kielet - uusimmat sisällöt

Etualalla on syksyn kellastamia lehtiä, taustalla näkyy järvi ja sen takana vastarannalla metsää.

Uuttu mielentervehyskundovujien yksikkyö planiiruijah Päijät-Hämieh

Hyvinvoindualovehen yksikköh on tulemas 35 aziekassijua Lahten keskilinnah libo ihan sen lähäle.

Kaksi naista istuu saunan lauteilla, kuvassa näkyy vain paljaat sääret. Etualalla saunakiulu.

Talviuidajat kylbietähes kylys vaikkani Porin muauimalas piätteniččöin

Hil’l’astu kylynkylvendiä opitah rahvahan tahton mugah liga- da kylmykuul.

Kolme naista hymyilee kameralle. Keskimmäinen on kietonut kätensä kahden muun hartioiden ympärille.

Tampereen Hervannassa on paikka, joka on kuin toinen koti kymmenille maahanmuuttajanaisille

Naistarissa käy vilkkaimpina päivinä noin 80 naista. Kansainvälisessä naisten kohtaamispaikassa voi oppia erilaisia taitoja.

Vanhuksen sormenpäästä otetaan INR-arvo.

Kristiinankaupungissa suosittu hoitajakoulutus ukrainalaisille – kun kieli on hallussa, voi harjoittelu johtaa lähihoitajan tutkintoon

Elokuussa alkanut koulutusjakso keskittyy alussa kielen oppimiseen. Sen jälkeen kieleen syvennytään ammatillisten opintojen lomassa. Koulutus on ukrainalaisten keskuudessa otettu hyvin vastaan.

Esikoululaiset Sadi ja piirtävät ja askartelevat.

Hervannan eskareissa lapsilla on yhteensä 27 eri äidinkieltä – kävimme katsomassa, miten arki sujuu

Tampereen Hervannassa puolet eskarilaisista puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Etelä-Hervannan koululla leikit sujuvat sujuvasti suomeksi, vaikka kielitaito vaihtelee.

Jovensuun pravoslaunoin prihodan uuzi piäpappi on Aleksandr Roščenko

Ižä Aleksandr on roinnuhes Pol’šas. Häi loppi Varšavan pappisseminuarien vuvvennu 2000 da rodih teolougien magistrakse sillozes Jovensuun yliopistos vuvvennu 2004.

Aurinkoisessa säässä kuvattu koulurakennus, jossa on isot ikkunat ja tyhjä piha.

Algajal nedälil lämmiä voibi roita piäl 20 astehen

Lämbötila voibi nosta piäl 20 astehen nelläspäiviä kohti. Ezmässargen da tossargen muan pohjas- da keskičuris vihmuu.

Puusta tehty mies pitelee pientä Tanskan lippua. Patsaan harteilla on Tanskan lippu.

Tanskan kieltä siivotaan aiempaa sukupuolineutraalimpaan muotoon – jatkossa sekatyömies voi olla myös sekatyönainen

Uudesta tanskan kielen sanakirjasta on myös poistettu sukupuoleen viittaavia stereotypioita.

Paavo Riihitammela ja saamelaiskäräjävaalit.

Saamelaiskäräjävaalit kuumentavat tunteita – Paavo Riihitammela aikoo pyytää poliisin avukseen äänestyspaikalle

Paavo Riihitammela aikoo matkustaa tuhannen kilometrin matkan äänestyspaikalle, vaikkei varmuutta äänestämään pääsemisestä olekaan.

Yliopistojen todistusvalinnan pisteytykset uudistuvat: äidinkielen painoarvoa nostetaan ja reaaliaineiden pisteytystä tasataan

Uudistukset tulevat voimaan keväällä 2026. Tarkoitus on ohjata opiskelemaan sitä, mikä itseä kiinnostaa, sanoo kehittämishankkeen projektipäällikkö Tanja Juurus.

Kellertäviä tatteja valkoisen muovipussin päällä

Uuzi griba suomelazes mečäs – täl kerdua Raumal

Specialistat ollah lujendettu, gu neče griba on Suomes uuttu lajii.

Juniorerna deltar i skidtalanglägret i Vörå hösten 2018.

Vöyrillä kartoitetaan kiinnostusta kielikylpyyn

Vöyrin kunta on avannut nettisivuilleen kyselyn, jonka tarkoituksena on selvittää kielikylpykoulun tarpeellisuutta Vöyrillä

Kaksi naista seisoo pöydän ääressä ja katsoo toisen kädessä olevaa suurta kuvataulua.

Punapakolaiset-tevos da karjalan kielen elvytändy suadih valdivos 15 000 euron palkindot

Päivännouzu-Suomen yliopiston kaksi professorua palkittih ruavos tiijonjulgisuattamizen valdivonpalkindol.

