Uusimmat artikkelit
Mikä sana on politiikassa pinnalla juuri nyt? Kerro meille! Politiikkaradiossa valitaan päivänpolitiikan sana perjantaisin
Mistä sanasta on politiikassa puhuttu läpi viikon? Mikä sana on poliitikkojen ja politiikkaa seuraavien kansalaisten huulilla? Mikä on päivänpolitiikan sana? Ehdota!
Äijä ja ämmä ovat sävyiltään aivan erilaiset: toinen on kehuva, toinen väheksyvä – näin naissanat muuttuvat
Suomalaisista paikannimistä löytyy tuhansia naisiin liittyviä etuliitteitä. Ämmä ja akka ovat yhä voimakkaita sanoja, mutta leima on kielessämme nykyään negatiivinen.
Tämä kartta paljastaa, mistä olet kotoisin – mukana yli 70 000 suomalaista: ”Ei meillä näin yksityiskohtaista karttaa ole tehty koskaan”
Valtavan suosion saanut minä-kysely on valmistunut. Katso täältä, miten ”minä” sanotaan eri puolilla Suomea.
Uhkaako englannin kieli kansalliskieltemme asemaa? Asiaa selvitetään tuoreessa Itä-Suomen yliopiston tutkimushankkeessa
Valtioneuvoston rahoittamassa hankkeessa tutkitaan, millainen asema englannin kielellä on kansalliskielten rinnalla Suomessa. Hanke on osa päivitettyä kansalliskielistrategiaa.
Lepertely ja lässytys kannattaa: Hoivapuhe kehittää vauvan kielen oppimista, puolisolle lässyttäminen on sosiaalista liimaa
Vauvoille lepertely on elinehto lapsen kielelliselle kehitykselle, mutta hiljaisuus on myrkkyä aikuistenkin välisissä suhteissa. Onneksi kaksi kolmesta pariskunnasta harrastaa keskinäistä lepertelyä.
Karjalan kielen asema on Suomessa heikko – professori: "Perustuslaki antaisi kielelle olemassaolon oikeutuksen"
Karjalan kielen asiantuntijan mukaan kielen elvytyksellä on todella kiire, sillä kieli on hyvin vakavassa vaarassa. Hallituksen kielipoliittinen ohjelma ehdottaa toimia, mutta ilman aikatauluja.
Tutkijat lähtivät etsimään harvinaista suomen kielen sanaa ja tekivät ikävän havainnon – saattaa kohta kadota kokonaan
Suomen kielen tutkijat ja opiskelijat nauhoittivat Savitaipaleen asukkaiden puhetta. Vielä heidän korviinsa kuului koko ajan harvinaistuva "meä".
Kotimaiseen kielimalliin tarvittiin miljardeja sanoja – nyt tekoäly osaa kirjoittaa vaikka satuja suomeksi
Turussa on kehitetty suomen kieltä ymmärtävää tekoälyä. Tietokone voi keksiä jatkoa tarinalle, mutta koneellisesti voidaan pahimmillaan tuottaa myös massoittain mielipiteitä manipuloimaan käsityksiä.
Parents' and kids' screen time use can delay vocabulary skills in young children, study finds
The research also found that vocabulary levels were lower among children who were not read to on a daily basis.
Somevideot muuttavat lukutaitoamme – kielitieteilijä: Tämä on paluuta lihallisen ja ruumiillisen kommunikaation juurille
Kielitieteilijä Janne Saarikivi kyseenalaistaa nuoria syyllistävät puheet perinteisen lukutaidon heikkenemisestä. Kenellä on valta määritellä, mitä lukutaidolla tarkoitetaan?
Analyysi: Ongelmat ovat haasteita ja työn ulkoistaminen verkostomaista työtä – työelämän kiertoilmaisut ovat kaikkialla
Vaikeita asioita yritetään pehmentää kutsumalla niitä joksikin muuksi. Epäselvän kapulakielen käyttö voi jonkun mielestä kuulostaa pätevältä ja kivalta. Selkeä ja mutkaton ilmaisu ei kuulosta käyttäjästään tarpeeksi hienolta, vaikka juuri se olisi lukijoille palvelus, arvioi kielentutkija.
Puujalkavitseille saa nyt virallisestikin nauraa, ja Jussi Valo on tehnyt niin jo Alivaltiosihteerin ajoista asti – "Tämä on sairaus, mutta hyvä sairaus"
Hankalina aikoina ihminen tarvitsee huumoria. Puujalkavitsiin kuuluu usein tietty pökkelöys ja ontuvuus, mutta parhaimmillaan se on silkkaa neroutta.
Emojit ovat mielentilojen pikakirjoitusta - mutta mistä ne ilmeistyivät viestintäämme?
Someviestien miniatyyrikuvakkeet ovat karanneet kaikkialle.

