Uusimmat artikkelit
Joona Hellman haluaa levittää hyvää mieltä somessa – “Jos joku kommentoi minulle hyi helvetti, vastaan, että haleja”
Joona Hellman on hävennyt somekommenttien takia itseään, mutta hän saa somesta myös kiksejä.
Psykoterapeutti Marja Saarenheimolle muisti on veijari, joka alinomaa tekee kepposia
Se, mitä muistamme on valikoitua, ja se mikä mieleen painuu, myös muuttuu ajan mukana.
Harrastaminen ei ole enää pelkkää hauskaa – tutkija: “Ehkä se on silmien avautumista sille, mikä sitä todellista hauskuutta on”
Vapaa-ajan harrastuneisuuden tärkeys korostuu yhä enemmän kiihtyvän työ- ja opiskelijaelämän rinnalla. Harrastamisesta haetaan tutkijan mukaan aiempaa useammin hyvinvointia.
Kestävätkö yksityisviestisi päivänvaloa? Vakavin tietoturvariski löytyy yllättävän läheltä
Onko meidän syytä pelätä rikollishakkereiden lisäksi omia läheisiä? Toisaalta asiantuntijan mukaan henkilökohtaisen yhteydenpidon merkitys katoaa ilman luottamusta.
Toimittaja Antti Kurra soitti psykoterapeutille ja kysyi, onko hyväksyttävää katsoa Pentuliveä ilman tunnontuskia – katso video
Traumapsykoterapeutti ja tietokirjailija Hanna Markukselan mukaan jokaisen on tärkeä välillä unohtaa ikävät uutiset hetkeksi.
Monet psykologian tutkimustulokset eivät perustu yhtään mihinkään – yksi näistä on power posen eli voima-asennon vaikutus
Psykologiset ilmiöt kiinnostavat tutkijoiden lisäksi myös maallikkoja. Monet yllättävät tulokset ja teoriat saattavat kuitenkin perustua tutkimuksiin, joiden tuloksia ei ole pystytty toistamaan.
Psykologi kannustaa mielenterveyden ongelmista kärsiviä pikaisesti takaisin töihin: "Kun kotona alkaa olla tylsää, on aika palata"
Työelämä tukee mielen hyvinvointia monin tavoin. Silti se nähdään usein terveyden vaarantavana taakkana.
Oletko introvertti vai ekstrovertti? Et luultavasti kumpaakaan, mutta ekstrovertti käyttäytyminen voi lisätä onnellisuutta
Hyvin harva meistä on puhtaasti introvertti tai ekstrovertti. Persoonallisuuden kahta ääripäätä tyrkytetään niin ahkerasti populaarikulttuurissa ja mediassa, että moni rakentaa itselleen ekstrovertin tai introvertin identiteetin.
Oman tilan hallinnan tunne on lapselle tärkeämpää kuin neliöiden määrä, sanoo psykologi
Oma tila antaa sekä vapauden että turvallisuuden tunnetta.
"Soitan kolmessa orkesterissa saksofonia" – kysyimme, miten tavalliset kansalaiset käsittelevät pelkoa kiristyneessä turvallisuustilanteessa
Viime viikkojen uutisotsikot ovat voineet aiheuttaa pelkoa. Kysyimme ihmisiltä, miten he pitävät mielensä valoisina, vaikka maailman tapahtumat ovat synkkiä.
Jokainen kotimaansa jättävä nuori venäläismies heikentää Putinin armeijaa – silti he Suomeen paetessaan herättävät meissä myös paljon vihaa
Sosiaalipsykologin mukaan moraaliset tunteet viha, inho ja häpeä liittyvät Suomen ja Venäjän yhteiseen menneisyyteen. Historioitsija kaipaa paremmin argumentoitua keskustelua.
Täältä näet torstain reaalipäivän yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet
Päivän kokeet julkaistaan Abitreenien sivuilla koepäivänä klo 15.15 ja hyvän vastauksen piirteet noin klo 17.20.
Lepertely ja lässytys kannattaa: Hoivapuhe kehittää vauvan kielen oppimista, puolisolle lässyttäminen on sosiaalista liimaa
Vauvoille lepertely on elinehto lapsen kielelliselle kehitykselle, mutta hiljaisuus on myrkkyä aikuistenkin välisissä suhteissa. Onneksi kaksi kolmesta pariskunnasta harrastaa keskinäistä lepertelyä.
Lapsi ei aina kerro pelkäävänsä sotaa: "Kuinka hyvin aikuiset tietävät, paljonko lapset pelkäävät?" pohtii psykologi Elina Komulainen
Lapsen mielikuvitus värittää aukot uhkaavista uutisista aikuista tehokkaammin. Kouluikäistä ei saa kuitenkaan rajata täysin tiedon ulkopuolelle.
Yksi vai monta harrastusta lapselle – ”Oikeaa vastausta ei ole, mutta lapsen pitää saada itse päättää”, psykologi sanoo
Harrastus tuottaa mielihyvää ja kehittää erilaisia taitoja.
Ultratervettä ihmistä ei olekaan, sanoo psykologi Pirkko Lahti, joka on huolissaan mielenterveyden diagnoosien ja lääkkeiden käytön lisääntymisestä
Elämäkerran julkaissut Pirkko Lahti rohkaisee ihmisiä arvostamaan itseään ja hyväksymään myös elämään kuuluvat ikävät tunteet.
2022 syksy: psykologia
Psykologian yo-koe ja hyvän vastauksen piirteet.
"Maailma ei ole enää hyvä paikka asua" – sota ja pandemia mullistivat maailmankuvamme, ja eniten se näkyy nuorissa naisissa
Ylen teettämän Suomalaisten pelot ja haaveet -tutkimuksen reilusta 2000 vastaajasta 53 prosenttia kertoi maailmankuvansa muuttuneen erittäin tai melko paljon viimeisen kahden vuoden aikana.
Emilia Kujalan kolumni: Sinä et ole mitä ajattelet
Mielen medialukutaitoa pitäisi opettaa koulussa siinä missä lähdekriittisyyttä ja valeuutisten tunnistamistakin, kirjoittaa Kujala.
Tietokirjailija lähti onnellisuuden jäljille ja löysi sen pienistä hetkistä: "Kun tuijotan puusaunan jälkeen tähtitaivasta, olen aika lähellä"
Kun Minna Maijala perehtyi onnellisuuteen ja psykologi Pirkko Lahden elämäntyöhön, esiin nousivat pienet hyvät hetket. Eniten hän yllättyi siitä, että arjen perusasiat ovat tärkeitä myös kriisien keskellä.
Jani Manninen, 24, koteloitui pettymykseen yli kuukaudeksi, kun haluttu opiskelupaikka ei avautunutkaan – sitten alkoi tapahtua
Pettymys voi olla lamauttavaa, mutta siitä pääsee yli.
Onnellisuusprofessori tiivistää onnen kahdeksaan oivallukseen – ja muistuttaa, että omaan onnellisuuteen ei kannata keskittyä liikaa
Professori Markku Ojasen mukaan onni kasvaa jakamalla.
"Lapsi ei aina pety, vaikka vanhemmasta tuntuisi siltä”, sanoo psykologi ja korostaa, että ylisuojeleminen ei kannata
Pettymysten sietokykyä ei voi kasvattaa niiltä suojelemalla.
Kiti Kokkonen iloitsee pienistä asioista mutta kadotti kerran ilon vuosiksi
Kiti Kokkosella on paljon halauksia varastossa.
Mitä tapahtuu, kun yksinäinen kohtaa toisen ihmisen? – Jyväskylän ja Tampereen yliopiston yhteistutkimus selvittää yksinäisyyden fysiologisia vaikutuksia
Tutkimuksessa esimerkiksi selvitetään, millaisia muutoksia sydämen sykkeessä tai aivosähkökäyrässä tapahtuu vuorovaikutustilanteissa.
Henna, 29, ei tahtoisi katsoa muita silmiin: "Katse tuntuu samalta kuin joku riisuutuisi edessäni"
Autismikirjon lapsia opetetaan katsomaan yhteiskunnan normien mukaan silmiin, vaikka katsekontakti voi ahdistaa heitä.
Kun kova treeni muuttuu kisapettymykseksi, on tärkeää kohdata tunteensa – siksi fitnessurheilija Senja Kortelaisella on arkiminä ja kisaminä
Taito käsitellä pettymystä on tärkeää, koska pitkittynyt tunne pettymyksestä voi vaikuttaa jokapäiväiseen elämään, sanoo urheilupsykologi.
Jos lapsi pelästyy mediassa näkemäänsä, pohtikaa yhdessä mikä sisällössä on faktaa ja mikä fiktiota, kehottaa psykologi
Lapset reagoivat pelottavaan sisältöön monin eri tavoin.
Katri Saarikiven kolumni: Millä tolalla on sinun vedätyksenvastustuskykysi?
Uudenlaiset uhat vaativat uudenlaisia taitoja. Onneksi suuri osa kyberresilienssiin liittyvistä asioista, on sellaisia, joihin voi vaikuttaa, ja joita voi opetella, kirjoittaa Saarikivi.

Stressi pyöräyttää persoonallisuutesi ylösalaisin, sanoo tutkija
Persoonallisuustestin kyky ennustaa menestystä työssä tai rakkaudessa on olematon. Tutkijan mukaan testille on parempaakin käyttöä.
Professori myöntää etäajan kiusallisen seurauksen: ei enää välttämättä tunnista oppilaita kadulla – kaikkia vaikutuksia ei vielä edes tiedetä
Yli kahden vuoden korona-aika on voinut kaventaa ihmisten välistä vuorovaikutusta. Jatkossa muun muassa töissä ja kouluissa pitäisi miettiä, milloin etätapaamisia tarvitaan ja milloin ei.
“Ole itsellesi armollinen” on suorittajalle surkea ohje, sanoo psykoterapeutti Emilia Kujala, ja antaa paremman neuvon
Jätä asioita kesken ja opettele laskemaan rimaa.