Nainen seisoo Karhuvuoressa puistossa ja hymyilee.

Työttömät ovat auttaneet vanhuksia Kotkassa jo 30 vuotta – näin toiminta sai alkunsa

Korttelikodit ovat kotkalaisia kohtaamispaikkoja, jotka tarjoavat poikkeuksellisen laajaa tukea vanhusten arkeen.

Voimakkaasti käsitelty kuva, jossa käsi pitelee kännykkää jonka ruudulla on tekstiä ja piirros robotin päästä. Taustalla on robotti-imuri.

Robotti-imuri voi saada julkkiksen tai exän nimen – Yle keräsi imurien nimiä, kokeile löytyykö oman robottisi kaima listalta

Entisen opettajan tai exän nimi voi päätyä robotti-imurille. Robottien nimeäminen on jo niin valtava ilmiö, että se kaipaisi kotimaista tutkimusta.

Opastujan abudengua karjalazile opastujile on pakittavannu

Karjalan Sivistysseura joga vuottu andau päivännouzu- da rajakarjalazile opastundudengua. Suomes opastujat Ven’an kanzalazet suajah abudengua kahtu kerdua enäm.

Täältä näet lyhyiden kielten kokeet ja hyvän vastauksen piirteet

Mitä kuunteluissa piti osata ja millaisia kirjoitustehtäviä kokeessa oli? Katso syksyn 2023 lyhyiden kielten kokeet ja hyvän vastauksen piirteet täältä.

Pitkien kielten yo-kokeet on nyt julkaistu

Mitä tarvittiin erinomaiseen vastaukseen ja millaisia teemoja kuunteluissa oli? Päivän kokeet ja hyvän vastauksen piirteet löydät Abitreenien sivuilla.

Joka viides puhuu muuta kuin suomea tai ruotsia Uudellamaalla vuoteen 2030 mennessä – Helsingissä etenkin kiinaa, vietnamia ja nepalia

Uudellamaalla asui vuoden 2022 alussa 58 prosenttia koko maan vieraskielisistä.

Toimittaja Mirva Ekman ja Leena-Marja Renko katselevat paperia, johon on printattu sanoja.

Asiantuntija puhuu perusopetuksen vuosiluokista, mutta tavis saa rauhassa sanoa yläkoulu – kysyimme, miksi termit muuttuvat

Sanat muuttuvat, mutta eivät samaan tahtiin kaikkialla. Hallintokielessä termejä kehitetään asiantuntijoiden käyttöön, mutta yleiskieleen ne eivät useinkaan sovi.

Suomalainen laulaa laihosta laaksossa, mutta harva enää tietää, mitä se tarkoittaa – testaa, tunnetko nämä maanviljelyksen sanat

Maanviljelyssä on sanoja, jotka ovat jopa satoja vuosia vanhoja, mutta yhä alalla käytössä. Viljelijä ne tuntee, mutta tuntevatko muut?

Mikaela Tillander esittelee uusia viittomia.

Ympäristöteemat ja ilmastonmuutos tulevat myös viittomakieleen: B + monipuolinen = biodiversiteetti

Britanniassa kehitettiin 200 uutta ympäristöteemaista viittomaa ja niitä on vireillä saman verran lisää. Suomessa samanlaisia viittomia ei kehitetä, vaan ne syntyvät viittojien yhteisössä.

Karjalan kieli on ylen varavonalaine – professoran mugah nuorile pidäs ottua kieli ičelleh järilleh

Päivännouzu-Suomen yliopiston johtol sygyzyl algavuu elvytysprogramman luajindu ylen varavonalazeh karjalan kieleh näh. Vähembistökielen elvytändyruado yhtelläh on jygei dielo, sendäh gu opastajua on vähä.

Karjalan kieli on kriittisesti uhanalainen – professorin mielestä nuorten pitäisi ottaa kieli takaisin itselleen

Itä-Suomen yliopiston johdolla alkaa syksyllä elvytysohjelman laatiminen kriittisesti uhanalaiselle karjalan kielelle. Vähemmistökielen elvytystyö on kuitenkin raskasta, koska opettajia on vähän.

Henkilönostimen korissa rakennustyöläinen.

Varsinaissuomalaisissa yrityksissä pärjää muillakin kuin kotimaisilla kielillä

Turun kauppakamarin kyselyn mukaan 60 prosentissa yrityksistä voi käyttää osittain muita kieliä kuin suomea ja ruotsia.

Tre personer står i förgrunden, medan en person gör akrobatik i bakgrunden.

Kielen asiantuntija tyrmää Espoon teatterin uuden nimen: ”Ei kerro mitään kohteestaan”

Espoon kaupungiteatteri muutti nimensä &:ksi.

Etualalla stetoskooppi ja taustalla lääkäri kirjoittamassa tietokoneella.

