarikivi.

Voiko persoonallisuustesteillä ennustaa rakkautta? Ja muuttaako stressi persoonallisuutta?

Stressi pyöräyttää persoonallisuutesi ylösalaisin, sanoo tutkija

Persoonallisuustestin kyky ennustaa menestystä työssä tai rakkaudessa on olematon. Tutkijan mukaan testille on parempaakin käyttöä.

Katriina Raine pitää ilmaisutaidon tuntia etänä.

Professori myöntää etäajan kiusallisen seurauksen: ei enää välttämättä tunnista oppilaita kadulla – kaikkia vaikutuksia ei vielä edes tiedetä

Yli kahden vuoden korona-aika on voinut kaventaa ihmisten välistä vuorovaikutusta. Jatkossa muun muassa töissä ja kouluissa pitäisi miettiä, milloin etätapaamisia tarvitaan ja milloin ei.

Pommituksessa vahingoittuneen asuinkerrostalon rikkoutuneiden ikkounoiden läpi näkymä kerrostaloalueelle.

Moni suomalainen pelkää vihaansa – psykoterapeutti muistuttaa, että sotauutiset saavat suututtaa

Sotauutisten äärellä saa olla vihainen. Silti moni pelkää kohdata vihaansa. Psykoterapeutin mukaan vihasta kannattaa puhua avoimesti.

Psykoterapeutti Emilia Kujala Ylen Puoli seitsemän -ohjelman studion sohvalla istumassa.

Psykoterapeutti Emilia Kujala kehottaa kokeilemaan mielen medialukutaitoa

Millainen painoarvo kannattaa antaa ajatuksille, jotka kuiskivat: "pieleen meni" "nyt änkytit" "ei onnistu"?

Graafinen piirros, jossa puhekupla ja kysymysmerkki.

Katso reaalin yo-koelähetys kello 18 – Lähetä kysymyksesi lähetykseen tästä

Psykologian, fysiikan ja historian lähetys alkaa kello 18.

Ystävykset kävelyllä meren jäällä.

Vaasalaisten onnellisuus kasvoi viime vuonna pykälän verran – enemmistö luottaa parempaan huomiseen

Onnellisuuskysely toteutettiin nyt toista kertaa. Vaasalaisten onnellisuus hämmästyttää tutkijaa. Vaasalaiset ovat luottavaisia tulevaisuuden suhteen.

Ylen kolumnisti Auli Viitala.

Auli Viitalan kolumni: Pikaopas sodan pelossa riutuville

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on synnyttänyt ahdistusta myös meillä. Mutta ei pelkääminen, suru tai edes raivo auta ukrainalaisia yhtään, kirjoittaa Viitala. Kolumnin voi myös kuunnella.

Tyhjät kaupanhyllyt.

Jodin hamstraus ja pakoreitin suunnittelu ovat tapoja varautua pahimpaan – kysyimme asiantuntijoilta, miksi me toimimme näin

Ihmisen suhtautuminen kriisiin voidaan jakaa neljään vaiheeseen, sanoo sosiaalipsykologian dosentti. Varautuminen on tyypillistä, kun alun shokkivaihe on ohi.

Nainen ratsastaa.

Hevosen ja ihmisen vuorovaikutuksesta tiedetään Suomessa vielä vähän – kolme tarinaa siitä, kuinka eläin auttoi voittamaan stressin ja pelon

Hevosen ja ihmisen vuorovaikutusta hyödynnetään muun muassa poistamaan stressiä. Juuri alkanut tutkimus kääntää asetelman uusiksi: mitä ihminen merkitsee hevoselle.

Korona-aika on rajoittanut pienten lastenkin kontakteja, mutta sillä tuskin on suuria vaikutuksia heidän kehitykseensä

"Päiväkodilla on ollut Kertulle suuri, suuri merkitys" – monella korona-ajan taaperolla kontaktit ovat olleet vähissä, mutta se tuskin jättää suuria jälkiä

Koronapandemian alussa syntyneet lapset ovat jo parivuotiaita taaperoita, joiden kontaktit ja kasvojen näkeminen ovat normaalia vähemmässä. Pienille lähipiiri on kuitenkin se tärkein, eikä psykologi usko, että tilanteella olisi kauaskantoisia vaikutuksia heidän sosiaaliseen kehitykseensä.

Nainen istuu yksin veden äärellä.

Ensin pandemia, sitten sota – traumaterapeutin vinkki jaksamiseen kaiken keskellä: "Perhoshalauksella voi rauhoittaa itse itseään"

Maailmantilanne on viimeisen kahden vuoden aikana aiheuttanut monessa ihmisessä poikkeuksellisen paljon ahdistusta. Yksi keino helpottaa oloa on oman rintakehän taputteluun perustuva perhoshalausmenetelmä. Keino on kehitetty kriisialueilla.

Pallopuiston päiväkodin apulaisesimies Satu Sironen.

Pallopuiston päiväkodissa ei leikitä sotaleikkejä ja lapsia kuunnellaan nyt erityisen herkällä korvalla – päiväkodin esimies: "Ketään ei jätetä yksin"

Sota voi kuulua myös päiväkoti-ikäisten lasten puheissa. Opetushallitukselta on tullut ohjeistus, miten asiaa lähestytään pienten lasten kanssa.

Perinteinen laskiaispulla.

Hillo vai mantelimassa? Laskiaispullavääntö on täällä taas

Laskiaispullavääntö on täällä taas.

Shahban Stella Salamu.

Äärirajoille viety taisteluharjoitus testaa kaartinjääkärin jaksamista – kovilla on myös tavallinen suomalainen koronauutisten vaihtuessa lennosta uutisiin Venäjästä

Kriisit koettelevat asiantuntijoiden mukaan suomalaistenkin jaksamista. Ihmisiä kuormittaa sekä huoli terveydestä että sodasta Euroopassa.

Navigointikuva psykologian oppiaineelle.

2022 kevät: psykologia

Psykologian yo-koe ja oikeat vastaukset.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle