Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Lauri Kontro

Lauri Kontron kolumni: Ukrainan kriisi on koko Euroopan kriisi

Kun Moskova aivastaa, koko Eurooppa saa flunssan, kirjoittaa Kontro.

Rysky Riiheläinen

Janne “Rysky” Riiheläisen kolumni: Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen ovat vakavissaan yhdessä sotaharjoituksissakin

Suomi on vähin äänin siirretty turvallisuuspoliittisesti uusiin asemiin. Suomi halutaan kykyjensä ja sijaintinsa takia osaksi länttä nyt myös sotilaallisesti. Pitkästä rajasta Venäjän kanssa on tullut rasitteen sijasta etu, kirjoittaa Riiheläinen.

Kuvakollaasi ohjelmakuvista

Asiallisia lahjoja Elävässä arkistossa ja Areenassa – Kerro mitä haluaisit nähdä seuraavaksi

Tätä kaikkea julkaisimme 2018, kerro toiveesi ensi vuodesta.

YYA-sopimuksen allekirjoitus

YYA-sopimus oli Suomelle välttämättömyys, josta tuli hyve

YYA-sopimus oli ystävyyttä, yhteistoimintaa ja avunantoa

Tutkija Maria Lähteenmäki Kansallisarkistossa.

Neuvostopartisaanien tuhoiskut jätettiin tutkimatta ulkopoliittisista syistä

Historioitsijat: partisaanisodan tapahtumat tutkittava

Charly Salonius-Pasternak

Tutkija Ahvenanmaasta: Miksi epäröisimme vähentää Venäjän kykyä uhota?

Keskustelu Ahvenanmaan puolustamisesta kuumeni Ykkösaamussa. Ulkopoliittisen instituutin Charly Salonius-Pasternak asettui puolustusministerin rintamaan.

Ainutkertaista arkistomateriaalia sisältävä dokumentti presidentti Urho Kekkosen viimeisistä vuosista läheisten ihmisten kertomana.

Dokumenttiprojekti: Urho – läheiset kertovat presidentin viimeisistä vuosista

Läheiset kertovat presidentti Kekkosen viimeisistä vuosista.

Janne Riiheläinen

Kesäkolumnisti Janne "Rysky" Riiheläinen: Venäjän uusi normaali

Venäjällä mikään ei näytä olevan kuin ennen. Kaikki mitä kuvittelimme olevan epänormaalia, onkin nyt normaalia. Venäjä järjestää säännöllisesti valmiusharjoituksia ja synnyttää tahallaan epävarmuutta, Janne "Rysky" Riiheläinen kirjoittaa.

Yle Areena logo.

Suomalaisväestö sai palata Porkkalaan 60 vuotta sitten – katso videot

Vuokrasopimuksen oli alkujaan määrä kestää aina vuoteen 1994. Presidentti Juho Kusti Paasikiven iloksi Neuvostoliitto teki suurvaltapoliittisista syistä toisenlaisen päätöksen jo vuonna 1955.

Neuvostoliittolaiset ottavat suomalaisvieraita vastaan Moskovassa heinäkuussa 1979.

Suomalaisnuorten festivaalimatkalla Neuvostoliittoon rakennettiin ystävyyttä

Nuorisopoliitikot matkalla Neuvostoliitossa vuonna 1979.

Suomen ja Neuvostoliiton johto nostaa Porkkalan palautusjuhlallisuudessa Moskovassa

Tehtaankadulla valvottiin suomalaisten ystävyyden laatua

Kuinka Neuvostoliitto vaikutti Suomen sisäpolitiikkaan

Bo Luther

77-vuotiaan sissin viesti Venäjälle: "Täällä ollaan valmiina"

Bo Luther on ollut aktiivisesti mukana reserviläistoiminnassa vuodesta 1960 lähtien. Hän haluaa muistuttaa Venäjää siitä, että Suomi ei ole sotilaallinen tyhjiö.

Twiitit

Hannu Lammikon tiistai: Kymmenen naurettavaa twiittiä EM-lentiksestä

Hannu Lammikko tekee tänään poikkeuksen. Yleisön pyynnöistä huolimatta hän twiittaa kuumimmat puheenaiheet ennen Italia- Suomi -ottelua.

Muisti: Kekkosen kanssa kalalla, yle tv1

Muisti: Kekkosen kanssa kalalla – presidentti halusi olla porukas paras

Presidentti Kekkosen piti aina saada suurin kala.

Jari Tervo

Jari Tervo: Heikko Venäjä on hyvä Venäjä

Eduskunnan Venäjä-keskustelun kutsuminen ”suureksi Venäjä-keskusteluksi” olisi satiiria. Silti tuli selväksi, ketkä kannattavat hyssyttelevää Venäjä-politiikkaa ja ketkä realistista, kirjoittaa Jari Tervo blogissaan.