Kysely: Inarin- ja koltansaamen kielten osaajista suuri pula sote-palveluissa

Noin neljäsosalla kyselyyn vastanneista oli työkielentasoinen saamen kielen taito. Etenkin inarin- ja koltansaamen osaajia tarvittaisiin nopeasti lisää.

14-vuotias Alma Hurme lukee vain englanniksi – ”Suomeksi samat kirjat saattavat kuulostaa vähän hassuilta”

Nuoret haluavat lukea englanniksi, sillä puhekielisiä ilmauksia ei ole aina helppoa kääntää suomen kielelle. Kirjavinkit löydetään yhä useammin Tiktokista.

Lähikuvassa Tampereen Raholan koulun pihalla seisovan turvatolpan kyltti.

Koulujen pihoille pystytettiin englanninkielisiä turvatolppia – ne ovat lainvastaisia, sanoo oikeusasiamies

Oikeusasiamiehelle oli kanneltu välituntikiusaamisen ehkäisyyn tarkoitetuista Safety zone -turvatolpista. Tolpissa ei lue vastaavaa tekstiä suomeksi tai ruotsiksi.

Tuhannet Latvian venäläiset saavat pian hallitukselta kirjeen, jossa heidän käsketään muuttaa pois maasta

Hallituksen politiikka venäläisvähemmistöä kohtaan pikemmin lisää turvallisuusuhkia kuin ehkäisee niitä, sanoo latvialaistutkija.

Elokuvan avustajat odottelevat kuvausten alkamista vanhan hirsitalon pihapiirissä Suvannon kylässä.

1930-luvun seuroissa sai ryypätä ja tehdä muutakin syntiä – uusi elokuva valottaa herätysliike korpelalaisuuden tarinaa

Ruotsalais-suomalainen elokuva Liikutuksia on maailman ensimmäinen meänkielinen, pitkä draamaelokuva.

Jyväskylän Yliopiston päärakennuksen lasi-ikkunoita mäntymetsän laitamilla.

Italian kielen opetus sivuaineena loppuu Jyväskylän yliopistossa

Jyväskylän yliopisto kertoo, että keskeneräisiä italian kielen perus- tai aineopintoja voi suorittaa vielä 31.7.2024 saakka.

Venäjän alkuperäiskansat laitetaan tykinruuaksi Kremlin kansallismielisen idean vuoksi – aktivisti Danhajaa Hovalygia se ärsyttää

Danhajaa Hovalyg havahtui siihen, kuinka Venäjä syrjii alkuperäisväestöään sodassakin. Soitimme Hovalygille ja kysyimme, millaista syrjintää hänen kansansa kokee.

Rasismikeskustelu avasi ruotsinkielisten haavat: ”Suomalaiset on kovia omimaan kulttuuria, mutta kieli on kamala asia”

Rasismikeskustelu on saanut myös ruotsinkieliset miettimään kokemaansa syrjintää ja vihapuhetta. Kaksikielisissä kunnissa useampi kuin joka neljäs ruotsinkielinen on kokenut häirintää.

Kolme naista seisoo kanaalin edessä kanaalin naispatsaita esittävissä asennoissa.

”Nämä ova vaa dämssi firapelihommii” – testaa, osaatko Rauman kieltä

Raumalaiset puhuvat omaa giältään ja ovat siitä hyvin ylpeitä. Nyt voit tarkastaa murretestillä, miten läntinen kieli sinulta sujuu.

Keminsaamen kieli katosi satoja vuosia sitten, ja nyt sitä koetetaan palauttaa vanhoja materiaaleja ja mielikuvitusta käyttäen

Tutkijat uskovat keminsaamen kielen palauttamisen olevan joiltain osin mahdollista, vaikka 1800-luvulla kadonneesta kielestä on jäljellä pelkästään kirjallisia materiaaleja.

Lapsi roikkuu leikkitelineessä ulkona. Lapsen kädet ovat näkyvillä.

Turussa alkaa elokuussa ruotsinkielinen leikkipuistotoiminta

Alle kouluikäisille tarkoitettua ohjattua toimintaa järjestetään Museomäen leikkipaikalla.

Juoksijoiden jalkoja, kuvassa tekstit Pitkässä juoksussa, Isossa kuvassa ja Nextillä levelillä.

Miten sanotaan suomeksi ”pitkässä juoksussa”? Testaa, kuinka herkkä kielikorvasi on vierasperäisille ilmauksille

Suomen kieli muuttuu koko ajan. Säännöt ovat rennompia kuin ennen, mutta kaikki anglismit eivät mene kielenhuoltajien seulan läpi. Testaile omaa kielikorvaasi!

Ihmisiä valkoisen tapahtumateltan edessä.