Kulttuurirahaston suurpalkinto kielentutkija Kaisa Häkkiselle: “Ei ole netin syy, ettei osa ihmisistä edes yritä käyttää kieltä oikein”
Ennen esiin pääsi vain juhlallinen kielenkäyttö, nyt mikä tahansa, toteaa akateemikko Kaisa Häkkinen.

Lääketieteen kieli on kimuraista ja sanakirja paisunut jo yli 45 000 sanan eepokseksi, eikä loppua näy – testaa kuinka hyvin sinä puhut lääkäriä
Lääketieteen suomen kirjoittaminen aloitettiin 1800-luvulla. Sitä ennen esimerkiksi kuumeelle ei ollut varsinaista suomenkielistä sanaa. Juttu on julkaistu tammikuussa 2021.
Pänniikö korona? Päästele höyryt ulos lahjoittamalla puhettasi – samalla autat suomenkielisen tekoälyn kehittämisessä!
Lahjoita puhettasi, opetetaan tekoälylle suomea!
Vihaan ja rakastan kielioppia!
Kieltä ei opi pelkästään pänttäämällä kielioppia.
Lahjoita puhetta -kampanjassa tarvitaan vielä puhetta ainakin 2 000 tuntia! Nyt on kirin paikka – Tule lahjoittamaan!
Lisää Lahjoita puhetta -kampanjasta yle.fi/lahjoitapuhetta
Sanan takana on aina tarina – teemme tietämättämme viittauksia antiikkiin
Sanojen keksiminen vaatii leikkisyyttä.
Tempparikaato, vetopäivä ja kettu kävi kolossa – näiden merkityksen tietää moni sellainenkin, joka ei ole Temptation Islandia katsonut
Sarjoista tutut kielikuvat jäävät helposti elämään. Temptation Islandin uudella kaudella on uudet kielikuvansa seksille.
Arkeologia, kielitiede ja geenitutkimus selvittävät suomalaisten alkuperää
Monitieteellinen tutkimus avaa suomalaisuuden myyttejä.
Tämä testi todella paljastaa, osaatko yhdyssanat – "On vain sovittu, että näin ne kirjoitetaan"
Koulun ja opintojen alettua on syytä kaivaa muistista, miten ne kaikkein vaikeimmat sanaparit kirjoitettiinkaan: yhteen vai erikseen.

Puheterapeuttikoulutuksen käynnistyminen varmistui
Logopedian opinnot alkavat Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella syksyllä 2021.
Lahjoita puhetta ja ole mukana Suomen suurimmassa yksittäisessä puheenkeräyshankkeessa sitten Kalevalan
Miksi koko Suomi on saatava puhumaan 10 000 tuntia?
“Misä mää voin pest käret?” Tekoälyn on aika oppia suomea – ja näin se tehdään
10 000 tuntia puhetta riittää opettamaan tekoälyä.

Kuinka monta kieltä on maailmassa? Missä sanotaan "mie olen nagreheh rakas"? Testaa taitosi kielivisassa
Perjantaina vietetään kansainvälistä äidinkielen päivää.
Seikkailujen saari Uusi Guinea tarjoaa turistille tukalat paikat
Uuden Guinea monimuotoisuus on suojelemisen arvoinen.

Attitudes towards Swedish-speakers in Finland hardening, survey finds
Swedish speakers in Finland say attitudes towards their linguistic minority have hardened in recent years.

Savitaipaleella juhlitaan kielentutkija Europaeuksen juhlavuotta – keksi esimerkiksi sanat kertosäe, valtava ja tasa-arvo
Savitaipaleella syntyneen David Emanuel Daniel Europaeuksen juhlavuosi alkaa huomenna torstaina koulukonserteilla.