Moni suomalainen pelkää vihaansa – psykoterapeutti muistuttaa, että sotauutiset saavat suututtaa
Sotauutisten äärellä saa olla vihainen. Silti moni pelkää kohdata vihaansa. Psykoterapeutin mukaan vihasta kannattaa puhua avoimesti.
Psykoterapeutti Emilia Kujala kehottaa kokeilemaan mielen medialukutaitoa
Millainen painoarvo kannattaa antaa ajatuksille, jotka kuiskivat: "pieleen meni" "nyt änkytit" "ei onnistu"?
Älä kehu, ja anna lapsen viedä leikki loppuun – nämä asiat sinunkin on tärkeä ymmärtää leikin maailmasta
Asiantuntijan vinkit lasten leikin ymmärtämiseen.
Moni vaikenee huijatuksi tulemisesta – Näillä vinkeillä häpeän tunteesta voi päästä eroon
Lue psykologin vinkit, kuinka päästä häpeästä eroon.
Katso reaalin yo-koelähetys kello 18 – Lähetä kysymyksesi lähetykseen tästä
Psykologian, fysiikan ja historian lähetys alkaa kello 18.
Hyvin sanottu: Ennakkoluulot lievenevät, kun opimme suhtautumaan toisiimme yksilöinä: ”naapurin somalista” tulee ”naapurin Liban”
Hyvin sanottu -kumppanikirjoitus.
Vaasalaisten onnellisuus kasvoi viime vuonna pykälän verran – enemmistö luottaa parempaan huomiseen
Onnellisuuskysely toteutettiin nyt toista kertaa. Vaasalaisten onnellisuus hämmästyttää tutkijaa. Vaasalaiset ovat luottavaisia tulevaisuuden suhteen.
Laura Frimanin kolumni: Somen rasittavin trendi on itse googletettu ADHD-diagnoosi, valtaosalle tarkkaavaisuushäiriö ei ole supervoima
Jokainen multitaskaaja ei ole tarkkaavaisuushäiriöinen.
Auli Viitalan kolumni: Pikaopas sodan pelossa riutuville
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on synnyttänyt ahdistusta myös meillä. Mutta ei pelkääminen, suru tai edes raivo auta ukrainalaisia yhtään, kirjoittaa Viitala. Kolumnin voi myös kuunnella.
Jodin hamstraus ja pakoreitin suunnittelu ovat tapoja varautua pahimpaan – kysyimme asiantuntijoilta, miksi me toimimme näin
Ihmisen suhtautuminen kriisiin voidaan jakaa neljään vaiheeseen, sanoo sosiaalipsykologian dosentti. Varautuminen on tyypillistä, kun alun shokkivaihe on ohi.
Hevosen ja ihmisen vuorovaikutuksesta tiedetään Suomessa vielä vähän – kolme tarinaa siitä, kuinka eläin auttoi voittamaan stressin ja pelon
Hevosen ja ihmisen vuorovaikutusta hyödynnetään muun muassa poistamaan stressiä. Juuri alkanut tutkimus kääntää asetelman uusiksi: mitä ihminen merkitsee hevoselle.

"Päiväkodilla on ollut Kertulle suuri, suuri merkitys" – monella korona-ajan taaperolla kontaktit ovat olleet vähissä, mutta se tuskin jättää suuria jälkiä
Koronapandemian alussa syntyneet lapset ovat jo parivuotiaita taaperoita, joiden kontaktit ja kasvojen näkeminen ovat normaalia vähemmässä. Pienille lähipiiri on kuitenkin se tärkein, eikä psykologi usko, että tilanteella olisi kauaskantoisia vaikutuksia heidän sosiaaliseen kehitykseensä.
Ensin pandemia, sitten sota – traumaterapeutin vinkki jaksamiseen kaiken keskellä: "Perhoshalauksella voi rauhoittaa itse itseään"
Maailmantilanne on viimeisen kahden vuoden aikana aiheuttanut monessa ihmisessä poikkeuksellisen paljon ahdistusta. Yksi keino helpottaa oloa on oman rintakehän taputteluun perustuva perhoshalausmenetelmä. Keino on kehitetty kriisialueilla.
Pallopuiston päiväkodissa ei leikitä sotaleikkejä ja lapsia kuunnellaan nyt erityisen herkällä korvalla – päiväkodin esimies: "Ketään ei jätetä yksin"
Sota voi kuulua myös päiväkoti-ikäisten lasten puheissa. Opetushallitukselta on tullut ohjeistus, miten asiaa lähestytään pienten lasten kanssa.
Hillo vai mantelimassa? Laskiaispullavääntö on täällä taas
Laskiaispullavääntö on täällä taas.
Äärirajoille viety taisteluharjoitus testaa kaartinjääkärin jaksamista – kovilla on myös tavallinen suomalainen koronauutisten vaihtuessa lennosta uutisiin Venäjästä
Kriisit koettelevat asiantuntijoiden mukaan suomalaistenkin jaksamista. Ihmisiä kuormittaa sekä huoli terveydestä että sodasta Euroopassa.
2022 kevät: psykologia
Psykologian yo-koe ja oikeat vastaukset.