Saamelaiskäräjälaki puhuttaa metsäsaamelaisten kesäpäivillä: ”Ei voi olla yhtä rajoittavaa instanssia, joka valitsee, ketkä ovat saamelaisia”

Saamelaiskäräjälain muutossuunnitelmat puhuttivat Metsäsaamelaisten Kesäpäivillä Enontekiöllä

Lämmin kesäsää ja juhannus 2022. Laiturilla pöytä ja suuri pihlaja varjostaa rantaa.

Mikä on juhannusmietteesi tälle vuodelle? Kerro meille! Mehevimmät luetaan juhannusaattona Yle Radio 1:n aamussa

Mistä aineksista syntyy juhannuksen kielikukkanen? Rantasaunasta ja räntäsateesta vai paljaista varpaista asfaltin kuumuudessa? Kastuneista tulitikuista grillin äärellä? Kerro oma mietteesi, parhaat luetaan radiossa!

Seitsemän lasta seisoskelevat mustavalkoisessa kuvassa rivissä.

Kveenien ja saamelaisten kokemat vääryydet luetaan maratonesityksenä Norjassa, maan totuus- ja sovintokomission vuosien työ on valmis

Norjan totuus- ja sovintokomissio luovutti 1. kesäkuuta raporttinsa maan parlamentille. Komissio on selvittänyt saamelaisten sekä suomensukuisten vähemmistöjen kokemia vääryyksiä.

Palomestari kuvaili uutisissa tulvatilanteen “perkelöityneen” ja sai kieli-ihmiset keskustelemaan ja kuvittajan piirtämään

Kuvittaja sai aihetta pilapiirroksiin ja kielen ilmiöihin erikoistunut someryhmä puolestaan pontta keskusteluihin, kun Ylen uutisissa palomestari kuvasi tulvatilanteen ”perkelöityneen”.

Käärijänvihreä on kuukauden sana, linjaa Kotimaisten kielten keskus

Suomen euroviisuedustaja Käärijä toi väriä kevääseen, perustelee Kotus.

Saiida Mohamud tuli 20-vuotiaana Suomeen osaamatta lukea tai kirjoittaa – nyt hän tulkkaa kahdella kielellä

Maahanmuuttokeskustelu käy kiivaana hallitusneuvotteluissa. On väläytetty, että vain korkeasti koulutetut olisivat tervetulleita Suomeen. Saiida Mohamud oppi lukemaan ja kirjoittamaan vasta Suomessa. Tämä on hänen tarinansa.

Neljä nuorta makaa lattialla. Nuorilla on kuulokkeet päässään.

Vanha hyväntekeväisyyshitti sai uuden tulkinnan Salossa – videonteko yhdisti Suomeen muuttaneita nuoria

Salon Hermannin koulun valmistavan luokan oppilaat levyttivät 1980-luvulta peräisin olevan We Are the World -hitin. Musiikki yhdistää eri puolilta maailmaa tulleita ja eri kieltä puhuvia nuoria.

Pyrkijöitä luentosalissa odottamassa kokeen alkua.

Yliopistojen todistusvalintapisteet muuttumassa – katso, mistä aineista eri aloille saa tulevaisuudessa parhaat pisteet

Vantaalainen Dunya Sabir Karim pohtii nyt historian kurssien valitsemista fysiikan sijaan, jos hän päätyy pyrkimään oikeustieteelliseen.

Käännösohjelma osaa viimein myös saamen kieliä: ainutlaatuiselle algoritmille syötetään miljoonia lauseita, joita se matkii

Tarton yliopiston käännösohjelma oppii saamen kieliä matkimalla esimerkkilauseita.

Janne Saarikiven kolumni: Suomesta tulee monikielinen, moniuskontoinen ja monikuplainen, eikä sitä mikään hallitus voi estää

Siivoojaksi ei Suomeen pääse ilman kielitaitovaatimuksia, mutta professoriksi näkyy pääsevän ja se muuttaa yhteiskunnan, pohtii Janne Saarikivi.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kolme kerrosta.

Aalto-yliopisto rikkoo lakia, toteaa apulaisoikeuskansleri – englannin kieli on syrjäyttänyt suomen osassa opetuksesta

Vain noin viisi prosenttia Aalto-yliopiston kauppatieteiden maisterivaiheen kurssitarjonnasta opetetaan suomeksi.

Patrick Tiainen, hätäkeskuspäivystäjä, kaksikielinen

Kaksikielisiä hätäkeskuspäivystäjiä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan – Vaasassa yhdeksän vakituista virkaa avoinna

Kaksikielisten hätäkeskuspäivystäjien kurssi järjestetään nyt toista kertaa. Tavoitteena on saada 24 uutta kielitaitoista hätäkeskuspäivystäjää töihin hätäkeskuksiin.

Aihe: kielet

Uusimmat artikkelit