"Mitä nää uudet sanat on? Yhtäkkii mä käytän niit" – tämän jutun äikän ope haluaisi sinulta kieltää, mutta lukee itse salaa
Tässä jutussa Daniel, Elisa, Abdirahman ja Ida-Maria puhuvat suomen kielestä just sillä tavalla kuin heille sopii. Kieli muuttuu, mutta voisko se olla ihan fine. #annamunsanoo
Pekka Seppäsen kolumni: Varo talouden kielikuvia, sillä ne ovat usein valheellisia
Taloudessa on helppo puhua kauniilla kielikuvilla, koska niitä on melkein mahdotonta todistaa vääriksi, kirjoittaa Pekka Seppänen. Tämän kolumnin voi myös kuunnella.

Journalisti-lehti: Yhdistys haluaisi vaihtaa Neekerisaaren nimen Pohjois-Karjalassa – kielitoimisto vänkää vastaan
Maanmittauslaitos päättää nimen muuttamisesta.

Suomen kieleen tupsahti sana rescuekoira, ja sekaannus oli valmis – kieliasiantuntijakin ihmeissään
Ulkomailta Suomeen tuotu löytökoira on rescuekoira, mutta sopivaa suomenkielistä nimitystä sille ei tahdo löytyä.
Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit
Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

Patient safety office's English name deemed unlawful in Finland
The "No-Harm Centre" will be required to create Finnish and Swedish equivalents.

Janne Saarikiven kolumni: Isänmaa ja uskonto on varastettu, ottakaa varkaat kiinni!
Sanat kuuluvat kaikille, kirjoittaa professori Janne Saarikivi. Tämän kolumnin voit myös kuunnella.
Ejektio, nasaali, ratio – testaa, tunnetko sivistyssanat!
Tiedä, päättele tai kokeile onneasi!

Vanhempia huolettaa tiukentunut linjaus puheterapian saamiseksi – "Rupesin melkein itkemään, kun Anton puhui ensimmäisiä sanoja"
Kela myöntää, että asiakkaat saavat vähemmän puheterapiaa kuin ennen. Pääpaino on nyt kotona tehtävissä harjoitteissa.

Onpahanvaanlampi, Myrkky, Pöksynhaara - Nimisampo näyttää suomalaiset paikannimet kartalla
Uudessa verkkopalvelussa on miljoonia suomalaisia paikannimiä, joita voi tarkastella kartoilla ja tilastoina. Nykyisten karttojen lisäksi käytössä on luovutetun Karjalan karttoja ja 1900-luvun vaihteen venäläisiä karttoja.
Mitä käyttämäsi kieli kertoo sinusta?
Sosiolingvistit tallentavat tämän päivän puheet

More than 90 percent of Finnish residents know at least one foreign language
The biggest improvement in linguistic skills has been among those with lower education levels, while the gender gap has narrowed.
Suomalaiset käyttävät sujuvasti vieraskielisiä sanoja suomen kielen seassa puhuessaan tai ajatellessaan, jos tilanne sitä vaatii
Vieraskieliset voimasanat ovat suosittuja

Rahvaan historioitsija ja kuusi muuta saivat valtion tiedonjulkistamisen palkinnon
Palkinnolla nostetaan esiin laadukasta tutkimustyötä, joka avautuu myös tiedeyhteisöä laajemmalle yleisölle.
Kuinka eri kielet vaikuttavat ajatteluun ja maailmankuvaan?
Kieli vaikuttaa mailmankuvaan
Ihminen ja naisihminen – kielen piilomerkitykset paljastavat ajattelumme: sisältääkö sinun puheesi piilotasoja?
Kielenkäyttöään voi korjata tasa-arvoisemmaksi.

Testaa tunnistatko lainasanan – suomen kielen sanastosta suurin osa on lainattua
Lainasanoihin turvautui Mikael Agricolakin suomen kirjakieltä kehittäessään. Jutun lopussa voit testata itse, erotatko lainasanan vanhoista suomalaisugrilaisista sanoista.
Professori emerita Kaisa Häkkinen toivoo, että tutkimustietoa arvostettaisiin ja hyödynnettäisiin nykyistä enemmän
Professori Kaisa Häkkinen on nähnyt tutkijan työn muutoksen.

"Sitä niittää mitä kylvää, sitä saa mitä tilaa" – Sananlaskut muuttavat muotoaan, eikä kovinkaan moni tiedä siteeraavansa Raamattua sanontaa sutkauttaessaan
Osa sananlaskuista on peräisin Kalevalasta, toiset Raamatusta. Muinaiset sanonnat toimivat yhä, mutta niitä käytetään uusissa muodoissa ja yhteyksissä.