Anastasia Titova, Anastasia Tuulas, Anastasia Pilija

Pakotteet: Suomi yhä kovassa kurssissa Karjalassa

Pakotteet eivät ole muuttaneet venäläisten käsitystä Suomesta. Näin on ainakin rajan takana Karjalassa, jossa Suomesta ei juuri poikkipuolista sanaa kuulu. Monien venäläisnuorten mielissä Suomi näyttäytyy jopa jonkinlaisena unelmamaana.

Gustav Hägglund.

Kenraali Hägglund: Venäjästä ei sotilaallista uhkaa Suomelle – "Sai viimeksi niin rankasti turpiinsa"

Kenraali Gustav Hägglundin mukaan Venäjän hyökkäyskynnys Suomeen on tavattoman korkea.

Vanhan raamatun etusivu.

Uskonnollinenkin kieli elää: Jumala voi olla pomo tai työnantaja

Uskonnollinen kieli muuttuu ympäristönsä mukana - hitaasti mutta varmasti. Muutos ei tapahdu kuitenkaan kivutta. Se on huomattu mm. raamatunkäännösten yhteydessä.

Jaakko Kalela

Kalela: Koivisto alkoi viedä Suomea Euroopan unioniin jo syksyllä 1991

Presidentti Mauno Koiviston kansliapäällikkönä toiminut Jaakko Kalela arvioi, että presidentti teki uransa tärkeimmät päätökset syksyllä 1991. Kalelan mukaan Koivisto päätti pian Venäjän vallankaappausyrityksen jälkeen, että Suomen tulee hakeutua Euroopan yhteisöön.

Petri Kejonen.

Petri Kejonen: Suomi kartassa keskellä

Koulukartoissa Suomi oli Euroopan koilliskulmassa, YYA-sopimuksella neulottuna Venäjän kylkeen. Uudessa kartassa Suomi on keskellä. Ilmastonmuutos tekee Suomesta arktisen.

Yle Areena logo.

80 vuotta rajavyöhykkeellä

Matti Timperin kotitalosta on Venäjän rajalle matkaa 50 metriä. Timperi on elänyt rajan ehdoilla 30-luvulta asti. Hän on nähnyt muun muassa sodan alkamisen sekä Suomen rajan siirtymisen Leningradin pohjoispuolelta omien maiden päälle.

Piirroskuva Suomen kartasta, josta lähtee nuolet oikealle ja vasemmalla.

Kansainväliset suhteet

Ylen ohjelmia politiikan keskeisistä tapahtumista.

Liivijengien salainen sopimus julki

Tanskan yleisradio uutisoi torstaina mc-jengien solmineen yhteistyösopimuksen. Salainen sopimus vuoti kuitenkin julkisuuteen - vastoin määräyksiä.

Max Jakobson

Max Jakobsonin viimeinen tv-haastattelu: DDR:n katoamisesta ei olisi saanut puhua

Viikonloppuna edesmennyt ministeri Max Jakobson antoi viimeisinä elinvuosinaan vain harvoin haastatteluja tiedotusvälineille.

Max Jakobson vuonna 1992.

Max Jakobson, Suomi ja puolueettomuus

Jakobson teki pitkän uran diplomaattina.

Jukka Tarkka

Tarkka: Venäjän lapsiasialausunnoissa kyse jostain muusta

Tohtori Jukka Tarkan mukaan Venäjän reaktiot kielivät ennen kaikkea Venäjän vaikeuksista muilla saroilla. Syytökset suomalaisen lastensuojelun heikkouksista osoittavat hänen mukaansa myös, että itänaapuri pitää Suomea lähiulkomaanaan.

Yle Areena logo.

Matti Kekkonen tunsi isänsä ja isä poikansa

Urho Kekkosen poika Matti seurasi vuosikymmenten ajan aitiopaikalta maamme ylimmän johdon kulissien takaista toimintaa sekä osallistui siihen itsekin aktiivisesti järjestämällä kodissaan isänsä ja neuvostoagenttien välisiä salaisia tapaamisia. "Se oli kauhean jännittävää."

Pertti Suominen oli Aamu-tv:n vieraana.

Suomi ei vakoillut vaan tiedusteli valepuvussa

YYA-Suomi kävi tietokauppaa lännen kanssa, Yhdysvalloilta vastalahjaksi saatiin tiedustelulaitteita. Agentteja ei vieraisiin valtioihin lähetetty.

Armeijan silmänä ja korvana -kirjan kansi.

Armeijan silmänä ja korvana, tiedustelukenraalin elämä

Suomen puolustusvoimien pitkäaikaisesta tiedustelupäälliköstä, Raimo Heiskasesta, on julkaistu elämäkerta. Armeijan silmänä ja korvana kuvaa Suomen sotilaallisen tiedustelun ankaraa työtä idän ja lännen välissä.

Ystävyyskaupunkikylttejä

Ystävyyskaupungit ovat aikansa ilmiöitä

Suomalaisilla kaupungeilla on edelleen lukuisia ystävyyskaupunkeja eri puolella maailmaa. Globalisaation myötä ystävyyskaupunkien rooli on mukautunut entistä enemmän elinkeinoelämän tarpeisiin.

Presidentti Kekkonen (1977).

Mitä UKK näki Neuvostoliitossa?

Reijo Nikkilän raportti näytti Kekkosen idänsuhteet 1977.

Soinin valiokunta panttaa YYA-papereita

Ulkoasiainvaliokunta ei halua julkistaa valiokunnan salassapidettäviä YYA-sopimuksen asiakirjoja ennenaikaisesti. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Timo Soinin (ps.) mukaan 25 vuoden salassapitoajasta pidetään kiinni.

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Mikko Pukkinen.

EK:n Pukkinen tuposta: "Voidaanhan tässä YYA-sopimukseenkin vielä vedota"

EK:n toimitusjohtaja Mikko Pukkinen teki selväksi ennen perjantain tapaamista, että perinteinen tupo ei kelpaa edelleenkään EK:lle. Hän sanoi, että vanhoihin rakenteisiin palaaminen olisi pahin mahdollinen virhe. Pukkinen heitti, että voidaanhan tässä YYA-sopimukseenkin vielä vedota. Keskusteluhalukkuutta EK:sta kuitenkin löytyy.

Jälkihiki 090511

Jälkihiki: Artjuhin kuin Venäjän Jarkko Ruutu

Urheilun Jälkihiki paneutui tällä kertaa jääkiekon MM-kisojen polttavimpiin puheenaiheisiin. Chistina Forssell, Juha Kanerva ja Tero Tiitu ottivat kantaa niin maanantain Venäjä-otteluun, turnauksen merkityksellisyyteeen kuin paljon huomiota herättäneen Jevgeni Artjuhinin tempauksiin.

Yle Areena logo.

Sota syttyy - kansa kortille

Sota merkitsi säännöstelyä myös Suomessa.

Kivenlahden lähetinmasto vuonna 1971

Suomen tv:n näkymistä Virossa ei voitu eikä haluttu estää

Yksi televisiohistorian suurimmista propagandataistoista on ollut Suomen television näkyminen Virossa kylmän sodan vuosina. Monet virolaiset väittävät edelleen, että lähetykset suunnattiin tarkoituksella virolaisten nähtäviksi. Suomalaisten mielestä se mikä näkyi, näkyi vahingossa.

Suomettunut Suomi Etelä-Karjalan museossa

Suomen ensimmäinen suomettumisen ajasta kertova näyttely tulee Etelä-Karjalan museoon. Kaikki eivät sulata ajatusta siitä, että suomettumisen aika olisi jo ohi ja siten museoitavissa.

Presidentti J. K. Paasikivi kättelee kunniakomppanian päällikköä virkaanastujaistensa jälkeen 1946.

Paasikivi valittiin presidentiksi poikkeuslailla 1946

Lyhytfilmi J. K. Paasikiven valintaprosessista

Noottikriisin tilitys. Presidentti Urho Kekkosen puhe televisiossa 26.11.1961

Presidentti palasi Novosibirskistä noottikriisin rauhoittajana

Kekkosen radiopuhe 26.11.1961 oli tilinteko noottikriisistä

Ceorg C. Ehrnrooth

Georg C. Ehrnrooth on kuollut

Pitkäaikainen poliitikko ja yhteiskuntavaikuttaja Georg C. Ehrnrooth on kuollut. Ehrnrooth menehtyi tiistaina kotonaan Helsingissä. Hän oli 84-vuotias.

Yle Areena logo.

Presidentti Kekkosen yöpakkaspuhe

Yöpakkaskriisin aikana 10.12.1958 tasavallan presidentti Urho Kekkonen piti radiossa puheen, jossa hän ilmoitti, ettei Suomen idänpolitiikan suunta muutu.

Suomi on uhkausten maa

Maahanmuuttokeskustelu käy maassamme kuumana. Asiasta vastaava ministeri on saanut tappouhkauksia. Tauno Tiusanen on viettänyt elämästään viisitoista vuotta ulkomailla, viidessä eri maassa. Vain Suomessa hänen henkeään on uhattu – omien mielipiteiden vuoksi.

Kekkosen silmälaseista YYA-sopimukseen – tervetuloa suomettumisen aikaan

Hämeen keskiaikaisessa linnassa avattu Suomettunut Suomi -näyttely vie katsojan matkalle Kekkosen ajan Suomeen. Tuolloin rahana oli markka, itänaapurina Neuvostoliitto, eikä Suomi pärjännyt jääkiekossa.

Suomi vastaanottaa venäläisviraita Matti Ijäksen tv-näytelmässä.

Matti Ijäksen Delegaatio on kupliva komedia YYA-Suomesta

Matti Ijäksen taidonnäyte vuodelta 1982

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle